Sote- ja maakuntauudistus

Transkriptio

1 Sote- ja maakuntauudistus HE:n päälinjat ja tilannekatsaus Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Lokakuu

2 Valmistelutilanne Hallituksen esitysluonnos lausunnoilla päättyy lausuntoaikana esityksen viimeistelyä ja sisällöllistä tarkistamista maakuntakierros pidetty - keskustelua ja kuulemista Hallituksen esitys eduskunnalle loppuvuodesta Sote-tuottajalaki on myös lausunnoilla Maakuntien ja sote-digitalisoinnista linjaukset palveluiden digitalisointi tieto seuraa asiakasta -periaate tietojärjestelmät kuntoon - tavoitetila määritelty tehokkaalle palvelulle ja talouskasvulle tilaa Valinnanvapautta ja monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista koskeva valmistelu käynnissä => HE luonnos lausunnoille marraskuussa

3 Uudistuksen onnistumisen avaintekijät Sitoutuneisuus ja keskinäinen luottamus kaikkien toimijoiden välillä Yhteistyö asukkaiden, päättäjien ja henkilöstön välillä Omaehtoisuus ja oman maakunnan erityispiirteiden huomiointi Digitalisaatio, toimintatapojen uudistaminen ja hyvä johtaminen Maakunta voi olla suuri tai pieni. Ovathan valtiotkin. Rohkea ote tulevaisuuteen

4 Miksi ja mitä tavoitellaan? Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen Palveluiden yhdenvertainen saatavuus, perusoikeudet Toimintatapojen muutos Kansalaisten suorat vaikutusmahdollisuudet Kustannusten kasvun hillintä (3 mrd.) Kustannustehokkuus Taloudellisen kasvun edistäminen Hallinto on palvelua, jonka tarkoituksena on edistää ihmisten ja yritysten toimintaa. Avoimuus. Asiakaslähtöisyys. Vuorovaikutus

5 Uudistuksen keskeiset lait Maakuntalaki Sote -järjestämislaki Voimaanpanolaki Sote-tuottajalaki Verolait Maakuntien rahoituslaki Maakuntajakolaki Uusi kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki Henkilöstöä ja virka- &työehtosopimuksia sekä eläkejärjestelmää koskevat lait

6 Työ- ja elinkeinopalvelut Sosiaalija terveydenhuolto Maakunnan keskeiset tehtävät Aluekehittäminen Pelastustoimi Ympäristöterveydenhuolto Liikennejärjestelmäsuunnittelu Maaseudun kehittäminen ja lomituspalvelut

7 Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen VALTUUSTO Maakuntastrategia jäsentä Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet HALLITUS Toiminnan, hallinnon ja talouden käytännön johtaminen MAAKUNTAJOHTAJA MAAKUNTAKONSERNI Suorat vaalit Aloiteoikeus Neuvoa-antava kansanäänestys Keskustelu- ja kuulemistilaisuudet Nuorisovaltuusto, vanhus- ja vammaisneuvostot Vähemmistökielen vaikuttamistoimielin Järjestäjän ja tuottajan erottaminen Palvelulaitos Yhtiöitetty toiminta Valtakunnalliset palvelukeskukset ICT Yhteishankinnat Muut tukipalvelut Toimitilat

8 Maakuntakonserni sote-tehtävissä Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Maakuntajohtaja Maakunnan sote-lautakunta Konserniohjaus Valtuusto päättää: tavoitteet, hallintosääntö, investointisuunnitelma, tilinpäätöksen vahvistaminen, vastuuvapaus yms. lakisääteiset asiat Valtuuston tehtäviin kuuluva päätöksenteko mm. hallintosääntö ja palvelutuotantostrategia (sis. palvelulaitoksen hallintosäännön ja ostopalveluhankintojen linjaukset) soten yhteistyösopimuksen hyväksyminen ja sen valmisteluun osallistuminen ja niistä maakunnan alueelle johdettavat linjaukset Maakuntahallitus: Konserniohjaus (maakunnan yhtiöt ja palvelulaitos) Maakuntajohtaja Maakunnan virkamiesjohto ja esittely maakuntahallitukselle, konsernijohto Sote-järjestämisjohtaja viranhaltijaorganisaatio Järjestäjän ohjaus ja valvonta Maakunnan konserniyhtiöt (muu kuin sote - tuotanto) Ostopalveluhankinnat omaan tuotantoon Maakunnan palvelulaitos - Hallitus ja johtaja Maakunnan oman sotetuotannon yhtiöt Soten järjestämisestä vastaava toimielin: Valtuuston hallintosäännössä määrittelemissä rajoissa järjestämisvastuuta ja tuottamista koskevat päätökset ja yleiset toimintalinjat Sote-johtaja: järjestämisen operatiivinen johto Palvelulaitoksen hallitus ja johtaja: oman tuotannon operatiivinen ja ammatillinen johto ja oman tuotantotoiminnan järjestäminen ostopalvelujen hankinta maakunnan linjaamissa rajoissa maakunnan omaan tuotantoon ammattilaisista koostuva hallitus ja johtaja (ei luottamushenkilöitä)

