Yhteinen osio raporteille Kaikille Maisema-raporteille yhteisessä osiossa pyritään selvittämään, kuinka Maisema-kuntavertailussa olevat kunnat sijoittuvat suhteessa toisiinsa ja valtakunnallisiin keskiarvoihin. Kunnan taustatilannetta kartoitetaan verotulojen, valtionosuuksien, taloudellisen huoltosuhteen, vuosikatteen, taseen, lainakannan, tuloveroasteen vertailun avulla.
3 KUNTIEN VEROTULOT ASUKASTA KOHDEN Maisema-kuntien verotulot yhteensä olivat vuonna 2014 keskimäärin 3318 euroa asukasta kohden (painottamaton keskiarvo). Manner-Suomessa keskimääräinen verotulojen määrä oli 3871 euroa asukasta kohden. Suomen suurimmat asukaskohtaiset verotulot olivat Eurajoella (noin 6374 euroa / asukas) ja pienimmät Merijärvellä (noin 2323 euroa / asukas). Lähde: Kuntaliitto ja Tilastokeskus, Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta Kankaanpään vuoden 2014 verotulot ovat Maisema-kuntien keskitasoa ja hieman pienemmät kuin Suomen kunnissa keskimäärin 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Kiinteistöverotulot / asukas Yhteisöverotulot / asukas Kunnallisverotulot / asukas Manner-Suomi keskimäärin 3871 euroa / asukas
4 VALTIONOSUUDET Valtionosuuksia jaettiin vuonna 2014 koko Suomessa keskimäärin 1499 euroa asukasta kohden. Maisema-kunnissa valtionosuuksien keskiarvo oli 2562 euroa / asukas. Lähde: Kuntaliitto Kankaanpään vuoden 2014 valtionosuudet ovat Maisema-kuntien keskitasoa pienemmät, mutta suuremmat kuin Suomen kunnissa keskimäärin 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 Valtionosuudet Suomessa 2014 keskimääri n 1499 euroa / asukas 2 000 1 500 1 000 500 0
5 TALOUDELLINEN HUOLTOSUHDE Taloudellinen huoltosuhde mittaa sitä, kuinka monta työtöntä ja työvoiman ulkopuolella olevaa on yhtä työllistä kohden. Taloudellinen huoltosuhde ilmoitetaan indeksilukuna, joka lasketaan jakamalla työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä työllisten määrällä ja kertomalla saatu luku sadalla. Mitä pienempi indeksiluku, sitä parempi tilanne kunnassa tässä mielessä on. Taloudellinen huoltosuhde Suomen kunnissa oli 2013 keskimäärin 136,2, eli sataa työssäkäyvää kohden oli 136,2 työtöntä tai työvoiman ulkopuolella olevaa asukasta. Maisema-kuntien vastaava keskiarvo 2013 oli 166. Lähde: Kuntaliitto ja Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto sekä Findikaattori Kankaanpään taloudellinen huoltosuhde vuonna 2013 on Maisema-kuntien keskitasoa parempi, mutta huonompi kuin Suomen kunnissa keskimäärin. 250 Taloudellinen huoltosuhde 200 150 Vuonna 2013 Suomessa oli keskimäärin 136,2 työtöntä tai työvoiman ulkopuolella olevaa 100 työssäkäyvää kohti. 100 50 0
6 VUOSIKATE 1 000 Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen osuuden, joka kunnalla on käytettävissä investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin sen jälkeen, kun juoksevat menot on maksettu. Kuntien vuosikatteissa on ollut kuntakohtaisestikin suuria vaihteluita eri vuosien välillä. Vuonna 2014 Maisema-kuntien keskimääräinen vuosikate asukasta kohden oli 406 euroa, mikä on sama kuin koko Suomessa vastaavana aikana. Lähde: Tilastokeskus, Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta Kankaanpäässä vuoden 2014 vuosikate on Maisema-kuntien keskitasoa, mutta pienempi kuin Suomen kunnissa keskimäärin. Vuosikate, / asukas 800 600 Kuntien keskimääräinen vuosikate oli Suomessa vuonna 2014 406 euroa / asukas 400 200 0-200
LAINAKANTA Kunnan lainakannalla tarkoitetaan sekä pitkä- että lyhytaikaista vierasta pääomaa, josta maksetaan korko. Esitettyihin lukuihin sisältyvät mahdolliset kuntien liikelaitosten lainat, mutta ei kuntien omistamien yhtiöiden lainoja. Tämän vuoksi lainakannat eivät ole keskenään täysin vertailukelpoisia. Kuntien keskimääräinen lainakanta oli vuonna 2014 2693 euroa asukasta kohden. Maisema-kuntien vastaava keskiarvo 2014 oli 2884 euroa / asukas. Lähde: Kuntaliitto ja Tilastokeskus, Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta Kankaanpäässä vuonna 2014 lainakanta on Maisema-kuntien keskitasoa, mutta hieman pienempi kuin Suomen kunnissa keskimäärin 7 000 Lainakanta, / asukas 6 000 5 000 4 000 3 000 Kuntien keskimääräinen lainakanta oli Suomessa hieman 2693 euroa asukasta kohden vuonna 2014 2 000 1 000 0 7
8 TULOVEROPROSENTIT 2016 Vuonna 2016 keskimääräinen tuloveroprosentti Suomen kunnissa on 20,60. Maisema-kuntien keskiarvo on 20,99. Lähde: Kuntaliitto, Kuntien tuloveroprosentit 1985-2016 Kankaanpäässä tuloveroprosentti vuonna 2016 on Maisema-kuntien ja samalla Suomen kuntien keskitasoa korkeampi. Tuloveroprosentti Tuloveroprosentti 2016 Suomen kunnissa on vuonna 2016 keskimäärin 20,60 25 20 15 10 5 0
Alakohtaiset nostot
Sosiaali- ja terveyspalvelut Hyvät havainnot Kehitettävää Sivistys- ja vapaa-ajan palvelut Vertailussa keskimääräistä edullisemmat: kansalaisopisto, kirjasto, yleiset kulttuuripalvelut ja liikuntapalvelut Vertailussa keskitason kustannukset: lukio, museo ja nuorisopalvelut Vertailussa keskimääräistä korkeammat kustannukset: varhaiskasvatus, perusopetus ja musiikkiopisto Tekniset palvelut Hyvät havainnot Keskushallinnon palvelut Hyvät havainnot Kehitettävää Kehitettävää
