TILIPOSTI & Palkka Rantalaisen asiakas- ja sidosryhmälehti 3 2015 Rantalainen laajeni Satakunnassa Digitalisaatio tekee kirjanpidosta tiimityötä Kustannuspaikkaseuranta tekee järjestökirjanpidosta vaativaa Vuosisadan uudistuksia taloushallinnossa 8 Vinkkejä taloushallinnon kumppanin valintaan Suurin paikallinen tilitoimisto ei kaihda kilpailua!
TAPASIMME ASIAKKAAN Kuva: Juha Tamminen Keskustapysäköinti pois silmistä Hämeenlinnan Pysäköinti Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Kulmala pysäköisi autot kaupungin keskustassa mieluiten maan alle ja vapauttaisi tilaa ihmisille ja toiminnalle. Miksi ja minne Hämeenlinnan keskustassa tarvitaan lisää pysäköintihalleja? Asiantuntija-arvioiden mukaan pysäköintipaikkojen määrä keskusta-alueella vähenee uusien kaavahankkeiden ja liikennejärjestelyjen takia jopa tuhannella paikalla seuraavien viidentoista vuoden aikana. Lisäksi keskustan lisä- ja täydennysrakentaminen luo tarvetta lisäpysäköinnille muun muassa kiinteistöjen velvoitepysäköinnin muodossa. Nyt näyttää siltä, että henkilökohtainen suosikkini eli pysäköintilaitoksen rakentaminen torin alle ei saa kannatusta kaupungissa. Valtuusto päätti keväällä, että uusia pysäköintipaikkoja rakennetaan linja-autoasemalle joko maan alle tai päälle ja Kaivoparkin pysäköintihallin viereen rakennettavaan pysäköintitaloon. Onko sinulla koti- tai ulkomaisia esikuvia keskustapysäköinnissä? Monessa suomalaisessa kaupungissa keskustapysäköinti on järjestetty joko torin tai pääkadun alle rakennetulla pysäköintilaitoksella. Viimeksi keväällä valmistui Lahteen maanalainen toriparkki. Ulkomailla on useitakin kaupunkeja, joissa pysäköinti on siirretty pois näkyvistä. Esimerkiksi Ranskan Lyonissa autot on siirretty piiloon maan alle ja vapautettu joenrannat autoilta ihmisille. Mitä etuja on kuntaomisteisessa pysäköintiyhtiössä? Kunnallisessa yhtiössä yksi tärkeimmistä asioista on pysäköinnin hinta, joka pyritään pitämään kohtuullisena etenkin Hämeenlinnan kaltaisissa pienemmissä kaupungeissa. Hämeenlinnan Pysäköinti Oy ei saa tukea kaupungilta. Investoinnit yhtiö rahoittaa pankkilainalla. Viime vuonna teimme pitkästä aikaa positiivisen tuloksen. Tappiollisenakin pärjäsimme omin eväin, koska likviditeettimme oli kunnossa. Kuinka älykkäitä pysäköintihallinne ovat? Osallistutteko alan tuotekehitykseen? Automaatiojärjestelmissä olemme Tampereen kunnallisen pysäköintiyhtiön Finnparkin kumppaneita. Sillä on kymmenien vuosien kokemus pysäköintitalojen operoinnista ja pysäköintiteknologian kehittämisestä. Harkitsemme muun muassa rekisterikilpitunnisteen käyttöönottoa pysäköinninhallinnassa. Olemme suunnitelleet aurinkoenergian hyödyntämistä pysäköintitalojemme sähkönkäytössä. Tekniikan nopeasta kehityksestä kertoo muun muassa se, että harkitsemme jo led-valaistuksen vaihtoa vasta pari vuotta käytössä olleeseen Kaivoparkkiin ja investointi tulee maksamaan itsensä takaisin muutamassa vuodessa. Vanhempaan halliin ledit jo vaihdettiin. Jarmo Kulmalan johtamalla Hämeenlinnan Pysäköinti Oy:llä on Hämeenlinnan keskustassa vajaat 2 500 autopaikkaa. Niistä noin tuhat on kahdessa pysäköintihallissa. TILIPOSTI & Palkka 3 2015 2
Kuva: Tarmo Valmela TILIPOSTI & Palkka Rantalaisen asiakas- ja sidosryhmälehti 3 2015 Tässä numerossa Keskustapysäköinti pois silmistä Pääkirjoitus: Maailman paras taloushallinnon infrastruktuuri Asiakaskokemus on kaikki kaikessa RAN-trainee-ohjelma kiinnosti Rantalainen laajeni Satakunnassa Vähäisen liiketoiminnan alv-raja nousee Sukupolvenvaihdoshuojennuksiin liittyville veroille lisää maksuaikaa Taloyhtiöiden rekisteröintiasiat PRH:lle Kirjanpitolaki uudistuu mikä muuttuu? Tilitoimiston pitää olla aloitteellinen asiakassuhteissaan Miten taloushallinnon kumppani valitaan? Rantalainen on suurin paikallisesti toimiva tilitoimisto, joka ei kaihda kilpailua. Sähköinen taloushallinto tekee kirjanpidosta tiimityötä Klinikalta apua omistusjärjestelyihin Seurapaketista ryhtiä taloushallintoon Fivaldi käyttöön myös Lounais-Suomessa Maailman paras taloushallinnon infrastruktuuri Tutustuin keväällä Tanskan-matkallani kirjanpitäjään, joka kutsui itseään polkupyöräkirjanpitäjäksi. Nimitys tulee hänen käyttämästään kulkuneuvosta. Polkupyöräkirjanpitäjä toimii osa-aikaisena kirjanpitäjänä useammassa yrityksessä. Firmasta toiseen fillaroidessaan kirjanpitäjän on kätevä poiketa pankissa laskuja maksamassa ja hakea samalla tiliotteet. Suomessa kirjanpitäjälle ei juolahtaisi mieleenkään lähteä pyörällä pankkiin noutamaan tiliotteita. Pankkisaleista on turha etsiä myöskään yrittäjiä laskuja maksamassa. Kokemukseni mukaan Suomessa on kokonaisuutena arvioiden maailman paras taloushallinnon infrastruktuuri. Jokaisella yrityksellä on mahdollisuus siirtyä sähköiseen laskutukseen ja ostolaskujen kierrätykseen vaikka heti. Pankkien ja muiden toimijoiden kesken on sovittu sähköisen asioinnin standardit, joten tiedonsiirto järjestelmien välillä on sujuvaa. Suomessa laskut saapuvat kirjanpito-ohjelmaan, josta ne siirtyvät automaattisesti maksatukseen eli pankkiin. Esimerkiksi Ruotsissa laskut pitää yleensä ensin maksaa pankkiohjelmassa, joka sitten työntää SEPA-muotoisen huomattavan vajaan tiedon kirjanpito-ohjelmistolle. Tietojen täsmentämiseksi täydellisempi laskuaineisto täytyy tuoda erikseen kirjanpitoon. Baltian maat, erityisesti Viro, ovat Suomea edellä ohjelmistoissa ja sähköisessä asioinnissa ylipäänsä. Suomessa kompastuskivenä on sähköisten palveluiden avaaminen. Se vaatii pankkeihin ja verottajalle monimutkaisen byrokratian, joka ei hoidu muutamassa minuutissa, kuten sen sähköisessä maailmassa kuuluisi mennä. Pankkien yksityisasiakkaat maksavat jo nyt yli puolet maksuistaan mobiililaitteilla. Yrityspuolella mobiililaitteiden käyttäminen on vähäisempää, vaikka asian pitäisi olla päinvastoin. Mobiililaitteet tehostavat ajankäyttöä huomattavasti, mikä on yrittäjille tärkeää. Kuva: Tarmo Valmela Suomessa yrityksillä on huikeat mahdollisuudet tehostaa taloushallinnon prosessejaan ja säästää kustannuksissa, kunhan otamme käyttöön sähköiset työkalut ja huolehdimme siitä, että tietoa ei missään vaiheessa tulosteta ja ruveta siirtämään käsin systeemistä toiseen. Suomella on mahdollisuudet nousta maailman tehokkaimmaksi maaksi taloushallinnossa jo nykyisillä järjestelmillä. Jos vielä uhraamme hetken prosessien tehostamiseen ja Viron-mallisen sähköisen asioinnin luomiseen, keulapaikkamme on selvä. Tiesitkö muuten, että Virossa sähköisen asioinnin kulmakivenä oleva sähköinen henkilökortti on luotu aikoinaan suomalais-virolaisena yhteistyönä. Kortti numero 1 annettiin silloiselle pääministerillemme Paavo Lipposelle. Tässäkin asiassa Suomella on tekniikka käytettävissään heti, kun sitä halutaan käyttää. Kimmo Martikainen Päätoimittaja Operatiivinen johtaja, Rantalainen Itä-Suomi Kustannuspaikkaseuranta tekee järjestökirjanpidosta vaativaa Kolumni Vieraskynä: Työpaikalla tapahtuva suosinta voi muodostaa rikoksen Julkaisija Rantalainen Yhtiöt/Tilipalvelu Rantalainen Oy Päätoimittaja Kimmo Martikainen kimmo.martikainen@rantalainen.fi Ulkoasu Futuuri Oy Kannen kuva Tarmo Valmela Paino Kirjapaino Markprint Oy ISSN 2341-9806 (painettu) ISSN 2341-9814 (verkkojulkaisu) Osoitelähde Tilipalvelu Rantalainen Oy:n asiakasrekisteri. Osoitteenmuutokset kimmo.martikainen@rantalainen.fi Lue lehti verkossa rantalainen.fi Anna palautetta ja juttutoiveita kimmo.martikainen@rantalainen.fi. Lehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy tammikuussa 2016. Lehden paperi on valmistettu energiaa, vettä ja luontoa säästäen. Lehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää ilman julkaisijan kirjallista lupaa. 3 TILIPOSTI & Palkka 3 2015
