Vuoden 2017 talousarvio sekä taloussuunnitelma Kaupunginjohtajan ehdotus Kaupunginhallitus 7.11.2016
Sisällysluettelo ESIPUHE 1 ESPOO-TARINA 3 TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN PERUSTELUT Yleinen talouskehitys Helsingin seudun ja Espoon lähivuosien haasteita Espoon toimintaympäristö Espoon kaupungin tutkimus- ja kehittämistoiminta Kuntauudistus, metropolipolitiikka ja seutuyhteistyö TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA Taloussuunnitelman perusteet Taloudelliset lähtökohdat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma ESPOO KONSERNIN TALOUS 13 13 15 17 27 32 33 33 33 37 38 43 KÄYTTÖTALOUSOSA 51 1 Yleishallinto 53 Valtuusto ja tarkastustoimi 64 Kaupunginhallitus 65 Konsernipalvelut 69 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitos 81 2 Sosiaali- ja terveystoimi Vanhusten palvelut Terveyspalvelut Perhe- ja sosiaalipalvelut 87 95 102 107 Sosiaali- ja terveystoimen esikunta 117 3 Sivistystoimi Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta Svenska rum -lautakunta Kulttuurilautakunta Liikunta- ja nuorisolautakunta Muu sivistystoimi 4 Tekninen ja ympäristötoimi Tekninen lautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Ympäristölautakunta Rakennuslautakunta Joukkoliikenne Muut tekniset ja ympäristöpalvelut Tilapalvelut-liikelaitos Suurpellon taseyksikkö Tapiolan taseyksikkö 119 129 140 145 150 154 157 168 176 177 178 179 181 183 195 201
TULOSLASKELMAOSA 209 INVESTOINTIOSA 223 RAHOITUSOSA 235 LIITTEET 239 1 (Valtuuston päätökset) 2 Talousarvion sitovuus ja seuranta sekä noudattamista koskevat ohjeet 3 Investoinnit hankkeittain vuosina 2017-2026
1 Taloussuunnitelma 2017 2019 ESIPUHE GLOBAALI KAUPUNGISTUMINEN JA ESPOON KASVU JATKUVAT Espoo kantaa vastuunsa pääkaupunkiseudun väestönkasvusta, maahanmuutosta ja kilpailukyvystä investoimalla palveluiden järjestämiseen ja infraan Espoon väestö kasvaa tulevina vuosina noin 4 000 asukkaalla vuodessa. Samalla eläkeläisten ja vieraskielisten osuus kasvaa. Espoo vastaa palvelutarpeen kasvuun järjestämällä palvelut laadukkaasti ja tehokkaasti sekä investoimalla palvelutiloihin ja infraan. Toimintamenot kasvavat maltillisesti koko seuraavan taloussuunnittelukauden ajan. Espoon väestö on yli kymmenkertaistunut 60 vuodessa. Vauhdista huolimatta espoolaiset ovat Kaupunki ja kuntapalvelu -tutkimuksen mukaan tyytyväisempiä kaupungin järjestämiin palveluihin kuin aiemmin tai kuin vertailukaupunkien asukkaat. Espoo on kasvanut kestävästi. Euroopan unionin tutkimuksessa vertailtiin kaupunkien kestävyyttä taloudellisilla, ekologisilla ja sosiaalisilla mittareilla, ja Espoo osoittautui Euroopan kestävimmäksi kaupungiksi. Kasvavaan palvelutarpeeseen vastataan Varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa vahvistetaan laaja-alaista osaamista. Uusi varhaiskasvatussuunnitelma otetaan käyttöön, ja kouluissa ja lukioissa toteutetaan uutta opetussuunnitelmaa. Myös entistä laajemmin toteutettava yrittäjyyskasvatus antaa eväitä oman polun löytämiseen. Nuoret saavat entistä paremmin tukea, kun eri toimijoiden yli 16-vuotiaille tarjoamia palveluita sovitetaan yhteen. Kumppaneiden kanssa toteutettavat matalan kynnyksen kulttuuri- ja liikuntapalvelut ovat helposti saavutettavia, ja tukevat myös kasvavan maahanmuuttajaväestön juurtumista Espooseen. Lapsiperheille Espoo tarjoaa entistä enemmän perhetyötä, kotipalvelua ja vertaisryhmätoimintaa, jotta perheet saavat tukea arjen haasteisiin. Sosiaalitoimistot keskittyvät sosiaalineuvontaan ja asiakkaiden kohtaamiseen, kun perustoimeentulotuen maksaminen siirtyy Kelalle. Hallituksen tekemien linjausten mukaan vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä siirtyy kunnilta 18 maakunnalle vuonna 2019. Sote- ja maakuntauudistus tulee muuttamaan kuntien rahoitusta ja rahoitusasemaa. Koska uudistusta koskevat lait eivät ole vielä voimassa, ei talousarviossa ole huomioitu uudistuksen vaikutuksia vuoden 2019 taloussuunnitelmaan. Investoinnit lisääntyvät hallitusti Kaupungin investointitasoa on mitoitettu talouden tasapainottamis- ja tuottavuusohjelman mukaisesti keskimäärin 280 miljoonaan euroon vuodessa. Vuonna 2017 valmistuu viisi koulu- ja päiväkotikohdetta. Haukilahden päiväkodin ja kirjaston rakentaminen sekä Kirstin koulun ja päiväkodin peruskorjaus aloitetaan. Sisäilmaongelmia vähennetään elinkaarta jatkavilla korjauksilla ja ylläpitoa tehostamalla. Investointiohjelmassa varaudutaan korjaamaan ennakoimattomat, erityisesti kouluissa ja päiväkodeissa havaitut sisäilmaongelmat. Korjaukset rahoitetaan ensisijaisesti investointiohjelman sisällä ja tarvittaessa 10 miljoonan euron erillisrahoituksella. Espoo kehittää kaupunkirakennetta ja hyviä joukkoliikenneyhteyksiä sekä tehostaa maankäyttöä Länsimetron, kaupunkiradan ja Raide-Jokerin vaikutuspiirissä. Länsimetron varren ja asemanseutujen rakentaminen jatkuu hyvää vauhtia muun muassa Tapiolassa, Matinkylässä, Finnoossa ja Espoonlahdessa. Kehä I:n parantaminen Keilaniemessä jatkuu ja Raide-Jokerin rakentaminen alkaa.