VARHAISKASVATUKSEN YHTEENVETO Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen kokonaiskustannukset ovat nousseet edellisvuodesta 7,3 % Asiakaskohtaiset kustannukset ovat keskimääräistä korkeammat. Asukaskohtaiset kustannukset ovat vertailussa keskimääräiset, vaikka lasten osuus asukkaista on vertailukuntia pienempi Päiväkotihoidon asiakaskohtainen kustannus on vertailussa korkea Läsnäolopäivän hinta on vertailun keskitasoa Kustannustasoa nostaa Hoidon tukien piirissä olevien lasten pieni osuus Henkilöstökulut ovat keskimääräistä korkeammat Henkilötyövuosia on vertailukuntiin nähden keskimääräistä enemmän Hoitohenkilökunnan määrä on 6 hoitajaa yli optimin Muuta henkilökuntaa on keskimääräistä enemmän Avustajia suhteessa lapsimäärään on kuitenkin keskimääräisesti. Määrä on lisääntynyt edellisvuodesta Huoneistokulut ovat vertailussa keskimääräistä korkeammat Neliöitä yhtä asiakasta kohden on vertailukuntia enemmän Neliöhinta on kuitenkin keskitasoa pienempi Keskimääräinen yksikkökoko on 54 lasta per päiväkoti, mikä on kuntavertailussa keskimääräistä pienempi yksikkökoko Kustannustasoa hillitsee Alle 3-vuotiaiden osuus on vertailussa pieni Erityispäivähoidon osuus on hieman keskimääräistä pienempi kuin vertailukunnissa
VARHAISKASVATUKSEN YHTEENVETO Varhaiskasvatus Perhepäivähoidon osuus on vertailussa suuri Perhepäivähoidon kustannukset ovat vertailussa keskimääräisellä tasolla Perhepäivähoidon asiakaskohtainen kustannus on n. 2 000 euroa matalampi kuin päiväkotihoidon kustannus Ryhmäperhepäivähoidon osuus perhepäivähoidosta on vertailussa keskimääräinen. Ryhmisten asiakaskohtainen kustannus on n. 3 500 euroa korkeampi kuin hoitajan tai lapsen kotona järjestetyn perhepäivähoidon kustannus Kankaanpäässä päiväkotihoito järjestetään kunnan omissa päiväkodeissa. Varhaiskasvatuksen mitoituksiin on tulossa muutoksia 1.8.2016: yli 3-vuotiaiden lasten ja kasvattajien määrä 1/7:stä 1/8:aan Subjektiivisen päivähoito-oikeuden muutos 1.8.2016: 20 h per viikko osapäiväisenä ja osaviikkoisena Joustavan hoitorahan käyttöönotto alle 3-vuotiaiden vanhemmille aiheuttaa hoidon tarpeen vähenemistä Kunnat ovat ottamassa käyttöön tuntiperusteista päivähoitomaksua, jonka seurauksena todennäköisesti vuoropäivähoidon tarve vähenee, ryhmien määrä vähenee ja lasten hoitopäivät lyhenevät
VARHAISKASVATUKSEN YHTEENVETO Varhaiskasvatus Päiväkoti Impivaara on erityispäiväkoti, jossa on kolme ryhmää. Henkilöstömitoituksessa on huomioitu erityispäiväkodin tarpeet ja kaikissa ryhmissä on ryhmäkohtainen avustaja. Näiden lisäksi tarpeen mukaan henkilökohtaisia avustajia. Päiväkoti Petäjäinen on vuoropäiväkoti, jonka henkilöstömitoituksessa on huomioitu vuorohoidosta johtuva henkilöstötarpeen lisäys. Petäjäisen vuokraan sisältyy rahoitusvastike (vuoden 2015 osalta 236 000 ) Kankaanpään kaikissa päiväkodeissa on laitosapulaisia, jotka tässä vertailussa sisältyvät muuhun henkilöstöön. Laitosapulaisen tehtävänkuvaan sisältyy vastuu päiväkodin jakelukeittiön ruokahuollosta, päiväkodin pyykkihuolto sekä avustavat tehtävät lapsiryhmässä tarpeen mukaan. Henkilökohtaisten sekä ryhmäkohtaisten avustajien tarve lisääntynyt. Venesjärven ryhmäperhepäivähoitoryhmät siirtyivät väistötiloihin tilaelementtirakennukseen 23.11.2015. Samalla ryhmät yhdistettiin päiväkotiryhmäksi. Päivähoitoyksiköissä ryhmiä yhteensä 20, joista 7 toimii erillisenä yhden ryhmän yksikkönä.
VARHAISKASVATUKSEN YHTEENVETO Varhaiskasvatus HAVAINNOT JA JOHTOPÄÄTÖKSET KEHITTÄMISKOHTEET YLEISTÄ Henkilöstö- ja huoneistokulut ovat keskimääräistä korkeammat Hoitohenkilökunnan määrä on yli optimin HYVÄT HAVAINNOT Läsnäolopäivän hinta on vertailun keskitasoa Erityispäivähoidon osuus on keskimääräistä pienempi Perhepäivähoidon hinta on vertailun keskitasoa Päiväkotien yksikkökoon kasvattaminen, jotta henkilöstöä ja tukipalveluja voitaisiin käyttää nykyistä joustavammin ja tehokkaammin 15
PERUSOPETUKSEN YHTEENVETO Perusopetus Perusopetuksen kokonaiskustannukset ovat kasvaneet edellisvuodesta 5,5 % Oppilaskohtaiset kustannukset ovat vertailussa korkeat. Asukaskohtaiset kustannukset ovat korkeat vaikka kouluikäisten osuus väestöstä on vertailukuntiin nähden keskimääräistä pienempi Kustannustasoa hillitsee Kouluruokailukustannukset yhtä oppilasta kohden ovat vertailun keskitasoa Koulukuljetuskustannukset ovat keskimääräiset Koulunkäyntiavustajia suhteessa oppilasmäärään on vertailussa paljon, mutta koulunkäyntiavustajien oppilaskohtaiset kustannukset ovat matalat Huoneistokulut ovat vertailussa keskimääräistä matalammat Neliöhinta on keskimääräistä pienempi Oppilaskohtaisia neliöitä on keskimääräistä enemmän Maahanmuuttajaoppilaiden osuus on vertailun keskitasoa Alakoulut Alakoulujen oppilaskohtainen kustannus on vertailussa korkea Alakoulujen keskimääräinen koulukoko on vertailun keskitasoa pienempi Kuitenkin alakoulujen tuntiresurssit ovat vertailun keskitasoa suuremmat Ja alakoulujen laskennallinen opetusryhmäkoko on vertailussa pieni Yläkoulu Yläkoulujen oppilaskohtaiset kustannukset ovat korkeat Yläkoulujen tuntiresurssit ovat vertailukuntiin nähden pienet Yläkoulut ovat kooltaan vertailun keskitasoa Kuitenkin yläkoulujen opetusryhmäkoko on vertailussa pieni
