Tampereen kaupunginvaltuuston strategiaseminaari Tampere-talo 11.2.2013 Kuntien toimintaympäristön muutos ja kuntatalouden tila Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja 1
Kestävyysongelma on mittava Kokonaisveroasteella mitattu julkisen talouden sopeutustarve Maahanmuutto lisääntyy Tuottavuus paranee Perusura 52 % BKT:stä 50 48 46 44 42 40 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 2
Julkinen sektori (nettoluotonanto, % BKT:sta) % 8 6 4 2 0-2 -4-6 -8 1999 2003 2007 2011* Lähde: Tilastokeskus Ennuste: Valtiovarainministeriö yhteensä sotu-rahastot kunnat valtio
Ikäsidonnaiset lähteneet kasvuun
Kuntien verotulot, valtionosuudet vs. kulutusmenot ja investoinnit muutos edellisvuodesta, mrd. euroa (käyvin hinnoin) Lähde: VM:n raportti julkinen talous tienhaarassa 1.2.2010 3 3 2,5 2 Kulutusmenot+investoinnit Valtionosuudet Verotulot 2,5 2 1,5 1 0,2 0,8 0,5 0,9 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,6 0,6 0,6 0,6 0,7 0,7 0,7 1,5 1 0,5 0 0,9-0,1 0,0 0,4 1,3 0,4 0,3 0,2 0,0 0,6-0,2 0,6 0,2 0,5 0,6 1,0 1,2 1,0 0,7 0,7 0,1 0,1 0,2 0,6 0,4 0,4 0,9 0,8 0,9 0,8 0,8 0,8 0,9 0,9 1,0 1,0 1,1 1,1 1,1 1,2 1,2 1,2 1,3 1,3 0,5 0-0,5-0,5 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 Käytetyt oletukset 2011 2030: Verotulojen oletetaan kasvavan 4 % vuodessa. Valtionosuuksien ja kulutuksen hinnan muutoksien estimaattina on käytetty peruspalvelujen hintaindeksiä (+3 % vuodessa). Sosiaali- ja terveyspalveluissa kulutuksen määrän lisäys keskimäärin 1,5 % vuodessa. Opetustoimessa volyymi pidetty nykytasolla. Jos sopeutus tehdään veronkorotuksilla: vuonna 2020 +3 veroprosenttiyksikköä ja 2030 + 7 veroprosenttiyksikköä / VM:n ao. raportti 5
Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2011 lop. Toimintamenot yht. 35,66 - Palkat - Muut henkilöstömenot 15,65 4,67 -Ostot 12,71 - Muut toimintamenot 2,63 Korkomenot 0,35 Investoinnit 4,32 Yhteensä 40,33 2011* 2012** 35,48 37,04 15,65 16,20 4,67 4,82 12,52 13,34 2,64 2,68 0,35 0,27 4,31 4,30 40,14 41,61 2013** 38,39 16,57 4,92 14,18 2,72 0,29 4,30 42,98 2014** 2015** 39,96 41,61 17,07 17,63 5,09 5,23 15,06 15,99 2,74 2,76 0,40 0,54 4,30 4,30 44,66 46,45 2016** 43,33 18,21 5,37 16,98 2,77 0,69 4,30 48,32 Muutos-%: Toimintamenot yht. -Palkat -Ostot Menot yhteensä 5,4 4,3 8,4 1,3 4,8 4,3 6,8 0,8 4,4 3,5 6,5 3,7 3,6 2,3 6,3 3,3 4,1 3,0 6,2 3,9 4,1 3,3 6,2 4,0 4,1 3,3 6,2 4,0 Lähde: Vuosi 2011 Tilastokeskus. Vuosien 2012-2016 painelaskelman arviot PPB 17.9. 2012 * Ei sisällä kuntien sopeutustoimia mm. veronkorotuksia.