2 Taloussuunnitelma 2017 2019 Tuottavuuden parantamista jatketaan Talouden tasapainottaminen edellyttää palvelujen kehittämistä, entistä parempaa muotoilua sekä toiminnan tehostamista ja sopeuttamista. Muun muassa tilankäyttöä tehostetaan ja kehitetään usean toimijan yhteisiä tilaratkaisuja. Haukilahden lukion kokemukset opiskelusta väistötiloissa Aalto-yliopiston kampuksella ovat hyvä esimerkki siitä, miten palvelujen laatua kuten kieli- ja tilavalikoimaa on pystytty parantamaan samalla, kun joustavat yhteiset tilat ovat laskeneet yliopiston tutkimuksen mukaan kiinteistökustannuksia kymmeniä prosentteja aikaisempaa pienemmäksi. Valtuusto hyväksyi maaliskuussa 2016 talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU 2). Talousarvio toteuttaa asetettuja tavoitteita ja linjauksia. Vuosikatetta on parannettu maltillisella menokehityksellä ja tulopohjaa vahvistamalla. Investointitasoa on laskettu ja siten parannettu investointien tulorahoituskykyä ja hillitty lainamäärän kasvua. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmaa tulee noudattaa koko taloussuunnitelmakauden, jotta kaupungin talous tasapainottuu ja konsernin velkaantuminen taittuu suunnitelman mukaisesti vuoteen 2020 mennessä. Kunnallisvero säilyy 18 prosentissa Kilpailukykysopimus, eläkeuudistus ja perustoimeentulotuen siirto Kelan vastuulle laskevat toimialojen toimintamenoja, mutta myös vähentävät vastaavasti vero- ja valtionosuustuottoja 2017. Toimialojen kehyksiin verrattuna kaupunginjohtajan talousarvioehdotus sisältää 2 miljoonan euron lisäyksen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle sekä 100 000 euron lisäyksen svenska rumille espoolaisen opetuksen ja varhaiskasvatuksen laadun turvaamiseksi. Lisäksi kilpailukykysopimuksen mukaisesta vastikkeettomasta työajan lisäyksestä saatavat hyödyt ovat toimialojen käytettävissä kasvavaan palvelutarpeeseen vastaamiseen. Espoon kunnallisvero säilyy 18 prosentissa ja kiinteistöverot nousevat uusiin lain sallimiin alarajoihin. Vuonna 2017 kaupungin verotulojen arvioidaan olevan yhteensä 1,4 miljardia euroa, joka on prosentin vähemmän kuin vuoden 2016 ennuste. Vuosikatetta arvioidaan kertyvän 166 miljoonaa euroa, joka alittaa hieman talous- ja tuottavuusohjelman tavoitteen. Tuloksen arvioidaan olevan 20 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Vuonna 2017 kaupungin nettoinvestoinnit ovat 263 miljoonaa euroa ja konsernin 600 miljoonaa euroa. Uutta lainaa otetaan 100 miljoonaa euroa ja kaupungin lainakanta vuoden lopussa on 887 miljoonaa euroa eli 3 184 euroa/asukas. Lainamäärä kasvaa koko suunnitelmakaudella 315 miljoonaa euroa. Talousarvio toteuttaa Espoo-tarinaa, joka on Espoon strategia vuosille 2014-2017. Espoo-tarinaa toteutetaan toimiala- ja tulosyksikkötasoisilla tarinoilla ja tuloskorteilla sekä poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla, joilla vastataan Espoon keskeisiin haasteisiin. Espoo-tarina antaa hyvän pohjan johtamisen kehittämiselle. Kutsun koko kaupungin, niin henkilöstön kuin luottamushenkilöt, toteuttamaan strategiaamme sekä rakentamaan uutta Espoo-tarinaa. Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja
Espoo-tarina 3 ESPOO-TARINA Valtuuston 10.6.2013 hyväksymä
Espoo-tarina 4
Espoo-tarina 5 JOHDANTO Espoo-tarina on Espoon strategia vuosille 2014-2017. Se kertoo, mistä olemme tulossa, missä olemme ja minne olemme menossa. Espoo-tarina on keskeisin kaupungin kehittämistä ohjaava strategia. Espoo-tarina on konkretisoitu strategian muotoon ja se sisältää vision, arvot ja toimintaperiaatteet sekä näkökulmittain päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet. Espoo-tarinaa toteutetaan erityisesti toimiala- ja tulosyksikkötasoisilla tarinoilla ja tuloskorteilla, poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla sekä talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmalla. Poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla vastataan Espoon keskeisiin haasteisiin. Kehitysohjelmat läpäisevät kaupunkiorganisaation toimialat. Espoo-tarina ohjaa tulostavoitteiden laadintaa. Tulostavoitteet hyväksytään vuosittain talousarvion hyväksymisen yhteydessä. ESPOO-TARINAN VALMISTELUPROSESSI Espoo-tarinaa on valmisteltu hyvässä vuorovaikutuksessa espoolaisten, henkilöstön ja luottamushenkilöiden kanssa - yhdessä ideoimalla ja pohtimalla, millainen on paras mahdollinen Espoo vuonna 2025. Espoo-tarina hyväksyttiin 10.6.2013 valtuustossa. Päätöksen yhteydessä valtuusto hyväksyi useita toivomuksia, mitkä otetaan huomioon Espoo-tarinaa toteutettaessa. STRATEGIAKÄSITTEET Espoon strategiamallissa käytetään samoja käsitteitä sekä Espoo-tarinan strategiaperustassa että toimialojen ja tulosyksiköiden tuloskorteissa. Seuraavassa on esitetty käytettävät käsitteet määrittelyineen. Espoo-tarina kertoo, mistä olemme tulossa, mihin olemme menossa ja miten sinne päästään. Se kertoo espoolaisista arvoista, asenteista, toimintakulttuurista ja yhteisistä tavoitteista. Espoo-tarina konkretisoidaan strategian muotoon. Toimialan tarina johdetaan Espoo-tarinasta. Strategiaperustan muodostavat visio, arvot, toimintaperiaatteet, sekä Espoo-tarinasta johdetut päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet. Tuloskorteissa käytettäviä käsitteitä ovat näkökulmat, päämäärät, valtuustokauden tavoitteet, tulostavoitteet, tavoitteet ja mittarit/arviointikriteerit. Visio näyttää suunnan muuttuvassa toimintaympäristössä. Visio on kuva tulevaisuudesta, johon halutaan kulkea sekä tahtotila, johon halutaan yhdessä panostaa. Arvot muodostavat organisaatiokulttuurin perustan ja ovat asioita, joita kaupungin toiminnassa pidetään tärkeimpinä. Arvot ovat luonteeltaan pysyviä. Toimintaperiaatteet konkretisoivat ja osoittavat, mitä arvot merkitsevät käytännön arjessa. Näkökulmat ovat strategisia alueita, joiden suunnasta päämäärät asetetaan. Päämäärät ovat visiosta johdettavia pitkän aikavälin (strategiakausi) tavoitteita, joiden toteutumisella visio saavutetaan tai kuljetaan kohti visiota.
