aviisori PRICEWATERHOUSECOOPERSIN ASIAKASLEHTI 3/2007 YIT valtaa Venäjää Hannu Leinonen uskoo keskiluokan nousuun Mustanmeren menestyjät Bulgaria ja Romania imevät investointeja
SISÄLLYS 8 4 YIT KASVAA VENÄJÄLLÄ Toimitusjohtaja Hannu Leinonen uskoo Venäjän vetovoimaan. 19 KOHTI MAAILMAN KÄRKEÄ Rallikuski Juha-Matti Latvala jahtaa paikkaa MM-tason tehdaskuskina. 8 TURVALLISUUSALA KASVAA RIPEÄSTI Riskien ennakointi ja uudet asiakastarpeet kasvattavat alan yritysten liikevaihtoa. 20 JAN HOLMBERG SIIRTYY PWC:N JOHTOON Uusi toimitusjohtaja odottaa lähivuosilta kannattavaa kasvua. 11 TUTKAIN PricewaterhouseCoopersin tuoreimpia tutkimuksia. 22 METSÄYHTIÖIDEN TULOKSET VAIHTELEVAT Näköpiirissä on huiman kasvun lisäksi myös kasvavia ongelmia. 12 12 BULGARIA JA ROMANIA KEHITTYVÄT VAUHDILLA Uudet EU-maat houkuttelevat ulkomaisia investointeja. 23 UUTISIA Ajankohtaista PricewaterhouseCoopersissa. 16 PIENEN PAIKKAKUNNAN MENESTYJÄ Kohiwoodin parhaat markkinat ovat kotimaan ulkopuolella. 16 JULKAISIJA PricewaterhouseCoopers Oy PL 1015 (Itämerentori 2) 00101 Helsinki Puh. (09) 22 800 www.pwc.com/fi osoitteenmuutokset aviisori@micromedia.fi ISSN 0789-5038 PÄÄTOIMITTAJA Johan Kronberg TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Hanna Kauko TOIMITUSNEUVOSTO Juha Laitinen Janne Rajalahti Harri Valkonen TOIMITUS Sanoma Magazines Finland, Yritysjulkaisut tuottaja Pekka Säilä graafinen suunnittelija Juha Helasto toimituspäällikkö Kimmo Holappa johtaja Leena Jaakkola PAINOPAIKKA Laakapaino Oy, Porvoo *connectedthinking 22 2
PÄÄKIRJOITUS Tuotannon siirtyminen alhaisen kustannustason maihin päättymätön tarina Suomalaisten kosketus tuotannon siirtämiseen alhaisen kustannustason maihin alkoi jo 60- ja 70-luvuilla, kun ruotsalaiset siirsivät vaatetusteollisuuttaan Suomeen. Suomen palkkataso oli siihen aikaan alle puolet Ruotsin tasosta. Elintasomme noustessa myös palkkamme nousivat saavuttaen 80-luvun lopulla rajan, jossa laajamittainen vaatetusteollisuus ei enää ollut Suomessa kilpailukykyistä. Neuvostoliiton ja Suomen välinen kahdenkeskinen kauppa tosin lykkäsi tuotannon siirtämistä ulkomaille. Seurasi vaihe, jossa suomalaisyritykset siirsivät pääosan tuotannostaan Suomesta muun muassa Portugaliin, Irlantiin, Kaukoitään ja Viroon. Maiden kustannustasot kuitenkin muuttuvat nopeasti. Monet pitävät jo nyt Puolan ja Tšekin kaltaisia maita kalliina paikkoina. Toisaalta Romania ja Bulgaria ovat esimerkkejä EU:n jäsenmaista, joita pidetään yhä halpatuotannon maina ja joihin nyt virtaa investointeja. Näiden kahden maan talouden kehityksestä kerromme lisää tässä numerossa. Yrityksille kyse ei ole ainoastaan kustannuksista. Hinnan ohella ratkaisevia menestystekijöitä ovat myös monet muut seikat, kuten yhteiskuntaolojen vakaus, laatu, infrastrukturin toimivuus ja toimitusvarmuus. Tämä asettaa suuria vaatimuksia yritysten hankintaorganisaatiolle. Miten varmistetaan laatukriteerien täyttyminen? Kysymys pätee niin valmistukseen omissa tuotantolaitoksissa kuin käytettäessä alihankkijoita. Eteen voi kuitenkin tulla yllätyksiä. Esimerkiksi sopii viime aikoina esillä ollut leluyritys Mattel, joka joutui vetämään markkinoilta suuret määrät Kiinassa valmistettuja leluja lyijypitoisten maalien ja irtoavien magneettien vuoksi. Monessa maassa riittää haastetta myös paikalliseen kulttuuriin sopeutumisessa ja korruption kitkemisessä. Samalla on pohdittava myös erilaisia yhteiskuntavastuukysymyksiä, kuten lapsityövoiman käyttöä. Keskeisiä kysymyksiä ovatkin, miten tällaiset mahdolliset ongelmat selätetään ja miten näihin varaudutaan? Kuten vaatetusteollisuuden esimerkki osoittaa, tuotannon siirtäminen maasta toiseen alhaisempien tuotantokustannusten saavuttamiseksi jatkuu myös tulevaisuudessa. Kyseessä näyttäisi olevan päättymätön tarina. Nykyisen kehityksen jälkeen tuotantoa siirretään todennäköisesti laajemminkin Malesian ja Vietnamin kaltaisiin, entistäkin alhaisempien kustannustasojen maihin. Vaatetusteollisuus on monella tavalla ääriesimerkki, ja alan tehtaiden liikuteltavuus on verrattain yksinkertaista. Bisnesten luonteet kuitenkin eroavat paljon. Useimmille muutkin syyt kuin kustannustaso ovat tärkeitä. Esimerkiksi Kiinaan etabloiduttaessa ratkaisevaa on suurten ja voimakkaasti kasvavien markkinoiden läheisyys ja merkittävien asiakkaiden palveleminen paikan päällä. Etabloituminen on vaatinut monelta suomalaisyritykseltä mittavia investointeja, ja on selvää, että Kiinaan on menty jäämään. Kansainvälistymisen ja kiristyvän kilpailun jatkuessa kustannustehokkuutta haetaan koko ajan. Eri maanosien ja maiden kansantaloudet ja väestöt kehittyvät eri tahdissa. Näiden kehitystrendien seuranta ja ennakointi on jatkossakin korkealla yritysjohdon agendalla. Etabloituminen uusiin maihin on monella yrityksellä edessä. Siinä piilee kuitenkin omat haasteensa. Pystytäänkö laatu pitämään yllä ketjun kaikissa vaiheissa ja otetaanko yhteiskuntavastuukysymykset varmasti huomioon? Asiakkaat, sijoittajat, henkilöstö ja muut sidosryhmät äänestävät herkästi jaloillaan. Tarmokkaita alkusyksyn päiviä kaikille lukijoille! Johan Kronberg Päätoimittaja 3
"Pitää nähdä kehitys, uskoa siihen ja toimia rohkeasti", Hannu Leinonen linjaa YIT:n strategiaa. 4