9 Maakunnan palvelulaitos ja yhtiö Maakunta voi tuottaa palvelut itse, yhteistoiminnassa muiden maakuntien kanssa tai ostopalveluina. Palvelun tuottajana voi toimia maakunnan palvelulaitos, osakeyhtiö, yhteisö, yhdistys, osuuskunta, säätiö ja itsenäinen ammatinharjoittaja. Maakunnan palvelulaitos vastaa maakunnan omasta palvelujen tuotannosta (ei markkinoilla) viranhaltijat voivat tehdä viranomaispäätöksiä ja käyttää julkista valtaa. tuottaa asukkaille sote-palvelut myös silloin, jos niitä ei ole muuten saatavilla. voi tuottaa myös muita maakunnan tehtäviin liittyviä palveluja. Maakunnan yhtiö Maakunnalla on palvelujen yhtiöittämisvelvollisuus silloin, kun maakunta hoitaa sote-tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai palvelut ovat asiakkaan suoran valinnan piirissä

10 Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio Ihminen saa kokonaishuomion ja sujuvan palvelukokonaisuuden oikea-aikaisesti Tuottajat noudattavat maakunnan määrittelemiä palvelukokonaisuuksia ja -ketjuja yhtenäisten perusteiden mukaisesti Tuottajat velvoitettu yhteistyöhön Paljon palveluita käyttäville palveluohjausta ja laaja-alainen asiakassuunnitelma Potilas- ja asiakastieto liikkuu ja on käytettävissä Rahoituksen integraatio: kaikki rahoitus maakunnan kautta: ei enää siirretä kustannusvastuuta muille Järjestämisen integraatio: maakunta vastaa ja ohjauksella varmistaa, että palvelut yhteensovitettuja kokonaisuuksia

11 Palvelujen tuottaminen Maakunnan palvelustrategiassa on otettava huomioon, miten sovitetaan yhteen valinnanvapauden piirissä olevat palvelut ja muut sosiaalija terveyspalvelut. Myös palvelun tuottajan on varmistettava, että palvelukokonaisuudet toteutuvat ja palveluketjut toimivat sovitusti. Maakunnan palvelustrategiassa on määriteltävä, mikä osa hankinnoista kilpailutetaan innovatiivisuutta ja kustannusvaikuttavuutta parantavien uusien ratkaisujen kehittämiseksi. Uusi laki sosiaalija terveyspalvelujen tuottamisesta: oikeus tuottaa maakunnan järjestämisvastuulla olevia sosiaalija terveyspalveluja sekä yksityisiä sosiaalija terveyspalveluja. Lailla halutaan varmistaa asiakkaan ja potilaan turvallisuus sekä laadultaan hyvät palvelut. Lisäksi halutaan vähentää yrittäjien hallinnollista taakkaa

12 Maakuntien rahoitus Valtion yleiskatteellinen rahoitus Valtionrahoituksen määräytyminen 87% Ikärakenne ja tarve Asiakas- ja käyttömaksut Lyhytaikainen lainanotto 89% Tarveperusteinen rahoitus 1% Vieraskielisyys 1% Asukastiheys Maakuntaveron käyttöönotto selvitetään 10% Asukaslukuperusteinen rahoitus 1% Hyte- rahoitus

13 Henkilöstön siirtyminen ja asema Siirto koskee n työntekijää Henkilöstö siirtyy maakunnan tai sen omistaman yhtiön palvelukseen liikkeenluovutuksen periaattein vuoden 2020 loppuun saakka Henkilöstöä koskevat oikeudet ja velvollisuudet säilyvät KT Kuntatyönantajat toimii jatkossa myös maakuntien työnantajaedustajana Maakuntien palvelukseen siirtyvät tulevat kunnallisen eläkejärjestelmän piiriin

