Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2016 Hyväksytty Yhteistyötoimikunnassa 3.5.2016 Tiedoksi annettu kaupunginhallituksessa 20.6.2016
1 LUKIJALLE... 2 2 HENKILÖSTÖMÄÄRÄ, RAKENNE JA KEHITYS... 2 3 PERIAATTEET ERILAISTEN TYÖSUHDEMUOTOJEN KÄYTÖSTÄ... 3 4 TYÖKYVYTTÖMYYS- JA TYÖTTÖMYYSUHAN ALAISET SEKÄ IKÄÄNTYNEET TYÖNTEKIJÄT... 3 5 HENKILÖSTÖN AMMATILLINEN OSAAMINEN JA TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET... 4 5.1 Koulutuksia koskevat periaatteet... 5 5.2 Ammatillisen osaamisen kehittäminen... 5 5.2.1 Koulutussuunnitelma 2016... 6 6 SUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA... 8 1 Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma
1 LUKIJALLE Koulutussuunnitelman laadintaa ohjaavat laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007), laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä (1136/2013) sekä laki koulutuksen korvaamisesta (1140/2013). Kuntia koskevan yhteistoimintalain 4 a :n nojalla kunta on velvollinen laatimaan yhteistoimintamenettelyssä vuosittain henkilöstö- ja koulutussuunnitelman. Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä (1136/2013) sisältää säännökset ammatillista osaamista edistävästä koulutuksesta ja ammatillisen osaamisen kehittämiseksi laadittavasta koulutussuunnitelmasta, jonka laatiminen on edellytyksenä taloudellisen tuen saamiselle. Lailla edistetään työntekijöiden ammatillisen osaamisen kasvua ja tässä yhteydessä ammatillisen osaamisen kehittämisellä tarkoitetaan työntekijöille tarjottavaa suunnitelmallista koulutusta, joka on tarpeen työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi vastaamaan työn ja työtehtävien asettamia vaatimuksia ja ennakoitavissa olevia muuttuvia osaamistarpeita. Työnantajan järjestämä koulutus perustuu työnantajan ennakkoon laatimaan koulutussuunnitelmaan, joka on laadittu kunnallisen YTL:n 4 a :n mukaisesti. Koulutus on työnantajan järjestämää tai hyväksymää koulutusta, joka ylläpitää ja edistää työntekijän ammatillista osaamista. Koulutus liittyy työntekijän nykyisiin tai tuleviin työtehtäviin työnantajan palveluksessa. Työnantaja maksaa työntekijälle koulutuksen ajalta palkkaa. Koulutussuunnitelman mukaisesti toteutetun osaamisen kehittämisen perusteella kunta tai kuntayhtymä voi hakea koulutuskorvausta, joka on 10 % työnantajan koulutusajan palkkakustannuksista ja sitä maksetaan enintään kolmelta päivältä työntekijää kohti vuodessa. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa on laadittu työmarkkinakeskusjärjestöjen mallin mukaisesti ja samanaikaisesti henkilöstöstrategian kanssa. Suunnitelma on käsitelty yhteistyötoimikunnassa henkilöstön edustajien kanssa. Suunnitelma on hyväksytty yhteistyötoimikunnassa 3.5.2016. Suunnitelma henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämisestä tehdään jatkossa vuosittain. Suunnitelman toteutumista seurataan vuoden viimeisessä yhteistyötoimikunnassa sekä työntekijätasolla kehityskeskustelujen yhteydessä. 