SOPIVA SIIVU VENÄJÄSTÄ YIT rakentaa Venäjällä enemmän asuntoja kuin mikään muu ulkomainen yhtiö. Toimitusjohtaja varmistaa, että rohkeus ja resurssit riittävät. Teksti Marianna Salin Kuvat Rami Lappalainen Huimaan vauhtiin kiihtynyt asuntomyynti väsähti Venäjällä tämän vuoden alussa ja jäi viime vuotta alhaisemmaksi. YIT:llä on oma panoksensa pelissä, mutta toimitusjohtaja Hannu Leinonen hymyilee tyytyväisenä. Kehittyvässä taloudessa mennään välillä lujaa ja välillä vedetään henkeä. Hinnat nousivat viime vuonna jopa 60 80 prosenttia. Palkat eivät ehtineet reagoida, hän selittää ja muistuttaa samalla, että Venäjän noin kahdeksan prosentin inflaatio voi näkyä suurkaupungeissa yli kaksinkertaisena. Se heilauttaa helposti myös YIT:n myyntiä lyhyellä aikavälillä. Hannu Leinonen tähyilee kvartaalin yli, kolmen ja jopa parinkymmenen vuoden päähän. YIT aikoo kasvattaa liikevaihtoaan Venäjällä 50 prosenttia vuodessa vuoteen 2009 asti. Viime vuonna konserni kuittasi alueella 65 prosentin kasvun, ja Venäjä toi seitsemän prosenttia konsernin liikevaihdosta. Pitää nähdä kehitys, uskoa siihen ja toimia rohkeasti, toimitusjohtaja toteaa. Hän on tarttunut edeltäjänsä Reino Hanhisen vahvaan visioon. Toisin kuin kotimarkkinoilta tutut kilpailijansa, YIT on napsinut paloja Venäjän asuntomarkkinoilta. Leinonen uskoo Venäjän talouden ja sen myötä asuntomarkkinoiden kasvavan vielä pitkään. Hän perustelee talouskasvua öljyn ja muiden energianlähteiden hinnan nousulla sekä viisaalla talouspolitiikalla. Venäjän bruttokansantuote on kasvanut viime vuosina kaksinkertaisella vauhdilla Suomeen nähden, yli kuusi prosenttia vuodessa. Vielä nopeammin on kasvanut yksityinen kulutus, joka lohkaisee nyt puolet bruttokansantuotteesta. Talouskasvun kautta on syntynyt vauraampi keskiluokka, joka pystyy kehittämään omaa elintasoaan. Sieltä syntyy peruskysyntä. TALOUSKASVU SAA IHMISET kohentamaan asuinolojaan, Hannu Leinonen vakuuttaa. Ja kohennettavaa Venäjällä riittää. Kun suomalaisella on käytettävissään keskimäärin 38 neliömetriä, itänaapurilla on siitä puolet. Leinonen muistuttaa myös kylmästä talvesta, jolta vanhat asunnot suojaavat asukkaitaan heikonlaisesti. Hänen mukaansa YIT aikoo erottua markkinoilla nimenomaan rakentamisen laadulla, mutta myös viimeistelyllä. Venäjällä on nimittäin tapana ostaa asunnosta vain runko. Niissä on betonipinta, ikkunat, lämpöpatterit ja sähkökeskus, hän kuvailee ja kertoo YIT:n tarjonneen pietarilaisille ensimmäisenä viimeisteltyjä asuntoja, joiden seinät on tasoitettu ja jopa maalattu tai tapetoitu. Uskon, että paremmalla valmiustasolla voimme nostaa myyntiä ja hintaa. YIT:n Venäjällä myymien asuntojen keskihinta on tällä hetkellä lähes puolet suomalaisista hinnoista. Ylempi keskiluokka täyttää siis lainahakemuksia, moni ensimmäistä kertaa. 5
YIT yrityksenä Henkilöstöä yli 23 000 kahdeksassa maassa: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Venäjällä. Liikevaihdon kehitys, milj. 2780 3024 3284 2004 2005 2006 Liikevoiton kehitys, milj. 259 228 157 2004 2005 2006 Liikevaihdon jakauma 2006 alueittain Suomi 55 % Ruotsi, Norja, Tanska 32 % Venäjä 7 % Viro,Latvia, Liettua 6 % Muut maat 0,4 % Liikevaihdon jakauma 2006 toimialoittain Rakentamispalvelut 44 % Kiinteistötekniset palvelut 42 % Teollisuus- ja verkkopalvelut 14 % Liikevaihdon jakauma 2006 alueittain Kilpailu-urakat 39 % Pitkät palvelusopimukset 28 % Kuluttajapalvelut 24 % Omaperustaiset kehityshankkeet 9 % "YIT rakentaa asuntoja kuudessa venäläisessä miljoonakaupungissa. Pyrimme hoitamaan projektiemme koko arvoketjun itse Leinonen kertoo. Olemme huolehtineet pankkien kanssa siitä, että meiltä asunnon ostavat ihmiset löytävät lainamahdollisuuden. Tämä tietenkin edellyttää, että he ovat luottokelpoisia ja että he uskaltavat ottaa lainaa. Kyse on myös pankkien uskottavuudesta. Rahoitus on yksi Venäjän-bisneksen ydinkysymyksistä myös YIT:ssä, sillä yhtiö omistaa rakennushankkeensa itse eli gryndaa. Valinta perustuu kasvavaan asumistarpeeseen. Uskomme myös siihen, että meillä on vahvaa osaamista omaperustaisesta konseptista. Tämä on samalla liiketoimintakonseptin vientiä, toimitusjohtaja kertoo. Vaikka Venäjän osuus YIT:n liikevaihdosta on vain seitsemän prosenttia, sijoitetusta pääomasta Venäjä vei kesäkuun lopussa jo yli neljänneksen eli 359 miljoonaa euroa. Sijoitukset ovat kasvaneet tuloja nopeammin ja kasvavat yhtiön mukaan vastakin. Konsernin velkaantumisaste hipoi kesällä 80 prosenttia, kun se vuoden 2005 lopussa oli vasta 45. Hannu Leinonen myöntää, että lainarahoilla pelaamisella on rajansa, vaikka uudet markkinat tuntuisivatkin rajattomilta. Mutta millaiset rajat? Riskinotto on tietenkin aina suhteessa muiden maiden ja toimialojen tilanteeseen. Toimitusjohtaja on tyytyväinen tämän hetken tilanteeseen, syystäkin. Konserni saavutti viime vuoden lopussa kaikkien aikojen ennätyksensä liikevaihdossa, liikevoitossa sekä tilauskannassa. Aikoinaan suhdanne herkkänä tunnettu asuntokauppa tuo nyt vakautta, samoin konsernin Pohjoismaissa suuri toimiala, kiinteistötekniset palvelut. Siihen lukeutuvat kiinteistöjen talotekniset asennus-, huolto- ja ylläpitopalvelut ja yhä enemmän myös kotien huolto- ja remonttityöt. Puhdasta kassavirtaa, Hannu Leinonen toteaa. PUHTAAN KASSAVIRRAN TUOTTAVAT muun muassa yhtiön omat putki- ja sähkömiehet. Mutta myös asuntorakentaminen kysyy työvoimaa, oli työnantajana sitten YIT tai sen alihankkija. Leinosen mukaan nimenomaan ammattitaitoinen työvoima asettaa konkreettisen rajan 6