Kuntien verotulot vuosina 2011-2016, mrd. 2011 2012** 2012** 2013** 2014** 2015** 2016** Verolaji lopmarraskuun arvio Kunnallisvero 16,21 16,84 16,87 17,58 18,42 19,16 19,96 Yhteisövero Kiinteistövero Verotulot yhteensä 1,66 1,20 19,07 1,15 1,26 19,25 1,30 1,26 19,43 1,34 1,28 20,20 1,34 1,31 21,07 1,48 1,34 21,98 1,28 1,37 22,61 Muutos, %: Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero 2,8 17,4 1,9 3,8-31,1 5,3 4,1-22,0 5,3 4,2 3,1 1,6 4,8 0,0 2,3 4,0 10,5 2,3 4,2-13,5 2,2 Verotulot yhteensä 3,9 0,8 1,9 4,0 4,3 4,3 2,9 Tuloveroprosentti, keskim. Yhteisöveroprosentti 19,17 26,0 19,25 24,5 19,25 24,5 19,25 24,5 19,25 24,5 19,25 24,5 19,25 24,5 Osuus yhteisöverosta, % 31,99 28,34 28,34 29,40 29,09 29,03 23,09 Lähde: Vuosi 2011 Tilastokeskus. Vuosien 2012-2016 painelaskelman arviot PPB 17.9.2012. * Ei sisällä kuntien sopeutustoimia mm. veronkorotuksia.
Hallitusohjelman ja kehysriihen 22.3.2012 päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen
9 TMAE:n nettovaikutus -193 milj
Mitä kunnallisten palvelujen turvaamiseksi tulisi tehdä? Kunnallisten palvelujen turvaamiseksi tarvitaan seuraavia kolmea muutosta: 1. Kuntien ja laajemminkin julkisen vallan ja kansalaisten välisen vastuun rajan on määriteltävä uudelleen. Julkista vastuuta ei voida enää kasvattaa ilman että jostain vastaavasti luovutaan. 2. Kuntien toimintojen tehostamista ja tuloksellisuuden parantamista edistetään joustavoittamalla kuntien toimintaa ohjaavaa valtion normistoa, kehittämällä tuloksekkaampia toimintatapoja ja vaikuttavuuden mittausmenetelmiä sekä hyödyntämällä paremmin ICT:n mahdollisuuksia. Kuntien oltava aloitteellisia tuloksellisuuden edistäjiä. 3. Kuntarakennetta ja kuntien palvelujen tuotantorakenteita tulee uudistaa vapaaehtoisesti kuntalähtöisesti toimien ja kuntien keskinäistä yhteistyötä on tiivistettävä sekä tehostettava. Perustana uudistuksille tulee olla kuntien järjestämisvastuun säilyttäminen. Kuntaliiton hallitus hyväksyi 7.2.2013 Kuntatalouden sopeutusohjelman vuosille 2014-2017. 10
Kuntatalouden sopeutusohjelma (hyväksytty Kuntaliiton hallituksen kokouksessa 7.2.2013) Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen kasvu, %) Erä/muuttuja 2013-2017 Perus BKT:n määrä 1,5 Hidas 0,4 Ripeä 2,5 Kuluttajahinnat 2,0 1,8 2,2 Ansiotaso 3,0 Palkkasumma 3,0 2,4 2,0 3,4 3,8 Työlliset 0,0 Tuottavuus 1,3 Työttömyysaste kauden lopussa, % 7,7 (v. 2012) 7,5-0,3 1,0 9,0 0,5 1,6 6,0 24.1.2013 J. Turkkila/my
Perusvaihtoehto: Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina 2011-2017 ilman sopeutusta, mrd. 2011 11,40-35,66-24,26 2012 11,82-37,28-25,46 2013 12,22-38,70-26,48 2014 12,63-40,17-27,53 Verotulot 19,07 19,30 20,22 20,96 Valtionosuudet 7,66 8,02 8,31 8,44 Rahoituserät, netto 0,08 0,12 0,16 0,12 Vuosikate 2,55 1,98 2,21 1,99 Poistot -2,23-2,33-2,63 1) -2,75 Satunnaiset erät, netto 0,13 0,17 0,17 0,17 Tilikauden tulos 0,45-0,18-0,25-0,59 muutos-%: Toimintatulot 4,6 3,7 3,4 3,4 Toimintamenot 5,4 4,5 3,8 3,8 Verotulot 3,9 1,2 4,8 3,6 Valtionosuudet 3,1 4,7 3,6 1,6 2015 2016 2017 13,09 13,57 14,06-41,86-43,63-45,47-28,77-30,06-31,41 21,88 22,58 23,54 8,70 8,96 9,22 0,02-0,09-0,25 1,84 1,39 1,11-2,85-2,95-3,05 0,17 0,17 0,17-0,84-1,39-1,77 3,6 4,2 4,4 3,1 3,6 4,2 3,2 3,0 1) Vuoden 2013 poistotasoon on arvioitu poistojen yleisohjeen muutoksesta johtuva korotus (n. 200 milj. ) 3,6 4,2 4,3 2,9 24.1.2013 J. Turkkila/hp Lähteet: Vuosi 2011 Tilastokeskus. Vuosien 2012-2017 arviot PPB /Kuntaliitto
3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 Kuntaliiton sopeutusohjelma 2013: Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate eri vaihtoehdoissa ilman sopeutusta, mrd. 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Poistot (= tavoiteura 2013-17) Vuosikate, ripeä kasvu Vuosikate, perusura Vuosikate, hidas kasvu 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12* 13a 14a 15a 16a 17a 1,0 0,5 0,0 Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka juoksevien menojen jälkeen jää käytettäväksi investointeihin, lainanlyhennyksiin ja sijoituksiin. Perusoletus on, että tulorahoitus on riittävä, mikäli vuosikate on vähintään käyttöomaisuuden poistojen suuruinen. 24.1.2013 J. Turkkila/hp Lähde: Vuodet 2000-2011 Tilastokeskus. Vuodet 2012-2017 Peruspalvelubudjetin/Kuntaliiton painelaskelma.