PERUSOPETUKSEN YHTEENVETO Perusopetus Kustannustasoa nostaa Kankaanpään koulut ovat vertailussa keskimääräistä pienempiä Keskimääräinen opetusryhmäkoko on vertailussa pieni Alakoulujen tuntiresurssit ovat keskimääräistä suuremmat Erityisen tuen piirissä olevia oppilaita on vertailukuntiin nähden paljon ja yhtä erityisopettajaa kohden oppilaita on vähän Oppilashuollon kustannukset ovat vertailussa korkeat Aamu- ja iltapäivätoiminnan osallistujakohtaiset kustannukset ovat vertailun korkeimmat Toimintatunteja on hieman keskimääräistä enemmän Henkilöstökulut ovat vertailun korkeimmat Henkilötyövuosia oppilasta kohden on keskimääräisesti ja ne ovat vähentyneet edellisvuodesta Keskimääräinen koulukoko korreloi kustannusten kanssa eli mitä suurempi koulukoko, sen halvemmat kustannukset. Tilantarve riippuu koulun koosta ja oppilasmäärästä: mitä suurempi koulu, sitä pienempi tilantarve per oppilas (12 14 m2 keskimääräinen). Pieni väestötiheys ja kuljetettavien oppilaiden suuri määrä voi kertoa kunnan suuresta pinta-alasta ja oppilaiden asuvan etäällä kouluista
PERUSOPETUKSEN YHTEENVETO 1. PERUSOPETUKSEN KUSTANNUKSIA NOSTAA LAAJA KOULUVERKKO, JOKA EI OLE TÄMÄN HETKISEN SIVISTYSTOIMEN STRATEGIAN MUKAINEN 2. HENKILÖSTÖKULUISSA EI OLE HUOMIOITU OPETTAJIEN YHTEISKÄYTTÖÄ TOISEN ASTEEN = LUKIO, TAI ERI PERUSOPETUKSEN YKSIKÖIDEN KESKEN HENKILÖSTÖKULUT NOUSEVAT 3. KOULUNKÄYNNINOHJAAJIEN OSALTA HUOMIOTTA ON YMPÄRISTÖKUNTIEN MAKSAMA TYÖVOIMA 4. KOSKA KANKAANPÄÄSSÄ OPISKELEE MYÖS YMPÄRISTÖKUNTIEN ERITYISOPPILAITA, ERITYISEN TUEN MÄÄRÄ ON ISO, LISÄKSI HOIDAMME HYVIN TUEN PORTAAT JA ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAT SAAVAT SITÄ VOIMASSA OLEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN POHJALTA 5. OPPILASHUOLTOHENKILÖSTÖÄ MYYDÄÄN NELJÄÄN NAAPURIKUNTAAN YHTEENSÄ 6½ TYÖPÄIVÄÄ VIIKOSSA ELI YLI YHDEN KURAATTORIN TYÖPANOKSEN VERRAN, KANKAANPÄÄN OSALTA KURAATTORIT TYÖSKENTELVÄT PERUSOPETUKSEN LISÄKSI MYÖS KANKAANPÄÄN OPISTOLLA, LUKIOSSA JA VARHAISKASVATUKSESSA (TÄTÄKÄÄN EI OLE HUOMIOITU RAPORTISSA) 6. YLÄKOULUSSA OLI KYSELYVUONNA 6 PIENLUOKKAA (YLEENSÄ VAIN 4), JOISSA 10-8 OPPILASTA, YLEISOPETUKSEN LUOKKIEN KA. LUOKKAKOKO OLI 18, LASKENTA ANTAA TÄYSIN VÄÄRÄN KUVAN KOULUN LUOKKAKOOSTA, KOSKA SE EI HUOMIOI PERUSOPETUSLAIN SÄÄTÄMÄÄ LUOKKAKOKOA ERITYISOPETUKSEN LUOKILLE! ERITYISLUOKILLA OPISKELEE MYÖS YMPÄRISTÖKUNTIEN OPPILAITA. NÄIN OLLEN KESKIARVO ON VÄÄRÄ LASKENTATAPA, TULISI VERRATA YLEISOPETUKSEN LUOKKIA JA ERIKSEEN ILMOITTAA ERITYISOPETUKSEN LUOKAT. YKSI LUOKISTA ON JOPO-LUOKKA, JONKA KUSTANNUKSIIN KUNTA SAA KOROTETTUA VALITIONOSUUTTA 7. LAADULLISESTI PERUSOPETUS TOIMII HYVIN, SILLÄ KANSALLISISSA KYSELYISSÄ/KOKEISSA OLEMME OLLEET AINA YLI KESKITASOA (OPPILASAINES EI OLE MITENKÄÄN VALIKOITUA/ PÄINVASTOIN KAIKKI MUKANA). LISÄKSI OPPILAAT SAAVAT VUOSITTAIN N. 100% OPISKELUPAIKAN, JOISTA TULEE HYVÄÄ PALAUTETTA ANNETUSTA OPETUKSESTA.
PERUSOPETUKSEN YHTEENVETO Perusopetus HAVAINNOT JA JOHTOPÄÄTÖKSET KEHITTÄMISKOHTEET YLEISTÄ Oppilashuollon ja ap-iptoiminnan kustannukset ovat korkeat Henkilöstökulut ovat keskimääräistä korkeammat Opetusryhmäkoko on pieni HYVÄT HAVAINNOT Koulut ovat kooltaan vertailun keskitasoa Huoneistokulut ovat keskimääräistä matalammat Tuntiresurssit ovat pienet 20
LUKION YHTEENVETO Lukio Lukion kokonaiskustannukset ovat kasvaneet edellisvuodesta 4 % Painotettu opiskelijakohtainen kustannus on vertailussa keskimääräinen Kankaanpäässä on kaksi lukiota, joiden keskimääräinen koko on vertailukuntiin nähden pieni (128 opiskelijaa). Toinen yksiköistä on Honkamäen lukioyksikkö, josta Kankaanpää ostaa palvelun Opetusryhmien keskikoko on vertailussa pieni, 15 opiskelijaa Huoneistokulut ovat kuntajoukon keskitasolla Opiskelijaa kohden neliöitä on paljon Neliöhinta on vertailussa matala Henkilöstökulut ovat vertailussa matalat Henkilötyövuosia on vertailussa vähän Pakollisten opetuskurssien määrä on vertailun keskitasoa ja syventäviä kursseja on keskimääräistä enemmän opiskelijamäärään suhteutettuna. Opetuskurssin hinta on vertailussa keskimääräinen
LUKION YHTEENVETO Lukio HAVAINNOT JA JOHTOPÄÄTÖKSET KEHITTÄMISKOHTEET YLEISTÄ Toisiko lisää tehokkuutta, jos lukiotoiminta keskitettäisiin yhteen lukioon? HYVÄT HAVAINNOT Lukiotoiminta on Kankaanpäässä melko tehokkaasti järjestetty Puoltoäänien keskiarvo on korkea Kaksi kuntaa on jo keskittänyt lukiotoimintaa Honkamäen lukioon 23
VAPAAN SIVISTYSTYÖN YHTEENVETO Vapaa sivistystyö Petäjä-opisto on seudullinen kansalaisopisto, joka toimii Kankaanpään, Parkanon, Kihniön, Honkajoen, Pomarkun, Lavian ja Karvian kunnissa Kansalaisopiston kokonaiskustannukset ovat madaltuneet edellisvuodesta 2,2 % Asukaskohtaiset kustannukset ovat vertailun matalimmat Suoritteessa opiskelija huomioidaan yksi opiskelija vain yhden kerran ja suoritteessa kurssilainen yksi opiskelija niin monta kertaa kuin osallistuu eri kursseille
