Ekologisen kuluttamisen haasteet vihreästä siniseen kuluttajaan? Kestävä kehitys ja muuttuva maailmamme Kuluttajat ja sijoittajat murroksen tulkkeina? Helsingin yliopiston ympäristötutkimuksen- ja opetuksen yksikkö, HENVI ja Alumniyhdistys 06.05.2010 Minna Autio, taloustieteen laitos, kuluttajaekonomia Helsingin yliopisto
Porsche 918 Spyder plug-in hybrid concept, http://www.autoblog.com/2010/03/01/porsche-918- spyder-plug-in-hybrid-concept-gets-78-mpg-hits-62-m/
Kuluttajien arkinen ympäristöpuhe jätteiden lajittelua ja kierrätystä ympäristötuotteiden suosimista elämäntapamuutokset? kulutuksen vähentäminen www.helsinki.fi/jippo/images/558.png www.cartoonstock.com/.../rro/lowres/rron178l.jpg
Ekologisen kuluttajuuden kipupisteet Pitkään uskottiin: kuluttaja päättää ostamalla maapallon tulevaisuuden (ks. kritiikistä Moisander 2001, Autio ym. 2009) shopping for better world Ympäristöongelmia pyritään ratkaisemaan samoilla ajattelumalleilla, kun niitä tuotetaan ekotehokkuus, teknologia, ostaminen kuluttajan valinnat - luomu, lähiruoka, reilu kauppa yms. Ostovoiman kasvu ei lisää tyytyväisyyttä elämään länsimaissa (ks. Perrels 2010) Eikö?
Ongelmallinen toimija-asema asema Ekonomistinen eetos säästäväisyys, harkitsevuus, itsekontrolli, sijoittaminen, oikea velkaantuminen Hedonismin (nautinnon) eetos ilon, leikin ja elämyksen kenttä Ekologis-eettinen eetos ympäristö, sosiaaliset kysymykset, eettisyys, tasa-arvo Lähteet: Autio (2006), Huttunen & Autio (2010)
Moniääninen kuluttajuus Uskon olleeni lapsena säästeliäs kuluttaja... Nykyään suurimpia menokohteita ovat harrastukset: valokuvat, lumi- sekä rullalautailu. Vaatteisiin ei todellakaan rahaa uppoa... Pukeutumisen suhteen koen olevani valveutunut kuluttaja, ristiriitaista on se, että saatan maksaa jopa 120 euroa rullalautailukengistä....tyttöystävä on suuri rahareikä, uskon kuitenkin sen olevan kannattava sijoituskohde. Miinuksen puolelle en ole joutunut... Ostopäätöstä tehdessäni ratkaisevia tekijöitä on hinta ja laatu, ympäristöystävällisyys ja muut eettiset puolet... Juon Reilun kaupan kahvia. - Teemu 18-vuotta, keskivertokuluttaja? - Lähde: Autio (2006), 123 124.
Ekologinen kuluttajuus vihreä Kulutuksen ympäristökuormitus: 1. Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat 2. Asunto ja energia 3. Yksityisajoneuvojen käyttö 4. Virkistys ja kulttuuri Kulutuskulttuuri on materia- ja energiaintensiivistä asuntojen pinta-alat, autojen määrä, ulkomaanmatkat, uusi teknologia ym. -> kasvua työmatkat: 6 km 1980 => 13 km 2007 (Perrels 2010) Mittaamisen perinne Ekologinen jalanjälki, Ekologinen selkäreppu (MIPS), Hiilijalanjälki (Carbon footprint), Vesijalanjälki (H2O-merkki) Mittatikku-hanke
Ekologinen kuluttajuus sinertymässä Ilmastonmuutos, hiilijalanjälki, ilmastokuorma Carbon footprint ei vakiintunut traditio (Wiedmann & Minx 2008) vrt. Mathis Wackernagel ja William E. Rees (1996) Ecological Footprint tai MIPS-tutkimukset (Moisio ym. 2008, Veuro ym.2008) Painopiste siirtymässä ilmastonmuutokseen entäpä muut ympäristöongelmat? happamoituminen vesien rehevöityminen energia: uraani halkeaa vai tuulivoimaa? http://www.finnwind.fi/web-content/tuotteet.html
Ilmastonmuutos: ruoka, liikkuminen, asuminen 100 = Suomen ympäristövaikutus (ilmastonmuutos) 15 henkilöä kohti päivässä 14 13 12 11 Ilmastonmuutos 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Ruisleivän päiväkulutus 83 g Juuston päiväkulutus 30 g Automatka 20 km 0,5 pyykinpesukertaa Asuntopäivä 41 m 2. Lähde: Päivi Timonen (2009), Kulutuksen ympäristövaikutusten mittaaminen ja havainnollistaminen: mittatikun kehittäminen kulutuksen ympäristövaikutuksille -hanke, Nissinen Ari ym. (SYKE, Kuluttajatutkimuskeskus, RKTL, MTT)
Ilmastonmuutos vai vesien rehevöityminen? elintarvikkeet asuminen autoilu virkistys ja kulttuuri Lähde: Päivi Timonen (2009), Mäenpää, Ilmo (2004), Kulutuksen ympäristövaikutusten mittaaminen ja havainnollistaminen: mittatikun kehittäminen kulutuksen ympäristövaikutuksille -hanke
Kohti sinivihreää kuluttajuutta... Mitä pitäisi tehdä? syödä vähemmän ja terveellisemmin asua vähemmin, liikkua vähemmän virkistäytyä vähemmän yms. - inhimillisen elämän perustarpeita vai ovatko? Ekologis-eettinen kuluttaminen on sukupuolittunutta naisten juttu, sähköauto ja cleantech muuttamassa ajattelua Weak & strong sustainable consumption (Lorek 2009) pienet teot (kierrätys jne.) vai lainsäädäntö (sopimukset)? hyvä elämä?