30 Kuntaliiton sopeutusohjelma 2013: Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta eri vaihtoehdoissa ilman sopeutusta, mrd. 30 25 20 Lainakanta, hidas kasvu Lainakanta, perusura Lainakanta, ripeä kasvu Lainakanta/BKT nykytasolla 1) 25 20 15 15 10 10 5 5 0 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12* 13a 14a 15a 16a 17a 0 1) Lainakannan ura, jos lainakanta/bkt säilyy likimain nykyisellä tasolla. Lähde: Vuodet 2000-2011 Tilastokeskus. Vuodet 2012-2017 Peruspalvelubudjetin/Kuntaliiton painelaskelma. 24.1.2013 J. Turkkila/hp
Kuntaliiton sopeutusohjelma 2013: Sopeutustarpeet 2014-2017 eri vaihtoehdoissa Sopeutustarve, mrd. : Perusvaihtoehto Hitaan kasvun vaihtoehto Ripeän kasvun vaihtoehto Tarkastelujakson lopussa Keskimäärin vuodessa Sopeutustarve vastaa esimerkiksi: Keskim. tuloveroprosentin nostoa, prosenttiyksikköä vuodessa tai Menojen kasvun hidastamista oletetusta, prosenttiyksikköä vuodessa 2,2 3,2 1,2 0,5 0,8 0,3 0,50 0,75 0,25 1,3 2,0 0,7 24.1.2013 J. Turkkila/hp
Kuntaliiton esitykset tilanteen korjaamiseksi Kuntien veropohjan laajentaminen Valtionosuuksiin ei enää uusia leikkauksia. Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Kunnat tehostavat toimintaansa ja uudistavat rakenteitaan Valtion ja kuntien työnjaon läpikäynti, normiohjauksen joustavoittaminen Kuntien tehtävät saatetaan vastaamaan rahoitusmahdollisuuksia. Mikäli valtio lisää kuntien tehtäviä tulee sen vastata niiden kustannuksista täysimääräisesti Elvytys: 1.) kosteusvaurioista kärsivien rakennusten korjaukseen valtiolta 200 milj 20 % rakennusaikaisena avustuksena tämän vuoden lisäbudjettiin sekä 2.)valtion ja kuntien yhteisen toimintalinjan hakeminen infra- ja asuntoinvestointien tason turvaamiseksi 24.1.2013 J. Turkkila/hp
Kuntien maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat verotettavat tulot vuonna 2011, /asukas Yli 100 000 asukkaan kaupungit Koko maa: 15 964 Espoo 23 548 Helsinki Vantaa Tampere Oulu Turku Lahti Kuopio 1) Jyväskylä 20 696 18 943 16 499 16 380 15 714 15 158 15 069 15 002 0 5000 10000 15000 20000 25000 1) Kuopion ja Nilsiän tiedot yhdistetty 11.2.2013 Timo Kietäväinen Lähde: Verohallinto
Kuntien verorahoitus tilinpäätösten mukaan vuonna 2011, /asukas Yli 100 000 asukkaan kaupungit Koko maa: Verotulot Yhteensä 4 948 Turku Helsinki Espoo Vantaa Lahti Kuopio 1) Tampere Oulu Jyväskylä 5 391 5 038 5 001 4 789 4 716 4 707 4 595 4 436 4 233 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 Verotulot Valtionosuudet 1) Kuopion ja Nilsiän tiedot yhdistetty 11.2.2013 Timo Kietäväinen Lähde: Tilastokeskus
Kuntien toimintakate (itseisarvo) sekä verorahoitus vuonna 2011, /asukas Yli 100 000 asukkaan kaupungit Koko maa: 4 599 4 948 Oulu Helsinki Jyväskylä Kuopio 1) Tampere Vantaa Espoo Lahti 3 921 4 189 4 214 4 311 4 389 4 487 4 512 4 553 Turku 5 084 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 Toimintakate (itseisarvo) Verorahoitus 1) Kuopion ja Nilsiän tiedot yhdistetty 11.2.2013 Timo Kietäväinen Lähde: Tilastokeskus