KIRJASTON YHTEENVETO Kirjasto Kirjastopalveluiden kokonaiskustannukset ovat pysyneet lähes edellisvuoden tasolla (+0,6 %) Asukaskohtaiset kustannukset ovat vertailussa matalat Kankaanpäässä on ainoastaan pääkirjasto Lainan hinta on vertailukuntiin nähden matala Kustannustasoa hillitsee Huoneistokulut ovat kuntavertailussa matalat Neliöhinta on matala Asukasta kohden neliöitä on vähän Yhtä kirjastoyksikköä kohden asukkaita on keskimääräisesti Kokoelman koko suhteessa huoneistoneliöihin on keskimääräistä suurempi Henkilöstökulut ovat vertailussa hieman keskimääräistä matalammat Henkilötyövuosia on muihin kuntiin nähden keskimääräinen määrä Muun henkilöstön osuus on pienentynyt edellisvuodesta Uutuushankintoja tehtiin vertailukuntiin nähden hieman keskimääräistä vähemmän Kirjastoa käytetään muihin kuntiin verrattuna keskimääräistä vähemmän Lainojen määrä per asukas (15) on alle vertailun keskitasoa hieman pienempi. Kirjastossa käydään keskimäärin 5 kertaa vuodessa, mikä on vertailussa vähän. Toimintatuntia kohden käyntejä on keskimääräisesti. Käyntihinta on vertailussa korkea Asiantuntijapalveluja käytetään keskimääräistä enemmän ja verkkopalvelun käyttö on vertailun keskitasoa Lainaajien osuus kuntalaisista on 30 %. Peittävyys on vertailussa pieni Tuottavuus on vertailukuntiin nähden huono. Kiertonopeus on keskimääräistä nopeampi
KIRJASTON YHTEENVETO Kirjasto HAVAINNOT JA JOHTOPÄÄTÖKSET KEHITTÄMISKOHTEET YLEISTÄ Tuottavuus on vertailussa huono HYVÄT HAVAINNOT Kirjastopalvelut on järjestetty Kankaanpäässä tehokkaasti Kiertonopeus on keskimääräistä nopeampi Kirjasto on osa Satakirjastotyhteisjärjestelmää, mikä vaikuttaa moniin tunnuslukuihin (mm. aineistonhankinta, verkkokäynnit; koska jotkin tunnusluvut lasketaan asukasmäärän perusteella Satakirjastot-alueesta). Kirjaston peruskorjaus ja laajennus alkaa syksyllä 2016 kirjaston siirryttyä väistötiloihin. 29
KULTTUURIPALVELUJEN YHTEENVETO Kulttuuripalvelut Yleisten kulttuuripalvelujen kokonaiskustannukset ovat pienentyneet edellisvuodesta 15,7 % Kankaanpäässä kulttuuripalvelut kattaa musiikkiopiston, museon sekä yleiset kulttuuripalvelut Kulttuuripalvelujen asukaskohtaiset kustannukset ovat vertailun keskitasoa. Kustannuksissa painottuu musiikkiopiston osuus Yleisten kulttuuripalvelujen asukaskohtainen kustannus on vertailussa matala
MUSEOPALVELUJEN YHTEENVETO Museopalvelut Museopalvelujen kokonaiskustannukset ovat kasvaneet edellisvuodesta 2,7 % Museopalveluiden asukaskohtaiset kustannukset ovat vertailussa keskitasoa Henkilöstökulut asukasta kohden ovat vertailun keskitasoa Henkilötyövuosia on keskimääräinen määrä Henkilöstörakenne jakautuu tasan ammatilliseen henkilöstöön ja muuhun henkilöstöön Huoneistokulut ovat muihin kuntiin verrattuna keskimääräiset Neliöhinta on keskimääräistä matalampi Asukasta kohden neliöitä on paljon Toimipaikkoja on vähän Asukkaita yhtä toimipaikkaa kohden keskimääräistä enemmän Tallenteiden määrä on vertailussa suuri Laskennallisesti jokainen kankaanpääläinen käy museossa keskimäärin 0,1 kertaa vuodessa. Käyntien määrä on vertailussa keskimääräistä pienempi. Käyntihinta on vertailun keskitasoa korkeampi
MUSEOPALVELUJEN YHTEENVETO Museopalvelut HAVAINNOT JA JOHTOPÄÄTÖKSET KEHITTÄMISKOHTEET YLEISTÄ Käyntimäärä on vertailukuntiin nähden pieni Museon tilat saavutettaviksi Kulttuurikampus-suunnitelmien edistäminen HYVÄT HAVAINNOT Museoaineisto laaja 35
MUSIIKKIOPISTON YHTEENVETO Musiikkiopisto Kankaanpään musiikkiopisto on vuonna 1965 perustettu kunnallinen oppilaitos, jossa annetaan taiteen perusopetusta. Musiikkiopiston toiminta-alueeseen kuuluvat Kankaanpään lisäksi Honkajoki, Jämijärvi, Karvia, Lavia, Merikarvia, Pomarkku ja Siikainen Musiikkiopiston kokonaiskustannukset ovat kasvaneet edellisvuodesta 5,4 % Asukaskohtaiset kustannukset ovat keskimääräistä korkeammat. Valtionosuus kattaa 47 % kustannuksista Opiskelijaa kohden kustannukset ovat vertailussa korkeat Varsinaisten opiskelijoiden oppilaspaikkakohtaiset kustannukset ovat korkeat Opetustunnin hinta on vertailukuntiin nähden korkea Huoneistokulut ovat hieman keskimääräistä korkeammat Neliöhinta on keskimääräisellä tasolla Neliöitä on kuitenkin keskimääräinen määrä verrattuna muihin kuntiin Varsinaisten opiskelijoiden osuus oppilaista on suurempi kuin vertailukunnissa. Vertailukunnissa muskarioppilaiden osuus on suurempi kuin Kankaanpäässä Tuottoja suhteessa kuluihin on vertailussa keskimääräisesti
MUSIIKKIOPISTON YHTEENVETO Musiikkiopiston tulot ovat laskeneet vuodesta 2014 vuoteen 2015 yht. 32 470 euroa, mikä on yli 3 %. Lasku johtuu siitä, että Kankaanpään musiikkiopistolle ei ole myönnetty vuonna 2015 (hausta riippumatta) minkäänlaista hanke/projektirahoitusta. Lisäksi oppilasmäärä on laskenut johtuen tanssiopetuksen päättymisestä ja henkilökunnan vähentämisestä. Menojen muodostuminen: vaikka palkkoja on korotettu työsopimuksesta johtuen, mutta palkkamäärärahat eivät kasvaneet koska henkilökuntaa on vähennetty yhdellä päätoimisella tuntiopettajalla (mikä taas aiheutti tulojen laskua!). Sisäiset menot (atk, puhtaanapito ja kiinteistö) ovat kasvaneet yhteensä vuodesta 2014 vuoteen 2015 17 705 euroa, mikä on 23 %:n kasvu! Esim. kiinteistömenojen kasvuun vaikutti musiikkiopiston sisäilmaremontin kulut. Vuonna 2015 musiikkiopiston 50-vuotisjuhlavuoden järjestely myös aiheutti ylimääräisiä menoja (esim. tilaussävellys ja pääjuhla).