14 Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus Uuden valtionosuusjärjestelmän kautta uudistuksen kuntakohtainen muutos rajoitetaan +/- 100 per asukas 4 vuoden siirtymäajan kuluessa VOS-järjestelmän rakenne pääosin ennallaan Uutena kriteerinä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (korvaa työpaikkaomavaraisuuden) Verotulojen tasausjärjestelmän rajat muuttuvat +/- 100 Puolet kiinteistöverotuloista sisällytetään tasausjärjestelmään

15 Verotulojen siirto kunnilta Kunnilta maakunnille siirtyvien tehtävien kokonaiskustannus on Kunnallisveroprosentteja alennetaan 12,3 prosenttiyksiköllä vuonna ,7mrd 11,3 mrd Vuosina kunta voi nostaa tuloveroprosenttia korkeintaan keskimäärin 0,5 prosenttiyksikköä vuodessa Kuntien osuutta yhteisöverosta vähennetään Valtionosuuksista siirretään 0,5 mrd 5,9 mrd Rajasta voidaan poiketa poikkeustilanteissa Maakuntien tehtävien rahoitus

16 Monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistaminen Valinnanvapaus

17 Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavainen rahoitus yksinkertaisemmaksi Jatkossa pääasiallisena rahoittajana valtio Rahoitus yhden eli maakunnan budjetin kautta Rahoitusuudistuksessa kootaan sosiaalija terveydenhuollon erilaiset rahoitustavat mahdollisimman selkeäksi ja kustannustehokkaaksi järjestelmäksi. Myös verojärjestelmää kehitetään. Kustannusten yhteisomistajuus pyritään poistamaan

18 Rahoitus: lähtökohdat Kansalaisen ja veronmaksajan näkökulma rahoitukseen optimoidaan veronmaksajan näkökulmasta Julkinen hallinto on yhtenäinen palvelualusta veronmaksaja on omistaja julkinen omaisuus on tiettyä käyttötarkoitusta varten Omaisuus maksetaan vain yhden kerran julkistaloudessa Rahoitus kannustaa kustannusvaikuttavaan ja kustannustehokkaaseen toimintaan sekä toteuttaa rahoitusperiaatteen kunnissa ja maakunnissa perustuslaissa säädetty oikeus riittäviin sote-palveluihin riskiä ei täysin vakuutettu yhteisestä poolista => kannustimet toimia => tarvevakioitu kapitaatio, joka huomioi riskit => vaikuttavuuskannustimet: maksetaan lisäarvosta (terve ja toimintakykyinen, hyvinvoiva eikä palveluiden jatkuvaiskäyttäjä)

19 Rahoituksella ohjaamisen 3 ulottuvuutta Valtion ja maakunnan välinen suhde rahoituksen kohdentaminen maakunnille Rahojen kohdentaminen maakunnan sisällä rahoitus yleisesti maakunnan toimintaan maakunnan budjettivalta: maakunta päättää kohdentamisesta tuottajien korvausjärjestelmä maakunnassa korvausjärjestelmän perusteet portinvartijatehtävät rahoituksessa Asiakasmaksut ei ole suunniteltu lisärahoitettavan asiakasmaksujen kautta asiakasmaksulainsäädännön kokonaisuudistus 2017 lukien omavastuun ja järkevän asioinnin tukeminen

20 Sosiaali- ja terveydenhuollossa erilaisia ansainnan ja arvon muodostuksen logiikoita Preventio: vaihtoehtokustannukset, nettonykyarvo Päivystys: kapasiteettivaraus ja sen hinta Yksi käynti: käyntimaksu Elektiivinen hoito ja muu parantava hoito: episodikohtainen tulos, vaikuttavuus- ja laatukorjattu hinta Hoiva: elämänlaatu / toimintakyvyn tuki aikaa kohden, aikalaskutus suhteessa palvelutasoon tai toimintakyvyn tukeen Laaja-alainen palvelutarve: eri toimien ja palveluiden yhteensovitus, kokonaishinta ja ratkaisuperusteinen vaikuttavuus

21 Tuottajien korvauksen (monituottajamalli) Vaativimman hoidon ja palvelun rahoitus laskutuksella tai sopimukseen perustuvilla korvauksilla => maakunnalla kokonaisbudjetti Yli- alihoidon/palvelun välttäminen Kannustimet tuottaa parasta mahdollista vaikuttavuutta annetulla riskitasolla Kannustimet vaikuttavuuteen (value-based models) Korvausmallien perusteltua olla hybridi, koska ansaintalogiikat ovat erilaisia riskipainotettu kapitaatio listautuneista asiakkaista vastaavilla tuottajilla (riskiluokitellut ryhmät) asiakkaiden riskiluokittelu ja ikäpaino tulevaisuudessa muut erilaiset yhdistelmämallit