aina liikeideasta ja suunnittelusta rakentamiseen", Hannu KOVIN VAUHTI VAPAA-AJALLA K un Hannu Leinonen, 45, aloitti YIT:n toimitusjohtajana viime vuoden alussa, hän päätti tarttua myös kuntoiluun uudella otteella. Kesäisin on ehdittävä rullaluistelemaan silläkin uhalla, että ralli jää vähemmälle. "Ajoin vain yhden kisan tänä kesänä", Leinonen kertoo. Hän paljastaa, että suurin osa amatööri kuskien vapaa-ajasta menee muutenkin autoa rakentaessa. Leinosen apuna toimii pätevä tiimi, joka on välttämätön kisoissakin. "Hyvä bändi, kuten sanoivat eilen työmaalla", hän nauraa. Työmaalla? Suomen suurimman rakennusliikkeen toimitusjohtaja pitää luontevana sitä, että hän käy työmaalla. "Siellä näkee, miten pienistä palasista kokonaisuus muodostuu. Ja siellä on tekemisen meininki." Hän itse, rakennustekniikan diplomi-insinööri, siirtyi toimitusjohtajaksi konsernin verkkopalvelujen johdosta, mutta hän aloitti aikoinaan työmaalta. "Työmaalla oppii ymmärtämään, mistä puhutaan." kasvulle idässä. Turkista saapunut rakennustyöläinen on jo tuttu näky Venäjänkin suurkaupungeissa. En kuitenkaan tässä vaiheessa lähtisi puhumaan työvoimapulasta. Venäjältä löytyy kyllä perusosaamista varsinkin, kun koulutamme itse. Olemme vieneet Pietariin oman rakentajan tutkintomme. Teemme myös yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja tarjoamme harjoittelumahdollisuuksia. Vaatii pitkäjänteisyyttä saada ihmiset ylipäänsä hakeutumaan alalle. YIT on rakentanut Venäjällä jo 46 vuotta. Tuttuja kohteita ovat niin tehtaat kuin hotellitkin. Nyt yhtiö rakentaa Pietarissa kahta logistiikkakeskusta, liike- ja toimistotilaa sekä Atrian tehdasta. YIT:n tavoitteena on kasvattaa kiinteistöteknisiä palveluita myös Venäjällä. Mutta päätuote on oma perustainen asunto. Emme sulje pois, ettemmekö voisi myös nyt osallistua laajemmin projektikehityshankkeisiin. Mutta resurssimme ovat kuitenkin rajalliset. YIT rakentaa asuntoja kuudessa venäläisessä miljoonakaupungissa: Pietarissa, Moskovassa ja sen ympäristössä, Jaroslavlissa, Jekaterinburgissa, Kazanissa ja Donin Rostovissa. Pietarissa toimii suomalaisvoimin perustettu yhtiö, joka vetää edelleen asunto rakentamisen konkareita myös Suomesta. Muissa kaupungeissa YIT toimii paikallisista yhteisyrityksistä käsin. Yhtiö hakee yhtiökumppaneista osaamisen lisäksi näiden tuotanto-organisaatioita. YIT pyrkii nimittäin hoitamaan projektiensa koko arvoketjun itse aina liikeideasta ja suunnittelusta rakentamiseen. Näin pystymme vaikuttamaan laatuun koulutuksella, toimintatavoillamme ja työmenetelmillämme. Vain Moskovassa rakentamisesta vastaa ulkopuolinen pääurakoitsija. YIT TUNNUSTELEE SUOMESSA myös omakotitalojen ja vapaa-ajan asuntojen markkinoita. Pientaloja ei ole suljettu pois Venäjälläkään, vaikka kerrostalomarkkinoillakin tuntuu riittävän kasvuvaraa. Markkinoiden koosta kertoo muun muassa se, että yksistään Pietarissa rakennetaan saman verran asuntoja kuin koko Suomessa, eli runsas 30 000 vuodessa. YIT aloitti viime vuonna Venäjällä 3 700 asunnon rakentamisen, mikä ohittaa jo suomalaisen 3 000 asunnon tahdin. Tällä panoksella YIT on suurin ulkomainen asuntojen rakentaja Venäjällä. Paikallisten jättien rinnalla se on kuitenkin pieni. Monella tapaa on parempikin pysyä pienenä. Meidän ei tarvitse olla markkinajohtaja suuruuden vaan laadun kautta, Hannu Leinonen sanoo. Mitä ilmeisimmin YIT on jo jättänyt jälkensä ainakin Pietariin, sillä paikallisen yhtiön pääjohtaja Juha Vättö sai viime vuonna Venäjän kunniarakentajan arvonimen ensimmäisenä ulkomaalaisena Pietarissa. Leinonen arvelee, että Pietarissa yhtiön suomalaisuudesta voi olla hyötyä, kun taas muualla puree paikallisuus. Pietarissa on totuttu siihen, että suomalainen pitää sanansa. Kuva villistä venäläisestä rakennusbisneksestä alkaa hahmottua, mutta Hannu Leinonen tarjoutuu tyrmäämään ainakin yhden ennakkokäsityksen: byrokratian. 7
TURVAPALVELUIDEN KYSYNTÄ KASVAA Riskien ennakointi ja uudet asiakastarpeet kasvattavat turvallisuusalan yritysten liikevaihtoa. Vahvasti kansainvälisten ketjujen omistuksessa oleva toimiala on luonteeltaan henkilöintensiivistä ja työllistää tällä hetkellä noin 15 000 henkilöä. Teksti Olli Manninen Kuvat Jyrki Komulainen, Futureimagebank Turvallisuusala kattaa toimialana vartiointipalvelut, turva-alan tuotteet, sähköiset turvajärjestelmät, arvokuljetukset, konsultoinnin ja koulutuksen. Yhteistoimintajärjestö Finnsecurityn mukaan alan kokonaisliikevaihto oli vuonna 2005 noin miljardi euroa. Turvallisuusala kasvoi ripeästi koko 1990- luvun, mikä johtui pitkälti yritysten päätöksistä ulkoistaa vartiointi- ja turvallisuustarpeensa. Myös kotitalouksien kasvanut kysyntä on tuonut lisämarkkinoita alan yrityksille. Kysynnän kasvaessa on tapahtunut myös voimakasta keskittymistä. Kun vielä vuonna 2000 Suomessa oli 323 vartiointiliikettä, on määrä kutistunut tänä vuonna 210 yritykseen. Keskittymistä ovat kiihdyttäneet kansainvälisten ketjujen yritysjärjestelyt. Vastavuoroisesti alalla toimii edelleen hyvin paljon alle viisi henkilöä työllistäviä yrityksiä. Pienyritysvaltaisuutta korostaa se, että yleisin yritysmuoto on yksityinen toiminimi. Suurimpia toimijoita ovat Securitas Oy, Group 4 Securicor Oy, ISS Security Oy ja Turvatiimi Oyj, jotka työllistävät 80 prosenttia koko toimialasta. Securitas on Tukholman, Group 4 Securitor Lontoon ja Turvatiimi Helsingin pörssissä noteerattu osakeyhtiö. ISS Security on osa ISS 8
Palvelut Oy:n kansainvälisen facility-management-liikkeen Suomen haaraa. Ulkoistamisaallon jälkeen kasvu syntyy nyt toimintaympäristön laajentumisesta ja uusista asiakastarpeista, sanoo Securitas Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Mikkonen. Osa alan toimijoista on valinnut strategiakseen monipalvelukonseptin, toiset puolestaan vastaavat monipuolistuvien asiakassegmenttien palveluun erikoistumalla. Securitas on valinnut strategiakseen erikoistumisen. Pyrimme ennakoimaan erilaisten asiakassegmenttien uudet nousevat tarpeet, Mikkonen toteaa. Hän nimeää Securitaksen vahvoiksi asiakasalueiksi pankit, kaupan alan, teollisuuden ja kotitaloudet. Pelastustoiminta on tullut uutena alueena mukaan ja mahdollistaa uusien, haasteellisempien teollisuusratkaisujen valikoiman. Kasvua on näkyvissä myös terveydenhuollon, logistiikan sekä palvelu- että