MUSIIKKIOPISTON YHTEENVETO KANKAANPÄÄN MUSIIKKIOPISTO Nettotappiolaskelma 2014 Tulot: Lukukausimaksut 156 575 Erillinen valtionavustus 16 227 Muut tulot (sis. kansalaisopisto) 25 499 Valtion avustukset 524 122 Tulot yhteensä 722 423 Menot 1 026 058 + toimistopalvelut 37 651 Menot yhteensä 1 063 709 Erotus 341 286 : 295 = 1 157 Oppilasmäärä: kevätlukukaudella 290, syyslukukaudella 300 oppilasta. Oppilasmäärän keskiarvo: (290 + 300): 2 = 295 oppilasta
MUSIIKKIOPISTON YHTEENVETO KANKAANPÄÄN MUSIIKKIOPISTO Nettotappiolaskelma 2015 Tulot: Lukukausimaksut 144 583 Muut tulot (sis. kansalaisopisto) 22 395 Valtion avustukset 559 049 Tulot yhteensä 726 027 Menot 1 066 450 + toimistopalvelut 35 587 Menot yhteensä 1 102 037 Erotus 376 010 : 282 = 1 333,37 1 333 Oppilasmäärä: kevätlukukaudella 287, syyslukukaudella 277 oppilasta. Oppilasmäärän keskiarvo: (287 + 277): 2 = 282 oppilasta Oppilaspaikasta on laskutettu vuonna 2015, 1 100 euroa. Lisälasku 233 euroa/oppilaspaikka/vuosi
MUSIIKKIOPISTON YHTEENVETO Musiikkiopisto HAVAINNOT JA JOHTOPÄÄTÖKSET KEHITTÄMISKOHTEET YLEISTÄ Huoneistokulut ovat keskimääräistä korkeammat HYVÄT HAVAINNOT Tuottoja suhteessa kuluihin on vertailussa keskimääräisesti 41
LIIKUNTAPALVELUJEN YHTEENVETO Liikuntapalvelut Liikuntapalveluiden kokonaiskustannukset ovat kasvaneet edellisvuodesta 2,2 % Asukaskohtaiset kustannukset ovat vertailussa hieman keskimääräistä matalammat Kustannustasoa hillitsee Huoneistokulut ovat vertailussa keskimääräistä matalammat Neliöitä on keskimääräisesti asukasmäärään suhteutettuna Neliöhinta on keskitasoa Liikuntapaikkoja on lukumääräisesti keskimääräistä vähemmän, mutta yhtä liikuntapaikkaa kohden asukkaita on keskimääräisesti Järjestöille myönnettävät liikunta-avustukset ovat pienet Kustannustasoa nostaa Henkilöstökulut ovat vertailussa keskimääräistä korkeammat Henkilötyövuosia on paljon Henkilöstörakenne muodostuu kokonaan muusta kuin ammatillisesta henkilöstöstä Henkilöstökulujen osuus kokonaiskustannuksista on vertailukuntia suurempi Liikuntapaikkojen tuottoja suhteessa kuluihin on vertailun vähiten Uimahallin kustannuksia ei seurata erikseen Kankaanpää ostaa jäähallivuorot ostopalveluna Keinojää Oy:ltä
LIIKUNTAPALVELUJEN YHTEENVETO Liikuntapalvelut HAVAINNOT JA JOHTOPÄÄTÖKSET KEHITTÄMISKOHTEET YLEISTÄ Henkilöstökulut ovat keskimääräistä korkeammat HYVÄT HAVAINNOT Huoneistokulut ovat matalat Uimahallin kustannuksia ja tuottoja olisi hyvä seurata omalla kustannuspaikalla Uimahallin remontti aloitetaan vuoden 2018 aikana 44
NUORISOPALVELUJEN YHTEENVETO Nuorisopalvelut Nuorisopalvelujen kokonaiskustannukset ovat kasvaneet edellisvuodesta 8,7 % Kustannukset yhtä alle 29-vuotiasta asukasta kohden ovat vertailussa keskitasoa Kustannustasoa hillitsee Huoneistokulut yhtä alle 29-vuotiasta asukasta kohden ovat vertailussa hieman keskimääräistä matalammat Neliöhinta on vertailukuntien kallein Neliöitä on ikäluokkaan suhteutettuna vähän Nuorisotiloja on vertailussa lukumäärältään vähän Yhtä nuorisotilaa kohden on vertailun eniten alle 29-vuotiaita asukkaita Henkilöstökulut alle 29-vuotiasta kohden ovat keskimääräistä matalammat Henkilötyövuosien määrä on vertailun keskitasoa Henkilöstö koostuu vertailukuntien keskitasoa enemmän ammatillisesta henkilöstöstä Henkilöstökulujen osuus kokonaiskustannuksista on vertailukuntien keskitasoa suurempi Nuorisopalveluiden nuorisojärjestöille myöntämät avustukset ovat vertailukuntiin nähden pienet
NUORISOPALVELUJEN YHTEENVETO Nuorisopalvelut HAVAINNOT JA JOHTOPÄÄTÖKSET KEHITTÄMISKOHTEET YLEISTÄ HYVÄT HAVAINNOT Nuorisopalvelut on Kankaanpäässä melko tehokkaasti järjestetty 47
Kuntakohtaiset sisäisen vuokran laskentaperusteet Sisäisen vuokran laskentaperusteiden kuntavertailu Korko PÄÄOMAVUOKRA Korjausvastike Maavuokra Hallintokulut Lämpö, sähkö ja vesi Jätehuolto YLLÄPITOVUOKRA Aineet ja tarvikkeet Kiinteistöhoito Kehavyörytys Käyttötalouden kunnossapito Vakuutus Uusikaupunki X X X X X X X X Kemi X X X X X X X X Kontiolahti X X X X X X X Lieksa X X X X Mikkeli X X X X X X X X Hämeenkyrö* X X X X Iisalmi X X X X X X X X X Kankaanpää X X X X X X X Naantali X X X X X X X X Kuhmo X X X X X X X X X Järvi- Pohjanmaa* X X X Enonkoski* X X X X X Sotkamo X X X X X X Käyttäjäpalvelut Seuraavilla sivuilla käydään yksityiskohtaisesti läpi sisäisen vuokran laskentaperusteiden kuntakohtainen määräytyminen *Raportilla pääomavuokra on kirjapidon poiston suuruinen, ei korkovaatimusta.