AJANKOHTAISTA Asiakaskokemus on kaikki kaikessa Asiakaskokemuksella on iso merkitys sille, miten yrityksellä ja sen asiakkailla menee yhdessä. Rantalainen kerää kuukausittain palautetta asiakkailtaan, jotta se voi reagoida nopeasti yhteistyön kehittämistarpeisiin. Rantalainen on vuoden alusta kerännyt kuu kausittain asiakaspalautetta napakalla sähköpostikyselyllä. Siinä asiakasta pyydetään kertomaan, kuinka todennäköisesti ja miksi he suosittelisivat Rantalaista kollegoilleen. Toimitusjohtaja Mikko Tuomainen Tilipalvelu Rantalainen Oy:stä sanoo, että perinteisistä vastaajan anonyymiutta korostavista asiakastyytyväisyystutkimuksista poiketen Rantalaisen kyselyyn vastanneet tunnistetaan. Sen ansiosta Rantalaisella päästään reagoimaan nopeasti ja konkreettisesti asiakaskokemukseen vaikuttaviin tekijöihin. - Tieto arvostelijoiden vastauksista menee välittömästi nimetyille yhteyshenkilöillemme, jotka ovat yhteydessä asiakkaisiin ja pyrkivät ratkaisemaan ongelmat siltä istumalta, Tuomainen kertoo. Arvostelijoiksi luokitellaan asiakkaat, jotka antavat yritykselle arvosanan 0 6 suositteluasteikolla, joka ulottuu 0:sta 10:een. Suosittelijoiksi luetaan arvosanan 9 10 antaneet asiakkaat. Arvosanan 7-8 antaneet kuuluvat tyytyväisiin, mutta neutraaleihin asiakkaisiin. Miksi et suosittelisi meitä? NPS:n (Net Promotor Score) nimellä tunnettu kyselymalli kartoittaa asiakasuskollisuutta laskemalla nettosuositteluindeksin paitsi koko Rantalainen-konsernille myös sen eri toimipaikoille ja yhteyshenkilöille. Numeroarvioinnin lisäksi asiakkaita pyydetään kertomaan avoimella vastauksella, miksi he suosittelevat, tai mitä pitäisi tehdä toisin, jotta he suosittelisivat Rantalaista ja omaa yhteyshenkilöään muille. Avoimien vastauksien ansioista kyselyn tilaaja tietää, mikä asiakaskokemuksessa tyydyttää tai hiertää. Nettosuositteluindeksi voi olla huonoimmillaan -100 ja parhaimmillaan +100. Vahvojen brändien yritykset maailmalla, kuten esimerkiksi Harley-Davidson ja Apple, yltävät parhaimmillaan noin 70:een. Rantalaisen nettosuositteluindeksi oli heinäkuussa 33,4, jota Tuomainen pitää hyvänä tuloksena. - Kehityssuunnasta ei pystytä vielä sanomaan mitään, koska mittausta on tehty vasta niin vähän aikaa. Tuomainen sanoo, että asiakkaille kysely on vaivaton ja tehokas tapa saada parannusta asiakassuhteeseen, koska vastaaminen vie korkeintaan viisi minuuttia ja reagointi esille nouseviin asioihin on taattu. Kuukausittain tehtävä sähköpostikysely kiertää vuoden aikana kaikki asiakkaat niin, että samalle asiakkaalle se tulee korkeintaan pari kertaa vuodessa. Kyselyn teknisestä toteutuksesta vastaa Feelback Oy. Rantalaisen harjoitteluohjelmaan oli paljon tulijoita Kymmenen tradenomiksi tai merkonomiksi eri puolilla Suomea opiskelevaa nuorta aloitti kaksivuotisen harjoitteluohjelmansa Rantalaisella elokuussa. Hakijoita kovatasoiseen ohjelmaan oli 75. RAN-Trainee-ohjelmallaan Rantalainen haluaa houkutella kyvykkäitä nuoria alalle ja parantaa tilitoimiston mainetta työpaikkana. - Haluamme osoittaa nuorille, että työ tilitoimistossa ei ole enää työpöydän takana yksin nyhjäämistä, vaan aktiivista osallistumista asiakkaiden liiketoiminnan tukemiseen ja oman työn kehittämiseen, sanoo ohjelmasta Rantalaisella vastaava johtaja Kimmo Martikainen. Monivaiheisessa ja tiukassa valintaprosessissa painotettiin tällä kertaa erityisesti hakijoiden it-osaamista, kielitaitoa ja asiakaspalveluhenkisyyttä. - Tarvitsemme työntekijöitä, jotka pystyvät kohtaamaan taloushallinnon haasteet: digitalisaation, kansainvälistymisen ja palvelukulttuurin muutoksen. Esimerkiksi kansainvälisesti toimivissa yrityksissä taloushallintoa tekevien pitää pystyä käsittelemään vieraskielisiä dokumentteja, Martikainen sa- noo. Valituista kuusi on miehiä ja naisia on neljä. Kaikki ovat taloushallinnon opiskelijoita ja vähintään opintojensa puolivälissä tai pidemmällä. Harjoittelijat sijoittuvat Mikkelin, Orimattilan, Lahden, Hyvinkään ja Vantaan Tikkurilan toimistoihin. Toimenkuva ja työn määrä suunnitellaan yksilöllisesti jokaiselle osanottajalle. Kaikille yhteisiä ovat koulutuspäivät, joissa tutustutaan muun muassa Rantalaisen eri toimipaikkoihin ja asiakasyritysten toimintaan. Ohjelman tavoitteena on, että harjoittelujakson jälkeen osanottajien työsuhteet jatkuvat vakinaisina jossain Rantalaisen toimipaikassa. Kaikki ensimmäisen, vuonna 2012 käynnistyneen harjoitteluohjelman suorittaneet ovat työllistyneet Rantalaisella vakituisesti. Yksi lähti jatkamaan opintoja yliopistoon. Kokonaiskuva toimialasta Lopputyötään Lahden AMK:ssa viimeistelevä Toni Hovinen, 23, on yksi RAN-Trainee-ohjelmaan valituista. Hän on työskennellyt Rantalaisen Lahden toimistossa yhtäjaksoisesti toissakesästä alkaen kesätöissä ja osa-aikaisena. - Hakeuduin alun perin Rantalaiselle, koska halusin isoon ja laajentuvaan yritykseen, jossa saan paremman kokonaiskuvan toimialasta ja pääsen näkemään ja itsekin kokeilemaan taloushallinnon eri tehtäviä monipuolisemmin kuin pienessä tilitoimistossa. Tähän mennessä Hovinen on toiminut muun muassa johdon assistenttina ja kokeillut erilaisia taloushallinnon tehtäviä. RAN-Trainee-ohjelmassa hän toivoo verkottuvansa entistä paremmin myös Rantalaisen muiden toimipaikkojen kanssa. TILIPOSTI & Palkka 3 2015 4
Rantalainen osti satakuntalaisen Lännen Tilitoimisto Oy:n liiketoiminnot Rantalainen-konserniin kuuluva Rantalainen Oy Länsi-Suomi on ostanut Huittisissa ja Eurassa toimivan Lännen Tilitoimisto Oy:n liiketoiminnan. Lännen Tilitoimisto Oy kuuluu viiden suurimman tilitoimiston joukkoon Satakunnassa. Yrityksellä on 17 työntekijää ja noin 450 asiakasta, joista vajaa kolmannes on maatalousyrittäjiä. Rantalaisen konsernijohtaja Antti Rantalainen sanoo, että nyt tehty liiketoimintakauppa täydentää maantieteellisesti hyvin Rantalaisen toimintaa Satakunnassa ja Vakka-Suomessa. - Lännen Tilitoimisto on hyvämaineinen ja nykyaikainen tilitoimisto, jolla on vahva paikallistuntemus ja jalansija toimialueellaan, hän sanoo. Lännen Tilitoimiston toimitusjohtaja ja toinen omistaja Jukka Honkasalo sanoo, että yritys myytiin ulkopuoliselle, kun toinenkin omistajista tuli eläkeikään eikä lähipiiristä löytynyt yritystoiminnan jatkajaa. Honkasalo omistaa yhdessä hallituksen puheenjohtajan ja perustajaosakkaan Lasse Luodon kanssa osake-enemmistön Län- Vähäisen liiketoiminnan alv-raja nousee Vähäisen liiketoiminnan arvonlisäveroraja nousee 8 500 eurosta 10 000 euroon ensi vuoden alusta lukien. Samalla verohuojennuksen yläraja nousee 22 500 eurosta 30 000 euroon. Muutos merkitsee sitä, että yrittäjän tai yrityksen ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa, jos liikevaihtoa kertyy kahdessatoista kuukaudessa enintään 10 000 euroa. Jos liikevaihto ylittää 10 000 euroa, mutta on enintään 30 000 euroa, arvonlisäveroon voi hakea huojennusta. Huojennusta haetaan tilikauden viimeisellä kausiveroilmoituksella. Arvonlisäverolain muutos vaikuttaa myös kuitintarjoamisvelvollisuuteen, joka on sidottu arvonlisäverovelvollisuuden alarajaan. Ensi vuoden alusta kuittia joutuvat tarjoamaan käteiskaupassa ne yrittäjät, joiden liikevaihto ylittää 10 000 euroa vuodessa. nen Tilitoimistosta. Miehet ovat olleet yhtiökavereita 1970-luvun alusta lähtien eli miltei koko yrityksen toiminnan ajan. Luoto pitää yrityksen vahvuuksina ammattitaitoista, pitkäaikaista ja motivoitunutta henkilökuntaa, joka tuntee hyvin asiakkaidensa liiketoiminnan. - Vakaa asiakaskunta on helpottanut työskentelyämme. Monessa asiakasyrityksessä palvelemme omistajia jo kolmannessa polvessa, hän sanoo. Luodon mukaan neuvotteluja käytiin useampien ostajaehdokkaiden kanssa, mutta Rantalainen valikoitui lopulta joukosta riittävän suurena ja ansiokkaana toimijana varmistamaan asiakkaille ammattitaitoiset ja edelleen kehittyvät taloushallintopalvelut. Lännen Tilitoimiston työntekijät siirtyvät Rantalaisen palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Jukka Honkasalo jatkaa vielä vuoden Euran ja Huittisten toimistojen vetäjänä. Asiakkaiden yhteyshenkilöt säilyvät entisellään. Kaupan myötä Rantalaisen henkilöstömäärä nousee lähes 470:een ja toimipaikkojen määrä 39:ään. Konserni toimii jo 30 paikkakunnalla Etelä-, Länsi- ja Itä-Suomessa. Perintö- ja lahjaveron maksuaika sukupolvenvaihdoksissa piteni Maatilojen ja muiden yritysten sukupolvenvaihdoshuojennukseen liittyvälle perintöja lahjaverolle myönnettävä maksuaika piteni kesäkuun alussa viidestä kymmeneen vuoteen. Veron maksuaikaan voi saada pidennystä, jos vero on vähintään 1 700 euroa. Vero määrätään tällöin maksettavaksi vähintään 850 euron suuruisina vuotuisina erinä enintään kymmenen vuoden aikana. Maksuajan pidentämistä on vaadittava ennen verotuksen toimittamista. Maksuaika on koroton. Säännöstä sovelletaan sellaisiin sukupolvenvaihdoksiin, jotka on toteutettu 1.1.2015 tai sen jälkeen. -KOULUTTAA VEROTUKSEN JA ENNAKKOPERINNÄN AJANKOHTAISAAMUPÄIVÄ Keskiviikkona 2.12.