hallintosektorien saralla. MIKKOSEN MUKAAN TURVAPALVELUJEN kysyntä ei välttämättä merkitse sitä, että nykyajan yhteiskunta koettaisiin turvattomammaksi tai haavoittuvammaksi. Yritykset haluavat pikemminkin ennakoida turvauhkat entistä monipuolisemmin. Vuoden 2001 New Yorkin terrori-iskut nostivat kertaheitolla yritysten strategiapohdintoihin myös turvallisuusjohtamisen. Turvallisuusjohtamiseen on kiinnitetty nyt enemmän huomiota. Sen pitäisi olla osa yrityksen liikkeenjohtoa, eikä sitä tulisi ulkoistaa. Turvallisuusjohtaminen luo raamit yrityksen turvallisuusstrategialle ja -kulttuurille, hän perustelee. Mikkosen mukaan yritysten tulisi miettiä, miten yrityksen tuotanto ja toiminta sekä henkilöt ja tiedot turvataan. Hän korostaa, että tietojen turvaaminen on eri asia kuin tietoturva, joka julkisuudessa nousee tämän tästä esiin erilaisten internetiin kohdistuvien verkkohyökkäysten vuoksi. Tietojen turvaamiseen liittyy verkkoturvallisuuden ja atk-laitteisiin liittyvän turvallisuuden lisäksi myös toimitilaturvallisuus ja tietojen käsittely. Henkilökunnan pitää puolestaan ymmärtää entistä tarkemmin, mitkä yrityksen tiedot ovat luonteeltaan luottamuksellisia, mitkä julkisia. "Turvallisuusjohtamisen pitäisi olla osa yrityksen liikkeenjohtoa, eikä sitä tulisi ulkoistaa", Jarmo Mikkonen sanoo. Liikkuva työ lisää virtuaalivaaroja T ietoturva-asiantuntijoiden ja tietokonehakkereiden kissa-hiirileikki internetissä saa entistä hienostuneempia ja monimutkaisempia muotoja. Verkkohyökkäykset ovat tunkeutuneet jo mobiiliin maailmaan. Kriittisimmän uhkan tulevaisuudessa muodostavat haittaohjelmat, jotka voisivat levitä tietokoneesta älypuhelimeen. Esiasteita tällaisista eri teknologioiden yli siirtyvistä haittaohjelmista on jo nähty, mutta ne eivät ole vielä päässeet leviämään. Sen sijaan personoidut roskatekstiviestit, rahaarvonnat ja hyötyohjelmiksi naamioituneet Viver-troijalaiset ovat esimerkkejä nopeasti kehittyvistä mobiilihuijauksista. Myös Windows Mobile- ja Symbian S60 3rd Edition -pääte laitteissa leviäviä haittaohjelmia on jo havaittu. Huolestuttavaa myös on, että monimutkaistuvia mobiilitroijalaisia ja -vakoiluohjelmia tuottavat kehittyvät kaupalliset tahot. Mobiilin työn yleistyminen merkitsee uusia tietoturvahaasteita entistä verkottuvammalle yritysmaailmalle. Tietokoneet on yrityksissä suojattu jo pitkään virustorjunnalla ja palomuurilla. Nyt samat tekniikat pitää löytyä myös älypuhelimista. Erilaiset push-email-ratkaisut yleistyvät sekä yritys- että kotikäytössä, joten älypuhelimella luetaan samoja posteja kuin tietokoneella. Ne eivät saisi sisältää haittaohjelmia tai roskapostia. Suojaamaton, haittaohjelman saastuttama älypuhelin voi aloittaa esimerkiksi kalliiden MMS-viestien lähettämisen puhelimen omistajan tietämättä, sanoo F-Securen tietoturva-asiantuntija Harri Ruusinen. 9
Jarmo Mikkosen mielestä ihmiset kaipaavat yhä enemmän turvallisuuden tunnetta ja ovat siitä valmiita myös maksamaan. Turvallisuusstrategiaan kuuluu myös yrityksen maine, pääoma ja ympäristö, unohtamatta pelastustoimintaa tai väestönsuojelua, Mikkonen sanoo. Kotitalouksien lisääntyvä tarve turvapalveluihin selittyy Mikkosen mukaan yleisen varallisuuden kasvulla, hankitun arvokkaan irtaimiston monipuolistumisella, mutta myös turvattomuuden tunteen lisääntymisellä. Ihmiset kaipaavat turvallisuuden tunnetta yhä enemmän ja ovat valmiita myös maksamaan siitä, hän arvioi. TURVALLISUUSTOIMIALA ON LUONTEELTAAN henkilöintensiivistä ja alan ammattilaisista on jo nyt pulaa. Pelkästään kokopäiväisten vartijoiden lukumäärä on tällä vuosi tuhannella lähes kaksinkertaistunut. Vartijoita on alan yritysten palveluksessa noin 7 000. Kuitenkin vartijakortteja on tällä hetkellä myönnetty noin 12 000 henkilölle. Teknologian mahdollistamat integroidut turvajärjestelmät ja internetin yli tapahtuva etähallinta ja -valvonta ovat myös kasvattaneet kysyntää viime vuosina. Tämä ei Mikkosen mukaan vähennä alan työpaikkoja. Etäpalveluiden suosio selittyy mielestäni sillä, että turvallisuusjärjestelmiin investoineet yritykset hakevat kustannustehokkuutta ja hyödyntävät järjestelmiä yötä päivää, Mikkonen sanoo. Turvallisuusratkaisujen automatisoinnissa raja kulkee hänen mukaansa siinä, miten nopeasti asiakkaan tiloihin on päästävä. Etävalvonnalla voidaan havaita, todeta ja hälyttää, mutta sen avulla ei pystytä jatkotoimenpiteisiin. Jos jatkotoimenpiteet ovat olennaisia, niin sitten jonkun on oltava paikalla tai päästävä nopeasti paikalle, Mikkonen vertailee etäpalveluiden ja henkilöosaamisen eroja. TURVALLISUUTTA MONEEN LÄHTÖÖN Yritysturvallisuuden neuvottelukunta jaottelee Yritysturvallisuuden seuraaviin alueisiin: Henkilöturvallisuus Pelastustoiminta Rikosturvallisuus Tietoturvallisuus Toimitilaturvallisuus Tuotannon ja toiminnan turvallisuus Työturvallisuus Ulkomaantoimintojen turvallisuus Valmiussuunnittelu Ympäristöturvallisuus 10