Kuntakohtaiset sisäisen vuokran laskentaperusteet Uusikaupunki Sisäinen vuokra Ylläpitovuokra Pääomavuokra Laskentaperuste Hallintokulut Käyttötalouden kunnossapitokulut Kiinteistöhoidon henkilöstökulut Energiakulut ja vesikulut Jätehuolto Käyttäjäpalvelut Korkokustannukset Korkotuottovaatimus on 4 % kiinteistön laskennallisesta nykyhinnasta Korjausvastike Korjausvastike on 1,5 % kiinteistön laskennallisesta uudishinnasta Maavuokra Maavuokra on tontin pinta-ala kerrottuna 0,25 /m2 yksikköhinnalla Erikseen laskutetaan Sisäiset puhtaanapidon kulut Henkilöstö Hallinto Aineet ja tarvikkeet Huoneistokuluihin sisältyvät kirjanpidon tilit Maisema-raportissa Tilinumero Sisäiset siivouspalvelut 4343 Sisäiset kiinteistönhoidon menot 4344 Rakennusten ja huoneistojen vuokrat 4820 Sisäiset vuokrat, huoneistot 4871
Kuntakohtaiset sisäisen vuokran laskentaperusteet Kemin kaupunki Sisäinen vuokra Ylläpitovuokra Pääomavuokra Laskentaperuste Korkokustannus 3 % teknisestä arvosta Korjausvastike 2 % jälleenhankinta-arvosta Tarkistus: Vuosittain elinkustannusindeksillä. Viiden vuoden välein tarkistetaan pääomavuokran taso: - tarkistetaan rakennusten tekninen arvo ja jälleenhankinta-arvo, - määritetään korkotuottovaatimus- ja korjausvastikeprosentti. Hallinto - tilapalvelun hallinto Ylläpitovuokra: - kiinteistönhoidon yhteistehtävät Rakennukseen kohdistuneiden toteutuneiden kustannusten - keskushallinnon vyörytykset sekä arvioidun kustannus- ja menekkimuutoksen mukaan. Kiinteistönhoito - yleishoito ja valvonta - ulkoalueiden hoito - erityislaitehuolto - jätehuolto Lämmitysenergiakustannukset Sähköenergiakustannukset Veden ja jäteveden kustannukset Kunnossapito 0,5 % jälleenhankinta-arvosta Jälleenhankinta-arvo tarkistetaan viiden vuoden välein. Huoneistokuluihin sisältyvät kirjanpidon tilit Maisema-raportissa Puhtaanapito- ja pesulapalvelut 4348 Rakennusten ja huoneistojen vuokrat 4852 Puhtaanapito ja pesulapalvelut/sisäiset 8926 Rakennusten ja huoneistojen vuokrat/sisäiset 8960 Pääomavuokra rak. Ja huon./sisäiset 8961 Muut vuokrat/sisäiset 8964 Tilinumero
Kuntakohtaiset sisäisen vuokran laskentaperusteet Kontiolahden kunta Sisäinen vuokra Ylläpitovuokra Pääomavuokra Laskentaperuste Hallintokulut Käyttötalouden kunnossapitokulut Kiinteistöhoidon henkilöstökulut Lämpö-, sähkö-, ja vesikulut Jätehuolto Pääomavuokra Pääomavuokra on 6 % rakennuksen teknisestä arvosta( /h -m 2 ) Tontinvuokra Tontin vuokra on 0,17 / k-m2 Erikseen laskutetaan puhtauspalvelun Sisäiset puhtaanapidon kulut Henkilöstö Hallinto Aineet ja tarvikkeet Huoneistokuluihin sisältyvät kirjanpidon tilit Maisema-raportissa Tilinumero Puhtaanapitopalvelut 4380 Siivouspalvelut 4382 Rakennusten ja huoneistojen vuokrat 4820
Kuntakohtaiset sisäisen vuokran laskentaperusteet Lieksan kaupunki Sisäinen vuokra Ylläpitovuokra Pääomavuokra Laskentaperuste Käyttötalouden kunnossapitovuokra sisältää: Kaikki kunnossapitokulut: Henkilöstökulut -palkat sivukuluineen Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Hallintokulut Käyttötalouden hoitovuokra sisältää: Kaikki hoitokulut: Henkilöstökulut -palkat sivukuluineen Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Hallintokulut Puhtaanapitokulut veloitetaan mitoituksen mukaan Sisältyy vain uimahallin vuokraan Pääomavuokra: Suunnitelman mukainen tasapoisto; poistoaika 20 vuotta Maavuokra on tontin pinta-ala kerrottuna 0,25 /m2 yksikköhinnalla (ei peritä) Korjausvastike on 1,5% kiinteistön laskennallisesta uudishinnasta (ei peritä) Korkotuottovaatimus on 4 % kiinteistön laskennallisesta nykyhinnasta (ei peritä) Huoneistokuluihin sisältyvät kirjanpidon tilit Maisema-raportissa Rakennusten ja huoneistojen vuokrat 4820 Tilinumero Rakennusten ja huoneistojen vuokrat, sisäiset 4821
Kuntakohtaiset sisäisen vuokran laskentaperusteet Mikkelin kaupunki Sisäinen vuokra Ylläpitovuokra Pääomavuokra Laskentaperuste Hallintokulut Käyttötalouden kunnossapitokulut Kiinteistöhoidon kulut Energiakulut ja vesikulut Jätehuolto Vartiointi 50 % Vakuutus Korkokustannukset Korkotuottovaatimus on 2,55 % kiinteistön laskennallisesta nykyhinnasta Korjausvastike Korjausvastike on 2,33 % kiinteistön laskennallisesta uudishinnasta Huoneistokuluihin sisältyvät kirjanpidon tilit Maisema-raportissa Tilinumero Rakennusten ja huoneistojen vuokrat 482000 Siivouspalvelut, sisäiset 914138 Kunnossapito, sisäiset 914139 Tilavuokrat, sisäiset 948000 Kirjaston tilojen sisäiset vuokrat 914405
Kuntakohtaiset sisäisen vuokran laskentaperusteet Hämeenkyrön kaupunki Sisäinen vuokra Ylläpitovuokra Pääomavuokra Laskentaperuste Talonmiespalvelut Edellisen vuoden toteutuma (esim. v 16 vuokrassa, v 14 toteutuma) Siivouspalvelut Edellisen vuoden toteutuma Lämpö, sähkö, vesi, jätehuolto Kahden edellisen vuoden toteutumien keskiarvo Kiinteistön (sis. ulkoal.) kunnossapito Kahden edellisen vuoden toteutumien keskiarvo Pääomavuokraa on peritty vasta v. 2015 alkaen. Pääomavuokra on kirjapidon poiston suuruinen, ei korkovaatimusta. Huoneistokuluihin sisältyvät kirjanpidon tilit Maisema-raportissa Tilinumero Puhtaanapito- ja pesulapalvelut 4380 Sisäiset puhtaanapito- ja pesulapalvelut 4381 Rakennusten ja huoneistojen vuokramenot 4820 Sisäiset rakennusten ja huoneistojen vuokramenot 4821