Espoo-tarina 6 Valtuustokauden tavoitteet ovat asioita, joissa kaupungin on ehdottomasti onnistuttava, jotta päämäärät ja sitä kautta visio saavutetaan. Niiden on oltava mitattavissa tai arvioitavissa. Tulostavoitteet ovat valtuuston asettamia toiminnallisia tai taloudellisia tavoitteita, joilla konkretisoidaan valtuustokauden tavoite. Sen tavoitetaso asetetaan vuosittain. Tavoitteet ovat toimialan tai sen alaisen yksikön tulostavoitteiden lisäksi itselleen asettamia tavoitteita, joilla konkretisoidaan valtuustokauden tavoite. Sen tavoitetaso asetetaan vuosittain. Mittarit / arviointikriteerit ovat indikaattoreita, joilla kuvataan asian tila. Jokaiselle tulostavoitteelle/ tavoitteelle määritetään pääsääntöisesti yksi mittari tai muu arviointikriteeri. ESPOO-TARINA: KUNINKAANTIEN VARRELTA KAUPUNKIKESKUSTEN VERKOSTOKSI Mistä olemme tulossa? Espoo täytti 555 vuotta kesällä 2013. Espoon ajanlasku alkaa siitä, kun Espoon seurakunta irtautui Kirkkonummen seurakunnasta vuonna 1458. Espoon keskuksessa sijaitseva Espoon tuomiokirkko on pääkaupunkiseudun vanhimpia rakennuksia. Espoo rakentui Turusta Viipuriin johtavan Kuninkaantien varteen, ja vuonna 1556 kuningas Kustaa Vaasa perusti Kauklahdessa sijaitsevan Espoon kartanon. Siitä Kuninkaantie jatkui Espoon kirkonkylän kautta Bemböleen. Parin kilometrin osuus Bembölestä Träskändan kartanoon on nykyisinkin viralliselta nimeltään Kuninkaantie. Espoon kehitys kuvaa Suomea pienoiskoossa. Kehityksestämme löytyvät kaikki samat piirteet kuin Suomenkin kehityksestä: vahva agraarisuus, kartano- ja talonpoikaiskulttuuri, alkava teollistuminen ja kaupungistumiskehitys, keskeinen rooli maan kehityksessä sodan jälkeen, voimakas väestönkasvu, hyvinvointiyhteiskunnan rakentuminen ja nykyinen kehitys osana vahvistuvaa, verkostomaista ja kansainvälistä metropolialuetta. Ensimmäiset 500 vuotta olivat Espoossa hitaan kasvun aikaa. Vasta 1950-luvun alussa asukasmäärä ylitti 20 000 asukasta. Sen sijaan viimeiset vuosikymmenet Espoo on kasvanut voimakkaasti. Kun koko Helsingin seudun asukasluku on viimeisen 60 vuoden aikana kaksinkertaistunut 1,3 miljoonaan asukkaaseen, on Espoon väkiluku samassa ajassa kymmenkertaistunut. Vuonna 1953 alkoi Tapiolan rakentaminen. Nuorehkot lapsiperheet saivat kodit uusissa asuintaloissa, jotka rakennettiin luonnonläheiseen ympäristöön. Kasvava Espoo on rakentanut asuntoja suomalaisten lapsiperheiden tarpeisiin. 1960-luvulla alkaneeseen suureen muuttoon Espoo vastasi aluerakentamissopimusten avulla. Sopimukset mahdollistivat asunnot, päiväkodit ja koulut uusille asukkaille. Espoota ja sen lähiöitä rakennettiin uudisraivaamisen hengessä. Uudet asukkaat olivat aktiivisia, ja monet tänään merkittävät kulttuuriyhdistykset ja urheiluseurat saivat alkunsa. Espooseen syntyi paljon lapsia, joten uusia päiväkoteja ja kouluja rakennettiin paljon. Tapiola rakennettiin teemalla Asuntoja lapsiperheiden tarpeisiin. Perässä seurasivat Länsiväylän varteen rakentuneet Matinkylä-Olari ja Espoonlahti. Junaradan varressa kasvoivat Leppävaara ja Maxi-Market. Kaupungin hallinnollinen keskus sijoittui Espoon keskukseen. Espoosta tuli kauppala 1963 ja kaupunki 1972.
Espoo-tarina 7 Missä olemme? Tänään Espoo on viiden kaupunkikeskuksen ja kahden paikalliskeskuksen muodostama 260 000 asukkaan kaksikielinen ja monikulttuurinen kaupunki, jossa on kattavat palvelut kaikille espoolaisille. Espoon kasvu jatkuu. Espooseen syntyvät lapset ja maahanmuutto kasvattavat Espoon väestöä keskimäärin yli 3 500 asukkaalla vuodessa. Vanhusväestön määrä ja suhteellinen osuus kasvavat. Vieraskielisen väestön kasvu on myös nopeaa. Tällä hetkellä vieraskielisiä asukkaita on lähes 30 000. Ennusteen mukaan määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2025 mennessä. Nopea väestönkasvu, ikärakenteen vanheneminen ja samanaikainen lasten määrän sekä vieraskielisen väestön kasvu lisäävät palvelutarpeita ja haastavat palvelutuotannon. Ikääntymisen myötä sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntä kasvaa. Kasvusta johtuen myös investointiohjelma on euromääräisesti ennätyssuuri. Espoossa luonto on lähellä. Lähiluonnon lisäksi Espoossa on 58 kilometriä merenrantaa ja Rantaraittia, 165 saarta, keskuspuisto ja Pohjois-Espoossa Nuuksion erämaa, jossa asutus kohtaa Nuuksion luontoarvot ja kymmenet järvet. Teknillisen korkeakoulun ja VTT:n sekä myöhemmin Aalto-yliopiston ansiosta Espooseen on kehittynyt huipputeknologiaa, innovaatioita ja korkeaa osaamista hyödyntävä tieteen, taiteen ja talouden keskittymä. Keilaniemessä on useita isojen yritysten pääkonttoreita, ja Otaniemestä on muodostunut nuorten yritysten kasvualusta. Kaupunkikeskusten asukkaita puolestaan palvelee lukuisa määrä eri alojen paikallisia pienyrityksiä. Olemme osa kasvavaa metropolialuetta. Kaupunkirataan tukeutuva Leppävaara on kasvanut Espoon suurimmaksi kaupunkikeskukseksi. Sen ytimessä on Sellon kauppakeskus, jossa on tarjolla sekä yksityisiä että julkisia palveluita. Sellon kirjastossa on vuosittain yli miljoona kävijää. Kaupunkirataa on tarkoitus jatkaa Espoon keskukseen. Etelä-Espoossa Länsimetron louhintatyöt alkavat valmistua. Taloudellinen toimintaympäristö, kestävä kehitys, tietoyhteiskuntakehitys, kaupungistuminen ja ikääntyminen ovat Espoon suuria haasteita. Aiempina vuosikymmeninä haasteet on ratkaistu taloudellisen kasvun avulla, nyt finanssi- ja eurokriisin aikana se ei onnistu. Yleisesti on ennakoitu, että kasvu tulee olemaan pitkään hidasta. Esimerkiksi teknologiateollisuudesta on menetetty 14 000 työpaikkaa viimeisten vuosien aikana. Lähivuosien hidas talouskasvu pakottaa laittamaan kehityskohteita tärkeysjärjestykseen ja tekemään valintoja. Toimintaa tehostetaan pitkäjänteisesti. Meidän pitää huomioida kaupunkirakenteen tiivistämisen ja asuntotuotannon varmistamisen tuomat haasteet sekä ilmastonmuutoksen vaatimukset. Kasvavan rakennuskannan peruskorjaustarpeet tuovat haasteita kaupungin tilojen ylläpitoon. Espoossa on muihin Suomen kaupunkeihin verrattuna keskimäärin hyvinvoiva ja korkeasti koulutettu väestö. Kaupungistuminen ja kasvu tuovat mukanaan myös haasteita, kuten yksinäisyys, syrjäytyminen ja monenlaiset sosiaaliset ongelmat. Näihin meidän on etsittävä yhdessä ratkaisuja. Minne olemme menossa? Kestävä ja luonnonläheinen Espoo Espoota kehitetään aidoksi viiden kaupunkikeskuksen ja paikalliskeskusten verkostokaupungiksi, jossa vuonna 2025 asuu 300 000 asukasta. Olemme keskeinen osa kehittyvää metropolialuetta ja Etelä- Suomen työssäkäyntialuetta.