2 HENKILÖSTÖMÄÄRÄ, RAKENNE JA KEHITYS Karkkilan kaupungin palveluksessa oli 31.12.2015 yhteensä 283 henkilöä, joista vakituisia henkilöitä 216 (76%) ja määräaikaisia 67 (24%) henkilöä. Yleisin syy palvelussuhteen määräaikaisuudelle oli epäpätevyys tehtävään. Muita syitä olivat perhe- tai opintovapaan sijaisuus, työskentely palkkatuella tai oppisopimussuhteessa. Koko kaupungin henkilöstöstä (vakituiset ja määräaikaiset) eniten työntekijöitä oli sivistystoimialalla (77,39 %). Teknisellä toimialalla henkilöstöä oli 15,19 prosenttia ja hallinnon toimialalla 7,42 prosenttia kokonaismäärään suhteutettuna. Karkkilan kaupungin henkilöstöstä naisia on 79,86 prosenttia ja miehiä 20,14 prosenttia. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tilaston mukaan kunnan henkilöstöstä keskimäärin 80 prosenttia on naisia. Sukupuolijakauma palvelussuhteen mukaan on kuvattu alla olevassa taulukossa. 2
TAULUKKO 2: Sukupuolijakauma 31.12.2015 (työväenopiston opettajat eivät ole mukana laskennassa) Palvelussuhteen luonne N M vakinainen, pysyvä, toistaiseksi otettu 170 46 määräaikainen virka tai työsuhde 51 6 työllistetyt 5 5 YHEENSÄ 226 57 Karkkilan kaupungin koko henkilöstön keski-ikä oli viime vuonna 46 vuotta. Vakituisten työntekijöiden keski-ikä oli 47 vuotta ja määräaikaisten 44 vuotta. Työntekijöiden kokonaismäärän arvioidaan lisääntyvän muutamalla henkilöllä vuonna 2016 uusien virkojen/toimien myötä. Määräaikaisten työsopimusten määrän arvioidaan lisääntyvän osana pitkäaikaistyöttömyyden haittavaikutusten ennaltaehkäisyä (palkkatuella työllistäminen). 3 PERIAATTEET ERILAISTEN TYÖSUHDEMUOTOJEN KÄYTÖSTÄ Karkkilan kaupungissa käytössä olevat työsuhde- ja työaikamuodot perustuvat työehtosopimuksiin (kunnallinen virka- ja työehtosopimus, kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus, kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus, kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus). Työnkaarijohtamisen kautta pyritään kehittämään ja lisäämään työelämän joustoa. Työnkaarijohtamisen keinoina ovat osa-aikaisten työskentelymahdollisuuksien sekä osasairauspäivärahan ja työkyvyttömyyseläkkeen tehokkaampi hyödyntäminen. Työntekijän esittämään osa-aikaisuuteen on kaupungissa suhtauduttu myönteisesti, mikäli toimeen tai virkaan liittyvät työtehtävät on pystytty järjestämään asianmukaisesti. Vuoden 2016 aikana neuvotellaan paikallinen etätyösopimus. Esimiestasolla pyritään mahdollisuuksien mukaan huomioimaan eri-ikäisten työntekijöiden erilaiset elämäntilanteet. Joustavia työaikajärjestelyjä ja työn sekä perhe-elämän yhdistämistä tukevat käytännöt on kuvattu yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmassa sekä tarvittaessa paikallisissa sopimuksissa. Työsuhdemuotojen laatu ja kesto raportoidaan vuosittain henkilöstöraportissa. Määräaikaiselle työ- tai virkasuhteelle tulee aina löytyä peruste ja perusteena voi olla jokin seuraavista: työn luonne sijaisuus harjoittelu muut edellisiin rinnastettavat syyt tai muu kunnan toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvä perusteltu syy työntekijän oma pyyntö (kirjallinen) Kaikki, jotka käyttävät julkista valtaa, nimitetään virkasuhteeseen. 4 TYÖKYVYTTÖMYYS- JA TYÖTTÖMYYSUHAN ALAISET SEKÄ IKÄÄNTYNEET TYÖNTEKIJÄT Työkykyä tuetaan Karkkilan kaupungissa työhyvinvointihankkeiden, työkyvyn tuen ja varhaisen puuttumisen keinoin. Henkilöstöllä on myös mahdollisuus jäädä osa-aikaeläkkeelle (voimassa vuoden 2016 loppuun asti). Esimiehiä on koulutettu ja tullaan edelleen kouluttamaan työkyvyn tukeen sekä ikäjohtamiseen liitty- 3 Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma
en sisäisissä esimieskoulutuksissa. Työkyvyn tukemiseksi voidaan harkita myös työtehtäväjärjestelyjä ja/tai henkilön kouluttamista uuteen tehtävään. Kaikkien työntekijöiden työkykyä tuetaan työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Työpaikkaselvityksissä kartoitetaan työpaikkojen vaara- ja riskitekijät ja arvioidaan ennaltaehkäisevästä näkökulmasta henkilöstöä kuormittavat tekijät. Kaikille uusille työntekijöille tehdään terveystarkastus ja koko henkilöstölle tehdään työterveydenhuollon toimintasuunnitelmaan määriteltyjen kriteereiden ja aikataulun mukaisesti terveystarkastukset. Aktiivisen tuen toimintamalli on käytössä ja sen tavoitteena on, että aktiiviset toimet työntekijän ongelman tunnistamiseksi otettaisiin käyttöön matalalla kynnyksellä ja mahdollisimman varhain, varmistetaan työssä jatkaminen mahdollisten työkykyongelmien ilmettyä sekä työhön paluu pitkältä sairauspoissaololta hyödyntäen erilaisia olemassa olevia tukikeinoja. Joustavan työterveyshuollon yhteistyön kautta pyritään tukemaan esimiestä työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamistehtävässä. Toimenpiteitä ja periaatteita on kuvattu työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa ja Työkyvyn tuki Karkkilan kaupungissa -suunnitelmassa. 5 HENKILÖSTÖN AMMATILLINEN OSAAMINEN JA TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET Ennen henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laadintaa on toteutettu henkilöstöä ja toimialoja koskeva tulevaisuuden osaamistarvekartoitus. Kaupungin johtoryhmässä on käsitelty ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvia muutoksia ja niiden syitä. Tehtyyn arvioon perustuen on johtoryhmässä koulutussuunnitelmaan kirjattu koko henkilöstöä koskevat osaamisen kehittämisen painopistealueet, joihin liittyvästä koulutussuunnittelusta vastaa henkilöstöhallinto. Toimialakohtaisten painopistealueiden määrittely on tehty myös johtoryhmässä. Toimialakohtaisen koulutuksen suunnittelusta ja kohderyhmän rajaamisesta vastaavat toimialajohtajat. Koko henkilöstön ammatillista osaamista arvioidaan vuosittain henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman yhteydessä. Lisäksi alkuvuodesta 2016 työn suorituksen arvioinnin yhteydessä arvioitiin myös henkilöstön ammatillista osaamista. Koulun henkilöstölle on toteutettu laaja osaamistarvekartoitus vuonna 2010. Viimeisin osaamiseen liittyvä kysely on toteutettu vuonna 2013. Sivistystoimialalla opetus- ja ohjaustyössä monikulttuurisuus ja lasten sosiaaliset ongelmat vaativat tulevaisuudessa monipuolisempia ryhmän hallintataitoja lasten ja nuorten kanssa työskenteleviltä. Uudet opetusja esiopetussuunnitelmat edellyttävät opettajilta ja kasvattajilta TVT taitojen kehittämistä sekä ilmiökeskeisen oppimisnäkemyksen omaksumista. Lakimuutokset edellyttävät myös ammatillista täydennyskoulutusta. Hallinto- ja talouspalveluissa sekä teknisen toimen hallinnollisissa tehtävissä työskentelevien ammatillinen osaaminen on pitkien työurien