22 Tuottajien korvaus Kiinteä korvaus väestövastuullisesta toiminnasta, joka perustuu väestön määrään ja palvelujen tarpeeseen (ns. tarvevakioitu kapitaatiorahoitus). Laatu- ja vaikuttavuustavoitteiden toteutumiseen liittyvä lisärahoitus Terveys- ja hyvinvointipoliittisten tavoitteiden mukaan priorisoiduista toiminnoista toimintokohtainen lisärahoitus Hyvin määritellyissä palveluissa hoito- tai palveluepisodin kiinteä rahoitus ( tuote- tai pakettihinnoittelu ), johon voi liittyä vaikuttavuudesta riippuvia lisäeriä Suoriteperusteiset korvaukset Henkilökohtainen budjetointi

23 Valinnanvapauden toteutus ja tuottajien korvaus 1) Asiakkaan tekemä suora valinta tarkemmin määriteltävissä perustason palveluissa 2) Palvelutarpeen arviointi ja jatkolähete/asiakassuunnitelma asiakasseteli (palveluseteli): tuotteistettavissa olevissa palveluissa henkilökohtainen budjetointi: laajempien palvelukokonaisuuksien tilanteessa

24 Rahoitusjärjestelmästä yleisesti Rahoitusjärjestelmää täytyy väistämättä kehittää Yhteiskunnallisen oppimisen näkökulma ja ratkaisujen tarkistaminen kokemuksen kertyessä Maakunnan tasolla järjestäjän valmius arvioida kustannuksia ja vaikuttavuutta sekä sitä tukevat tietojärjestelmät ratkaisevan tärkeitä

25 Hyvän hallinnon periaatteet turvataan Yleishallinto-oikeudellisia säännöksiä noudatetaan kaikissa laajan valinnanvapauden piiriin kuuluvissa sotepalveluiden tuottajissa Hallintolaki perusoikeudet Virkavastuu Julkisuuslaki

26 Digitalisointi Tieto seuraa asiakasta Tiedon tehokas hyödyntäminen - muutosohjelmalla tuloksiin /asset_publisher/ /hallitus-linjasisote-ja-maakuntauudistuksen-digitalisaatiota

27 Digitalisaatio Maakunta huolehtii siitä, että asiakasta koskeva tieto siirtyy sujuvasti eri tuottajien välillä Maakuntien yhteinen ICTpalvelukeskus ja yhteiset hankinnat Hallituksen linjaus: vahva valtakunnallinen ohjaus Digitalisaation avulla palveluita voidaan tuottaa täysin uusilla tavoilla ja tehostaa prosesseja ICT-ratkaisujen lähtökohta: asiakkaiden tietoja voidaan käyttää organisaatio- ja aluerajoista riippumattomasti Sähköisillä palveluilla kannustetaan myös asukkaita itse ylläpitämään toimintakykyään ja terveyttään

28 MAAKUNTAUUDISTUS SotedigiVisio 2030 Asiakasvisio Pystyn itse Sähköiset palvelut parantavat mahdollisuuttani saada sosiaalija terveyspalveluita, ehkäistä hyvinvointiongelmiani ja lisätä omahoitoani Saan luotettavaa tietoa omien valintojeni tueksi Ajantasaiset ja käytettävissä olevat tiedot Voin tallettaa ja hyödyntää omia tietojani turvallisesti Sähköisen asioinnin ja omahoidon palvelut on saatavillani Henkilökohtainen hoito- ja palvelusuunnitelma auttaa palveluideni koordinoinnissa Ammattilaisvisio Kyvykkäille käyttäjille fiksut järjestelmät Käytössäni on työtä ja sen toimintaprosesseja tukevat tietojärjestelmät Asiakas- ja potilastiedot ovat käytössäni aina, kun niitä tarvitaan Osaamiseni on ajan tasalla ja kehittymistäni tuetaan Tiedä ensin, johda sitten Tietoaineistot tukevat reaaliaikaisesti palvelutuotannon johtamista ja yhteiskunnallista päätöksentekoa Tietoaineistot tukevat tutkimus-, innovaatio- ja elinkeinotoimintaa