Espoo-tarina 8 Kaikista kaupunkikeskuksista muodostuu viihtyisiä asuin-, asiointi- ja työpaikkakeskuksia, joissa hyvät palvelut, virikkeelliset harrastusmahdollisuudet ja lähiluonto ovat helposti ja esteettömästi saavutettavissa. Tiiviit pientalovaltaiset alueet tukeutuvat läheisiin kaupunkikeskuksiin. Riittävästä pientalorakentamisesta ja tonttitarjonnasta pidetään huolta. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omien vahvuuksiensa mukaisesti. Tapiola, Matinkylä-Olari ja Espoonlahti sijoittuvat Länsimetron, Leppävaara ja Espoon keskus kaupunkiradan läheisyyteen. Nykyisten Kauklahden ja Kalajärven paikalliskeskusten lisäksi uusia keskuksia ovat merellinen Finnoo metron varrella ja ekologinen Kera kaupunkiradan varrella ja myöhemmin Hista Espoo - Lohja -radan varrella. Kaupunkikeskusten välillä on toimivat julkisen liikenteen poikittaisyhteydet. Aidosti verkostomainen raideliikenteeseen tukeutuva kaupunkirakenne mahdollistaa taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti parhaan tavan kehittää kaupunkiamme. Joukkoliikenteen ja pyöräilyn mahdollisuuksia parannetaan ja niiden suosio kasvaa. Espoolaisten ekologinen jalanjälki pienentyy ja kaupunki toimii ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijänä. Espoolaisten asuinympäristö on viihtyisä ja luontoarvot säilyvät. Kaikkien Espoo Hyvät palvelut lisäävät alueen elinvoimaa, kuntalaisten toimeliaisuutta ja arjen sujuvuutta. Kaupungin palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeita, ovat kaikkien saatavilla ja ne ovat laadukkaasti ja tehokkaasti järjestettyjä. Turvalliset ja innostavat päiväkodit ja koulut antavat espoolaisille lapsille ja nuorille hyvät lähtökohdat elämään. Kaupunki panostaa laadukkaaseen opetukseen ja kasvatukseen yhteistyössä vanhempien kanssa. Vanhusten kotona selviytymiseen ja yksinäisyyteen vastaamme omaisten, vertaisten, yhdistysten, seurakuntien, palveluja tarjoavien yritysten ja kaupungin yhteistyöllä. Espoolaiset vanhukset asuvat kotona, tai muissa kodinomaisissa yksiköissä tai kaikissa kaupunkikeskuksissa toimivissa Elä ja Asu -seniorikeskuksissa. Terveys, hyvinvointi ja onnellisuus kehittyvät ennen kaikkea läheisistä ihmissuhteista. Siksi toteutamme palvelut yhteistyössä asiakkaiden ja heidän läheistensä kanssa. Vaikeimmat haasteet ratkomme yhdessä. Perhe- ja sosiaalipalvelujen sekä terveys-, mielenterveys- ja vanhuspalvelujen toiminnan painopiste on ennaltaehkäisyssä. Espoolaiset huolehtivat aktiivisesti ja omatoimisesti itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli omat voimat eivät riitä. Yhä useammat osallistuvat itselleen ja elämäntilanteeseen soveltuvaan vertaistoimintaan. Kaupunki tekee läheistä yhteistyötä alueellaan toimivien seurakuntien kanssa erityisesti kerhotoiminnassa, syrjäytymisen ehkäisyssä ja sen vahinkojen korjaamisessa, perheneuvonnassa, vanhustyössä ja maahanmuuttajien kotouttamisessa. Espoon poliittinen järjestelmä on avoin, demokraattinen ja helposti lähestyttävä. Kaikki espoolaiset, nuorista ikäihmisiin voivat osallistua ja vaikuttaa kotikaupunkinsa kehittämiseen. Kuntalaisten tarpeet ja toiveet palveluiden suhteen muuttuvat aiempaa moninaisemmiksi. Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen kehittämisessä. Palveluilta odotettua yksilöllisyyttä lisäämme yhdistämällä sähköisiä palveluja uudella tavalla perinteisiin palveluihin.
Espoo-tarina 9 Aktiiviset espoolaiset Espoon teatterilla on toimivat tilat ja kaikissa kaupunkikeskuksissa on arvostetut kirjastot ja uimahallit. Kirjastot toimivat kuntalaisten olohuoneina ja työväenopisto tarjoaa espoolaisille heille tärkeitä kursseja. Espoo on liikkuva kaupunki. Lähiluonto ja laajat metsäalueet antavat espoolaisille liikuntamahdollisuuksia ja espoolaiset liikuntaseurat liikuttavat kaiken ikäisiä espoolaisia monipuolisesti. Kilpaurheilussa mestaruuksia saavutetaan kaikissa ikäsarjoissa, mikä innostaa varsinkin nuorempia liikuntaharrastusten pariin. Espoolaisilla on mahdollisuus nauttia rikkaasta ja valtakunnallisesti laadukkaasta espoolaisesta kulttuuritarjonnasta. Espoolaisuus on elämää arjessa ja kohtaamisia mm. EMMAn näyttelyissä, Sinfoniettan ja Tapiolan kuoron konserteissa, April Jazzissa, Olarin voimistelijoiden näytöksissä, Bluesin, Hongan tai Oilersin otteluissa ja muissa erilaisissa harrastuksissa. Osaavat ihmiset ja yritykset juurtuvat Espooseen Kaupunki on kansallisesti sekä kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava kaksikielinen kaupunki. Espoo on kansainvälisesti tunnettu osaamisen, tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristö. Euroopan parhaimpien yliopistojen joukkoon nousseen Aalto-yliopiston lisäksi koulumme ovat kansainvälisesti kilpailukykyisiä. Olemme onnistuneet yhdistämään vetovoimaiset kaupunkikeskukset ja innovaatiokeskittymät. Niissä panostetaan kasvaviin ja osaaviin nuoriin yrityksiin. Espoo edistää yritystoimintaa avaamalla toiminnasta kerätyt tiedot kaikille sitä tarvitseville. Julkisesti tuotettu tieto on avointa myös kuntalaisille. Hyvin kotoutuneet maahanmuuttajat tuovat oman osaamisensa käyttöön ja Espoo menestyy kansainvälisilläkin markkinoilla. Espoon työllisyysaste on 75 %, ja työttömyysaste on korkeintaan 5 %. Nuorten työllisyys on maan parhaalla tasolla. Kaupungin johtaminen Johtaminen ja esimiestyö perustuvat myönteiseen, ihmisiin luottavaan ihmiskäsitykseen. Työyhteisömme ovat tunnettuja arvostavasta vuorovaikutuksesta sekä hyvinvoivan henkilöstön osaamisesta ja sitoutumisesta. Kannustavalla ja vastuullisella johtamisella ylläpidämme edellytyksiä toimintamme asukas- ja asiakaslähtöisyydelle samalla varmistaen, että arki sujuu. STRATEGIAPERUSTA Espoon visio Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää ja jossa espoolainen voi aidosti vaikuttaa. Espoon arvot ja toimintaperiaatteet Espoo on asukas- ja asiakaslähtöinen. Espoossa on tärkeää, että arki sujuu. Espoon parhaat voimavarat ovat asukkaat, yhteisöt ja yritykset. Asukkaiden aktiivinen osallistuminen palvelujen kehittämiseen ja yhteistyö kumppaneiden kanssa takaavat tulokselliset ja asukkaiden tarpeisiin vastaavat palvelut. Espoo on vastuullinen edelläkävijä. Edelläkävijyys merkitsee ennakkoluulottomuutta ja luovuutta, avoimuutta, nykyisen kyseenalaistamista ja rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla. Edelläkävijyyteen sisältyy tutkimuksen ja kansainvälisen kokemuksen hyödyntäminen, kokeilut ja myös niihin liittyvien epäonnistumisten kestäminen. Kehitämme Espoota sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävästi.