TUTKAIN Lontoon listautumisantien arvo kasvoi rajusti Lontoossa toteutettujen listautumisantien arvo kasvoi toisen vuosineljänneksen aikana (huhtikuu kesäkuu) 129 prosentilla verrattuna vastaavaan ajanjaksoon viime vuonna. Tämä käy ilmi PricewaterhouseCoopersin tuoreimmasta, neljännesvuosittain toteutettavasta IPO Watch Europe -selvityksestä. Euroopan keskeisimpiin pörsseihin tehtyjen listautumisten määrää ja arvoa mittaavan selvityksen mukaan Lontoo saa vutti tällä vuosineljänneksellä kärkisijan listautumisantien arvon ja määrän osalta: toteutetut 102 listautumisantia tuottivat 14 808 miljoonaa euroa, kun vuonna 2006 samalla ajanjaksolla toteutetut 108 listautumisantia keräsivät 6 454 miljoonaa euroa. Kuva Futureimagebank PwC mukana valitsemassa Suomen vahvimpia yrityksiä PwC on yhteistyökumppanina mukana Suomen Asiakastiedon ensimmäistä kertaa järjestämässä Suomen vahvimmat yritykset -kilpailussa. Muita yhteistyökumppaneita kilpailussa ovat Taloussanomat ja Helsingin kauppakorkeakoulu. Raadin jäseniä ovat PwC:n hallituksen puheenjohtaja Hannu Pellinen, HKKK:n professori Jarmo Leppiniemi, vastaava päätoimittaja Juhani Pekkala Taloussanomista sekä toimitusjohtaja Mikko Parjanne Suomen Asiakastiedosta. Kilpailussa valitaan ensin maakuntien vahvimmat yritykset, ja lopuksi Suomen vahvin yritys. Tiedot pohjautuvat Suomen Asiakastiedon yritystietokantaan. Raati palkitsee voittajat 18. lokakuuta järjestettävässä palkintojenjakotilaisuudessa. Samassa tilaisuudessa julkistetaan Suomen Vahvimmat 2007 -brändikirja. Suomalaisten pörssiyhtiöiden riskiraportoinnissa huomattavia eroja PricewaterhouseCoopersin tekemän selvityksen perusteella riskeihin liittyvä raportointikäytäntö vaihtelee pörssiyhtiöissä paljon ja riskiraportointiin liittyvää tietoa on tarjolla vaihtelevasti. Rahoitus- ja vahinkoriskeistä raportoidaan yleisesti ottaen hyvin. Osakkeen omistajien kannalta tärkeistä strategisista ja operatiivisista riskeistä kerrotaan sen sijaan kirjavasti ja jopa puutteellisesti. Parhaita käytäntöjä ja hyvää hallintotapaa noudattavat yritykset kertovat riskeistä siten, että sijoittajat, analyytikot ja muut sidosryhmät voivat hyödyntää riskitietoa päätöksenteon pohjana. Yritysten antama riski-informaatio on havaintojemme mukaan usein hajallaan eri puolilla vuosikertomusta ja siten vaikeasti analysoitavissa, sanoo riskienhallinnan asiantuntija Mirel Leino PwC:ltä. Riskienhallinnan merkitys sisäisessä tarkastuksessa kasvaa Riskipohjainen sisäinen tarkastus on yleistynyt voimakkaasti. Vuosikymmen sitten vain suhteellisen harvoilla sisäisen tarkastuksen organisaatioilla oli käytössään systemaattinen riskianalyysi tarkastusten kohdentamiseksi. PwC:n tekemän tutkimuksen mukaan nykyään jo 80 prosenttia yrityksistä käyttää vuosittain tai sitä useammin riski analyysia tarkastusten suuntaamiseksi. PwC:n kansainväliseen tutkimukseen osallistui 717 henkilöä, joista 80 prosenttia oli tarkastusjohtajia tai -päälliköitä. Pääasiallisena huolenaiheena näytti olevan riittävän pätevän henkilökunnan saaminen. Henkilö kunnan kierrätys sisäiseen tarkastukseen on selvässä kasvussa, vaikka nykyisin yli 80 prosenttia suurten organisaatioiden sisäisistä tarkastuksista raportoi hallitukselle tai sen tarkastusvaliokunnalle. Tutkimus on kokonaisuudessaan ladattavissa PwC:n kotisivulta www.pwc.com/fi ->julkaisut. Kuva Futureimagebank 11
Romanian talous kasvaa yli viiden prosentin vuosivauhdilla. 12
ROMANIA JA BULGARIA KEHITTYVÄT VAUHDILLA Uudet EU-maat Romania ja Bulgaria ovat dynaamisen taloudellisen kasvun vaiheessa. Alhaiset tuotantokustannukset ja suosiollinen verotuspolitiikka houkuttelevat ulkomaisia investointeja, vaikka maiden infrastruktuuri on kehnolla tolalla, byrokratia voimissaan ja korruptio yhä yleistä. Romanian talous kääntyi kasvusuuntaiseksi kuluvan vuosikymmenen alkupuolella ja on kasvanut sen jälkeen selvästi yli viiden prosentin vuosivauhdilla. Talouskasvua ovat vauhdittaneet yksityisen kulutuksen kasvu, työllisyystilanteen paraneminen, kulutusluottojen yleistyminen sekä lisääntyneet investoinnit. Bulgarian talouden kasvuvauhti on viime vuosina ollut samaa luokkaa. Alhaiset työvoima- ja liiketoimintakustannukset, edullinen maantieteellinen sijainti Mustanmeren rannalla sekä yhteensä lähes 30 miljoonan kuluttajan markkinat tekevät Romanian ja Bulgarian kiinnostavaksi alueeksi ulkomaisten investoijien silmissä. Romania ja Bulgaria ovat kumpikin hyvin dynaamisessa ja vakaassa taloudellisen kasvun vaiheessa. Maat ovat houkutelleet suuren osan itäiseen Keski-Eurooppaan kohdistuneista suorista investoinneista viime vuosina. Maissa on hyvin suosiollinen verotuspolitiikka: Romaniassa 16 prosentin tasa vero ja Bulgariassa vain 10 prosentin yhtiövero. Maiden koulutustaso on melko korkea ja tuotantokustannukset vain kolmasosa Suomeen verrattuna, sanoo Finpron Romanian-vientikeskuksen päällikkö Santtu Hulkkonen. Maiden liittyminen EU:n jäseniksi vuoden 2007 alussa on selvästi kasvattanut luottamusta niiden talouteen, ja tuonut mukanaan parannuksia ennen kaikkea lainsäädäntöön, hän jatkaa. SUOTUISASTA KEHITYKSESTÄ HUOLIMATTA Bulgaria on EU:n köyhin maa, jonka bruttokansantuote henkeä kohti on vain noin kolmannes EU:n keskiarvosta. Myös Romanialla on vielä pitkä tie kuljettavana ennen kuin se pääsee lähellekään EU:n keskitasoa. Jos talouskasvu jatkuu nykytasolla, voi Romanialta kulua siihen parikymmentä vuotta. Romania ja Bulgaria käyvät jatkuvaa taistelua inflaatiota vastaan. Tilanne on parantunut, mutta inflaatio liikkuu edelleen kuuden seitsemän prosentin vuositasolla. Romanian tavoitteena on euron käyttöönotto vuosina 2013 2014. Bulgarian keskuspankin pääjohtajan mukaan maa on valmis siirtymään euroon vuonna 2009 edellyttäen, että kuluttajahintojen nousua saadaan merkittävästi hillittyä nykytasosta. Tällä hetkellä aikataulu näyttää ylioptimistiselta. Valtion yritysten yksityistäminen on vasta päässyt vauhtiin. Romaniassa on viime vuosina yksityistetty paljon energia- ja pankkisektorin yrityksiä. Bulgariassa yksityistäminen on edennyt telekommunikaatio-, pankki- ja energiasektoreilla. Vuonna 2006 yksityistämislistalla oli muun muassa useita lämpö- ja vesivoimaloita sekä kaukolämpölaitoksia. Teksti Leena Koskenlaakso Kuvat ImageGap/Eastpress, Alan King ja Istockphoto 13