-15 klo 8.00 12.00 Lahden Messut, Lahti-hallin kokoustilat Tule päivittämään verotietosi vuoden 2015 tilinpäätöksiin sekä ensi vuoden suunnitteluun ja palkanlaskentaan. Hallituksen kevään linjaukset ja budjettiriihen linjaukset näkyvät vuoden 2016 veroratkaisuissa - muutoksia on jonkin verran. Käymme läpi välittömän verotuksen ja varsinkin ennakkoperinnän ja verotusmenettelyn ajankohtais- ja muutosasioita. Lisäksi käsitelemme erikseen luontoisetujen korvaamista. Vierailevana luennoitsijana toimii johtava asiantuntija Tomi Peltomäki Verohallinnosta. Ohjelma: Hallituksen talousarvioesityksen verokysymykset Vuoden 2016 verotuksen muutokset Vuoden 2016 ennakkoperintä Verotusmenettely ja ajankohtaista Palkan ja työkorvauksen välinen rajaus Kurssin hinta on 190 euroa (+ alv 24 %). Hinta sisältää luennot, luentomateriaalin ja kahvit. Ilmoittautumiset 24.11. mennessä Rantalainen Oy Lahti, puh. 03 87 180 tai sähköpostilla keskus.lahti@rantalainen.fi Lisätietoja: rantalainen.fi/koulutukset Taloyhtiöiden rekisteröintiasiat PRH:lle Asunto-osakeyhtiöiden perustamis- ja muutosilmoitukset siirtyivät syyskuun alusta maistraateilta Patentti- ja rekisterihallitukselle. Tähän asti PRH on hoitanut osakepääoman alentamisia sekä muita asunto-osakeyhtiöiden erityistilanteita, mutta jatkossa PRH käsittelee kaikki asunto-osakeyhtiöiden rekisteröintiasiat. 5 TILIPOSTI & Palkka 3 2015
AJANKOHTAISTA Kirjanpitolaki uudistuu mikä muuttuu? Kirjanpitolain uudistusta selvittänyt työryhmä esittää helpotuksia tilinpäätöksen tekemiseen erityisesti pienille kirjanpitovelvollisille. Työryhmän esityksen takana on EU:n tilinpäätösdirektiivi, joka pitäisi saada voimaan jäsenmaissa ensi vuoden alusta lukien. Huojennukset koskisivat siten vuonna 2016 alkavia tilikausia. Lakiuudistus helpottaa kirjanpitovelvollisten taakkaa myös edistämällä sähköistä asiointia ja kirjanpitoaineiston sähköistä säilytystä. Esimerkiksi aineiston säilytyksessä voi käyttää ulkomaisia pilvipalveluja ja aineiston voi halutessaan konvertoida toiseen muotoon, kunhan sisältö ja kirjausketju säilyvät. - Samalla suomalainen kirjanpitokäytäntö lähentyy kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS), kun esimerkiksi rahoitusleasingin aktivoiminen sekä sijoituskiinteistöjen ja rahoitusinstrumenttien arvostaminen käypään arvoon IFRS-normiston mukaan tulee mahdolliseksi, sanoo työryhmän jäsen, Senior Fellow Anders Tallberg Hanken & SSE Executive Educationista. Monet uusista tilipäätöshelpotuksista ja -vaatimuksista on sidottu yritysten kokoluokkiin, joihin myös yhdistykset ja säätiöt kuuluvat. Esimerkiksi konsernitilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisvelvollisuuden rajat nousevat huomattavasti nykyiseen verrattuna. Yritysluokkien ehdotetut kokorajat Liikevaihto enintään Tase enintään Henkilöstö enintään Mikroyritys Pienyritys tai -konserni Keskikokoinen yritys tai konserni Suuryritys tai -konserni 0,7 M 12,0 M 40,0 M 40,0 M 0,35 M 6,0 M 20,0 M 20,0 M 10 hlöä 50 hlöä 250 hlöä 250 hlöä Toiminta tilinpäätöspäivänä ylittää enintään yhden rajaarvoista. Toiminta tilinpäätöspäivänä ylittää enintään yhden rajaarvoista. Toisin kuin tämän lehden viime numerossa kerrottiin, tase-erittelyt säilyvät pienja mikroyritysten tilinpäätösvaatimuksissa, mutta pysyvien vastaavien erittelyt poistuvat vaatimuksista. Vaikka tasekirjaakaan ei tarvitse säilyttää enää paperisena, kirjanpitovelvollisen on uutena asiana pidettävä luetteloa kirjanpidoista ja aineistoista ja niiden säilytystavoista. Uutta on myös se, että liitetietotositteet on tallennettava ja niiden yhteys tilinpäätöksen liitetietoon on todennettava. Lisätietoja: tem.fi Kirjanpitolain muutokset -työryhmä Toiminta tilinpäätöspäivänä ylittää enintään yhden rajaarvoista. Toiminta tilinpäätöspäivänä ylittää vähintään kaksi rajaarvoista. Monet uusista tilipäätöshelpotuksista ja -vaatimuksista on sidottu yritysten kokoon. Kirjanpitolain muutosehdotuksessa on määritelty viisi eri yritysluokkaa, joihin myös järjestöt kuuluvat. Viides yritysluokka on niin sanottu yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö, johon kuuluvat mm. julkiset osakeyhtiöt, eläkesäätiöt ja -kassat sekä vakuutusyhtiöt. Näin tilinpäätöstaakkaa kevennettäisiin Pienten ja mikroluokan kirjanpitovelvollisten tilinpäätössäännökset on koottu omaksi asetukseksi, josta tilinpäätösvaatimukset löytyvät helposti. Liikkeenharjoittajat vapautettaisiin tilinpäätöksen laatimisesta. Pienkonsernin ei tarvitse tehdä konsernitilinpäätöstä.¹ Pienet ja mikroyritykset saavat käyttää lyhennettyjä tilinpäätöskaavoja ja niiden liitetietovaatimuksia on karsittu. Mikroyritykset saavat ns. suojasataman². Se tarkoittaa sitä, että mikroluokan kirjanpitovelvolliselta ei voi vaatia lisäinformaatiota edes oikean taloudellisen kuvan varmistamiseksi silloin, kun se on antanut asetuksessa edellytetyt tilinpäätöstiedot. Tasekirjaa ei vaadita enää paperisena. lisäksi mikroluokan järjestöille sallittaisiin Yksinkertaisempi maksuperusteinen tilinpäätös. Muutostyöryhmän ehdotuksesta poiketen mikroyritysten suojasatamasäännös haluttaisiin ulottaa myös yhdistyksiin. Näin tilinpäätöstaakkaa lisättäisiin Maatilataloutta harjoittavat osakeyhtiöt eivät voi enää tehdä maksuperusteista tilinpäätöstä. Satunnaiset erät poistuvat tuloslaskelmakaavasta. Tulevaisuudessa satunnaiset erät esitettäisiin liiketoiminnan muina kuluina tai menoina ja merkittävistä eristä annettaisiin liitetieto. Aineettomille oikeuksille mukaan lukien liikearvo tulee kymmenen vuoden poistokatto. Järjestöjen on annettava rahoituslaskelma, jos suuryrityksen rajat ylittyvät. Poistosuunnitelma tulee pakolliseksi myös järjestöille. Ei enää erillisiä kansallisia säännöksiä Rahoitusleasingin aktivoimisessa sekä sijoituskiinteistöjen ja rahoitusinstrumenttien arvostamisessa käypään arvoon saa soveltaa IFRS-normistoa. ¹ Poikkeuksena liiketoimintaa harjoittavat säätiöt, joiden on uuden säätiölain mukaan laadittava aina konsernitilinpäätös. ² Suojasataman piiriin kuuluvat myös osuuskunnat, mutta eivät henkilöyhtiöt, joissa yhtiömiehinä on ainoastaan luonnollisia henkilöitä. TILIPOSTI & Palkka 3 2015 6
Kuva: Harri Nurminen Tilitoimiston pitää olla aloitteellinen asiakassuhteissaan Rantalaisen uudet yksikönjohtajat Anna Suominen Raumalta (oik.) ja Emma Joki Lahdesta haluavat olla aloitteellisia asiakassuhteissa. Rantalaisen uudet johtajat Emma Joki ja Anna Suominen tietävät omasta asiakaskokemuksestaan, millaista palvelua he haluavat tarjota asiakkailleen. Rantalainen Oy Lahden toimitusjohtajana elokuusta toiminut Emma Joki sanoo, että laadukkaat taloushallintopalvelut ovat elintärkeitä yritystoiminnalle. - Jos yritysjohto ei voi luottaa numeroihin, sillä ei ole mitään, mihin päätöksentekoaan perustaa. Asiantuntemuksen lisäksi Joki arvostaa tilitoimistossa tiedon ajantasaisuutta ja helppoa saatavuutta. Asiakassuhteissaan tilitoimistot voisivat kuitenkin olla nykyistä aloitteellisempia. - Palvelun pitäisi olla enemmän tilitoimistosta lähtevää toimintaa, sanoo syyskuun alussa Rantalainen Oy Länsi-Suomen toimitusjohtajana aloittanut Anna Suominen. Asiakkaiden tarpeita ennakoiva toiminta on vielä melko vähäistä taloushallintopalveluissa. Niinpä uusia yksikönjohtajia kiehtoo aivan erityisesti Rantalaisen toimintamalli, jossa suuri ja ammattimainen yhteisö yhdistyy vahvaan paikalliseen palveluun ja kumppanuuteen. - Se antaa tilitoimistolle hyvät mahdolli- suudet tukea asiakasyritysten liiketoimintaa ja kasvua. Jokainen yrityshän haluaa kasvaa, Suominen sanoo. Rantalaisen ihmisiä kunnioittava yrityskulttuuri ja eteenpäin pyrkivä organisaatio tekivät vaikutuksen Jokeen jo rekrytointivaiheessa. Hän uskoo, että Rantalaisella on laadukkaana ja kunnianhimoisena perheyhtiönä erinomaiset mahdollisuudet onnistua toimialan suurissa muutoksissa kuten digitalisoinnissa ja palvelukulttuurin kehittämisessä. Paikallistuntemus eduksi Toimialueen ja sen yrityselämän hyvä tuntemus ovat eduksi uusille yksikönjohtajille tehtävässään. Joki siirtyi Rantalaiselle Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n talousjohtajan tehtävistä. Hän on toiminut urallaan myös tilintarkastajana, talouspäällikkönä ja sisäisenä tarkastajana. Joen luotsaama Rantalaisen Lahden toimisto on konsernin suurin yksikkö ja yksi Suomen suurimmista ulkoistettujen