Kuntakohtaiset sisäisen vuokran laskentaperusteet Iisalmen kaupunki Sisäinen vuokra Ylläpitovuokra Pääomavuokra Laskentaperuste Hallintokulut Kunnossapito (vuosikorjaukset) Kiinteistön huolto Energiakulut ja vesikulut Jätehuolto Kiinteistövakuutus Ulkoalueet Tonttivuokra Korjausvastuu Pääomavastike (korko) Perustuu Haahtela-Kiintestötiedon koko omaisuuden keskimääräiseen kulumiseen uudishinnasta Perustuu Haahtela-Kiintestötiedon korkotuottovaatimukseen kiinteistön laskennallisesta nykyhinnasta Erikseen laskutetaan siivous Huoneistokuluihin sisältyvät kirjanpidon tilit Maisema-raportissa Tilinumero Siivouspalvelumaksut 4383 Rakennusten rakentamis- ja kunnossapitokulut 4390 Rakennusten ja huoneistojen vuokrat 4820 Sisäiset pääomavuokrat 4821
Kuntakohtaiset sisäisen vuokran laskentaperusteet Kankaanpään kaupunki Sisäinen vuokra Ylläpitovuokra Pääomavuokra Laskentaperuste Hallintokulut hallinnon kulut jaettuna kaikkien hoidettavien neliöiden kesken Käyttötalouden kunnossapitokulut hankekohtaisesti Kiinteistöhoidon henkilöstökulut kiinteistönhoitajien palkat hoitajien vastuukiinteistöjen vaatimusten mukaisesti Energiakulut ja vesikulut hankekohtaisesti, edellisen vuoden toteutuneen mukaan ja hinnankorotukset huomioiden Jätehuolto hankekohtaisesti toteutuneen mukaan Käyttäjäpalvelut Kiinteistö- ja irtaimistovakuutus Erikseen laskutetaan Sisäiset puhtaanapidon kulut Henkilöstö Hallinto Aineet ja tarvikkeet Huoneistokuluihin sisältyvät kirjanpidon tilit Maisema-raportissa Tilinumero Puhtaanapito- ja pesulapalvelut 4410 Puhtaanapito- ja pesulapalvelut, sisäiset 4411 Rakennusten ja huoneistojen vuokrat 5110 Rakennusten ja huoneistojen vuokrat, sisäiset 5111
Kuntakohtaiset sisäisen vuokran laskentaperusteet Naantalin kaupunki Sisäinen vuokra Ylläpitovuokra Pääomavuokra Laskentaperuste Hallintokulut Käyttötalouden kunnossapitokulut Kiinteistöhoidon henkilöstökulut Energiakulut ja vesikulut Jätehuolto Käyttäjäpalvelut Korkokustannukset Korkotuottovaatimus on 3 % kiinteistön laskennallisesta nykyhinnasta Maavuokra Maavuokra on 6,1 % tontin rakennusoikeuden kautta lasketusta hinnasta Erikseen laskutetaan Sisäiset puhtaanapidon kulut
Kuntakohtaiset sisäisen vuokran laskentaperusteet Kuhmon kaupunki Sisäinen vuokra Ylläpitovuokra Pääomavuokra Laskentaperuste Hallintokulut Käyttötalouden kunnossapitokulut Kiinteistöhoidon henkilöstökulut Energiakulut ja vesikulut Jätehuolto Käyttäjäpalvelut Korkokustannukset Korjausvastike Sote:n vuokrat: Pääomavuokran korko-% on 12 kk:n euribor + 0,20 (vuodelle 2016: euribor 30.6.2015 0,164 % + 0,20 = 0,364 % ja jäännösarvo vuoden 2014 tilinpäätöksen mukainen Maavuokra Maanvuokra on tontin pinta-ala kerrottuna 0,23 /m2 yksikköhinnalla Erikseen laskutetaan Sisäiset puhtaanapidon kulut Henkilöstö Hallinto Aineet ja tarvikkeet
Kuntakohtaiset sisäisen vuokran laskentaperusteet Järvi-Pohjanmaa Sisäinen vuokra Ylläpitovuokra Pääomavuokra Laskentaperuste Puhtaanapito Rakennusten ja alueiden kunnossapito Majoitus- ja ravitsemispalvelut Pääomavuokra on kirjapidon poiston suuruinen, ei korkovaatimusta. Huoneistokuluihin sisältyvät kirjanpidon tilit Maisema-raportissa Tilinumero Puhtaanapito- ja pesulapalvelut 4380 Raken. ja alueiden rak. ja kunn.pito 4390 Majoitus- ja ravitsemispalvelut 4410
Kuntakohtaiset sisäisen vuokran laskentaperusteet Enonkosken kunta Sisäinen vuokra Ylläpitovuokra Pääomavuokra Laskentaperuste Hallintokulut - Käyttötalouden kunnossapitokulut Todellisten muodostuneiden kustannusten perusteella Kiinteistöhoidon henkilöstökulut Todellisten muodostuneiden kustannusten perusteella Energiakulut ja vesikulut Todellisten muodostuneiden kustannusten perusteella Jätehuolto Todellisten muodostuneiden kustannusten perusteella Sisäiset puhtaanapidon kulut Todellisten muodostuneiden kustannusten perusteella Aineet ja tarvikkeet Todellisten muodostuneiden kustannusten perusteella Käyttäjäpalvelut - Korkokustannukset - Poistot kuukausittain sisältyvät sisäiseen vuokraan Korjausvastike - Maavuokra - Erikseen laskutetaan Henkilöstö - Hallinto -
Kuntakohtaiset sisäisen vuokran laskentaperusteet Sotkamon kunta Sisäinen vuokra Ylläpitovuokra Pääomavuokra Laskentaperuste Hallintokulut X Käyttötalouden kunnossapitokulut X Kiinteistöhoidon henkilöstökulut X Energiakulut X Vesikulut X Jätehuolto X Käyttöjä palvelut X Siivouspalvelut X Pääomavuokra
Kuntakohtaiset sisäisen vuokran laskentaperusteet Ikaalisten kaupunki Sisäinen vuokra Ylläpitovuokra Pääomavuokra Laskentaperuste Ikaalisten kaupungilla sisäiset vuokrat määräytyvät todellisten käyttökustannusten mukaan, eikä niitä ole eritelty, vaan on yksi summa/kustannuspaikka.
Kansalaisopisto/Työväenopisto KANSALAISOPISTO / TYÖVÄENOPISTO - YHTEENVETO Taulukossa ilmoitettu, onko vertailukunnassa oma kansalaisopisto / työväenopisto sekä järjestetäänkö kunnissa taiteen perusopetusta KUNTA OMA KANSALAISOPISTO/TYÖVÄ ENOPISTO SOPIMUSKUNNAT TAITEEN PERUSOPETUS Riihimäki X Naantali Mikkeli Hirvensalmen kunta X Kontiolahti Kemi Ostaa palvelut Joensuun seudun kansalaisopistolta Keminmaa, Simo ja Tervola Ylläpitäjänä Kemin kaupunki Joensuu Hämeenkyrö Enonkoski Ostaa palvelut Linnala-Opistolta Savonlinnasta Sotkamo Kuhmo Ylläpitäjänä Sotkamon kunta. Laskuttaa nettokustannusperiaatteella. Ranua X Kuhmo Ostaa palvelun Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitokselta/kainuun ammattioppilaitokselta 63
Kirjastopalvelut KIRJASTOPALVELUIDEN YHTEENVETO Taulukossa ilmoitettu, mihin alueelliseen kirjastoverkkoon kunta kuuluu Riihimäki Naantali Mikkeli Kontiolahti Kemi Joensuu Hämeenkyrö Enonkoski Sotkamo Ranua Kuhmo Kankaanpää KUNTA SEUTUKIRJASTON KUNNAT ALUEKIRJASTO Mikkelin kaupungin seutukirjasto: Mikkeli, Hirvensalmi, Pertunmaa ja Puumala Ostaa palvelut Joensuun seutukirjastolta Joensuun seutukirjasto: Joensuu, Liperi, Kontiolahti, Juuka, Polvijärvi ja Outokumpu Ratama-kirjastot Vaski-kirjastot Lume-kirjastot Ei kuulu seudulliseen kirjastoverkkoon Vaara-kirjastot Piki-kirjastot Lumme-kirjastot 11/2015 alkaen Ei kuulu seudulliseen kirjastoverkkoon Lapin kirjasto Kainuun seudullinen kirjastoverkko Satakirjastot 64