Molempien maiden suurimpia haasteita on korruption poistaminen. Bulgariassa yksityistäminen on edennyt etenkin telekommunikaatio-, pankki- ja energiasektoreilla. Perusinfrastruktuuri Romanian ja Bulgarian alueella on huonossa kunnossa, mikä vaikeuttaa yritysten logistiikkaa. Romaniassa on meneillään suuria infrastruktuurihankkeita maantie- ja rautatieverkoston kunnostamiseksi. Lähivuosina Romania saa varoja taloutensa kehittämiseen EU:n rahastoista. Hulkkosen mukaan julkisen sektorin suurimpia haasteita on hyödyntää EU:n kohdentamat kymmenet miljardit tuleville vuosille. KESKIMÄÄRÄINEN BRUTTOPALKKA Romaniassa on 433 euroa ja minimipalkka 116 euroa. Bulgariassa keskipalkka oli vuoden 2007 alussa 196 euroa ja minimipalkka 92 euroa. Tätä pienempää palkkaa ei makseta missään muualla koko EU-alueella. Jos suomalaisyritys miettii tuotannollisen toiminnan aloittamista, on tärkeää muistaa, että vaikka kustannustaso on alhainen, osaavan henkilökunnan saaminen ja pitäminen voi olla hyvin haasteellista, Hulkkonen to teaa. Jos yritys on aikeissa etabloitua alueelle, sen pitää luoda hyvä henkilöstöstrategia, jolla pitää korkeimmin koulutettu työvoima palkkalistoilla. Vain viitisen prosenttia Romanian työvoimasta oli työttömänä vuonna 2006, mutta lähes kaksi miljoonaa romanialaista eli viidennes Romanian työikäisestä väestöstä työskentelee ulkomailla. EU-jäsenyyden toteuduttua valtiojohdon suurena huolenaiheena on koulutetun työvoiman lähteminen entistä herkemmin ulko maille paremman elintason perässä. Länsimaisten yritysten tulo Romanian markkinoille on kiihdyttänyt yksityisen sektorin palkat voimakkaaseen nousuun. Vaikka palkka kustannukset nousevatkin nykytasosta, ne säilyvät vielä pitkään alhaisempina kuin EU:n alueella keskimäärin. Bulgarian työttömyysaste oli 9,6 prosenttia vuonna 2006. Valtion yritysten yksityistäminen tuo väistämättä mukanaan irtisanomisia, mikä pitää työttömyysasteen melko korkeana jatkossakin. Bulgarian muuttovirta on jo kääntynyt takaisin kotimaahan päin. Suomalaiset yritykset Romaniassa ja Bulgariassa Suomalaisten yritysten sijoitukset Romaniaan ovat toistaiseksi olleet vähäisiä. Elcoteq osti syksyllä 2006 Aradissa sijaitsevan telekommunikaatioalan tehtaan, joka jatkaa tietoliikennejärjestelmien loppukokoonpanoa. Ruukki rakentaa Bukarestin lähelle metallisten rakennusmateriaalien tuotanto laitoksen, jonka tuotannon on määrä alkaa syksyllä 2007. Karelia-Yhtymä on ostanut Transsilvaniasta sahan ja parkettitehtaan, joka aloittaa tuotannon tämän vuoden aikana. Nokia rakentaa Cluj n maakuntaan matkapuhelin tehtaan, jonka tuotanto käynnistyy vuoden 2008 alkupuoliskolla. Suomesta on tehty Bulgariaan ainoastaan asuntokauppaan liittyviä investointeja. 14
Bulgarian ja Romanian liittyminen EU:n jäseniksi on selvästi kasvattanut luottamusta maiden talouteen. LIIKETOIMINTAKULTTUURI ON KAUKANA Länsi- Euroopan tasosta, mutta kehitys on Hulkkosen mukaan nopeaa. Negatiivisia puolia on ennen kaikkea byrokratia. Valtion omista missa yrityksissä eletään vielä osittain neuvostoajan meiningissä: kommunikointi on vaikeaa ja päätöksenteko hidasta. Viime vuosina sähköpostin käyttö on onneksi yleistynyt. Bulgariassa ja varsinkin eteläisessä Romaniassa valitsee temperamenttinen ja voimakas balkanilainen machokulttuuri. Yrityksen tunnusluvuista ei keskustella avoimesti, mikä saattaa antaa epäluotettavan kuvan vastapelurista. Henkilökohtainen tapaaminen on vielä erittäin tärkeää, eikä sähköpostikirjeenvaihto onnistu ennen henkilökohtaista tapaamista, Hulkkonen kertoo. Bulgariassa vallitsee hyvin voimakas yrittäjä henkisyys. Moni haluaa perustaa oman yrityksen ja on ylpeä siitä. Paikalliset yritykset ovat hyvin innokkaita tarttumaan tilaisuuksiin ja tekemään kaikenlaista bisnestä. Länsimaisten yritysten pitää osata tunnistaa parhaimmat ja luotettavimmat yhteistyökumppanit. Tarina kertoo, että kerran eräs yritys valitsi kumppanikseen sen edustajaa viikon kuljettaneen taksikuskin, hän naurahtaa. EU-KOMISSION TUOREEN RAPORTIN mukaan Romania ja Bulgaria eivät ole ryhtyneet riittäviin toimiin laajalle levinneen korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden kitkemiseksi. Molempien maiden suurimpia haasteita on korruption poistaminen varsinkin julkishallinnosta, Hulkkonen myöntää. Korruptio on huomattavasti vähentynyt vain teoriassa, ja pienet lahjukset ovat osa normaalia kanssakäymistä. Eräänlainen vaihdannaistalous tulee jatkumaan vielä vuosikymmeniä, hän arvioi. Hulkkonen neuvoo suomalaisyrityksiä valitsemaan yhteistyökumppaninsa huolella ja tarkistamaan luottotiedot. Mikäli kyseessä on yritysosto, riskianalyysi on tarpeen. Viime vuosina suomalaiset yritykset ovat omaksuneet paikalliset tavat paremmin, uskaltaneet enemmän ja hyvää tulosta on tehty. Järjestäytynyt rikollisuus ei ulotu aloille, joilla suurin osa suomalaisista yrityksistä toimii tai aloittaa toimintaansa, Hulkkonen selittää. SUOMALAISTEN YRITYSTEN KANNALTA kiinnostavimmat teollisuussektorit ovat energiaja ympäristöteknologia ja muut infrastruktuurihankkeet, maa- ja metsätalous ja niiden koneistaminen, matkailukohteiden rakentaminen etenkin Bulgariassa, teollisuuden saneerausinvestoinnit, vesi- ja jätevesihuolto sekä telekommunikaatioala, Hulkkonen luettelee. Hän toteaa kilpailun kovenevan vauhdilla. Italialaiset, itävaltalaiset ja saksalaiset ovat hyvin aggressiivisia ja ovat omaksuneet hyvin paikalliset liiketoimintatavat. Kilpailun myötä laatu, bisnesympäristö ja osaaminen kehittyvät, ja tämä nostaa hintoja. Markkinoita riittää kuitenkin vielä jaettavaksi ja uutta bisnestä syntyy koko ajan. Menestyäkseen suomalaisten yritysten on toimittava. Tämän kirjoituksen taustamateriaalina on käytetty Finpron Romanian ja Bulgarian maaraportteja kesäkuulta 2007. 15
Anssi Hintsa on Kohiwoodin toimitusjohtaja jo toisessa polvessa.
