Uudistuksen kielelliset vaikutukset - kriittiset tekijät ARTTU-kuntaseminaari 15.12.2011 Kuntatalo Stefan Sjöblom Svenska social- och kommunalhögskolan
Kielelliset vaikutukset kaksi lähestymistapaa 1. Rakenteellinen: Rakenteellisten uudistusten vaikutukset kaksikielisillä alueilla 2. Toiminnallinen: Kieliryhmien aseman turvaaminen rakenteiden puitteissa
Kaksikielinen mosaiikki Kaksikielisiä alueita kuvattu mosaiikiksi, jonka erot on vaikea tilastollisesti kiteyttää Sama pätee kun tarkastelee muutoksia Paras-hankkeen aikana Kielellisestä näkökulmasta ei mielekästä tarkastella muutoksia ainoastaan yhdellä ulottuvuudella Mikä on yleiskuva?
Keskeisimmät yleiset muutokset Keskeisin yksittäinen muutoksiin vaikuttava tekijä: väestönkehitys (kasvu- vs. supistuvat kunnat) Paras-uudistuksen jako liitos-, yhteistoiminta- ja muihin kuntiin ei sinänsä erottele systemaattisesti Kuitenkin selkeitä tasaavia ja muutoksia nopeuttavia vaikutuksia (suurimmat erot usein ei-liitoskunnissa) Koskee sekä talouden että palvelujen tunnuslukuja
Talouden kehitys kaksikielisissä kunnissa Ylijäämä: Suurempia kuntien välisiä eroja, pienimmät liitoskunnissa sekä supistuvissa kunnissa, suurimmat erot supistuvissa kunnissa, pienissä (< 10 000 as.) kunnissa sekä suurissa kaupungeissa. vuonna 2010 selkeästi vahvemmin sidoksissa väestörakenteellisiin tekijöihin (väestömäärä, työikäisen väestön määrä ja sen kehitys, huoltosuhde) Omavaraisuus: Keskimääräiset erot pysyneet samoina. Heikentynyt jonkin verran liitoskunnissa sekä supistuvissa kunnissa. Parantunut pienimmissä kunnissa (<10 000 as.) sekä suurissa kaupungeissa. Asukaskohtaiset menot (Sote): Korkeimmat menot ja suurin kasvu 10 000 20 000 as. kunnissa sekä supistuvissa kunnissa. vuonna 2005 vahvasti sidoksissa kunnan kokoon sekä väestön ikärakenteeseen. Vuonna 2010 keskeisin tekijä väestönmuutos. Toiminnalliset muutokset vaikuttavat vahvemmin eroihin. Asukaskohtaiset menot (opetustoimi): Pienet erot keskeisillä ulottuvuuksilla Erottelevat tekijät: väestönmuutos (kasvukunnat) sekä ruotsinkielisten osuus (tasapainokunnat)
Nopeuttavia vaikutuksia palvelujen kehityksessä Lasten päivähoito: Peittävyys kasvanut eniten liitoskunnissa Edelleen perhepäivähoitopainotteinen ruotsinkielisissä kunnissa alhaisemmat kustannukset Ikäihmisten palvelut Paras: laitospainotteisuus vähentynyt eniten liitoskunnissa ja yhteistyökunnissa, edelleen suurimmat erot yhteistyökunnissa Pienet muutokset kotihoidossa Laitoshoidon kustannuksiin vaikuttaa eniten ruotsinkielisten osuus sekä väestönmuutos Kustannuserot selittyvät yhä vahvemmin toiminnallisilla ei väestörakenteellisilla eroilla Kouluja vähennetty jonkin verran keskimääräistä vähemmän Kauttaaltaan pienimmät erot avainulottuvuuksilla Keskeisimmät kustannustekijät: väestönmuutos (kasvukunnat) sekä ruotsinkielisten osuus (kielelliset tasapainokunnat) Sote-palvelujen integrointi
2. Toiminnallinen näkökulma - kuusi avainkohtaa (1/2) 1. Vastuun määritteleminen - Rakenteellisten seikkojen ohella kaikista keskeisin tekijä - Koskee kaikkia vähemmistökieliä - Poliittinen ja hallinnollinen ankkurointi 2. Palvelujen keskittäminen vs. hajauttaminen - Paikalliset olot ratkaisevat - Keskittäminen ennemmin kuin pirstalemainen rakenne 3. Paikallisuuden hyödyntäminen - Vahva potentiaali kaksikielisillä alueilla
2. Toiminnallinen näkökulma - kuusi avainkohtaa (2/2) 4. Yhteistyöperinne - Yhteistoiminta-alueiden paremmat arvot ruotsinkielisillä alueilla yhteistyöperinteen merkitys - Yhteistyö pysyy tärkeänä rakenteellisista ratkaisuista riippumatta - Enemmän yhteistyöpohjaisia palveluja kielivähemmistöille ylipäätään 5. Toimintatapojen ja organisointimuotojen kokeilu - Suuret alueelliset ja kuntakohtaiset erot - Tulisi hyödyntää enemmän kielellisten palvelujen organisoinnissa 6. Kielellisiä kysymyksiä ei pidä erotella yhteyksistään
Raportti tammikuussa Kaikki raportit ladattavissa: http://sockom.helsinki.fi/forum/sprakon/sprakon.html Tai tilaamalla: johanna.loyhko@helsinki.fi