Kulutustutkimuksen Seura ry. Mitä pitäisi tutkia? ehdotus tutkimusohjelmasta Suomen Akatemialle Tervetuloa keskustelemaan! http://www.kulutustutkimus.net/?p=392
Lähteet Autio, Minna (2006) Kuluttajuuden rakentuminen nuorten kertomuksissa. Suomalainen Kirjallisuuden Seura SKST 1066, Nuorisostutkimusseura & Nuorisotutkimusverkosto, julkaisuja 65. Helsinki. Autio, Minna, Heiskanen, Eva & Heinonen, Visa (2009) Narratives of Green Consumers the Antihero, the Environmental Hero and the Anarchist. Journal of Consumer Behaviour 8 (1), 40 53. Huttunen, Kaisa & Autio, Minna (2010) Consumer ethoses in Finnish consumer life stories agrarianism, economism and green consumerism. International Journal of Consumer Studies 34 (2), 146 152. Lorek, Sylvia (2009) Debunking Weak Sustainable Consumption : Towards Strong Sustainable Consumption Governance. Department of Economics and Management, Consumer Economics. University of Helsinki Moisander, Johanna (2001) Representation of Green Consumerism: A Constructionist Critique. Helsinki School of Economics and Business Administration, Helsinki.
Mäenpää, Ilmo (2004) Kulutuksen ympäristökuormitus. Thule- Instituutti. University of Oulu. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=42088&lan=fi Perrels, Adriaan (2010) Kulutuksesta kestävää kehitystä edistävä tekijä uusi tutkimus, rohkeus ja poikkiajattelu. Kulutustutkimuksen seuran kevätseminaari 5.5.2010 Kestävä kulutus? Tilastokeskus. Timonen, Päivi (2009) Arkinen järkeily kulutuksen tutkimuksessa.kulutus ja ympäristö kurssin luento 21.10.2009. Taloustieteen laitos. Kuluttajaekonomia. Helsingin yliopisto. Wackernagel, Mathis & William E. Rees (1996) Our Ecological Footprint: Reducing Human Impact on the Earth. New Society Publishers. Wiedmann, Thomas & Minx, Jan (2008) A Definition of 'Carbon Footprint'. In: C. C. Pertsova, Ecological Economics Research Trends: Chapter 1, pp. 1-11, Nova Science Publishers, Hauppauge NY, USA.
Kulutuksen ympäristövaikutusten mittaaminen ja havainnollistaminen: mittatikun kehittäminen kulutuksen ympäristövaikutuksille -hanke (2003-2006) Tutkijaryhmä: Ari Nissinen (SYKE), Juha Grönroos (SYKE), Jyri Seppälä (SYKE), Eva Heiskanen (Kuluttajatutkimuskeskus), Päivi Timonen (Kuluttajatutkimuskeskus), Asmo Honkanen (RKTL), Timo Mäkinen (RKTL), Frans Silvenius (RKTL), Juha- Matti Katajajuuri (MTT), Sirpa Kurppa (MTT), Kirsi Usva (MTT), Yrjö Virtanen (MTT), Pasi Voutilainen (MTT)
Suomalaisia MIPS-tutkimuksia kulutukseen liittyen Moisio, T, Lähteenoja, S & Lettenmeier, M (2008) TavaraMIPS Kodin tavaroiden luonnonvarojen kulutuksen arviointi. Kuluttajatutkimuskeskus. Julkaisuja 6. Helsinki. Veuro, S, Lähteenoja, S & Lettenmeier, M (2008) HarrastusMIPS Vapaa-ajan vieton luonnonvarojen kulutus. Kuluttajatutkimuskeskus. Julkaisuja 5. Helsinki. Luoto, K, Lähteenoja, S & Lettenmeier, M (2008) LiikuntaMIPS liikuntaharrastusten luonnonvarojen kulutus. Kuluttajatutkimuskeskus. Julkaisuja 4. Helsinki