Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman kuntapolitiikka

Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman kuntapolitiikka Kuntajohtajapäivät Seinäjoella 11.-12.8.2011, Kuntaliitto Ylijohtaja Päivi Laajala, Valtiovarainministeriö

Osasto Kuntaosasto 12.8.2011 pp.kk.vvvv 2

Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen, prosenttia 10 10 5 5 0 0-5 -5-10 -10-15 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10* 12**13** Yhteensä Valtio Kunnat Sosiaaliturvarahastot -15 Lähde:Tilastokeskus, VM 17.6.2011 /VM/KO/rk 16218 Osasto Kuntaosasto 12.8.2011 pp.kk.vvvv 9

Valtion tulot ja menot miljardia euroa 60 60 50 50 40 40 30 30 20 20 10 10 0 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 11** 13** 0 Tulot Menot Lähde: Tilastokeskus, VM 17.6.2011/VM/KO/rk 19568 Osasto Kuntaosasto 12.8.2011 pp.kk.vvvv 10

Valtionvelka Mrd. euroa % 120 70 100 80 60 40 20 60 50 40 30 20 10 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 11**13** 0 Mrd. euroa % BKT:sta (oikea asteikko) Lähde: Valtiokonttori, VM 17.6.2011/VM/KO/rk 14118 Osasto Kuntaosasto 12.8.2011 pp.kk.vvvv 11

Vuosikate 2000-luvun vahvin Kuntien rahoituksen riittävyys 2000-2010, /as Vuosikate Poistot ja arvonalent. Investoinnit, netto Inv. omahankintamenot 700 600 500 461 400 300 200 287 330 380 240 211 213 327 382 362 337 100 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Osasto Kuntaosasto 12.8.2011 pp.kk.vvvv 12

Tosin poistoihin nähden tilanne erilainen... Vuosikatteen riittävyys poistoihin vuonna 2010, kuntakoon mukaan 250 % 200 % 150 % 100 % 50 % 0 % alle 2 000 2 000-6 000 6 000-10 000 10 000-20 000 20 000-40 000 40 000-100 000 yli 100 000 Koko maa Osasto Kuntaosasto 12.8.2011 pp.kk.vvvv 13

Toimintamenojen kasvu kääntynyt maltillisempaan suuntaan...(tulevien vuosien osalta volyymikasvuarvio n. +1 % /vuosi > tuottavuustavoite +0,4 % /vuosi vuoteen 2020) Toimintamenojen muutos, %:a edellisvuodesta 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 Muutos-% 3,0 2,0 1,0 0,0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Osasto Kuntaosasto 12.8.2011 pp.kk.vvvv 14

Lainamäärän kasvu pääosin asukasluvultaan 2 400 2 200 2 000 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 m aa K oko 0 00 suurista kunnista Koko maan lainanmäärän kasvusta 73 % johtui yli 100 000 as. kunnista a lle2-600 2 000 0 Lainakanta 2008-2010, kuntakoon mukaan, /as - 100 6 000 0 0 0-20 1 000 0 0-40 2 000 0 0-100 4 000 y li 1 0 0 00 2008 2009 2010 Osasto Kuntaosasto 12.8.2011 pp.kk.vvvv 15

Negatiivisen vuosikatteen kuntien määrä liikekirjanpidon aikana pienin (7 kpl ja -1,5 milj. ) Negatiivisen vuosikatteen kuntien määrä ja niiden yhteenlaskettu vuosikate, milj., 1993-2010 Negat. vuosikatteen kuntien määrä Negatiivinen vuosikate, milj 250 200 Liikekirjanpito 193 v. 1997> 150 138 134 117 100 85 72 79 71 64 50 52 57 42 29 17 0-0,1 3 01 2 7-3,3-11,1-25,8-23,2-27,2-43,8-36,0-33 -19-17 -1-36 -50-56,2-72 -85,5-80 -100 1993 1 994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Osasto Kuntaosasto 12.8.2011 pp.kk.vvvv 16

tilanne parantunut lain voimaantulosta (aiemmin paras-lain 9 ) Vos-lain 63a :n m ukaiset kunnat vuosien 2004-2010 tilinpäätösten m ukaan Arviointimenettelykunnat Täyttää kriteerit 30 25 24 20 15 10 19 14 17 17 5 0 6 6 4 3 2 2 2 TP 2004-2005 TP 2005-2006 TP 2006-2007 TP 2007-2008 TP 2008-2009 TP 2009-2010 Osasto Kuntaosasto 12.8.2011 pp.kk.vvvv 17

Hallituksen kuntapolitiikan tavoite Turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti koko maassa. Luoda edellytyksiä julkisen talouden kestävyysvajeen kaventamiselle ja varautumiselle ikääntymisestä seuraavalle palvelujen kasvavalle kysynnälle. Vahvistaa kunnallista itsehallintoa ja paikallista demokratiaa. Kuntien roolia julkishallinnon keskeisenä toimijana ja rajapintana kansalaisiin vahvistetaan. Luoda edellytykset kuntataloutta vahvistavalle kehittämistoiminnalle ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle. Osasto Kuntaosasto 12.8.2011 pp.kk.vvvv 18