taloushallintopalveluiden yksiköistä yli 80 työntekijällään. Yritystoiminnan kannalta Joki pitää Lahden seudun vahvuuksina hyvää sijaintia, edullisia asumis-, toimitila- ja työvoimakustannuksia sekä helppoa perhe-elämää. - Lahdessa yrittäjien on vaivatonta verkostoitua keskenään ja muiden toimijoiden kanssa riippumatta siitä, minkälaista liiketoimintaa he ovat aloittamassa tai siirtämässä seudulle, hän sanoo. Kansainvälistä osaamista Anna Suomisella on vahva kokemus asiakassuhteiden kehittämisestä ja johtamisesta rahoitusalalta. Rantalaiselle hän siirtyi kuitenkin raumalaisen ohjelmistoyrityksen Progman Oy:n talouspäällikön tehtävästä, johon kuului myös vastuu ruotsalaisen tytäryhtiön talousosastosta. Länsi-Suomen yksikköön kuuluvat Rauman, Uudenkaupungin ja Laitilan toimistot, joissa on yhteensä 33 työntekijää. Suomisen mukaan yritystoiminta on monipuolista ja vilkasta vanhoissa satamakaupungeissa ympäristöineen. - Rauman seudulla on paljon myös kansainvälisesti toimivia yrityksiä, joille tilitoimiston kansainvälinen asiantuntemus on tärkeää, hän sanoo. Joki ja Suominen uskovat edustavansa tilitoimistoalalla uutta sukupolvea myös johtamisessa. Henkilöstöjohtamisessa he haluavat luoda avoimen ja kannustavan kulttuurin, jossa luotetaan työntekijöihin, mutta ollaan tarvittaessa myös heidän tukenaan. EMMA JOKI, 38 TYÖ Rantalainen Oy Lahden toimitusjohtaja URA Lahden Seudun Kehitys LADEC, Ahlström, Medifiq Healthcare ja PwC KOULUTUS KTM, KHT-tutkinto ja sisäisen tarkastuksen ammattitutkinto CIA PERHE Aviomies sekä 3- ja 5-vuotiaat tyttäret KOTI Heinolassa HARRASTAA Crossfitiä, uintia ja joogaa ANNA SUOMINEN, 34 TYÖ Rantalainen Oy Länsi-Suomen toimitusjohtaja URA Progman, Handelsbanken, Ålandsbanken KOULUTUS Tradenomi (AMK) PERHE Aviomies sekä 3- ja 5-vuotiaat tyttäret KOTI Raumalla HARRASTAA Juoksemista ja lukemista 7 TILIPOSTI & Palkka 3 2015
TEEMA Kuva: Tarmo Valmela Team Rantalainen valmiina kilpailuun. Rantalainen yhdistää toiminnassaan tehokkaasti ison ketjun ja paikallisen tilitoimiston edut. Kuvassa vasemmalta kehitysjohtaja Juha Kyllönen, toimitusjohtaja Mikko Tuomainen, hallituksen jäsen Elna Kyllönen, konsernijohtaja Antti Rantalainen, toimitusjohtaja Emma Joki ja johtaja Kimmo Martikainen Rantalainen Yhtiöistä. Miten taloushallinnon kumppani valitaan? Erilaiset hinnoittelumallit ja palvelusisällöt voivat vaikeuttaa tilitoimistojen tarjousten vertailua. Taloushallintopalveluiden kilpailuttamisesta ei tarvitse silti tulla yrittäjän painajainen. Tilitoimistomarkkinointi on ollut perinteisesti luottamuskauppaa. Siihen on kuulunut se, ettei potentiaalisiin asiakkaisiin olla aktiivisesti yhteydessä, jollei asiakas ota itse yhteyttä tilitoimistoon. - Viime vuosina toimialan myynti ja markkinointi ovat kuitenkin muuttuneet aktiivisemman tarjoamisen suuntaan, kun tilitoimistot ovat siirtyneet samaan markkinatodellisuuteen kuin muutkin toimialat, sanoo johtaja Kimmo Martikainen Rantalaiselta. Hän pitää silti tärkeänä toimialan kannalta, että tilitoimistot suhtautuvat asiakkaisiinsa reilusti. - Asiakasyritykset ovat hyvin erilaisia ja kaikki asiakkaat eivät osaa syvällisesti talousasioita. Tilitoimiston pitää kyetä arvioi- maan, millaisia palveluja ja talousinformaatiota asiakas tarvitsee, jotta hän ei pety odotuksissaan. Asiantuntija Toni Närväinen Rantalaiselta sanoo, että yleensä yritykset odottavat tilitoimiston perehtyvän hyvin niiden liiketoimintaan. Hänen mielestään tilitoimisto pitäisi valita vähintään yhtä paljon odotetun palvelukokemuksen kuin hinnan perusteella. - Hinta on vain osa tarjousta. Vähintään yhtä suuri merkitys on sillä, kuinka ammattitaitoisesti, tehokkaasti ja riskittömästi työ tehdään, hän sanoo. Rantalainen pyrkii palvelujen tuottamisessa kumppanuuteen asiakkaan kanssa. Sitä varten asiakkaan tarpeet kartoitetaan henkilökohtaisessa tapaamisessa ennen tarjouksen tekemistä. Tarjousneuvotteluissa asiakkaalla on myös mahdollisuus tutustua tulevaan kirjanpitäjäänsä ja palkkatoimihenkilöönsä. Vahvistusta valinnalle Syynä taloushallintopalveluiden kilpailuttamiseen voi olla pettymys palvelun laatuun tai hintaan. Kimmokkeena voi toimia myös lisääntynyt markkinointi. Joskus rahoittajat saattavat ohjata yrityksiä asiantuntevammin raportoiviin tilitoimistoihin. Myös pienet vastuuntuntoiset tilitoimistot voivat resurssiensa loppuessa kehottaa kasvavaa asiakastaan vaihtamaan suurempaan toimistoon. Joillakin yrityksillä konsernisäännöt ja jär- TILIPOSTI & Palkka 3 2015 8
jestöillä rahoittajat edellyttävät taloushallintopalveluiden kilpailuttamista säännöllisin välein. Lisäksi yritysjärjestelyt, kirjanpidon tai palkanlaskennan ulkoistaminen tai taloushallinnon sähköistäminen voivat johtaa kilpailuttamiseen. Nykyinen tilitoimisto kannattaa ottaa mukaan tarjouskilpailuun. Yhteistyötä nykyisen palveluntarjoajan kanssa olisi hyvä jatkaa etenkin taloushallinnon sähköistämisen yhteydessä, jos asiakas on ollut tyytyväinen palveluun. - Tutun tilitoimiston kanssa siirtymävaihekin sujuu helpommin. Kilpailuttamalla sähköiset palvelut asiakas voi kuitenkin saada lisävahvistusta valinnalleen, Närväinen sanoo. Aikaa kilpailuttamiseen Tilitoimistojen kilpailuttamiseen kannattaa varata aikaa riittävästi. Mitä isompi muutos on yritykselle, sitä enemmän aikaa tarvitaan. Tarjousneuvotteluissa asiakkaan olisi hyvä käydä läpi joitakin keskeisiä asioita ainakin otsikkotasolla. Se helpottaa myös tarjousten vertailua. Tärkein on tulopuoli. Miten myyntilaskutus ja järjestöillä avustusten maksatus hoidetaan niin, ettei mitään jää vahingossakaan veloittamatta? Muita tärkeitä osa-alueita ovat ostolaskut ja raportointi verottajalle, arvonlisäverot, vuosi-ilmoitukset ja ennakkoverot. Työnantajan on mietittävä myös henkilökunnan palkkojen laskenta ja maksatus. Yrityksen johtamisen kannalta keskeinen työkalu on sisäisen laskennan raportointi. Oman palvelukokonaisuutensa muodostavat tilinpäätökset ja oheispalvelut, kuten tilitoimiston tarjoama yhtiöoikeudellinen ja veroneuvonta sekä yrityksen kehittämiseen ja omistusjärjestelyihin liittyvä neuvonta. Taloushallintoa sähköistäessä kannattaa lisäksi selvittää, voiko tilitoimiston käyttämästä taloushallinnon ohjelmistosta rakentaa rajapintoja yrityksen kassa- tai varastojärjestelmään. - Jos tilitoimisto käyttää suljettua järjestelmää, asiakkaankin on käytettävä sitä, tai hyväksyttävä manuaalisesti tiedonsiirrosta aiheutuvat lisäkustannukset, Martikainen huomauttaa. Huomioi taloushallinnon kilpailuttamisessa Hinta Varmista tilitoimiston laskutusperusteista, milloin asiointi tilitoimiston kanssa tulkintaan maksulliseksi konsultoinniksi ja milloin ei. Selvitä laskutusperusteista palveluiden kokonaisvuosikustannukset. Käyttääkö tilitoimisto takautuvaa laskutusta? Laskutetaanko esimerkiksi tilinpäätöksen yhteydessä takautuvasti koko tilikautta koskevia sähköpostija puhelinkeskusteluja? Miten paperitositteet hinnoitellaan sähköisessä kirjanpidossa? Miten sopimukseen kulumattomat työt hinnoitellaan? Palvelu Onko yhteyshenkilö tilitoimistossa myynti-ihminen vai voitko asioida suoraan kirjanpitäjän tai palkanlaskijan kanssa? Jos kirjanpitoa tekee useampi ihminen, kuka vastaa kokonaisuudesta? Millaista raportointia tilitoimisto pystyy tuottamaan? Pystyykö se tekemään yrityksen ohjaamiseen tarvittavaa sisäistä raportointia? Kuinka moniportaisesti tilitoimisto pystyy käsittelemään yrityksen palkkasummaa? Riittääkö tilitoimiston osaaminen, jos yritys kasvaa tai siinä tehdään omistusjärjestelyjä? Osaako tilitoimisto tehdä konsernitilinpäätöksen? Millaista toimialakohtaista osaamista ja elinkeinoelämän paikallistuntemusta tilitoimistolla on? Resurssit ja prosessit Varmista, että tilitoimistolla on riittävät henkilöstöresurssit ja varamiesjärjestelmät sekä vastuuvakuutukset. Onko tilitoimistolla dokumentoidut prosessit? Prosesseja voi arvioida kysymällä, miten tilitoimisto on järjestänyt tietoturvan ja miten se varmistaa ja säilyttää aineistoja. Käyttääkö tilitoimisto muillakin toimistoilla käytössä olevaa taloushallinnon ohjelmistoa vai omaa suljettua järjestelmää? Miten yrityksen kassajärjestelmät tai toiminnanohjausjärjestelmät ovat yhdistettävissä tilitoimiston ohjelmaan? Kysy myös tilitoimiston referenssiyritysten ja tuttaviesi palvelukokemuksia. Erilaisia hinnoittelumalleja