myötä tuoman osaamisen ja kokemuksen myötä vahvaa. Työssä käytettävien ohjelmien uudet versiot edellyttävät kuitenkin täydennyskoulutusta. Myös sähköisen asioinnin myötä käyttöönotettavien toimintatapojen ja järjestelmien käyttöönotto edellyttää kouluttautumista. Teknisen toimialan suorittavaa työtä tekevien ensiapuvalmiudet ja muu lakisääteiseen työturvallisuuteen liittyvä osaaminen on pidettävä koulutuksen avulla ajan tasalla työsuojelunkin näkökulmasta. Tekniseen toimialaan kuuluvalla konevarikolla tullaan ottamaan käyttöön sähköinen tuntikirjausjärjestelmä viimeistään vuonna 2017. Koko henkilöstöä koskettavat kunta-alan resurssien tehostamisesta johtuva tarve sujuvoittaa asiakaspalveluprosesseja mm. sähköistämällä palveluita. Kehittämistyön avuksi koko henkilöstö ja esimiehet perehdyte- 4
tään vuoden 2016 aikana LEAN menetelmään, jonka avulla pyritään tehostamaan prosesseja ja kohdentamalla olemassa olevat resurssit mahdollisimman tehokkaasti. 5.1 Koulutuksia koskevat periaatteet Henkilöstön kehittämisen periaatteena on taata yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset koulutuksen ja osaamisen kehittämisen mahdollisuudet kaikille vakituisille sekä pidempiaikaisille määräaikaisille työntekijöille. Tavoitteena on, että kukin työntekijä kykenee täyttämään omat ja työnantajansa tavoitteet ja pyrkii kehittämään omaa osaamistaan tuotettavien palveluiden ja oman ammatillisen osaamisen ylläpitämisen edellyttämällä tavalla. Esimiehen rooli korostuu koulutustarpeen ja -mahdollisuuksien yhdenvertaisessa toteutumisessa, mutta myös työntekijältä edellytetään halua ja aktiivisuutta itsensä ja työnsä kehittämiseen. Vuosittaisten tavoite- ja kehityskeskustelujen rooli on keskeinen koulutustarpeista ja -mahdollisuuksista keskusteltaessa, jotta henkilöstön ammattitaitoa ja motivaatiota voidaan kehittää suunnitelmallisesti ja todellisiin tarpeisiin perustuen. Koulutussuunnitelmaan kirjattujen koulutusten ajalta maksetaan palkka ja kouluttautuminen tapahtuu työajalla. Matka- ja päivärahat maksetaan KVTES:ssä mainittujen edellytysten täyttyessä. Omaehtoista kouluttautumista (omalla ajalla ja omalla kustannuksella) tuetaan korvaamalla koulutukseen käytetty aika (ruokailutauko vähennetään kokonaisajasta) tunti tunnista -periaatteella. Esimies tekee päätöksen ennen ko. koulutusta siitä, onko kyseessä oleva koulutus sellainen, jonka osalta korvausperiaatetta voidaan noudattaa. Koulutuksen tulee hyödyttää henkilön ammatillisen osaamisen kehittymistä. Tunti tunnista - periaatteella korvattavaa omaehtoista koulutusta voi hyödyntää korkeintaan kahden koulutuspäivän osalta vuodessa. 5.2 Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittämisellä kartoitetaan työntekijöille tarjottavaa suunnitelmallista koulutusta, jota tarvitaan työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi vastaamaan työtehtävien asettamia vaatimuksia sekä tulevia osaamistarpeita. Toimialat vastaavat itse kunkin alan oman ammatillisen täydennyskoulutuksen järjestämisestä. Henkilöstön koulutuksen suunnittelussa huomioidaan palveluiden kehittämistarpeet, työnantajan tarpeet sekä henkilöstön omat toiveet. Henkilöstön koulutuksen tulee olla linjassa