Kuntien vuosikate %:a poistoista vuonna 2011 sekä vuosien 2007-2011 keskiarvo Yli 100 000 asukkaan kaupungit Koko maa: v. 2011 Vuosien 2007-2011 ka Helsinki 159 Espoo 147 Turku Oulu Vantaa Lahti 123 123 120 118 Kuopio 1) 106 Tampere 84 Jyväskylä 38 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 Vuosi 2011 Vuosien 2007-2011 ka 1) Kuopion ja Nilsiän tiedot yhdistetty 11.2.2013 Timo Kietäväinen Lähde: Tilastokeskus
Kuntajakoselvitysten neljä keskeistä haastetta 1. Selvitysalueet 2. Epävarmuudet Ei tunnusteluvaihetta Liitosta vastustavat kunnat mukana loppuun asti Mekaaninen selvitys Lopputulos usein selvä etukäteen Haasteet Sote linjaukset, keskiasteen koulutuksen linjaukset, isojen lakihankkeiden sisältö, valtionosuusuudistus ym. 3. Aikataulut Tunnusteluvaihe Selvitys- ja päätöksenteko 9-12 kk Liitoksen toimeenpanon valmistelu n.1 vuosi => Tähtäin vuoteen 2017 realismia 4. Luottamus kuntien kesken ja sen säilyttäminen ja kehittäminen 21
Selvitysvelvollisuus Velvollisuus selvittää koskee kaikkia kuntia Kriteerien mukainen selvitysvelvollisuus» Väestöpohja alle 20 000» Työpaikkaomavaraisuus alle 80» Työssäkäyntiperuste (pendelöintiaste 35/25)» Yhdyskuntarakenneperuste Poikkeamismahdollisuus» Vaihtoehtoinen selvitysalue, harva asutus, kieli (ruotsi, saami)» Yhdyskuntarakenneperuste: poikkeaminen vaati erityisen selvityksen 22
Selvitysvelvollisuuden sisältö Yhdistymisselvityksen tavoitteena on esitys kuntien yhdistymisestä ja siihen liittyvä yhdistymissopimus Selvityksen tulee aina sisältää vähintään (vaikka kunnat eivät päätyisi tekemään yhdistymisesitystä): suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan selvitys taloudellisesta tilanteesta arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista arvio kielellisten oikeuksien toteutumisesta 23
Kuntaliitto: Selvitysvelvollisuus ja sen sisältö Laajat selvitysalueet johtavat siihen, että tunnusteluvaihe jää pois - selvitysalueissa on mukana kuntia, joilla on periaatteellisesti kielteinen suhtautuminen liitokseen.» Pidentää selvittämisen aikataulua ja vaikeuttaa myönteisen lopputuloksen aikaansaamista Kuntaliitto 16.8.2012: Selvityksen kohteena tulee olla kuntien yhdistymisen ohella myös kuntien yhteistyö. Näin vältytään monilta erillisselvityksiltä ja turvataan kuntien vapaaehtoinen osallistuminen selvityksiin.» Yhteistyövaihtoehdon selvittäminen esim. soten ja toisen asteen koulutuksen osalta välttämätöntä.» Tärkeä myös vertailutietona kuntaliitoksen hyötyjen ja haittojen arvioinnissa» Lisäämällä yhteistyö selvityksiin kyetään sote- ja keskiasteen koulutusuudistukset paremmin kytkemään yhteen kuntarakenneuudistuksen kanssa 24
Kuntarakenneuudistustuksen aikataulu 2012 2013 2014 2015 2016 Rakennelakityöryhmä Lakiluonnos ja HE eduskunnalle Kuntarakennelaki voimaan kesällä 2013 / x.x.2013 Kesäkuu kriteerit Metropoliselvitys 28.2.2013 Arvio uudistuksen etenemisestä Aluekierros ja kuntien kuuleminen Kuntien toinen kuulemiskierros 7.3.2013 Kuntien ilmoitus selvityskumppaneista 30.11.2013 Kuntien yhdistymiset voimaan 2015 2017, kuitenkin viimeistään 1.1.2017 Selvitysalueesta poikkeaminen Selvitysalueiden muodostaminen ja kuntien selvitykset Kuntien esitykset uusista kunnista 1.4.2014 Tuki yhdistymiseen päättyy Mahdolliset valtion käynnistämät erityisselvitykset