Kuntauudistuksella vahvoihin peruskuntiin Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itse vastaamaan peruspalveluista (pl. vaativa erikoissairaanhoito ja vaativat sosiaalihuollon palvelut). Tarve kuntien välisiin yhteistoimintarakenteisiin vähenee hallinto selkeytyy ja demokratia vahvistuu. Kuntauudistuksella luodaan palvelurakenne, jossa valta ja vastuu palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta ovat yhdellä, riittävän laajaan asukas- ja osaamispohjaan perustuvalla taholla. Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen. Hallitus määrittelee kuntauudistuksen tarkemmat kriteerit ja etenemisen vuoden 2011 loppuun mennessä. Annettava rakennelaki korvaa voimassa olevan puitelain. Osasto Kuntaosasto 12.8.2011 pp.kk.vvvv 19

Kuntauudistuksen linjoja hallitusohjelmassa Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Sen kannustavuutta parannetaan. Uudistusta ohjaavassa lainsäädännössä otetaan käyttöön kuntauudistusta edistäviä välineitä. Tavoitteena on mm. poistaa lainsäädännöstä kuntaliitoksia vaikeuttavia tekijöitä. Sote-järjestämislain ja muiden sektorilakien valmistelu sovitetaan yhteen valtakunnalliseen kuntauudistukseen. Henkilöstön asema muutosprosesseissa turvataan nykylainsäädännön tasoisena. Selvitetään kullekin alueelle tarkoituksenmukainen kunta- ja palvelurakenne. Alueiden erilaisuus, kuten kasvukeskukset, harva asutus, pitkät etäisyydet, saaristoisuus ja kielelliset olosuhteet otetaan huomioon. Syrjäisten alueiden palvelut turvataan kokoamalla palvelut riittävän suuriksi kokonaisuuksiksi vastuukuntamallilla. Kainuun maakunnan hallintomallista päätetään erikseen kuntauudistuksen edetessä. Osasto Kuntaosasto 12.8.2011 pp.kk.vvvv 20

Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan kuntalain kokonaisuudistukselle kunnan talouden sisäinen ohjaus kuntien johtamisjärjestelmät luottamushenkilöiden asema kuntalain ja erityislakien välinen suhde kunnanosahallinto kuntien ja markkinoiden välinen suhde Kuntalain uudistamisen tueksi kootaan parlamentaarinen seurantaryhmä. Osasto Kuntaosasto 12.8.2011 pp.kk.vvvv 21

Kuntien verotulorahoitusta vahvistetaan Kuntien kykyä selvitä tehtävistään ja velvoitteistaan pääosin omalla verotulorahoituksella edistetään. Kuntien yhteisövero-osuus maksetaan 5 %-yksiköllä korotettuna vuosina 2012 ja 2013 (verokanta laskee 26 %:sta 25 %:iin). Kunnallisverotuksen verovähennyksistä johtuvaa kuntien rasitetta pyritään siirtämään valtion vastuulle. Veromuutoksista kuntien tuloihin aiheutuvat muutokset kompensoidaan täysimääräisesti. Hallitus tähtää siihen, että kiinteistöveron osuus kuntien verotuloista kasvaisi. Kiinteistövero siirretään verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen ulkopuolelle. Osasto Kuntaosasto 12.8.2011 pp.kk.vvvv 22

Huomiota kuntatuottavuuteen ja kustannuslaskentaan Valtion eri toimijat, kunnat ja työmarkkinajärjestöt toteuttavat kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämiskampanjan. Kampanjan yhteydessä luodaan kestävän kuntatuottavuuden mittaristo. Kannustetaan parhaiden käytäntöjen jakamiseen ja levittämiseen yli kunta- ja sektorirajojen. Luodaan yhteinen tietopohja laadun ja vaikuttavuuden edistämiseksi palveluita arvioitaessa. Kuntien kustannuslaskentaa kehitetään todellisten yksikkökustannusten arvioimiseksi ja avaamiseksi asiakkaille, palveluiden kehittämiseksi ja kustannustietoisuuden lisäämiseksi. Palveluiden kustannusten ja laadun vertailua sekä läpinäkyvyyttä kehitetään. Osasto Kuntaosasto 12.8.2011 pp.kk.vvvv 23

Valtio-kunta-neuvottelumenettelyä kehitetään Kunnille mahdollisesti siirrettävien tai annettavien tehtävien kustannus- ja vaikutusarviointia parannetaan. Peruspalveluohjelman pitkäjännitteisyyttä, sitovuutta ja ohjausvaikutusta vahvistetaan. Uusien ja nykyisten tehtävien ja velvoitteiden lisäämistä ja laajentamista kunnille rajoitetaan ja niille osoitetaan valtion rahoitusosuutena yli puolet todellisista kustannuksista. Valtion ja kuntien väliset tehtävien siirrot toteutetaan kustannusneutraalisti. Erityisen vaikeassa asemassa olevien kuntien arviointimenettelyä jatketaan tehostetusti. Arvioidaan mahdollisuudet vähentää kuntien velvoitteita. Osasto Kuntaosasto 12.8.2011 pp.kk.vvvv 24