Rantalaisen konsernijohtaja Antti Rantalainen sanoo, että Rantalainen hyödyntää toiminnassaan ison tilitoimiston mittakaavaedut osaamisessa ja ohjelmistoissa, mutta palvelee asiakkaita paikallisesti ja henkilökohtaisesti 30 paikkakunnalla ja lähes 40 toimipaikassa. Rantalaisella on käytössä erilaisia hinnoittelumalleja yrityksen koon ja toimialan mukaan. Niistä asiakkaalle pyritään löytämään kustannus laatu-suhteeltaan paras ratkaisu. Pienillä yrityksillä kirjanpidon perinteinen hinnoittelumalli on ollut yhdistetty tunti- ja vientiveloitus. - Hinnoittelu voi perustua myös pelkkään aikaveloitukseen tai sitten tunti- ja vietinveloituksen rinnalla voi olla kiinteähintaisia palveluosioita, kuten tilinpäätös ja veroilmoitus. Hinta voi olla myös kokonaan kiinteä, jolloin kuukausittain laskutetaan sama hinta riippumatta toimenpiteiden määrästä, Närväinen sanoo. Kirjanpitoa voidaan laatia myös muissa kuin kuukauden jaksoissa asiakkaan arvonlisäveron ilmoitusjaksosta riippuen. Asiakkaan kannattaa selvittää, onko jokin palveluosio tai esimerkiksi myyntilaskujen tekemiseen varattu työkalu kiinteähintainen vai kappalehinnoiteltu. Mitä kiinteämpi hinta on, sitä helpompi kustannuksia on arvioida etukäteen. Kiinteä hinnoittelu ei kuitenkaan toimi kausiluonteisessa liiketoiminnassa. Palkkahallinnossa yritykset voivat säästää maksamalla kaikki palkat kerran kuussa. Martikainen sanoo, että tuntipalkkalaisten palkanmaksu kaksi kertaa kuukaudessa on jäänne 1900-luvulta, jolloin ei ollut maksukortteja ja ihmiset tarvitsivat käteistä rahaa elämiseen. - Useimmat työehtosopimukset mahdollistavat tällaisen paikallisen poikkeaman tuntipalkkalaisten palkanmaksussa, hän sanoo. 9 TILIPOSTI & Palkka 3 2015
Vuosisadan uudistuksia taloushallinnossa Sähköinen taloushallinto tekee kirjanpidosta tiimityötä Kirjanpito tilitoimistossa on muuttumassa yksin työskentelystä yhdessä tekemiseksi. Yksi kirjanpitäjä ei riitä varmistamaan sähköisen kirjanpidon tuomia uusia tehtäviä ja päivittäisiä työvaiheita. Siihen tarvitaan kirjanpitotiimi. Tähän saakka alv-raportointi on määrittänyt työtahdin kirjanpidossa. Sähköiseen kirjanpidon ajan tasalla pitäminen edellyttää kuitenkin useiden, lähinnä osto- ja myyntilaskutukseen, tiliöintiin sekä reskontrien ylläpitoon liittyvien työvaiheiden tekemistä päivittäin. Se tarkoittaa sitä, että yksi ihminen ei enää riitä varmistamaan ajantasaista kirjanpitopalvelua, vaan siihen tarvitaan useampia henkilöitä. Toimistopäällikkö Juha Lassila Rantalaisen Orimattilan toimistosta sanoo, että kirjanpidossa tiimityöskentelyyn siirtyminen on iso toimintakulttuurin muutos, koska kirjanpitäjät ovat aiemmin tottuneet työskentelemään ja kantamaan asiakasvastuuta suurelta osin yksin. Orimattilan toimistossa on tehty kirjanpitoa tiimeissä muutama vuosi. Lassila sa- noo tiimin koon riippuvan paljolti toimipaikan henkilöstömäärästä. Orimattilassa ja Lahdessa on kokeiltu 4 7 hengen kirjanpitotiimejä. Toistaiseksi tiimityöskentely Orimattilassa koskee pääosin sähköistä kirjanpitoa ja lisääntyy sitä mukaa kuin asiakkaat siirtyvät sähköiseen taloushallintoon. - Kaikki tiimin jäsenet osallistuvat ja sijaistavat toisiaan asiakkaan kirjanpidon rutiineissa, mutta kokonaisvastuun kirjanpidosta ja raportoinnista tilinpäätöksineen kantaa edelleen asiakkaan päävastuullinen kirjanpitäjä, Lassila sanoo. Palkkoja lasketaan yhdessä Palkkatoimihenkilöt ovat tehneet Rantalaisella aina töitä yhdessä, koska asiakkaitten palkkoja lasketaan ja maksetaan joka päivä. - Jonkun on tilanteesta riippumatta osattava tehdä poissaolijan työt. Sitä varten olemme kehittäneet viiden hengen tiimit, joiden jäsenet pystyvät täysin sijaistamaan toisiaan, sanoo palkkapalvelujohtaja, PHT Raija Luostarinen Palkkapalvelu Rantalaiselta. Palkkapalvelu Rantalaisella työskentelee Lahdessa 22 työntekijää. Yksikkö hoitaa Rantalaisen suurimmat palkkahallinnon asiakkaat ja konsultoi tarvittaessa konsernin muiden toimipaikkojen palkanlaskentaa. Osa Palkkapalvelun asiakasyrityksistä on niin suuria, ettei niiden palkkoja edes ehdi laskea yksin. Luostarisen mielestä palkkayksikön minimikoko on asiakasyritysten koosta riippuen 4 5 henkilöä, jotta palvelusta saadaan luotettavaa, tasalaatuista ja tehokasta. - Sitä pienemmässä tiimissä muiden sijaistaminen tulee myös liian raskaaksi. Yhden hengen työt on helpompi jakaa neljälle tai kolmelle kuin kahdelle ihmiselle, hän sanoo. Porukassa oppii enemmän - Tiimityöskentelyn etuihin kuuluu se, että jokaisen työntekijän ei tarvitse osata kaikkea itse eikä kääntyä joka asiassa esimiehen tai muun asiantuntijan puoleen, kun ongelmia voidaan ratkoa tiimissä porukalla, sanoo kirjanpitäjä, KLT Anne Purmonen. Hän työskentelee Rantalaisen Tikkurilan toimistossa neljän hengen kirjanpitotiimissä, joka sai alkukesästä konsernin tunnustuspalkinnon laadun ja yhteisten toimintapatojen edistämisestä. Tiimi muodostettiin jäsenten omasta aloitteesta, kun tuli tarve organisoida parin isomman asiakkaan sähköisen kirjanpidon hoitaminen. Kuva: Paula Lehto Rantalaisen Tikkurilan toimiston kirjanpitäjiä Heli Kanervaa (edessä vas.), Jenny Enströmiä (edessä oik.) Anne Purmosta (takana vas.) ja Anna-Maija Köpsiä ei sijaista kuka tahansa, vaan aina joku omasta tiimistä. TILIPOSTI & Palkka 3 2015 10
Hyvät edellytykset tiimityöskentelylle tarjosi samaan aikaan osunut Tikkurilan toimiston muutto uuteen monitilaympäristöön, josta ryhmä sai oman työtilan. Monitilaympäristö edistää yhdessä tekemistä ja muilta oppimista. Purmonen naurahtaa, että tietoa suoranaisesti sataa sermin toiselta puolelta. Työryhmän muodostaa kolme kokenutta kirjanpitäjää ja yksi työuraansa aloitteleva kirjanpitäjä. Tiimillä on työkokemusta kirjanpidosta yhteensä yli 85 vuotta. Jäsenet sopivat keskenään lomista ja työtehtävien hoitamisesta. Tiimin tahtia ei hidasta edes se, että yksi jäsenistä tekee nelipäiväistä työviikkoa. Asiakaspalvelun ryhmä ottaa hyvin tosissaan ja hyödyntää työajan joustoja niin, että joku on aina paikalla aamuvarhaisesta alkuiltaan. Tiimi tuntee asiakkaansa Purmosen mukaan asiakkaat ovat ottaneet tiimiytymisen hyvin vastaan. - Sähköisessä taloushallinnossa kirjanpidon eri työvaiheita tehdään päivittäin. Asiakkaat ovat tyytyväisiä, että sijaistus on järjestetty ja vastaukset heidän kysymyksiinsä löytyvät aina heidän liiketoimintansa hyvin tuntevasta tiimistä. Työntekijältä tiimityöskentely edellyttää sosiaalisuutta, oma-aloitteisuutta ja yhteistyökykyä. Monitilaympäristössä pitää sietää myös hälinää, toisten huonoja päiviä ja ympärillä pyörivää porukkaa. - Vastalahjaksi saa tehdä töitä yhdessä hyvien työkavereiden kanssa, Purmonen sanoo. Mitä asiakas hyötyy tiimikirjanpidosta? Reaaliaikainen kirjanpito: sähköisen kirjanpidon rutiinit, kuten ostolaskujen kierrätys ja maksatus, reskontrat ja myyntilaskujen teko, ja raportointi ovat ajan tasalla. Varamiesjärjestelmä on kunnossa. Vastaus asiakkaan kysymyksiin löytyy aina hänen liiketoimintansa hyvin tuntevasta tiimistä. Tehostaa laadunvarmistusta ja ehkäisee vaarallisten työyhdistelmien syntymistä asiakkaan taloushallinnon hoidossa. Asiakkaan päävastuullinen kirjanpitäjä vastaa kokonaisuudesta ja hoitaa kausiveroilmoitukset, vuosi-ilmoitukset ja tilinpäätöksen. Klinikalta apua omistusjärjestelyihin Sukupolvenvaihdosta, myyntiä tai muuta omistusjärjestelyä harkitsevan yrittäjän kannattaa lähteä ajoissa liikkeelle. - Yritysjärjestelyt on hyvä aloittaa jopa kolme vuotta aiemmin kuin aikoo kokonaan irrottautua yrityksestä, sanoo omistusjärjestelyihin erikoistuneen Aronia Group Oy:n toimitusjohtaja Leif Backman. Usein ensimmäinen vuosi menee jatkajan löytämiseen ja kaupantekoon, toinen vuosi yrittäjältä kuluu operatiivisissa tehtävissä jatkajan palveluksessa ja kolmas vuosi saattaa mennä vielä yrityksen neuvonantajan roolissa. - Jokainen yrityskauppa ja jokaisen myyjän rooli yrityksessä kaupan jälkeen on erilainen, Backman sanoo. Yrittäjä voi tulla keskustelemaan yritysjärjestelytarpeistaan Rantalaisen ja Aronian yhteisille omistajanvaihdosklinikoille, joita järjestetään Rantalaisen toimipaikoissa. Tunnin luottamuksellinen keskustelu Aronian asiantuntijan kanssa on maksuton. Palvelua saa myös ruotsiksi ja englanniksi. Klinikoille voi ilmoittautua ottamalla yhteyttä oman tilitoimiston päällikköön tai suoraan Aronian