Espoo-tarina 10 Espoo on oikeudenmukainen. Toimimme avoimesti, oikeudenmukaisesti, tasa-arvoisesti, yhdenvertaisesti, inhimillisesti ja suvaitsevasti. Päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet näkökulmittain Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Valtuustokauden tavoitteet: - Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. - Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. - Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. - Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä: Valtuustokauden tavoitteet: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. - Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. - Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. - Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. - Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. - Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. - Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Valtuustokauden tavoitteet: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. - Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. - Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. - Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa.
Espoo-tarina 11 POIKKIHALLINNOLLISET KEHITYSOHJELMAT Espoo-tarinan toteuttamisen yhtenä keinona käytetään kehitysohjelmia. Kehitysohjelmalla johdetaan samaan aihealueeseen liittyviä projekteja ja muita toimenpiteitä. Näin pystytään paremmin huomioimaan kehitystoimenpiteiden yhteyksiä, kohdentamaan olemassa olevat rajalliset resurssit kehitysohjelman tavoitteiden kannalta keskeisille projekteille ja saamaan aikaan laaja-alaista vaikuttavuutta. Kehitysohjelmat ovat valtuustokauden mittaisia ja ne toteutetaan sekä samanaikaisina että ajallisesti perättäisinä projekteina kehitysohjelman kokonaisaikataulun puitteissa. Vastauksena kaupungin suurimpiin haasteisiin toteutetaan viisi toimialarajat ylittävää kehitysohjelmaa. Tämän valtuustokauden poikkihallinnolliset kehitysohjelmat ovat: 1. Osallistuva Espoo 2. Nuorten elinvoimaisuus 3. Elinvoimaa ikääntyville 4. Kestävä kehitys 5. Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien hyötytavoitteet hyväksyttiin valtuustossa 10.6.2013 Espoo-tarinan hyväksymisen yhteydessä. Kehitysohjelmien hyötytavoitteet ohjelmittain ovat seuraavat: Osallistuva Espoo - Toimiva päätöksenteko - Palkitseva lähitekeminen - Huomioidaan erilaisten ryhmien osallisuus - Avoin osallistuminen ja vaikuttaminen Nuorten elinvoimaisuus - Nuorten hyvinvointi lisääntyy ja mahdollisuudet jatko-opintoihin paranevat - Turvataan kaikille nuorille mielekäs vapaa-ajantoiminta sosioekonomisista tai muista lähtökohdistaan huolimatta - Nuorten asunnottomuus vähenee - Nuorten työttömyys vähenee Elinvoimaa ikääntyville - Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat - Iäkkäänäkin asutaan kotona - Sujuva omaishoito - Yksinäisyys vähenee Kestävä kehitys - Kestävä elämäntapa - Kestävä verkostomainen kaupunki - Espoon luonto ja ympäristö - Ilmastotyön koordinointi - Energiaratkaisut - Kestävät liikkumisratkaisut Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys - Kilpailukyvyn edistäminen - Innovaatioiden hyödyntäminen - Yrittäjyyden tukeminen
Espoo-tarina 12 Kehitysohjelmien ohjausryhmät jatkoivat valtuuston 10.6.2013 päätöksen jälkeen ohjelmien suunnittelua siten, että ohjelmasuunnitelmat hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 16.12.2013. Ohjelmat toteutetaan osin osana kaupungin ja yhteistyökumppaneiden perustoimintaa, osin ohjelman budjetista tuetuin toimin sekä kaupungin ulkopuolisen rahoituksen varassa. Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien lopetusvaihe alkaa vuodenvaihteessa 2016-2017. Ohjelman lopetusvaiheessa arvioidaan ohjelman hyötytavoitteiden saavuttamista, toteutetaan hallinnolliset lopetustoimet ja laaditaan ohjelman loppuraportti. Vaikka ohjelma kokonaisuutena lopetetaan kevään aikana, ohjelmaan sisällytetyt yksittäiset projektit ja toimenpiteet voivat jatkua vielä ohjelman lopetuksen jälkeen valmistumiseensa saakka.
Taloussuunnitelma 2017 2019 13 TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN PERUSTELUT YLEINEN TALOUSKEHITYS Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 0,2 prosenttia kolmen taantumavuoden jälkeen. Erittäin vaimean kasvun lähteenä oli pääasiassa kotimainen kysyntä. Valtiovarainministeriön syyskuun ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna 1,1 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Maltillisen kasvun taustalla on etupäässä yksityisen kulutuksen ja investointien, erityisesti rakentamisen suotuisa kehitys. Seuraavien kahden vuoden aikana kasvu jää yhden prosentin tuntumaan ja kiihtyy siitä kilpailukykysopimuksen ansiosta hieman yli prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Viennin kehitys jää edelleen maailmankauppaa vaisummaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkuu. Teollisuustuotanto kääntyy vähitellen 2 prosentin kasvuun, mutta lähivuosinakin talouskasvu perustuu pääasiassa paranevan työllisyystilanteen tukemaan yksityiseen kulutukseen sekä investointeihin. Keskuspankkien talouspolitiikka on kasvua tukevaa, Euroopan Keskuspankki on laajentanut rahapoliittisia operaatioitaan ja tulee pitämään ohjauskorot edelleen historiallisen alhaisena. Työttömyys kääntyy lievään laskuun, työttömyysaste laskee 8,8 prosenttiin vuonna 2017 ja edelleen 8,5 prosenttiin vuonna 2018. Pitkäaikaistyöttömien määrä on edelleen nousussa, etenkin suurissa kaupungeissa. Rakennetyöttömyys tulee hidastamaan työttömyyden laskua parantuvasta suhdannetilanteesta huolimatta. Kilpailukykysopimukseen sisältyvä työajan pidentäminen nostaa tehtyjen työtuntien määrää vuodesta 2017 alkaen, tämä voi vähentää yritysten ja julkisyhteisöjen rekrytointitarvetta lyhyellä aikavälillä. Suomen taloudellinen tilanne on edelleen heikko, BKT:n määrä jää kasvusta huolimatta edelleen pienemmäksi kuin vuonna 2008. Julkisyhteisöjen velka ylitti viime vuonna EU:n perussopimuksen mukaisen 60 prosentin rajan ja velkasuhde pysyy tämän rajan yläpuolella vuosikymmenen loppuun saakka. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja maakuntauudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia. Hallituksen esitys keskeisistä sote- ja maakuntauudistukseen liittyvistä laeista on lähetty lausunnoille syksyllä 2016. Tavoitteena on antaa hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kuluessa ja lain on tarkoitus tulla voimaan kesällä 2017. Hallituksen lokakuun 2016 alussa tekemän linjauksen mukaan myös pääkaupunkiseudun kaupunkien osalta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu on siirtymässä Uudenmaan maakunnalle 2019. Koska uudistusta koskevat lait eivät ole vielä voimassa, ei talousarviossa ole huomioitu uudistuksen vaikutuksia vuoden 2019 taloussuunnitelmaan. Kilpailukykysopimus ja eläkeuudistus Työmarkkinajärjestöt allekirjoittivat kilpailukykysopimuksen 14.6.2016. Sopimuksen tavoitteena on lisätä talouskasvua, parantaa suomalaisten yritysten hintakilpailukykyä ja lisätä vientiä ja työllisyyttä. Sopimus pidentää vuosityöaikaa 24 tunnilla, leikkaa julkisen sektorin lomarahoja sekä alentaa työantajan sosiaaliturvamaksuja ja siirtää niitä osittain palkansaajien maksettavaksi. Sopimus alentaa tuotannon yksikkötyökustannuksia noin neljä prosenttia ja lisäksi hallitus tukee sopimusta veronkevennyksin. Kilpailukykysopimuskokonaisuuden arvioidaan, veronalennukset huomioiden, voivan lisätä työllisyyttä noin 40 000 hengellä pidemmällä aikavälillä. Työllisyysvaikutuksiin sisältyy epävarmuutta; yleinen talouskehitys sekä Suomen työvoimakustannusten kehittyminen suhteessa kilpailijamaihin vuoden 2017 jälkeen vaikuttavat suuresti tavoitteen toteutumiseen. Lyhyellä aikavälillä kilpailukykysopimus on julkista taloutta heikentävä. Valtaosa julkista taloutta heikentävistä vaikutuksista kohdistuu valtiontalouteen, taakkaa kuitenkin osin jaetaan vähentämällä kuntien valtionosuuksia. Kilpailukykysopimus vähentää julkisen talouden toimintamenoja; julkisen työnantajan sivukulut alenevat, julkisen sektorin lomarahoja leikataan eikä palkkoja koroteta. Kilpailukykysopimus vähentää huomattavasti julkisen talouden tuloja hidastamalla palkkasumman ja siitä
Taloussuunnitelma 2017 2019 14 perittävien verojen ja maksujen kasvua lyhyellä aikavälillä. Työantajamaksujen pienenemisen oletetaan kasvattavan yritysten voitoistaan maksamia veroja. Pidemmällä aikavälillä kilpailukykysopimus vauhdittaa yleistä talouskasvua ja tasapainottaa julkista taloutta. Julkisten alojen eläkelaki (JuEL) ja eläkeuudistus tulevat voimaan 1.1.2017. Eläkkeen alaikäraja nousee vuodesta 2018 alkaen 63 vuodesta asteittain 65 ikävuoteen, myös ammatilliset eläkeiät nousevat. Jokaiselle ikäluokalle määritellään vanhuuseläkeiän alaraja ja tätä myöhempi tavoite-eläkeikä. Työuran ansiot kerryttävät eläkettä vuodesta 2017 lukien 17 ikävuodesta alkaen. Kuntatyön sivukuluksi luettavat eläkemaksut eli palkkaperusteinen ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu (varhe-maksu) pyritään pitämään yksityisen sektorin eläkemaksun (TyEL-maksu) vastaavien komponenttien suuruisina. Vuonna 2017 työnantajalta perittävän palkkaperusteisen maksun arvioidaan laskevan 0,05 prosenttiyksikköä vuoden 2016 tasosta 17,05 prosenttiin ja Varhe-maksun pysyvän keskimäärin 0,90 prosentissa palkkasummasta. Eläkemenoperusteisella maksulla katetaan se osa kunnallisen eläkejärjestelmän rahoitustarpeesta, joka ylittää palkkaperusteisen ja varhe-maksun tuoton. Vuoden 2017 eläkemenoperusteisen maksun ennakoidaan laskevan vuodesta 2016 24 prosentilla. Eläkemenoperusteiset maksut vahvistetaan joulukuussa 2016. Kuntatalouden kehitys Kuntatalous on ollut viime vuodet kireä johtuen heikosta suhdannetilanteesta, verotulojen hidastuneesta kasvusta, valtionosuusleikkauksista, kuntien tehtävien ja velvoitteiden lisäämisestä, kasvavasta työttömyydestä sekä väestön ikääntymisen aiheuttamasta palvelutarpeen kasvusta. Kunnat ovat sopeuttaneet toimintojansa ja kokonaisuutena kuntien toimintamenot ovat kehittyneet erittäin maltillisesti. Kireä taloustilanne on kuitenkin vaatinut monissa kunnissa kunnallisveron korotuksia ja kasvavien kaupunkien suuret investointitarpeet ovat kasvattaneet kuntien ja konsernien lainakantaa. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta nousi vuonan 2015 jo 17,4 miljardiin euroon. Vuonna 2016 kuntatalouden yhteenlaskettu tilikauden tulos ja rahoitusasema ovat muodostumassa aiemmin esitettyjä arvioita vahvemmaksi. Kuntatalouden tasapainoa parantavien valtion toimien lisäksi kuntien tilanteeseen vaikuttavat vuonna 2017 voimaan astuvan eläkeuudistuksen vaikutukset. Myös yhteisöveron tuoton arvioidaan kehittyvän selvästi aiemmin arvioitua suotuisammin. Kilpailukykysopimuksen keskeisenä tavoitteena on lisätä talouskasvua ja parantaa työllisyyttä. Myös kuntatalous hyötyy pidemmällä aikavälillä yleisestä talouskasvusta ja työllisyyden paranemisesta. Lyhyellä aikavälillä kilpailukykysopimus on kuitenkin kuntataloutta heikentävä, se alentaa kuntien verotuloja palkkasumman ja työntekijämaksujen muutoksen kautta. Ansiotuloverotukseen tehtävä kevennys ei vaikuta kuntien verotuloihin, sillä se kompensoidaan valtionosuusjärjestelmässä. Sopimuksen arvioidaan alentavan kuntien työvoimakustannuksia noin 700 milj. eurolla vuonna 2017. Työantajamaksujen alenemisesta ja lomarahaleikkauksista saatava säästö toteutuu välittömästi, mutta työajan pidentämisestä seuraava säästö realisoituu vähitellen vuoteen 2020 mennessä. Työvoimakustannusten säästö leikataan kuitenkin kunnilta valtionosuusjärjestelmässä. Valtionosuusvähennyksen jälkeen kilpailukykysopimuksen arvioidaan heikentävän kuntien rahoitusasemaa 90 milj. eurolla. Kuntatalousohjelman mukaan myös lähivuosina kuntatalouden näkymät ovat vaikeat. Toimintamenojen kasvupaine pysyy suurena väestön ikärakenteen muutoksesta ja heikosta työmarkkinatilanteesta johtuen, samanaikaisesti verotulojen kasvu hidastuu heikosta talouskasvusta ja mm. kilpailukykysopimuksesta johtuen. Kuntataloutta vahvistavat kuntien omat sopeutustoimet, eläkeuudistus sekä hallitusohjelman suorat sopeutustoimet vuosina 2016 ja 2017. Nettoinvestoinnit pysyvät kuitenkin lähivuosina korkealla tasolla. Tilikauden tuloksen ylijäämästä huolimatta tulorahoitus ei riitä kattamaan nettoinvestointeja ja kuntatalouden velkaantuminen jatkuu. Kuntatalouden lainakanta kasvaa yli 20 mrd. euroon vuoteen 2020 mennessä. Uusi kuntalaki Uusi kuntalaki tuli voimaan 1.5.2015. Useita lain säännöksiä sovelletaan kuitenkin vasta 1.6.2017 alkaen, jolloin huhtikuussa 2017 valitun uuden valtuuston toimikausi alkaa. Seuraavan valtuustokauden alusta lukien sovellettavaksi tulevat esimerkiksi valtuustoa, kunnan asukkaiden osallistumisoikeutta, kunnan toimielimiä sekä kunnan johtamista ja kunnanhallitusta koskevat kuntalain luvut 4 7. Samoin