Muita keskeisiä kuntia koskevia linjauksia Selkeytetään julkisen sektorin harjoittaman elinkeinotoiminnan pelisääntöjä (kilpailuneutraliteetin edistäminen). Asukkaiden valinnanmahdollisuuksia hakeutua kunnallisiin palveluihin yli kuntarajojen lisätään. Selvitetään tarpeet uudistaa kotikuntalaki niin, että itsenäisesti asuvien, avohuollon piirissä olevien henkilöiden oikeus valita kotikunta toteutuu. Jatketaan ja lujitetaan metropolipolitiikkaa. Selvitetään tarve metropolialuetta koskevalle erilliselle laille. Metropolipolitiikan koordinaatiovastuu on xx ministeriöllä. Valtion ja suurten kaupunkien aiesopimusmenettelyä vahvistetaan erityisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen osalta. Kaupunkiseutujen elinkeinotoimintaa, osaamisperustaa, palvelu- ja kuntarakennetta sekä älykkäitä liikenneratkaisuja kehitetään. Luodaan koko maassa kuntatasolle kattava yhteispalvelupisteiden verkko. Selvitetään kuntien mahdollisuudet toimia yhteispalvelupisteiden vastuuviranomaisena. Vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta siirretään valtiolle. Valtionosuusprosentin tilapäinen muutos vuositasolla vuoteen 2015 mennessä (-631 milj.). Osasto Kuntaosasto 12.8.2011 pp.kk.vvvv 25

Valtionosuusprosentin tilapäinen muutos vuositasolla vuoteen 2015 mennessä -631 milj. Laskentatapoja: 2012 2013 2014 2015 yhteensä 157,75 + 157,75 + 157,75 +157,75 = 631 milj. 631 + 631 + 631 + 631 = 2524 milj. (157,75) + (157,75+157,75) + (157,75+157,75+ 157,75) + (157,75+157,75+157,75+157,75)=1577,5 milj. 0 + 0 + 0 + 631 = 631 mijl. Osasto Kuntaosasto 12.8.2011 pp.kk.vvvv 26

Kuntia koskevia vero- ja menomuutoksia Veromuutokset muutokset verovähennyksiin ja veromuutokset kuntien tuloihin kompensoidaan yhteisöveron muutos; kannan alentaminen 26 %:stä 25 %:iin, kuntien osuus 5 %-yksiköllä korotettu 2012 ja 2013 ei uusia verolähteitä kunnille, kiinteistövero verotulotasauksen ulkopuolelle Menomuutokset nuorten yhteiskuntatakuu + 60 milj. perusopetuksen laadun parantaminen + 34 milj. + ikäluokkien pienentymisen tuomat lisäresurssit toimenpiteet pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi, kokeilu + 20 milj. palvelukeskustoimintamallin laajentaminen + 20 milj. määrärahat tarkentuvat vuoden 2012 budjetissa Osasto Kuntaosasto 12.8.2011 pp.kk.vvvv 27

Kuntia koskevia vero- ja menomuutoksia Menomuutokset perusturvan parantaminen: peruspäivärahan ja työmarkkinatuen korotukset, asumistuen uudistaminen, toimeentulotuen perusosan korottaminen ja tuen korottaminen yksihuoltajille, opintotuen sitominen indeksiin, yhteensä + 334 milj. vuonna 2015 - vaikutukset kuntien sosiaalihuollon toteuttamiseen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen esim. lainsäädäntöhankkeet, palvelurakenteen muutokset, + 145 milj. työllisyyttä ja kasvua edistäviä toimenpiteitä, esim. raideliikenne, harmaan talouden torjunta, uusien vuokra-asuntojen korkotukilainojen omavastuukoron puolittaminen 2014 loppuun mennessä ympäristön ja luonnon suojelua edistävät toimet Osasto Kuntaosasto 12.8.2011 pp.kk.vvvv 28

Kuntia koskevia vero- ja menomuutoksia Menosäästöt VM: valtionosuuksien tilapäinen muutos vuositasolla vuoteen 2015 mennessä - 631 milj. OKM: rakenteiden uudistaminen, perustamishankkeet, lukioverkko, ammatillinen koulutus, ammatillinen lisäkoulutus, oppisopimuskoulutus, ammattikorkeakouluverkon ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen yht. -173 milj. MMM: tukien säästöt 90 milj. TEM: aluehallinnon tehostaminen ja tukien säästöt yht. -165 milj. STM: vuorotteluvapaan korvaustason laskeminen, lääkekorvausmenojen vähentäminen, sairausvakuutuksen matkakorvauksien omavastuuosuuden korotus, yms. YM: avustusten säästöt Budjettiriihessä erikseen sovittavat säästöt -100 milj. ja lisäbudjettivara 200 milj. Osasto Kuntaosasto 12.8.2011 pp.kk.vvvv 29