toimitusjohtajaan Leif Backmaniin leif.backman@aronia.fi. Syksyn klinikoiden aikataulu löytyy Rantalaisen verkkosivuilta. Ostaja ulkomailta? Yrittäjä voi valmistautua klinikkatapaamiseen miettimällä, millä aikataululla hän haluaisi edetä, osallistuuko hän yrityksen myyntiprosessiin vai ulkoistaako hän sen kokonaan asiantuntijalle ja aikooko hän jatkaa yrityksessä kaupanteon jälkeen. - Keskustelemme lisäksi toimialan markkinoista ja siitä, mikä on yrittäjän näkemys jatkajasta. Isommille yrityksille ostaja voi löytyä myös ulkomailta, kuten nykyään usein Ruotsista, Backman sanoo. Rantalainen laajensi keväällä palvelujaan yritysten omistusjärjestelyissä ostamalla osuuden Aroniasta. Vuonna 2000 perustettu Aronia on tehnyt yli 500 yritysjärjestelyä pääasiassa pk-yrityksissä. Lisätietoja ja omistajanvaihdosklinikoiden aikataulu: rantalainen.fi ja aronia.fi Fivaldi käyttöön myös Lounais-Suomessa Rantalaisen toimistot läntisellä Uudellamaalla, Kemiönsaaressa ja Lounaismaan alueella (Salo ja Somero) siirtyvät syksyn aikana selainpohjaiseen yhteiskäyttöiseen taloushallinto-ohjelmaan. Fivaldi-ohjelma mahdollistaa asiakkaille aiempaa enemmän sähköisiä palveluita. Esimerkiksi myyntilaskut siirtyvät näppärästi kirjanpitoon, ja tilitoimisto voi hoitaa reskontran asiakkaan puolesta. Myös ostolaskujen sähköinen kierrätys ja maksatus käyvät Fivaldilla kätevästi. Ostolaskuja voi kierrättää hyväksyttävänä sekä skannattuina että täysin sähköisinä laskuina. Selainpohjaisen ohjelman mahdollisuuksista kiinnostuneet asiakkaat voivat ottaa yhteyttä Rantalainen Oy Lounais-Suomen toimitusjohtajaan Tina Grabberiin. Lisätietoja: Tina Grabber, tina.grabber@rantalainen.fi Seurapaketti tuo ryhtiä taloushallintoon Rantalaisen kehittämä taloushallinnon seurapaketti helpottaa urheiluseurojen taloushallinnon hoitamista ja säästää kustannuksia. Selainpohjaiseen Netvisor-ohjelmistoon perustuva taloushallinnon ratkaisu mahdollistaa taloustietojen avaamisen helposti myös seuran jäsenille. Avoimuus seuran taloudenhoidossa lisää jäsenistön luottamusta ja maksuhalukkuutta sekä vähentää väärinkäytösten mahdollisuutta varojen käytössä. Rantalaisen seurapaketissa urheiluseurat voivat jakaa töitä joustavasti tilitoimiston kanssa resurssiensa mukaan. Rantalaisella on kokemusta satojen yhdistysten ja seurojen taloushallinnosta. Sen pohjalta Rantalaisen asiantuntijat ovat luoneet seurojen vastuuhenkilöiden avuksi taloushallinnon käsikirjan, jossa kerrotaan, mitä seurojen taloudenhoidossa kannattaa huomioida. Rantalainen järjestää taloushallinnosta avoimia koulutustilaisuuksia seuratoiminnassa mukana oleville. Sen lisäksi se pitää webinaareja eli verkkoseminaareja ja tekee nettivideoita ajankohtaisista taloushallinnon uudistuksista, kuten esimerkiksi uuden kirjanpitolain vaatimuksista. Lisätietoja: Toni Närväinen, toni.narvainen@rantalainen.fi 11 TILIPOSTI & Palkka 3 2015
ASIAKKUUS Useita raha-automaattiavustuksia saavat ADHD-liitto ja Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry käyttävät jokaisen avustuksen tarkkaan vain siihen toimintaan, johon se on myönnetty. Kulujen tiukka kohdentaminen avustuksittain ja kustannuspaikoittain tekee järjestöjen kirjanpidosta vaativaa. Kustannuspaikkaseuranta tekee järjestökirjanpidosta vaativaa Toiminnan ihmisenä ADHD-liiton toiminnanjohtajaa Nina Hovén-Korpela olisi nyt mieluummin kentällä tapaamassa ihmisiä kuin toimistolla viilaamassa talouslukuja. ADHD-liiton määrätietoinen työ aikuisten adhd:n tunnettuisuuden lisäämiseksi on tuottanut tulosta. Liiton asiantuntijoille riittäisi luennointi- ja koulutuspyyntöjä vaikka joka työpäivälle ja lähes jokainen pidetty tilaisuus poikii uuden vertaistukiryhmän. Moni ei tiedä, että adhd on usein koko elinikään vaikuttava aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö, jota ei vieläkään tunnisteta, diagnostisoida eikä hoideta riittävästi. Lasten ja nuorten adhd:stä on olemassa Käypä hoito -suositukset, jotka ohjaavat sairauden diagnostisointi ja hoitoa, mutta ai- kuisten adhd:stä niitä ruvetaan vasta tekemään syksyllä. Hovén-Korpela sanoo, että samassa perheessä voi olla useampikin adhd:tä sairastava henkilö, koska sairaus kulkee jossain määrin suvuittain. - Usein toinen vanhemmista tai isovanhemmista tunnistaa oireet omasta lapsuudestaan, kun lapsi tai lapsenlapsi saa adhddiagnoosin. Liittomme tarjoaa eri ryhmille monenlaista valmennusta ja toimintaa, jossa saa käytännön ohjeita arkeen. Talous seurannassa ADHD-liitto rahoittaa toimintansa yli 90-prosenttisesti RAY:n avustuksilla. Tänä vuonna liitolle on myönnetty viittä eri raha-automaattiavustusta yhteensä 670 000 euroa. ADHD-liitossa taloushallintoa hoitavat pääasiassa toiminnanjohtaja ja toimistosihteeri. Toiminnanjohtajan lisäksi kaikki kustannuspaikkavastaavat budjetoivat itse, ja koko henkilökunta tiliöi omia laskujaan. Liiton hallitukselle raportoidaan taloudesta kolmen kuukauden välein. Hovén-Korpela sanoo, että työntekijät ovat tarkkoja tiliöinnissä ja oppivat nopeasti seuraamaan omaa budjettiaan, kun ADHDliitto kolme vuotta sitten siirtyi sähköiseen taloushallintoon. Tähän saakka kirjapitäjä Rantalaisella on naputellut liiton budjetin sähköiseen järjestelmään, mutta syksystä alkaen kustannus- Kuva: Paula Lehto ADHD-liiton toiminnanjohtaja Nina Hovén-Korpelan ja EHYT ry:n innovaatio- ja talousjohtaja Kari Vuorisen mielestä järjestökirjanpito on vaativampaa kuin tavallisen osakeyhtiön liikekirjanpito. TILIPOSTI & Palkka 3 2015 12
paikkavastaavat tekevät talousarvion itse suoraan järjestelmään. Sisäistä laskentaa ulkopuolisille Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n innovaatioja talousjohtaja Kari Vuorinen pitää kustannuspaikkapohjaista kirjanpitoa järjestökirjanpidon vaativimpana osana. Laki raha-automaattiavustuksista edellyttää, että kukin avustus käytetään vain siihen toimintaan, johon se on myönnetty, eikä kuluja makseta muilla avustuksilla. - Kulujen kohdentamisessa eri avustuksille ja kustannuspaikoille pitää olla tarkkana, että aiheuttamisperuste on oikein, Vuorinen sanoo. Tässä järjestökirjanpito eroaa liikekirjanpidosta, jossa sisäistä laskentaa tehdään itseä eikä ulkopuolista rahoittajaa varten, kuten RAY-avusteisissa järjestöissä. Sen vuoksi järjestöasiakkaiden on päästävä itse tiliöimään laskuja kirjanpito-ohjelmassa, koska vain järjestössä tiedetään, mille kustannuspaikalle kulut kuuluvat. EHYT ry on taloudellisesti ja toiminnallisesti suurin ehkäisevän päihdetyön järjestö Suomessa. Järjestö syntyi vuonna 2011 kolmen päihdejärjestön fuusioituessa. EHYT ry saa tänä vuonna yhtätoista eri raha-automaattiavustusta yhteensä viisi miljoonaa euroa. Päihdehaittojen lisäksi järjestö kehittää keinoja digi- ja rahapelihaittojen ehkäisemiseksi. Se on muun muassa luonut valtakunnallisen kouluttajaverkoston fiksun digipelaamisen edistämiseksi. Vuorinen sanoo, että ehdotuksia päihdehaittojen vähentämiseksi pidetään usein kukkahattuiluna ja vapauden rajoittamise- Huomioi järjestön taloushallinnon ulkoistamisessa Millaista kokemusta tilitoimistolla on järjestökirjanpidosta ja -raportoinnista? Mahdollistaako tilitoimiston käyttämä taloushallinto-ohjelma sen, että asiakas voi itse tiliöidä ostolaskuja ja tehdä talousarvion suoraan sähköiseen järjestelmään sekä tarkastella sieltä haluamiansa raportteja? Miten osto- ja matkalaskut sekä palkkatiedot hyväksytään? Kuka järjestössä seuraa tilitoimiston raportointia? Mitä tietoja sähköisestä taloushallinnostaavataan eri työntekijöille (oikeudet)? Vastuu kirjanpidon ja varainhoidon lainmukaisuudesta ja luotettavuudesta on viime kädessä järjestön hallituksella. na, vaikka alkoholihaittojen vähentämisessä olisi yhteiskunnalle tarjolla miljardiluokan tuottavuusloikka. - Se edellyttäisi kuitenkin rajoituksia muun muassa alkoholin saatavuuteen ja hintojen nostoa, joita harva hyväksyy omalle kohdalleen, muille kyllä, hän sanoo. Palvelumalli uusiksi Järjestöillä arvonlisävero- ja tuloverokäsittely ovat harvinaista. Avustusta saavat järjestöt ovat silti vaativia asiakkaita tilitoimistoille, koska ne haastavat perinteisen palvelumallin. - Järjestöasiakkailla on kirjanpidossa suurempi rooli kuin yritysasiakkailla, sanoo Rantalainen Oy Helsingin toimitusjohtaja Risto Iivonen. Hän sanoo, että järjestöasiakkaat ovat ensimmäisinä mahdollistaneet modernin