Taloussuunnitelma 2017 2019 15 luottamushenkilöitä, päätöksenteko- ja hallintomenettelyä sekä oikaisuvaatimusta ja kunnallisvalitusta koskevia lukuja 10, 12 ja 16 sovelletaan 1.6.2017 alkaen. Kunnan toiminta on uudessa kuntalaissa määritelty uudelleen; kunnan toiminta käsittää kunnan ja kuntakonsernin lisäksi kunnan osallistumisen kuntien yhteistoimintaan sekä kunnan muun omistukseen, sopimukseen ja rahoittamiseen perustuvan toiminnan. Kuntalain mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategian tulee perustua arvioon kunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista. Lisäksi kuntastrategiassa tulee määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta. Kuntalain taloussäännösten tarkoituksena on edistää mm. toiminnan suunnitelmallisuutta sekä korostaa konserninäkökulmaa. Lain 110 mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Riskienhallinta Espoo-konsernissa Riskienhallinnan tavoitteena on tukea kaupunkikonsernia sen perustehtävän toteuttamisessa, asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa sekä kuntalaisten, henkilöstön ja omaisuuden turvaamisessa erilaisilta riskeiltä. Riskienhallinta sisältää järjestelmällisiä menettelyjä, joiden avulla tunnistetaan ja arvioidaan kaupunkikonsernin toimintaan liittyviä riskejä, sekä määritellään toimintatavat riskien hallitsemiseksi, valvomiseksi ja säännönmukaiseksi raportoimiseksi. Riskienhallinnalla varmistetaan, että kaupunkikonsernin toiminta jatkuu keskeytyksittä ja häiriöittä laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Kaupunginjohtajalla on asemansa perusteella kokonaisvastuu riskienhallintaprosessin toimeenpanosta ja kaupunginhallituksen päättämän riskienhallintapolitiikan toteuttamisesta. Kaupungin johtoryhmä toimii riskienhallinnan johtoryhmänä, ja sen jäsenet ovat vastuussa riskienhallinnan toteuttamisesta kukin omalla vastuualueellaan. Riskienhallinta on mukana pitkän tähtäimen strategiatyössä ja ylimmän johdon toiminnassa, operatiivisella tasolla riskienhallinta toteutuu jokapäiväisen johtamisen osana toimialoilla, yksiköissä ja tytäryhteisöissä. Espoo-konsernin riskienhallintaa tehdään osana taloussuunnittelu- ja seurantaprosessia. Toimialat, yksiköt, liikelaitokset ja tytäryhteisöt laativat riskikartoitukset ja -hallintasuunnitelmat, johon sisältyy oman toiminnan lisäksi myös toimintaympäristöön, kumppanuuksiin ja sopimuksiin liittyviä riskejä. Merkittävimmät tulostavoitteita ja tavoitteita uhkaavat riskit kirjataan tuloskortteihin näkökulmittain. Riskejä hallitaan sekä osana toimintaa että erityisin toimenpitein. Riskitilannetta päivitetään seurantaprosessin yhteydessä. Kaupungin tytäryhteisöt ovat velvoitettuja ottamaan omassa riskienhallinnassaan huomioon kaupunginhallituksen päättämän riskienhallintapolitiikan. Tytäryhteisöjen hallitukset vastaavat yhdessä toimitusjohtajan kanssa riskienhallinnan järjestämisestä. Tytäryhteisöjen tulee kartoittaa toimintansa riskit säännöllisesti sekä raportoida merkittävistä riskeistään sekä riskienhallintansa toimivuudesta kaupungille kaupungin raportointiohjeiden mukaisesti. Kuntalaki velvoittaa kuntayhtymiä toimimaan riskienhallintansa osalta vastaavalla tavalla. HELSINGIN SEUDUN JA ESPOON LÄHIVUOSIEN HAASTEITA Aluetalouden, väestökehityksen ja rakentamisen näkymiä - Helsingin seudun talous on kääntynyt nousuun pitkittyneen taantuman jälkeen: vuoden 2016 alkupuolella seudun tuotanto kasvoi 2-3 % ja työllisyys yli prosentin edellisvuodesta. Kasvukäänne on toteutunut seudulla aikaisemmin ja vahvempana kuin koko maassa. Nousun vetureita ovat olleet rakentaminen, informaatio ja viestintä, liike-elämän palvelut, majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä kotitalouksien palvelut. Impulsseja kasvulle ovat antaneet erityisesti väestönkasvu, asuntotuotanto,
Taloussuunnitelma 2017 2019 16 perusrakenneinvestoinnit, palveluvienti sekä matkailu. Informaatioalojen ja muiden palveluiden startup-yritykset ovat tuoneet positiivista dynamiikkaa Helsingin seudun talouteen. - Turvapaikan hakijoiden, jotka saapuivat maahan syksyllä 2015 ja alkuvuonna 2016, vaikutus Helsingin seudun ja Espoon väestökehitykseen on jäämässä odotettua vähäisemmäksi, koska melko pieni osuus hakijoista on saanut tai saamassa oleskeluluvan. Sotien ja jännitteiden jatkuminen Euroopassa ja lähialueilla pitää kuitenkin yllä näkymää turvapaikan hakijoiden tulvan mahdolliselle uusiutumiselle. - Kuitenkaan Espoon tai koko seudun väestönkasvu ei ole hidastumassa. Työvoiman kysyntä sekä lisääntyvä asuntotuotanto vetävät muuttajia kaikkiin pääkaupunkiseudun kaupunkeihin. Turvapaikan hakijoista riippumatta maahanmuuttajataustaisten osuus on korkea sekä maahanmuuttajissa että Helsingin seudulle muualta maasta muuttavissa. - Väestönkasvu tulee edelleen vaikuttamaan voimakkaasti Helsingin seudun ja Espoon asuntomarkkinoille, työmarkkinoille ja palveluihin. - Maahanmuuttajataustaisen väestön kasvun aikaansaamat vaikutukset tuovat pitkällä ajalla paljon positiivisia mahdollisuuksia. Muuttajat painottuvat nuoriin ikäluokkiin ja vaikuttavat osaltaan väestörakenteeseen. Väestönkasvu tuo lisäkysyntää kaupalle ja paikallisille palvelualoille. Maahanmuuttajien osaaminen ja eteenpäin pyrkiminen voivat tarjota mahdollisuuksia uudelle yritystoiminnalle. - Palveluvienti Suomesta on kasvanut viime vuosina, vaikka tavaravienti on pysynyt taantumassa. Palveluvienti perustuu pääasiassa informaatioalan ja liike-elämän palveluihin. Suomen palveluviennistä pääkaupunkiseudun osuus on yli puolet ja Espoo on merkittävä vientitoiminnan keskittymä. - Informaatioalan rakennemuutos jatkuu. Helsingin seudun aluetalous on vahvasti riippuvainen laajaalaisesta informaatioalasta, joka on keskittynyt erityisesti Espooseen. Viestintäteknologian työpaikat ovat vähentyneet muutamassa vuodessa kolmanneksella. Vastaavasti työllisyys on kasvanut informaatio- ja viestintätoimialoilla, joihin viestintäteknologian osaamista ja henkilöstöä on siirtynyt. Murroksessa olevien alojen osaamispääoman kanavoitumista uusien yritysten ja alojen kasvuvoimaksi kannattaa edelleen tukea. - Kansainvälinen matkailu on kasvanut merkittävästi pääkaupunkiseudulla ja se on vaikuttanut positiivisesti seudun talouden aktivoitumiseen. Helsinki-Vantaan lentoaseman stop-over-matkailulla on tärkeä rooli matkailun kasvussa. Matkailullisen vetovoiman kehittäminen edellyttää tehokkaan markkinoinnin ohella seudun kehittämistä viihtyisänä, turvallisena, toimivana ja kiinnostavana kaupunkiympäristönä. - Nuorten työikäisten syrjäytyminen opiskelusta ja työmarkkinoilta. Suhteettoman suuri osa Helsingin seudun nuorista, joista kasvava osa on vieraskielisiä, uhkaa syrjäytyä opiskelusta ja työstä. Nuorten työttömyys on myös kasvanut monista tukitoimista huolimatta. Heidän työvoimapotentiaalinsa jää käyttämättä samaan aikaan, kun monilla aloilla on työvoimapulaa. Lisäksi vakavasti syrjäytyneet aiheuttavat yhteiskunnalle merkittäviä sosiaalisia kustannuksia. - Työllisyysasteen nostaminen. Espoossa on potentiaalia nostaa erityisesti nuorten aikuisten, mm. maahanmuuttajataustaisten, sekä ikääntyvien työllisyysastetta, kun talous on enemmin tai myöhemmin on kääntymässä uudelleen kasvuun. - Kohtuuhintainen asuminen. Helsingin seudun asuntotuotanto on vuodesta 2015 alkaen lähtenyt vahvaan kasvuun lisääntyneen kaavoituksen, suurten aluekokonaisuuksien kuten Länsimetron vyöhykkeen toteutumisen, vuokra-asuntosijoittajien aktiivisuuden sekä kovan kysynnän vetäminä. Kaavoituksen ja asuntotuotannon tavoitteita on uudessa MAL-aiesopimuksessa nostettu huomattavasti aikaisempaan verrattuna. Määrällisten tavoitteiden saavuttamiseen on pyrittävä määrätietoisesti, koska se mahdollistaa asuntojen hintojen ja vuokrien nousun hillitsemisen sekä luo edellytyksiä kohtuuhintaisen asuntotarjonnan lisääntymiselle, mikä on edellytys seudun kestävälle kasvulle.