Kulttuuripalvelut KULTTUURIPALVELUIDEN YHTEENVETO Taulukossa on ilmoitettu, onko kunnassa kulttuurikeskusta tai poikkeuksellisen suuria avustuseriä KUNTA KULTTUURIKESKUS KULTTUURIAVUSTUKSET Teatteriavustus Avustus Kesäkonsertit ry:lle Riihimäki Ei ole Tila-avustus Metsästysmuseolle Naantali Ei ole Naantalin Musiikkijuhlasäätiön avustus Mikkeli Mikkelin Mikaeli Oy Teatteriavustus Mikaeli-avustus Musiikkiopiston avustus Kontiolahti Ei ole Ei poikkeuksellisen suuria avustuseriä Kemi Kyllä Ei poikkeuksellisen suuria avustuseriä Joensuu Ei ole Ei poikkeuksellisen suuria avustuseriä Hämeenkyrö Ei ole Ei poikkeuksellisen suuria avustuseriä Enonkoski Ei ole Ei poikkeuksellisen suuria avustuseriä Sotkamo Ei ole Kulttuuriavustuksia ei ole myönnetty vuonna 2014 tai 2015 lainkaan Ranua Ei ole Ei poikkeuksellisen suuria avustuseriä Ei ole, mutta kaupunkiyhtiö Kuhmo-talo vuokraa tiloja mm. Kuhmo kulttuuritapahtumille Ei poikkeuksellisen suuria avustuseriä 65
Museopalvelut MUSEOPALVELUIDEN YHTEENVETO Taulukkoon on koottu kunnat, joissa on aluetaidemuseo tai valtakunnallinen erikoismuseo sekä alueen väkiluku ja kunnat KUNTA ALUETAIDEMUSEO ALUEEN KUNNAT Enonkoski, Heinävesi, Mikkeli, Mäntyharju, Hirvensalmi, Juva, Pertunmaa, Pieksämäki, Joroinen, Kangasniemi, Puumala, Mikkeli X Rantasalmi, Savonlinna, Sulkava VALTAKUNNALLINEN ERIKOISMUSEO Kemi X Kemi, Simo, Tornio, Ylitornio, Pello, Kolari, Muonio, Tervola Joensuu X Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kitee, Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Nurmes, Outokumpu, Polvijärvi, Rääkkylä, Tohmajärvi, Valtimo Riihimäki Suomen Lasimuseo
Teatteritoiminta TEATTERIN YHTEENVETO Taulukkoon on koottu vertailukunnat, joissa toimii valtionosuuden piirissä oleva teatteri KUNTA TEATTERI, JOKA VALTIONOSUUDEN PIIRISSÄ Riihimäki Mikkeli Kemi Joensuu Omana osakeyhtiönä toimiva teatteri, jota kaupunki tukee kaupunginhallituksen antamalla vuosittaisella avustuksella Mikkelin teatteri Kemin teatteri Joensuun teatteri 67
Liikuntapalvelut LIIKUNTAPALVELUIDEN YHTEENVETO Taulukossa määritellään, missä kunnan liikuntapaikkojen hoito Riihimäki Naantali Mikkeli KUNTA LIIKUNTAPAIKKOJEN HOITO TEKNISESSÄ KESKUKSESSA LIIKUNTAPAIKKOJEN HOITO LIIKUNTAPALVELUISSA LISÄTIETOJA Kontiolahti Palvelu ostetaan tekniseltä keskukselta Kemi Palvelu ostetaan teknisestä keskuksesta Joensuu Maaseutualueiden liikuntapaikkojen hoito Keskustan liikuntapaikkojen hoito Hämeenkyrö Enonkoski Sotkamo Ranua Kuhmo X 1.1.2015 alkaen liikuntapalvelut ovat osa teknisiä palveluita 68
Liikuntapalvelut LIIKUNTAPALVELUIDEN YHTEENVETO Taulukossa määritellään koulujen liikuntasalien maksullisuutta eri vertailukunnissa Riihimäki KUNTA KOULUJEN LIIKUNTASALIEN KÄYTTÖ LIIKUNTAPALVELUILLE MAKSULLISTA KOULUJEN LIIKUNTASALIEN KÄYTTÖ LIIKUNTAPALVELUILLE MAKSUTONTA LISÄTIETOJA Naantali Kustannukset jäävät kouluille Mikkeli Kustannukset jäävät kouluille Kontiolahti Kemi () Joensuu Hämeenkyrö Liikuntapalvelut maksaa yhden koulun iltavalvontavuoroista Enonkoski Kustannukset jäävät kouluille Sotkamo Tekninen toimi laskuttaa sisäisesti kaikki saleihin liittyvät kustannukset kouluilta Ranua Liikuntapalvelut maksavat osan Kuhmo X kustannuksista 69
Liikuntapalvelut LIIKUNTAPALVELUIDEN YHTEENVETO Taulukossa ilmoitettu onko kunnassa uimahallia tai jäähallia KUNTA UIMAHALLI LISÄTIETOA UIMAHALLISTA JÄÄHALLI LISÄTIETOA JÄÄHALLISTA Riihimäki 2 kpl Omana toimintana uimahalli ja maauimala. 1 KPL Omana toimintana. Kiinteistö kaupungin omistamassa kiinteistöosakeyhtiössä Naantali Ei ole 1 kpl Omana toimintana Mikkeli 2 kpl 2 kpl Jäähalliyhtiö omistaa molemmat jäähallit. Liikuntapalvelut tuottaa palvelun eli jäänteon, myöntää jääajan ja perii siitä maksut. Henkilökunta on liikuntapalveluiden. Liikuntapalvelut maksaa jäähalliyhtiölle yhtiövastiketta Kontiolahti Ei ole 1 kpl Ostopalveluna jäähalliyhtiöltä Kemi 1 kpl 1 kpl Kemin jäähalli on yhtiöitetty Perämeren Jäähalli Oy:ksi. Kaupunki on yhtiön osakas 51,3 %:n osuudella. Kaupunki ostaa alle 18-vuotiaille tarkoitettuja harjoitusvuoroja ja yleisövuoroja jäähalliyhtiöltä Joensuu 2 kpl 2 kpl Omana toimintana kilpahalli ja harjoitushalli. Liikuntapalvelut jakavat käyttövuoroja Hämeenkyrö Ei ole 1 kpl Kuntakonserni omistaa 52 % Hämeenkyrön Jäähalli Oy:n osakkeista. Liikuntapalvelut myöntää jäähalliyhtiölle avustusta. Kunta saa yhtiöltä jäähallivuoroja Enonkoski Ei ole Ei ole Ei osteta jäähallivuoroja eikä avusteta jäähallia Sotkamo 1 kpl Kunta vastaa uimahallin kiinteistöstä ja korjauksista. Toimintaa pyörittää Vuokatin Urheiluopisto, kunta ei saa toimintatuottoja 1 kpl Sotkamon kunta omistaa 92,28 % Sotkamo-Vuokatti Jäähalli Oy:stä. Kunta vastaa kaikista jäähallin kustannuksista itse. Jäähalli vuokraa hallivuoroja ulkopuolisille Ranua Ei ole 1 kpl Omana toimintana Kuhmo 1 kpl 1 kpl Kaupunki huolehtii jäänhoidosta (sis. henkilöstö- ja muut kustannukset) Kuhmon kaupungin ja Kuhmon Jäähalli Oy:n välisellä sopimuksella. Jäähalli Oy laskuttaa jäähallin käyttäjiä. Kaupunki ei maksa jäähallin käytöstä. Jäähalli Oy on rakentanut hallin kaupungin omistaman tekojään päälle. Kaupunki avustaa Jäähalli Oy:tä 5.000 /v. 70