PIENEN PAIKKAKUNNAN SUURI TYÖNANTAJA Soinissa toimiva Kohiwood on menestyvä perheyritys, jonka markkinat ovat pääosin kotimaan ulkopuolella. Pienellä paikkakunnalla yhteisöllisyys heijastuu positiivisesti päivittäiseen työhön. Teksti Johanna Haveri Kuvat Rita Lukkarinen Kohiwood Oy:n historia alkoi vuonna 1987. Silloin Vääräkosken kartonkitehtaalla yhdessä työskennelleet Ahti Hintsa ja Arvo Korpela perustivat yhdessä Soiniin Etelä-Pohjanmaalle pienen sahan, joka jalosti puutavaraa rakennusteollisuudelle. Hintsa oli pari vuosikymmentä aiemmin työskennellyt Soinin Metsänhoitoyhdistyksellä ja tunsi soinilaisisäntien metsät sahan tulevat raaka-ainevarat kuin omat taskunsa. Ahkeralla työllä sahan toiminnasta saatiin kohtuullinen elanto ilman suuria riskejä. 1980-luvun kiivaan rakentamisen aikana saha vakiinnutti asemansa rakennus teollisuuden luotettavana toimittajana ja pärjäsi hyvin kilpailussa. 1990-luvun alussa lama iski täydellä voimalla juuri rakennusteollisuuteen ja Kohiwoodin sahan markkinat murenivat alta nopeasti. Siinä vaiheessa sahan omistajien oli päätettävä muuttavatko he yhtiön toiminta-ajatusta vai lopettavatko yritystoiminnan kokonaan. AHTI HINTSAN POJAN Anssi Hintsan vuonna 1991 suorittaman markkinatutkimuksen ja muutamien kokeilujen perusteella Kohiwood alkoi jatkojalostaa kotimaista havupuuta liimapuulevyiksi. Tämä merkitsi suuria muutoksia yhtiön toimintaan. Sahan rinnalle perustettiin ensimmäinen liimapuulevytehdas Soinin Kukonkylään entisen ovi- ja ikkunatehtaan kiinteistöön. Vuonna 1993 Anssi Hintsan lisäksi hänen veljensä Aki Hintsa tuli yhtiön osakkaaksi. Nuoren polven mukaantulo muutti yhtiön toimintaa ja lisäsi investointeja. Olimme veljeni Akin kanssa sitä mieltä, että menestyäkseen kovassa kilpailussa Kohiwoodin täytyy olla merkittävä tekijä omalla alallaan, toimitusjohtaja Anssi Hintsa muistelee. Vuosikymmenen ensimmäisen puoliskon aikana yhtiö teki rohkeita investointeja ja kasvoi voimakkaasti. Vuoteen 1997 mennessä se oli merkittävin yksikerrosliimalevyn valmistaja Suomessa ja merkittävä toimija koko Euroopan markkinoilla. Tällä hetkellä Kohiwood työllistää sata henkilöä ja jalostaa lähes 80 prosenttia oman sahansa tuotteista valmiiksi liimapuulevyiksi. Yhtiön toiminta-ajatuksena on toteuttaa asiakkaan toivomusten mukaisia liimapuuosia jalostamalla lähiseudun puuta aina kannolta asiakkaalle asti. Suurin osa yhtiön tuotteista menee vientiin pääasiassa huonekalu teollisuudelle. Yhtiön päämarkkina-alueet ovat Eurooppa, Lähi-itä ja Kaukoitä. Asiakkaisiin pidetään suorat kontaktit ja lisäksi yrityksellä on Britanniassa oma markkinointiyhtiö. KOHIWOODIN OSAKKEISTA noin 70 prosenttia on Hintsan perheellä. Muita osakkaita ovat Arvo Korpelan kuolinpesä sekä muutamat yhtiön avainhenkilöt. Ahti Hintsa on nykyään hallituksen puheenjohtaja ja hänen poikansa Anssi on yhtiön toimitusjohtaja. Ahti Hintsan toiset lapset Aki ja Anu-Elina ottavat aktiivisesti osaa yhtiön toimintaan, mutta eivät työskentele yhtiön palveluksessa. 17
Rimat lajitellaan käsin ja vain priimalaatuiset yksilöt päätyvät Kohiwoodin liimapuulevyihin. Muutoksen tuulet puhaltavat P uutavaran jatkojalostus on ollut suuressa muutoksessa. Vielä kymmenen vuotta sitten Kohiwoodin kanssa samoilla markkinoilla toimi sata liimapuulevyvalmistajaa. Nykyään niitä on enää parikymmentä, joista merkittäviä on vain muutama. Kohiwoodin tekemät ratkaisut ovat olleet ilmeisen hyviä, koska se on pysynyt mukana kilpailussa. Puutavaran jatkojalostajien tulevaisuus on kuitenkin monilta osilta avoin. Kulunut vuosi on ollut raaka-aineen hurjan hinnannousun takia vaikea puun jatkojalostajille, Anssi Hintsa toteaa. Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta pyrimme myös jatkossa pysymään mukana kilpailussa. Siinä auttavat tehokas logistiikka, toimiva organisaatio ja hyvät sidosryhmäsuhteet, Hintsa linjaa. Toimitusjohtajuuden lisäksi Anssi Hintsa kantaa päävastuun yhtiön markkinoinnista. Käytännössä hän on yhtiön konttorissa vain pari päivää viikossa. Isäni ei enää osallistu jokapäiväiseen työntekoon, vaan hallituksen puheenjohtajana keskittyy suhdetoimintaan. Silti hänet tapaa konttorilta useammin kuin minut, Hintsa naurahtaa. Paitsi työmatkoilla, Hintsa on pois konttorilta myös tehdessään etätöitä Tuusulan kodistaan käsin. Anssi Hintsan mielestä perhe antaa pohjan yrittämiselle. Ilman perheen tukea ja kannustusta yrittäjyys ei olisi mahdollista. Vaimoni, joka itsekin on yrittäjä, ymmärtää millaista yrittäjän työ on. Myös lapset ovat tottuneet siihen. Lisäksi isäni sekä veljeni ja sisareni ovat aina tarvittaessa valmiita auttamaan yhtiön hoitoon liittyvissä asioissa. Vaikka yrittäjyys on Hintsan perheessä vahvaa, ketään lapsista ei aktiivisesti ohjata yrittäjäksi. Toki sellaista päätöstä ei myöskään estellä. Lapset saavat itse päättää, mitä ryhtyvät tekemään. Sukupolvenvaihdos ei ole ajankohtainen niin kauan kuin jaksan matkustaa kodin, työpaikan ja asiakkaiden välillä, Hintsa hymyilee. KOHIWOOD HYÖDYNTÄÄ LIIMALEVYN tuotannossa kotimaista nuorta havupuuta sekä tukkipuiden latvustoja. Noin 80 prosenttia sahalla käsiteltävästä puusta tulee sadan kilometrin säteeltä, mikä pienentää kuljetus kustannuksia. Kotimaisen puun käyttäjänä Kohiwoodilla ei ole huolta ulkomaisen puun kasvavista tuontimaksuista. Tämän vuoden toukokuussa Kohiwood otti käyttöön uuden tehdasrakennuksen, joka toimii aivan sahan vieressä. Uuden tehtaan käyttöönoton myötä yhtiön kokonais kapasiteetti kasvoi, vaikka samalla