Taloussuunnitelma 2017 2019 17 - Uuden maankäytön ja liikenneverkon kustannukset. Uuden maankäytön edellyttämän liikennejärjestelmän ja perusrakenteen rahoittamiseen tarvitaan uusia malleja, koska nopea kasvu ja niukkeneva rahoituspohja ovat entistä vaikeampi sovittaa yhteen. Nykyistä suurempi osa näistä kustannuksista tulisi rahoittaa hyvän saavutettavuuden ja kaavoituksen aikaansaamalla maan arvon nousulla. - Länsimetron luomat mahdollisuudet. Länsimetro ja kaupunkirata ovat merkittäviä kehityskäytäviä Espoolle ja koko seudulle. Molemmat hankkeet vahvistavat ja tiivistävät Espoon kaupunkirakennetta ja luovat merkittävän kasvupotentiaalin sekä yritystoiminnan että väestökehityksen ja uuden asuntotuotannon osalta. Tämä edellyttää kaikilta osapuolilta panostuksia ja vahvaa tahtotilaa ja yhteistoimintaa. ESPOON TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1. Väestönkasvun aiheuttamat haasteet palvelutuotannolle Nopea väestönkasvu lisää palvelutarpeita. Vuonna 2015 Espoo kasvoi noin 4 260 asukkaalla. Vuoden 2016 elokuussa espoolaisia oli noin 272 650. Lyhyen ja pitkän aikavälin väestöennusteissa ei ole näköpiirissä väestönkasvun merkittävää hidastumista. Itse asiassa vuosittaista keskimääräistä kasvua voi joutua tarkistamaan ylöspäin, jos uuden MAL-sopimuksen asuntotuotantotavoitteita noudatetaan. Viimeisimmän vuoteen 2026 ulottuvan ennusteen mukaan Espoon asukasmäärä olisi kyseisenä vuonna 308 400 eli kasvua vuoden 2016 alusta olisi noin 38 600 asukasta. Väestönkasvu on myös erilaista kuin vielä 2000-luvun alussa. Tällä hetkellä väestöä kasvattavat erityisesti syntyvyyden enemmyys ja maahanmuutto ja tänä vuonna myös lisääntynyt maassamuutto. Väestönkasvu sekä väestörakenteen muutos on keskeinen syy siihen, että kaupungin investointiohjelma on tällä hetkellä ja tulevaisuudessa erittäin suuri. Pitkän aikavälin väestöennuste vuoteen 2050. Espoolle valmistui vuonna 2015 vuoteen 2050 ulottuva pitkän aikavälin väestöennuste. Siinä on kolme projektiota: perusvaihtoehto, nopean kasvun vaihtoehto ja uutena maahanmuuton nopeaan kasvuun perustuva vaihtoehto. Kaikkein vaihtoehtojen toteutuminen on realistista. Vuonna 2050 perusvaihtoehdon väestömäärä olisi 385 000 asukasta. Nopeassa vaihtoehdossa väestömäärä olisi 408 000 ja maahanmuuttopainotteisessa väestömäärä olisi 418 000 vuonna 2050. Väestöprojektioiden erot perustuvat erilaisiin oletuksiin maassamuuton ja siirtolaisuuden määrissä. Ikärakenteen vanheneminen. Vaikka Espoon väestön ikärakenne on vielä nuori, kasvaa vanhusväestön määrä sekä suhteellinen osuus nopeasti. Erityisen nopeasti kasvaa yli 75-vuotiaiden määrä, noin 11 500 asukkaalla seuraavien 10 vuoden aikana. Vaikka tavoitteena on pitää ikääntyvä väestö mahdollisimman pitkään kotona, aiheuttaa osuuden kasvu paineita kaupungin ja muiden toimijoiden järjestämille vanhuspalveluille. Toinen, joskin selvästi kaukaisempi vaikutus on huoltosuhteen muuttuminen, joka tulee myöhemmin vaikuttamaan myös kaupungin verotulokertymään. Vieraskielisen väestön kasvu on jatkossa voimakasta sekä Espoossa että koko seudulla. Vieraskielisiä on Espoossa tällä hetkellä noin 39 000 (14 % väestöstä) ja määrän on ennustettu kasvavan vuoteen 2030 mennessä noin 84 000:n, jolloin vieraskielisten osuus koko väestöstä olisi noin 26 prosenttia. Vielä ei pysty tarkasti arvioimaan kuinka paljon turvapaikanhakijoita sijoittuu Espooseen. Kasvu on kuitenkin selvästi hidastunut tämän vuoden puolella, johtuen mm. tiukentuneista turvapaikkamääräyksistä. Vieraskielisen väestön osuuden ja määrän kasvaessa nousee tehokkaan kotouttamisen merkitys ensi arvoisen tärkeäksi. 2. Kaupunkirakenteen tiivistämisen ja asuntotuotannon varmistamisen tuomat haasteet Espoo on menettänyt usean vuoden ajan lapsiperheitä lähikuntiin. Yksi keskeinen muuton syy on tilavien perheasuntojen korkea hintataso ja toisaalta kaupungin tarjoaman omatoimiseen rakentamiseen soveltuvan tonttitarjonnan vähäisyys. Kaavoitusta nopeuttamalla ja maankäyttösopimuksia käyttämällä kaupunki pystyy lisäämään rakennuskelpoisten tonttien tarjontaa. Asuntojen korkeaa hintatasoa ylläpitävät monet tekijät, joihin kaupungilla ei ole suoranaisia vaikutusmahdollisuuksia. Päätös Länsimetron jatkorakentamisesta ja uusi MAL-sopimus