yksikön, palvelualueen sekä toimialan tavoitteiden kanssa. Osaamisen kehittämisellä tarkoitetaan koulutuksen lisäksi kaikkea työssä, työyhteisössä ja yhteistyöverkostoissa tapahtuvaa oppimista ja toimintatapojen uudistamista. Karkkilan kaupungin suositus on, että jokainen työntekijä osallistuu kaksi päivää vuodessa ammatillisen osaamisen kehittämiseen tähtäävään koulutukseen määrärahojen puitteissa. Tämän lisäksi varhaiskasvatushenkilöstön täydennyskoulutusvelvoitteen (3-10 pv/v/hlö) ja opettajien virkaehtosopimuksen määräämien koulutuspäivien (3 pv/v/hlö) määrän tulee täyttyä. Lähiesimies vastaa työntekijöidensä kouluttautumisesta koulutussuunnitelman mukaisesti ja valvoo koulutusten merkitsemistä Webtallennukseen. Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen osalta esimies/toimialajohtaja vastaa lakisääteisten velvoitteiden mukaisen koulutusvelvollisuuden täyttymisestä. Yksittäisen työntekijän kohdalla koulutuksen toteuttaminen edellyttää esimiehen lupaa koulutukseen osallistumiselle ja tieto koulutukseen osallistumisesta kirjataan aina Webtallennukseen. Ensisijaisesti turvataan työtehtävien suorittamiseksi välttämätön koulutus sekä ammattialakohtaiset koulutukset. Erityisesti henkilöstön osaaminen tietojärjestelmien, tietotekniikan ja palvelujen sähköistämiseen liittyen tulee huomioida. 5 Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma
Esimiestason koulutuksissa kiinnitetään huomiota esimiestaitojen, työehtosopimusten ja työlainsäädännön sekä työturvallisuus- ja työsuojeluasioiden osaamiseen. 5.2.1 Koulutussuunnitelma 2016 Suunnitelma henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämisestä vuodelle 2016 KOKO HENKILÖSTÖ Kohderyhmä Osaamisalueet Toimenpide /kehittämisen keino Suunnittelu- ja/tai toteutusvastuu Esimiehet Esimiestaidot (ihmisten johtaminen, strateginen johtaminen, talouden johtaminen) Koulutus: Johtamisen erikoisammattitutkinto Henkilöstöhallinto + Luksia (kesto 1,5 vuotta, 10 koulutuspäivää) Työkykyjohtaminen Koulutus Henkilöstöhallinto + Työterveyshuolto (kesto 3h) Esimiehet, henkilöstön edustajat ja henkilöstötyöpajan jäsenet Koko henkilöstö Työn ja toiminnan osallistava ja dialoginen kehittäminen innostava johtaminen Oma työ sujuvammaksi - workshop Sparrausvalmennus Koulutus Henkilöstöhallinto + Kunteko kunta-alan kehittämisohjelma/ Sirpa Syvänen, Tampereen yliopisto/työelämän tutkimuskeskus (kesto 1 päivä) Henkilöstöhallinto + Lean5 (kesto 2 h) Ensiapukoulutusta järjestetään henkilöstölle siten, että jokaista alkavaa 15 työntekijää kohden yhdellä on oltava voimassa oleva lakisääteinen EA 1 -koulutus. Esimiehet kartoittavat koulutustarpeen vuosittain työsuojelupäällikön aloitteesta. Työsuojelupäällikkö vastaa koulutuksen käytännön järjestelyistä. 6