tavan tehdä kirjanpitoa, joka perustuu asiakkaan ja tilitoimiston saumattomalle yhteistyölle vailla mitään raja-aitoja. - Tilitoimisto rakentaa järjestelmän, josta järjestö voi seurata avustuksen käyttöä, ja järjestö vastaa itse ostolaskujen tiliöinnistä. Se on asiakkaan kirjanpito, jonka tekemisessä tilitoimisto avustaa, neuvoo, tarkistaa ja puuttuu poikkeamiin, Iivonen määrittelee. Rantalainen on johtava tilitoimisto Suomessa järjestöasiakkaiden taloushallintopalveluissa. Koko konsernilla on noin 400 järjestöasiakasta, joiden joukossa on muun muassa yli 50 urheilun lajiliittoa. Jäsenmaksulaskutus liitolle Kari Vuorinen sanoo, että Rantalaisellakin on ollut opettelemista EHYT ry:n kirjanpidossa esimerkiksi maksettujen avustusten kohdistamisessa oikeille kustannuspaikoille. - Sen sijaan ostolaskujen maksatuksen siirtäminen tilitoimistolle sujui erittäin hyvin. Hän antaa kiitosta myös Rantalaisen Palkkapalvelulle Lahdessa ammattitaidosta ja palveluasenteesta muun muassa raportoinnin kehittämisessä. - Palkkojen oikeellisuus kirjanpidossa on meille tärkeää, koska henkilöstön palkat muodostavat 70 prosenttia menoistamme, Vuorinen sanoo. ADHD-liiton kahdeksantoista jäsenyhdistystä ovat toivoneet, että liitto ottaisi hoitaakseen niiden jäsenmaksulaskutuksen, mikä vapauttaisi yhdistysten resursseja varsinaiseen toimintaan. Jäsenyhdistyksissä on yhteensä yli 2 300 jäsentä tai jäsenperhettä. - Se vaatii lisää työvoimaa ja edellyttää, että jäsenrekisteri- ja taloushallinto-ohjelma saadaan keskustelemaan keskenään. Olemme pyytäneet syksyn avustushakua varten Rantalaiselta tarjouksen ohjelmien yhteensovittamisesta ja myyntireskontran käyttöön ottamisesta, Nina Hovén-Korpela sanoo. -KOULUTTAA ARVONLISÄVEROTUKSEN TULKINNAT Tiistaina 13.10.-15 klo 8.30 12.00, aamukahvi alk. klo 7.30 Hotelli Scandic, Lahti Arvonlisäverotus on yksi vaikeimmista verotuksen aloista; säännöksiä on paljon ja muutoksia tulee jatkuvasti. Järjestämme arvonlisäverotuksen tulkinnoista aamupäiväkurssin. Mukana on niin kansainvälisiä kuin kotimaisiakin ajankohtaisaiheita. Tule päivittämään tietosi. Luennoitsijana toimii Executive Director Pekka Hyttinen Ernst & Youngilta Helsingistä. Ohjelma: Kansainvälisen toiminnan haasteita Arvonlisävelvollisen myynnin tulkintatilanteita Ostovähennysten ajankohtaisia teemoja Uutta oikeuskäytäntöä ja ohjeistusta sekä alv:n tulevia säännösmuutoksia Kurssin hinta on 190 euroa (+ alv 24 %). Hinta sisältää aamiaisen, luennot ja luentomateriaalit. Ilmoittautumiset 5.10. mennessä Rantalainen Oy Lahti, puh. 03 87 180 tai sähköpostilla keskus.lahti@rantalainen.fi Lisätietoja: rantalainen.fi/koulutukset SEURAA KOULUTUS- TARJONTAAMME NETISTÄ! rantalainen.fi/ koulutukset 13 TILIPOSTI & Palkka 3 2015
KOLUMNI Kun yksituumaisuutta yhteiskuntasopimuksesta ei löydy, kykenisimmekö hyväksymään enemmistön kannan? Päätöksenteon kyvyttömyys on pahinta myrkkyä, jota nyt tarvitsemme. Demokratia on hyvä keksintö, mutta se ei saa halvaannuttaa toimintaa, vaan enemmistön on myös käytettävä sitä uudistuaksemme muuttuvassa ympäristössä. Ei yksin poliittinen ajelehtiminen, vaan myös yritysten seisahtuminen vaivaa taloutemme kilpailukykyisyyttä. Kilpailukyky ei synny alentamalla työn arvoa, vaan parantamalla jatkuvasti tehdyn työn tuottavuutta. Työmarkkinajärjestöt selkiinnyttivät työnjakoa: ne keskittyvät jäsentensä edun ajamiseen, vaikka työttömien ja eläkeläisten kustannuksella. Poliittisen päätöksenteon on kannettava vastuu koko kansakunnan tulevaisuudesta. Työmarkkinajärjestelmää ei ole turvattu perustuslailla, ja myös sen on oltava poliittisen päätöksenteon alamainen soviteltaessa eri väestöryhmien keskinäistä roolia kantamassa vastuuta kaikkien kansalaisten hyvinvoinnista. Väestön ikääntyminen muuttaa väistämättä nykyrakenteita, kun työtätekevien määrä suhteessa eläkeläisiin pienenee nopeasti seuraavan vuosikymmenen aikana. Jäykät työmarkkinat hyödyttävät myös tuottavuuden parantamista; yritysten on kaikin keinoin etsittävä keinoja vähentää työpanoksen määrää suhteessa tavaroiden ja palveluiden arvoon. Paikallaan polkevassa taloudessa se tarkoittaa koko ajan vähenevää työn määrää. Kun hallituksen tavoitteena on luoda 200 000 uutta työpaikkaa yrityksiin, se ei ole mahdollista kuin saamalla talous voimakkaaseen kasvuun. Demokratian voitto? Talouden kasvaminen edellyttää uskoa tulevaisuuteen, kannustamista toimimiseen ja jatkuvaa uudistumista. Taantumassakin ne yritykset pärjäävät, jotka uudistavat toimintaansa koko ajan ottamalla käyttöön uutta teknologiaa ja menetelmiä. Paikallaan pysyvät menettävät vääjäämättä markkinoitaan ja kykyään ylläpitää työpaikkoja. Uudistuminen koskee yhtä lailla kotimarkkinoilla toimivia yrityksiä kuin vientiyrityksiä. Tehokkaat kotimarkkinat parantavat ulkoista kilpailukykyämme. Palvelualojen, kuten tilitoimistojen, on hyödynnettävä digitalisaatiota, automaatiota, koko ajan laajemmin pystyäkseen omalta osaltaan asiakkaiden tuottavuuden jatkuvaan parantamiseen. Digitalisaatio muuttaa työtehtäviä vääjäämättä, tiedon käsitteleminen muuttuu tietovirtojen valvonnaksi ja tulkitsemiseksi. Osaamisvaatimuksiin kuuluu yhä enemmän sovellusten hallintaa ja neuvontaa, sosiaalisia asiakaspalvelutaitoja. Rantalainen haluaa toimia paikallisesti lähellä asiakkaitaan ja auttaa asiakkaitaan tehostamaan taloushallinnon toimintoja. Henkilökuntamme on keskeisessä roolissa auttamassa asiakkaitamme ottamaan automaatiota käyttöönsä sähköisillä työvälineillä. Mitä vähemmän tietoa tarvitsee siirtää sovelluksesta toiseen, sitä tehokkaammaksi ja tarkemmaksi prosessit kehittyvät ja voimme keskittyä tiedon tulkitsemiseen sen käsittelyn sijaan. Minä uskon demokratian voittoon ja ehdotankin, että päätämme muuttaa palkan muodostumista siten, että tehty työ on arvokkaampaa kuin tekemätön. Siis työssäoloajasta maksetaan esimerkiksi kaksikymmentä prosenttia korkeampaa palkkaa kuin vapaana käytetystä ajasta kuten lomista, sairausajasta, työajan lyhennysvapaista jne. Kyse ei ole siis palkkojen alentamisesta, vaan nimenomaan työstä maksettavan palkan jakamisesta kannustamaan työn tekemistä. Tuottavuus paranee ainoastaan tekemällä. Hyväksymmehän eläkkeissä ja muissa tulonsiirroissakin niiden alhaisemman tason työmarkkinoihin verrattuna, niin miksemme myös työnantajan maksaman vapaa-aikamme osalta? Hyvinvointimme on nimenomaan tehdyn työn summa. Antti Rantalainen Työstä onnellinen Mitä jos hoitaisit yrityksesi laskutuksen kerralla oikein? Uusi käyttäjäystävällinen Visma Fivaldi WebLaskutus mahdollistaa laskuttamisen helposti myös kännykällä tai tabletilla. Laskun tiedot siirtyvät suoraan kirjanpitoon. WebLaskutus-starttipaketilla on helppo päästä sähköisen taloushallinnon makuun ja se sopii hyvin pienenkin yrittäjän budjetille. Starttipaketista on helppo laajentaa käyttöä muihin sovelluksiin, kuten ostolaskujen kierrätykseen. Toimi tehokkaasti tilitoimistosi kanssa Lataa maksuton opas osoitteessa: visma.fi/yhteiskaytto-opas Kysy lisää omalta kirjanpitäjältäsi! TILIPOSTI & Palkka 3 2015 14
VIERASKYNÄ Työpaikoilla tapahtuva suosinta voi muodostaa rikoksen Suosikkijärjestelmään perustuva työntekijän syrjintä työpaikalla on rinnastettavissa työpaikkakiusaamiseen ja voi siten muodostaa työsuojelurikoksen, kirjoittaa professori Seppo Koskinen Turun yliopistosta. Työolotutkimuksen mukaan yleisin kokemus syrjinnästä on suosikkijärjestelmä työpaikalla. Suosikkijärjestelmiin perustuvaa syrjintää on kokenut kahdeksan prosenttia palkansaajista: naiset hieman useammin kuin miehet. Epäoikeudenmukaista suosimista töissä on havainnut 21 prosenttia haastatelluista. Naisista joka neljännen mielestä työpaikoilla on syrjivää suosintaa. Määrät eivät kuvaa todellisuudessa tapahtuvaa syrjintää. Aluehallintovirastojen työsyrjintäepäilyiksi kirjatuista yhteydenotoista keskimäärin yhdessä tapauksessa kymmenestä on peruste epäillä, että työsyrjintärikoksen tunnusmerkistö täyttyy. Syrjintäkokemukset ovat eri asia kuin todellisuudessa tapahtuva syrjintä, mutta silti tilanteet on otettava aina vakavasti. Tiedonsaannin puutteet on tavallisin tilanne, jossa suosikkisyrjintää koetaan. Työtovereiden ennakkoasenteet ja vähäinen arvostuksen saaminen suhteessa muihin ovat myös yleisiä syrjintätilanteita. Nämä tilanteet eivät ylitä lain kynnystä epäasiallisesta kohtelusta, mutta