29 MAAKUNTAUUDISTUS Maakuntadigi -linjaukset CRM Arkkitehtuuri ICT PAKE Keskeiset linjaukset: 1. Maakuntien toiminnalle asetettuja tavoitteita toteutetaan/tuetaan maakuntien yhteisillä kansallisilla ICT-palveluilla 2. Ensimmäisessä vaiheessa järjestetään maakuntien uusia asiakaslähtöisiä ja digitaalisia prosesseja tukevat palvelut sekä käynnistetään niiden toteutuksen vaatima valmistelu Maakuntien asiakkuudenhallinta Maakunnan (järjestämisvastuullinen) johtamista, toimintaa ja valtion maakuntien ohjausta tukevat tiedot sekä tiedon hyödyntämistä tukevat välineet 3. Valtakunnallinen ICT-palvelukeskus perustetaan tuottamaan kansalliset palvelut 4. Maakuntien tietohallinnon kansallinen ohjaus on yhdellä ohjaustoiminnolla 5. Maakuntauudistuksen valmistelua johdetaan ja rahoitetaan ohjelmana Ohjausmalli

30 MAAKUNTAUUDISTUS Otetaan käyttöön kaikkia julkisia palveluita koskevat digitalisoinnin periaatteet Kehitämme palvelut asiakaslähtöisesti. Julkiset palvelut ovat olemassa ennen kaikkea palvelun käyttäjää eli asiakasta varten. Tutkimme, mitä käyttäjät haluavat saada palvelulla aikaiseksi. Poistamme turhan asioinnin. Kansalaisen asiointia suoraviivaistetaan ja helpotetaan. Asiakkaalla on ensisijaisesti mahdollisuus käyttää sähköistä palvelua. Rakennamme helppokäyttöisiä ja turvallisia palveluita. Palveluita voidaan käyttää näppärästi ja tietoturvallisesti eri laitteilla. Huomioidaan kansalaisten ja yritysten erityistarpeet. Tuotamme asiakkaalle hyötyä nopeasti. Selvitämme, mitkä ovat asiakkaalle arvokkaimmat ominaisuudet ja aloitamme palvelukehityksen niistä. Palvelusta saadaan nopeasti palautetta. Aikaa ja rahaa säästyy. Tekemällä ja kokeilemalla opimme. Palvelemme myös häiriötilanteissa. Varaudumme häiriö- ja poikkeustilanteisiin. Viestimme tällaisesta tilanteesta selkeästi. Pyydämme uutta tietoa vain kerran. Käytämme jo olemassa olevaa tietoa. Näin vaivaamme kansalaista mahdollisimman vähän. Hyödynnämme jo olemassa olevia julkisia ja yksityisiä sähköisiä palveluita. Ei keksitä samaa pyörää uudestaan. Teemme kustannustehokkaampaa palvelukehitystä. Käytämme muun muassa Kansallista Palveluarkkitehtuuria (KaPA). Varmistamme, että palvelumme on muiden hyödynnettävissä. Avaamme tiedon ja rajapinnat yrityksille ja kansalaisille. Lähtökohtaisesti avaamme tiedon ja rajapinnat julkisesti saataville, ellei saatavuutta ole syytä erikseen rajata. Annamme tiedon hyödynnettäväksi uudenlaisten palveluiden kehittämiseen. Avoimuus koituu kaikkien eduksi! Nimeämme palvelulle ja sen toteutukselle omistajan. Jokaisen palvelun takana on lopulta ihminen. Palvelulla on koko sen elinkaaren ajan nimetty omistaja, joka vastaa palvelun toiminnasta ja mahdollistaa vuoropuhelun eri tahojen välillä. 30

31 Sote -digitalisaatio maakunnassa -visio Tietoa hyödyntävät sovellukset toiminnot Tiedon hyödyntäminen - tiedon - toissijaisen käytön operaattori Mahdollistajina tieto ja digitalisaatio Ydin Käytettävissä kansallisen palveluväylän kautta Data avoimen datan periaattein Innovaatiotoiminta OmaDataa hyödyntävät ja tietoa keräävät yksiöiden ratkaisut Innovatiiviset hankinnat Älykkäät uudet palvelut ja toimintamallit Tuottajien ICTjärjestelmät sis. potilastietojärjestelmät Yhteinen asianhallinta Ympäristöja terveysteknologia Yhteiset sähköiset asiointiratkaisut Kanta- alusta palveluineen ml. OmaKanta Kyky yhdistää sote-asiakastieto, biopankkiaineisto, genomidata, muu massadata kuin sote-asiakastieto Soteohjausjärjestelmä (järjestäjän ratkaisut) KELA maksatusratkaisut Maakunnan yhteiset toiminnallisuudet Maakunnan yhteinen asiakkuuksienhallinta Eri tuottajien ja toimijoiden järjestelmien integraatio Maakunnan toimialariippu maton yhteinen ICT Kustannustehokkuus Yhteinen, julkinen tietojärjestelmäydin järjestäjälle & palveluekosysteemille Palveluekosysteemi, jossa laaja sovelluskerros