Suunnitelma henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämisestä vuodelle 2016 SIVISTYSTOIMIALA Kohderyhmä Osaamisalueet Toimenpide /kehittämisen keino Varhaiskasvatushenkilöstö Ensiapuvalmiudet EA 1 koulutus (toistaiseksi voimassa olevissa ja määräaikaisissa Diabeteslapsen hoito Sisäinen koulutus työ-/virkasuhteessa olevat) Varhaiskasvatussuunnitelma Koulutus Suunnittelu- ja/tai toteutusvastuu Työsuojelupäällikkö Varhaiskasvatusyksikön johtajat Ulkopuolinen kouluttaja Varhaiskasvatuksen esimiehet Opetushenkilöstö (toistaiseksi voimassa olevissa virkasuhteissa olevat ja koko lukuvuoden sijaiset) Muutosjohtaminen Pedagoginen johtaminen ICT -taidot (Veso -päivä) Veso -päivä Monimuotokoulutus Koulutus/Learning cafe Koulutus Kehittämispäivä Sivistysjohtaja Sivistysjohtaja Sivistysjohtaja ja rehtorit Koulujen rehtorit, sivistysjohtaja Veso -päivä Arviointikoulutus Koulujen rehtorit, opetussuunnitelmakoordinaattori Opettajat ja koulunkäyntiavustajat Haastavat oppilastilanteet Avec-/väkivallan ehkäisykoulutus Yhteiskoulun rehtori Sivistyksen johtoryhmä Strateginen johtaminen Kehittämisseminaari Sivistysjohtaja ja Jenni Halava 7 Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma
HALLINNON TOIMIALA Kohderyhmä Osaamisalueet Toimenpide /kehittämisen keino Asiakassihteeri Asiakirjahallinto ja arkistointiosaaminelinnon Koulutus/ Asiakirjahal- ja arkistotoimen ammattitutkinto oppiso- Taloussihteerit (vesihuolto) Ohjelmisto-osaaminen (VesikantaPlus versiopäivitys) pimuksella Koulutus Suunnittelu- ja/tai toteutusvastuu Henkilöstöhallinto + Luksia ja HAUS Henkilöstöhallinto + CGI Henkilöstöpäällikkö ja - sihteeri Tiedotus- ja elinkeinosihteerit Talous- ja asianhallintasihteerit sekä henkilöstöhallinto Sopimusosaaminen Videokoulutus (3 h + 3h) Henkilöstöhallinto + FCG Markkinointi IT -taidot (MS Office - ohjelmat) Koulutus/ Kuntamarkkinointi (2 päivää) Henkilöstöhallinto + FCG Koulutus Henkilöstöhallinto + työväenopisto TEKNINEN TOIMIALA Kohderyhmä Osaamisalueet Toimenpide /kehittämisen keino Suunnittelu- ja/tai toteutusvastuu Kiinteistö-, asianhallinta- ja lupasihteeri Sähköinen asiointi ja digitaidot Koulutus Tekninen johtaja + henkilöstöhallinto Henkilökohtaiset koulutustoiveet käsitellään kehityskeskustelun yhteydessä vuoden alussa käsiteltäessä henkilökohtaista kehittymissuunnitelmaa. Toimialajohtaja ja esimies suunnittelevat yhdessä koulutustoiveet huomioiden henkilöstön koulutukset kehityskeskustelujen jälkeen. Koulutukset kirjataan vuosittain kaupungin koulutussuunnitelmaan. Kehityskeskustelujen yhteydessä esimies varmistaa, että henkilö on osallistunut viimeisimmän koulutussuunnitelman mukaiseen koulutukseen. Taloussuunnittelussa toimialat varaavat määrärahaa henkilöstön kouluttamiseen. Henkilöstöhallinto suunnittelee esimiehiä ja koko henkilöstöä koskevat henkilöstöstrategian mukaiset koulutukset. Määräaikaisten työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittäminen riippuu määräaikaisen työsuhteen pituudesta. Vähintään vuoden määräaikaisessa työ- tai virkasuhteessa olevan henkilön kanssa tulee perehdytyksen yhteydessä varmistaa hoidettavan tehtävän kannalta tarpeellinen kouluttautuminen. Ammatillisen osaamisen kehittämissuunnitelma ei koske palkkatuella työskenteleviä. 6 SUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA Koulutussuunnitelman toteutumista seurataan vuoden viimeisessä yhteistyötoimikunnassa. Lisäksi esimiehet käsittelevät kehityskeskustelun yhteydessä henkilökohtaisen kehityssuunnitelman toteutumista ja varmistavat, että työntekijä on osallistunut hänelle suunnattuun, koulutussuunnitelman mukaiseen koulutukseen. 8