Uudistusten aikataulut 2012 2013 2014 2015 2016 Kuntalain kokonaisuudistus Luonnos laista 15.4.2014 mennessä HE + eduskuntakäsittely Uusi kuntalaki voimaan Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen selvityshenkilön esitys 2013 loppuun mennessä HE + eduskuntakäsittely Uusi kuntien valtionosuusjärjestelmä voimaan Sote Palvelurakennetyöryhmä 31.12.2012 Sote-selvityshenkilöt 28.2.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen HE + eduskuntakäsittely Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki voimaan 26
Määräajat Lausuntojen analyysi? Hallituksen esityksen valmistelu ja käsittely valtioneuvostossa?» Kevään aikana Rakennelain voimaantulo?» Aikaisintaan 1.7.2013 Selvitysalueiden muodostaminen ja poikkeusluvat? Mitä tehdään kuntien oma-aloitteisille selvityksille, joissa yhteistyövaihtoehto vahvasti mukana esim. Tampereen seutu? Kuntajakoselvitys ja kuntien esitys?
Määräajoista Rakennelain aikataulua ei suunniteltu kuntalähtöisen uudistamisen pohjalta, jossa selvitykseen varattava vähintään 8 kuukautta ja uudistuksen toimeenpanolle noin vuosi Tämäkin aikataulu edellyttää, että tunnusteluvaihe on takana mukana ovat vain liitokseen periaatteellisesti myönteisesti suhtautuvat kunnat Kuntien esityksen eivät ole annettavissa 1.4.2014 mennessä tavoite: vuoden 2017 alku?
Muita keskeisiä muutoksia kunnissa Kuntien rooli elinvoiman vahvistajina elinvoimapolitiikka uudelleen strategian keskiöön Kunnista konserneja: konsernijohtaminen kuntoon, ml riskien hallinta osana johtamista, raportointi jne. Kuntademokratiaa uudistettava: luottamushenkilöiden rooli, kansalaisvaikuttamisen kehittäminen uudistettu kunnallinen itsehallinto Monikulttuurisuuden merkitys kasvaa maahanmuuton myötä 39
Kunta elinvoimapolitiikan moottorina* Saavutettavuuden varmistaminen Tonttitarjonta, liikenneratkaisut, sujuva kaavoitus, kunnan rooli kiinteistömarkkinoilla, kaupunkikeskustojen elävöittäminen, vajaakäyttöisten tilojen uusiokäyttö Houkutteleva kaupunki: suvaitsevuuden edistäminen, segregaation torjunta, opiskelijakaupunkikonseptin luominen, matkailun edistäminen kasvualana ja vetovoiman mittarina, kulttuurin monipuolinen edistäminen, kaupunkilaisten aktivointi esim kaupunginosatapahtumat Osaava työvoima: koulutus, houkuttelevuus, ulkomaalaisille suunnatut palvelut/työperäinen maahanmuutto Yritysten innovaatio- ja uusiutumiskyvyn tukeminen mm. yliopistojen edellytysten kehittäminen, paikkakunnan teollisten avainklustereiden ja uusien kasvualojen kehitysohjelmat osaksi kasvusopimusta ja INKAa (innovatiiviset kaupungit ohjelma) Hankinnat yritystoiminnan vipuna Kaupunkikonsernin kaikki osat elinvoimaa edistämään Yrittäjyyden edistäminen *Eero Holstilan Elinvoimapolitiikkaselvitystä 2012 mukaillen
Kuntaliitto tukee kuntia ja kuntaalaa muutoksessa Edunvalvonta Neuvontapalvelut Verkostotuki Koulutus ja konsultointi Tutkimukset ja oppaat Sähköiset uutiskirjeet www.kunnat.net KIITOS MIELENKIINNOSTA! Materiaalit: www.kunnat.net 31