32 Maakuntien digitalisaation ekosysteemi / alusta MAAKUNTAUUDISTUS Investointituki Elinkeinoelämän toimintaed. Ennakoinnin yhteensovittaminen Aluekäyttö / rakentaminen Yleinen kehittäminen Maakuntaohjelma Aluekehitystuki Kulttuuriympäristön hoito Vesienhoitosuunnitelmat Merenhoioon toimenpideohjelma DIGIPERIAATTEET Ympäristötavoitteiden arviointi Merialuesuunnittelu ALUE- KEHITYS Maakunnan suunnittelu MAAN- KÄYTTÖ/ VESIENHOITO Eläinten lääkitsemisen valvonta Vesistötehtävät Lihan tarkastus Elintarvikevalvonta Rehuvalvonta Ensisaapumisvalvonta Tupakkalain valvonta Terveyden suojelun valvonta Eläintautien vastustaminen Vesistötehtävät YMPÄRISTÖ TERVEYDEN HUOLTO / ELINTARVIKE VALVONTA Alkoholilain valvonta Eläinsuojelun valvonta Kasvintuotannon valvonta Luonnon varatalouden valvonta Eläinlääkäri palvelut Sosiaalipäivystys Asumispalvelut Ehkäisevä päihdetyö Kotihoito ja kotipalvelut Lasten suojelu Perhehoito Laitoshoito Sosiaalityö Päihdepalvelut Adoptio Omaispalvelut SOTE Vammaispalvelut Kasvatus-/ perheneuvonta Terveysneuvonta Perusserveydenhuolto PELASTUS Väestönsuojelu Rokotukset Terveystarkastukset Neuvolat Valistus ja neuvonta Onnettomuuksien ehkäisy Pelastustoiminta Seulonnat Hammashuolto Ensihoito Päivystys Varautuminen Kotisairaanhoito Erikoissairaanhoito Työnvälitys TYÖ- JA ELINKEINO Yritystoiminnan kehittäminen Lomituspalvelut Ammatin valinta Kuntouttava työvoimatoiminta Kotouttaminen Työvoima koulutus Rakennetuet Elinkeino elämän kehittäminen Poro- ja luontaiselinkeinotuki TIETOJOHTAMINEN Työllisyyden edistäminen Viljelijätuki Viljelijätuki Hankeja yritystuet Riista- Vahinkojen korvaus Kehitämme palvelut asiakaslähtöisesti Poistamme turhan asioinnin MAANKÄYTTÖ ALUEKEHITYS YMPÄRISTO TH SOTE PELASTUS TYÖ- JA ELINKEINO PALVELUKERROS KaPA Kanta Tiedolla johtaminen Tiedon jalostus Pyydämme uutta tietoa vain kerran ASIAKAS POTILAS TOIMINNAN TIETO OMISTUS VEROTUS TOIMENPITEET LUVAT VALVONTA TALOUS Tiedon tuottaminen Avaamme tiedon ja rajapinnat V Ä E S T Ö PERUSTIETO K I I N T E I S T Ö T Y R I T Y K S E T Y H T E I S Ö T 32 Lähtötiedot

33 Aikataulu 6-8/ /16 2/17 7/ /19 Järjestämislaki ja maakuntalaki julki kommenteille ja lausuntokierrokselle HE sotejärjestämislaiksi ja maakuntalaiksi eduskuntaan Järjestämislaki ja maakuntalaki Sotejärjestämislaki ja maakuntalaki voimaan Väliaikaishallinto Maakuntavaalit järjestämisvastuu maakunnille Valinnanvapaus- ja rahoitus-he lausuntokierrokselle Valinnanvapaus- ja rahoitus-he eduskuntaan Lait voimaan Mahdollinen siirtymäaika Valinnanvapauden laajentaminen ja monikanavarahoituksen yksinkertaistaminen 33