yhtiö myi Suomen niemellä toimineen liimapuulevytehtaansa yksikön toimivalle johdolle. Uudet järjestelyt tuovat meille lisää kapasiteettia ja tehostavat toimintaamme. Lisäksi uuden liimapuulevytehtaan sijainti aivan sahan vieressä vähentää kuljetusten tarvetta, Hintsa toteaa. SUURIN OSA YHTIÖN ALIHANKKIJOISTA on lähiseudun yrittäjiä, joiden kanssa yhteistyö on jatkunut pitkään. Myös suhteet Soinin kuntaan ovat hyvät, ja kunta on antanut yhtiölle hyvät kehittymisedellytykset. Suuri työnantaja on kunnalle tärkeä yhteistyökumppani. Kohiwoodin työllistävä vaikutus ulottuu myös ympäristökuntiin, sillä pienessä kunnassa ei ole riittävästi työvoimaa yrityksen tarpeisiin. Pienessä kunnassa toimiminen on ajoittaisesta työvoimapulasta huolimatta hienoa. Täällä ihmisillä on erilainen välittämisen ja yhteisvastuun kulttuuri kuin suurissa kaupungeissa ja se näkyy myös työntekijöiden sitoutumisessa, Hintsa sanoo. Me todellakin olemme kuin yhtä suurta perhettä työntekijöiden ja alihankkijoiden kanssa. Kohiwood on pystynyt pitämään yllä hyvät ja pitkäaikaiset suhteet myös asiakkaisiinsa. 90 prosenttia tehtaiden tuotannosta käytetään huonekaluihin. Koska myös huonekalualalla yritykset minimoivat toimittajasuhteita, Kohiwood pyrkii palvelemaan asiakkaitaan hyvin ja tarjoaa heille myös sellaista raaka-ainetta ja komponentteja, joita eivät itse valmista. Olemme tuoneet asiakkaillemme puuta esimerkiksi Romaniasta, Virosta ja Kiinasta, Hintsa luettelee. LIIMAPUULEVYIHIN KELPAAVAT VAIN priimalaatuiset rimat, joten tehtaalla syntyy paljon ylijäämää. Kaikki epäkelvot rimat menevät hakkeeksi, joka hyödynnetään joko omalla lämpölaitoksella tai myydään eteenpäin. Myös sahalta kertyvät sivutuotteet käytetään esimerkiksi sellun raakaaineena tai haketetaan lämmön lähteeksi. Puu on hyvä raaka-aine, koska se voidaan käyttää kokonaan. Valmiina huonekalunakin se on kierrätyskelpoinen. Massiivipuisen huonekalun voi myös korjata toisin kuin levystä valmistetun, ja lopulta puun voi käyttää lämmittämiseen, Hintsa filosofoi. 18
Teksti Marko Mannila Kuva Juha Salminen KAASU POHJASSA KOHTI KÄRKEÄ Kahdessa vuodessa selviää, onko Jari-Matti Latvalasta maailmanluokan rallikuskiksi. rallin MM-tasolla vaatii hyvän vauhdin ylläpitämistä läpi koko kilpailun. Nyt pystyn siihen hetkittäin, mutta ko- Menestyminen konaisuus jää vielä uupumaan. Kokemus on tässäkin lajissa paras opettaja. TAVOITTEENANI ON PÄÄSTÄ tehdastallin palkalliseksi kuljettajaksi. Olen nyt 22-vuotias. Tämä vuosi on minulle opetteluvuosi, jonka aikana opetellaan autot ja toimintatavat. Seuraavat vuodet ovat tärkeitä, jolloin katsotaan, tuleeko tästä mitään. Haluan korostaa, etten ole lähtenyt lajiin rahan takia, vaan koska minulla on polttava halu kilpa - autoiluun. Itse ei tarvitse rahaa enää autoihin laittaa, mutta en toisaalta mitään tienaakkaan. Jos ralliura ei urkene, on tarkoituksenani jatkaa sukuyhtiömme Latvalan toimintaa. Yhtiössä on meneillään suuria yritys järjestelyitä, joilla selkeytetään konsernirakennetta ja yritys kokonaisuutta. Näitä asioita olemme jo puoli vuotta hioneet yhteistyössä PwC:n kanssa. JARI-ISÄNI LAITTOI KAIKEN ALULLE. Hän on ajanut rallia vuodesta 1981. Isällä ei ikinä ollut tällaisia mahdollisuuksia, sillä hän teki rahan ajamiseen omalla työnteolla. Isä näki, että minulla oli jo nuorena poikana valtavasti kiinnostusta lajiin ja päätti antaa mahdollisuuden. Kahdeksan vanhana sain ensimmäisen auton. Täyttäessäni 16 vuotta isä sanoi ettei tätä ei ole pakko tehdä, mutta halutessani saan jatkaa. VUODEN AIKANA VOITIN 24 kisasta 22. Syksyllä 2001 rallimanageri Timo Jouhki järjesti testitilaisuuden, jonka jälkeen lähdin Englantiin, jossa saa ajokortin 17-vuotiaana. Siinä vaiheessa isän tuki jäi taustalle ja Timo lähti viemään hommaa eteenpäin. Suomesta tulee hyviä rallikuskeja, koska haluamme olla terveellä tavalla parempia kuin toiset ja lajiin löytyy innostusta. Meillä on myös mutkikkaat, nopeat tiet, jotka vaativat ajosilmää ja -linjoja. Vuoden ajatkin asettavat ajamiselle omat haasteensa. Asfalttikilpailuja meillä ei ole, ja se näkyy toistaiseksi myös kansain välisellä tasolla. 19
PwC:n lähivuosien tavoitteena on kasvu. Tarvitsemme myös yhä enemmän erikoistuneita työntekijöitä, Jan Holmberg sanoo. JAN HOLMBERG SIIRTYY PWC:N RUORIPAIKALLE PricewaterhouseCoopersin uusi toimitusjohtaja linjaa yrityksen menestyksen avaimiksi tiimityön, laadun ja kommunikaation. Lähivuosien tavoitteena on kannattava kasvu. Teksti Marko Mannila Kuva Juha Salminen Suomen PwC:n uusi toimitusjohtaja Jan Holmberg saa marraskuun alussa vastuulleen perinteikkään yhtiön, joka toimii lähes 700 henkilön voimin 11 paikkakunnalla. Itsenäisesti asiakkaitaan hoitavia partnereita on kuusikymmentä. Organisaation johtamista Holmberg vertaa jääkiekkovalmentajan tehtävään, jonka on pystyttävä valitsemaan oikeat ihmiset oikeaan paikkaan. Itse toimin pelaajavalmentajan roolissa. Puolet työstäni tulee olemaan hallintoa ja puolet toimintaa asiakkaiden kanssa. Näin säilyy tuntuma myös kentällä, Holmberg perus telee. Avainsanat ovat tiimityö, laatu ja kommunikaatio. Ilman kommunikaatiota ei ole tiimityötäkään, hän jatkaa. Holmberg korostaa yrityksen henkilöstön jatkuvaa kouluttamista. Tilintarkastus- ja veroalalle tulee jatkuvasti uusia kansallisia ja kansainvälisiä säännöksiä, jotka vaativat asiantuntijoilta yhä enemmän. Osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen onkin erityisen tärkeää, ja PwC panostaakin kokeneiden ihmisten koulutukseen. 20