kuvaavat hyvin asioiden voimakasta kokemista työpaikoilla. Suosikkijärjestelmä näkyy epätasa-arvona myös uralla etenemisessä, palkkauksessa ja palkitsemisessa, irtisanomisissa ja nimityksissä uusiin tehtäviin. Kaikkien näiden kohdalla suosinta oli yleisin syrjintäkokemusten peruste. Näissä tilanteissakin syrjintä on varsin hankala näyttää toteen. Suosikkijärjestelmän mukainen syrjintä on rinnastettavissa työpaikkakiusaamiseen ja voi siten muodostaa työsuojelurikoksen. Se myös synnyttää yhdenvertaisuuslain mukaisen syrjintäolettaman, koska se perustuu henkilöön liittyvään syyhyn. Pelkkä väite syrjinnästä ei riitä, vaan työntekijän pitää näyttää kohtelunsa poikkeavan muiden kohtelusta. Työnantajan on sitten omalla näytöllään kumottava kyseinen olettama. Kirjoittaja Seppo Koskinen on työoikeuden professori Turun yliopistossa: sekoski@utu.fi Kuva: Hanna Oksanen, Turun yliopisto Sen lisäksi, että syrjivä suosinta voi olla rikos, se on työsopimuslain edellyttämän tasavertaisen kohtelun vastaista ja voi siten synnyttää työnantajalle vahingonkorvausvelvollisuuden. Toisaalta perusteettomat väitteet suosimisesta ovat esimiestoiminnan häirintää ja työsopimuksen vastaista toimintaa, johon tulee puuttua normaalein työnjohdollisin keinoin. Työelämässä on monin osin siirrytty suoritus- ja arviointiperusteiseen palkkaukseen ja työtehtävien jakamiseen. Tämä mahdollistaa työntekijöiden asettamisen eriarvoiseen asemaan. Suosikkityöntekijät saavat parempia työtehtäviä ja työvuoroja. Työnantaja saa edelleen ohjata työtehtäviä sopivimmille työntekijöille, mutta pelkästään subjektiivinen käsitys esimerkiksi työntekijän paremmasta työmoraalista ei saa ratkaista esimiehen valintoja. Esimiehen tehtävänä on määritellä kullekin työntekijälle palkka, joka määräytyy työn vaativuuden, osaamisen ja saavutettujen tulosten perusteella. Työlleen omistautuvat aikaansaavat työntekijät saavat ansaita muita paremmin eikä kyse ole syrjinnästä tai suosimisesta, mutta työnantajan linjan tulee olla läpinäkyvä. Epäasiallisen suosinnan kokeminen on sitä epätodennäköisempää, mitä selvemmin ja julkisemmin työntekijöiden arviointi- ja palkitsemisperusteet on määritelty. Käytännössä näin ei ole yleensä tehty. Lisäksi työnantajan ja esimiesten on kyettävä perustelemaan päätöksensä. Etuuksien myöntämiset vain joillekuille synnyttävät helposti syrjintäolettaman, jota työnantajan voi olla vaikea kumota. Mielivalta voi näin olla rikos, kun se aikaisemmin oli vain huonojen työpaikkojen tapa. Työnantajalla on laillinen oikeus valita työhönottotilanteessa sekä työntekijöitä uudelleen sijoitettaessa tai koulutukseen hyväksyttäessä sopivin työntekijä. Valinnan pitää kuitenkin perustua todellisiin ja ratkaiseviin tehtävän asettamiin vaatimuksiin. Syrjintäolettaman syntyminen on sitä todennäköisempää, mitä huonommin työnantaja tai esimies pystyy päätöksensä perustelemaan. Työntekijällä on oikeus edellyttää työnantajalta johdonmukaista ja läpinäkyvää päätöksentekoa. Epäasialliset työntekijöiden arvostamiset sekä työnantajan tai esimiehen perusteettomat asenteetkin voivat muodostaa työrikoksen taikka yleisen rikoslain mukaisen rikoksen kuten pahoinpitelyn. Tällaisten rikosten riskin minimointi edellyttää työnantajilta ja esimiehiltä tietoisuutta muuttuneesta oikeustilasta. Henkisiä työrikoksia arvioidaan samalla tavoin kuin perinteisiä työsuojelurikoksia. Vastuussa niistä voivat olla sekä ylin johto, keskijohto ja työnjohto että myös henkilöstöhallinto. Syrjintäolettaman korostuminen johtaa helposti siihen, että työntekijät lähestyvät huonoa henkilöstöhallintoa aiempaa useammin työrikoksena. Tämä asettaa työnantajalle ja esimiehille paineita hoitaa työsuhteita syrjimättömin työnjohdollisin toimenpitein, jotta työyhteisön kulttuuriksi ei muodostu se, että kaikki alkavat innokkaasti kokea kiusaamista ja syrjintää eikä mikään ole enää millään mittarilla asianmukaista. 15 TILIPOSTI & Palkka 3 2015
TOIMIPAIKAT WWW.RANTALAINEN.FI EURA Satakunnankatu 10 A 1, 27510 Eura Puhelin 02 8387 4800 jukka.honkasalo@lttoy.fi FORSSA Kutomonkuja 2 A 3, 30100 Forssa Puhelin 03 4246 6600 kimmo.joensuu@rantalainen.fi HAMINA Rantalainen & Talsi Oy Isoympyräkatu 32, 49400 Hamina Puhelin 05 340 880 sari.vuorela@rantalainen.fi timo-jussi.talsi@rantalainen.fi HANKO Vuorikatu 21, 10900 Hanko Puhelin 010 324 3281 tanja.bjorkqvist@rantalainen.fi HELSINKI, KAMPPI Rantalainen Oy Helsinki Salomonkatu 17 A, 6. krs, 00100 Helsinki Puhelin 010 321 6700 jussi.ala-risku@rantalainen.fi risto.iivonen@rantalainen.fi HELSINKI, PASILA Rantalainen Oy Helsinki Rantalainen Liikunta Radiokatu 20, 6. krs, 00240 Helsinki Puhelin 010 321 6700 anna.partala@rantalainen.fi risto.iivonen@rantalainen.fi HUITTINEN Lauttakylänkatu 15 32700 Huittinen Puhelin 02 560 6500 jukka.honkasalo@lttoy.fi HYVINKÄÄ Sahakuja 4, 05810 Hyvinkää Puhelin 010 324 3100 kaija.ojalehto@rantalainen.fi maija.turunen@rantalainen.fi HÄMEENLINNA Kaivokatu 9, 13100 Hämeenlinna Puhelin 010 324 3190 birgitta.himberg@rantalainen.fi JÄRVENPÄÄ Rantalainen & Rekola-Nieminen Oy Postikatu 10 A, 04400 Järvenpää Puhelin 010 321 6500 hannes.koivu@rantalainen.fi tuula.jarvinen@rantalainen.fi KARJAA Kauppiaankatu 6, 2. krs, 10300 Karjaa Puhelin 010 324 3230 tina.grabber@rantalainen.fi KEMIÖ Arkadiantie 5, 25700 Kemiö Puhelin 010 324 3241 sofia.hellsberg@rantalainen.fi KERAVA Rantalainen & Vänttinen Oy Paasikivenkatu 13,04200 Kerava Puhelin 09 274 6620 lasse.vanttinen@rantalainen.fi KOTKA Rantalainen & Talsi Oy Kotkankatu 11, 48100 Kotka Puhelin 05 2871 111 sari.vuorela@rantalainen.fi timo-jussi.talsi@rantalainen.fi KOUVOLA Rantalainen & Talsi Oy Kauppalankatu 6, 45100 Kouvola Puhelin 05 3418 711 tuula.saarimaa@rantalainen.fi timo-jussi.talsi@rantalainen.fi LAITILA Keskuskatu 20, 23800 Laitila Puhelin 010 324 3331 timo.hakala@rantalainen.fi LAHTI Rantalainen Oy Lahti Askonkatu 9 B, 15100 Lahti Puhelin 03 87 180 emma.joki@rantalainen.fi Palkkapalvelu Rantalainen Aleksanterinkatu 15, 15110 Lahti Puhelin 03 87 180 raija.luostarinen@rantalainen.fi MIKKELI Tilisavotta Oy Vuorikatu 11, 50100 Mikkeli Puhelin 0400 230 999 tuula.leikas@tilisavotta.fi MÄNTSÄLÄ Mäntsälän Tilitieto Osuustie 1 C 7, 04600 Mäntsälä Puhelin 03 887 440 juha.lassila@rantalainen.fi NURMIJÄRVI Keskustie 6, 01900 Nurmijärvi Puhelin 09 8787 020 kaija.ojalehto@rantalainen.fi ORIMATTILA Niementie 2, 16300 Orimattila Puhelin 03 887 440 juha.lassila@rantalainen.fi PERNIÖ Salontie 4, 25500 Perniö Puhelin 010 324 3265 sari.huuhka@rantalainen.fi PORVOO Rantalainen & Rekola-Nieminen Oy Mannerheiminkatu 20, 06100 Porvoo Puhelin 010 321 6570 leena.norres@rantalainen.fi tuula.jarvinen@rantalainen.fi RAUMA Metallitie 14, 26100 Rauma Puhelin 010 324 3321 taina.tanner@rantalainen.fi Nortamonkatu 18, 26100 Rauma Puhelin 010 324 3301 tuija.varjonen@rantalainen.fi RIIHIMÄKI Riihimäen Tilitieto Tehtaankatu 13, 11710 Riihimäki Puhelin 050 309 0111 kirsi.lahtinen@rantalainen.fi RISTIINA Saimaan Tilitalo Oy Brahentie 34, 52300 Ristiina Puhelin 044 7373 551 hannele.takala@saimaantilitalo.fi SALO Helenankatu 8, 24100 Salo Puhelin 010 324 3250 sari.huuhka@rantalainen.fi SOMERO Joensuuntie 13, 31400 Somero Puhelin 010 324 3270 kimmo.joensuu@rantalainen.fi TAALINTEHDAS Kolapakantie 4, 25900 Taalintehdas Puhelin 010 324 3241 sofia.hellsberg@rantalainen.fi TAMMISAARI Asematie 1, K-krs, 10600 Tammisaari Puhelin 010 324 3220 tina.grabber@rantalainen.fi TUUSULA Rantalainen & Rosling Oy Morokiventie 3, 04300 Tuusula Puhelin 010 3202 550 harriet.rosling@rantalainen.fi URJALA Kisatie 2, 31760 Urjala Puhelin 03 4246 6600 kimmo joensuu@rantalainen.fi UUSIKAUPUNKI Koulukatu 1, 23500 Uusikaupunki Puhelin 010 324 3331 timo.hakala@rantalainen.fi VANTAA, MYYRMÄKI Rantalainen Oy Helsinki Myyrmäenraitti 2, 01600 Vantaa Puhelin 010 321 6700 jussi ala-risku@rantalainen.fi risto.iivonen@rantalainen.fi VANTAA, TIKKURILA Rantalainen Oy Helsinki Ratatie 11, 8. krs, 01300 Vantaa Puhelin 010 321 6700 jussi.ala-risku@rantalainen.fi risto.iivonen@rantalainen.fi VIROJOKI Rantalainen & Talsi Oy Louhelantie 2, 49900 Virojoki Puhelin 05 3571 005 sari.vuorela@rantalainen.fi timo-jussi.talsi@rantalainen.fi KHT-YHTEISÖ Tilintarkastus Rantalainen Oy Sahakuja 4, 05810 Hyvinkää Puhelin 019 4601 200 antti@rantalainen.fi eelis.salo@rantalainen.fi