Kulttuuriomaisuuden kansallinen luettelointihanke

Samankaltaiset tiedostot
EU:n kulttuuriesineiden vientiä säätelevät asetukset

Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä

Rakennusten sujuva suojeleminen Marja-Leena Ikkala

Uusi pelastuslaki (379/2011) ja omatoiminen varautuminen. Ylitarkastaja Vesa-Pekka Tervo Kulttuurihistoriallisten kohteiden turvallisuus 21.9.

Yhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet

Kansainvälisyys vahvistaa museoalaa - Maailmanperintökohteet kansainvälisyyden kärkenä

OMATOIMINEN VARAUTUMINEN JA PELASTUSSUUNNITTELU KULTTUURIHISTORIALLISISSA KOHTEISSA

Palonehkäisyn uudet tuulet

Rakennussuojelu Jorma Korva, kaupunginarkkitehti

Kulttuuriesineiden maastavienti

Sisäilma-asioiden huomioiminen suojelluissa kohteissa. Sirkkaliisa Jetsonen Yliarkkitehti Museovirasto

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö

Rakennussuojeluun ja kulttuuriympäristöön liittyvät viranomaistahot, -määräykset ja lainsäädäntö. Juha Vuorinen

Satakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3.

KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O

ARVOTTAMINEN OSANA KULTTUURIPERINNÖN HOITOA JA SUOJELUA!

Valtakunnallisesti merkittävät arkeologiset kohteet eli VARK

SISÄLLYS. N:o 875. Laki

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu

KULTTUURIOMAISUUDEN SUOJELU SUOMESSA ASEELLISEN SELKKAUKSEN SATTUESSA

Arkeologisten kohteiden huomioon ottaminen ympäristön lupa asioissa

Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet kulttuuriympäristön suojelussa ja kaavoituskysymyksissä. Kulttuuriympäristö kunniaan

PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014

Kansallinen varautuminen kriiseihin. Yleissihteeri, Jari Kielenniva

Arkistolainsäädännön uudistuksen nykytila Maaret Botska, kehityspäällikkö, arkistotoimi ja asiakirjahallinto, diat 1-10

Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

KAINUUN MATKAILUFOORUMI Apulaispalopäällikkö Reino Huotari Kainuun pelastuslaitos

Ajankohtaista rakennusperintöä koskevasta lainsäädännöstä

Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelussa - prosessi Suomessa ja kansainväliset esimerkit

Metallinetsinharrastuksen koulutuspäivä Pirkanmaan maakuntamuseo Ulla Lähdesmäki

-tausta ja tarkoitus. Kuulemistilaisuus Sajos, Inari Hallitusneuvos Satu Sundberg, ympäristöministeriö

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Taajama-alueen osayleiskaavan muutos

Kuntien valmiussuunnittelu ja alueen oppilaitokset. Valmiusmestari Vesa Lehtinen LAHTI

Tietotuoteseloste, Museoviraston Inspire-aineistot (Suojellut alueet)

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Vammaisasiain yhteistyöryhmä seminaari. Pelastusalan lainsäädäntöä Pelastustoimen maakuntauudistus

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö

Hallituksen esitys. Museovirasto. Lausunto MV/5/ /2018. Asia: LVM/891/03/2017. Yleiset kommentit hallituksen esityksestä

HAUHON LUOTIAN RANTAKAAVA-ALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell f

HYVÄKSYTYT TEKSTIT. ISIS/Da'esh-järjestön harjoittama kulttuurikohteiden tuhoaminen

Taloyhtiö Turvallisuus taloyhtiössä Helsingin Messukeskus Jaana Sallmén vanhempi lakimies, varatuomari. Suomen Kiinteistöliitto ry

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Arjen turvallisuus kylissä. Outi Tikkanen ja Sirpa Pekkarinen Kylä auttaa ja välittää kriisissä SYTY:n neuvottelupäivät

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Pelastuspäällikkö Petri Talikka

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

SUOJELLUT RAKENNUKSET SUOMESSA

Kuvat: Yrjö Punkari, Johanna Junno, Tanja Rantanen, Linus Mickelson, Kirsti Uoti, Pesäpalloliitto, Markku Eskola/LUSTO, Kaisu Raasakka, Heidi

keskusmuseo uudistuu

Iltapäivän ohjelma: Tilaisuuden avaus Uudistuksen toimeenpano (OKM, Päivi Salonen ja Mirva Mattila)

Sisäasiainministeriö E-KIRJE SM PO Waismaa Marjo Eduskunta] Suuri valiokunta

Organisaation turvallisuusvelvoitteet - Mitä lainsäädäntö ja sopimukset edellyttävät?

Yleissopimus kulttuuriomaisuuden suojelemiseksi aseellisen selkkauksen sattuessa

Tietotuoteseloste, Museoviraston Inspire-aineistot (Suojellut alueet)

12.30 Tilaisuuden avaus Uudistuksen toimeenpano museolain ja valtionosuusjärjestelmän uudistuksesta aiheutuvat muutokset (Joni Hiitola, OKM)

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

Tervetuloa pohtimaan paloilmoittimia. Toivottaa Kari

MUINAISJÄÄNNÖKSET KAAVOITUKSESSA. Kaisa Lehtonen / Varsinais-Suomen maakuntamuseo

Purkamislupa Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/eeva Pehkonen

Museovirasto sekä Turun kaupunki, jota edustaa tätä sopimusta koskevissa asioissa Turun maakuntamuseo.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LINIKKALA I F ASEMAKAAVA JA -MUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU

Kulttuuriperintö ja museot eurooppalaisen yhteistyön agendalla & muuta ajankohtaista ministeriöstä

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 373/2010 vp

Maisemat maakuntakaavoituksessa

Kerimäki Raikuunkangas Vedenpullottamon suunnittelualueen inventointi Kreetta Lesell 2009

Tietotuoteseloste, Museoviraston kulttuuriympäristöaineisto, suojellut kohteet

Kulttuuriympäristön arvot kaavoituksessa

Lähes nollaenergiarakentaminen

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan unionin jäsenvaltion alueelta laittomasti vietyjen kulttuuriesineiden palauttamisesta

Museoviranomaisten osallistuminen vesistökunnostus- ja kalataloushankkeisiin

Ohjelmallinen Rakennussuojelu (OHRA -hanke)

Pelastuslaki 379/ Omatoiminen varautuminen. Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan:

ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa. Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori

SIVISTYSTOIMEN TURVALLISUUSKANSIO

Huomioita varautumisesta ja pelastustoimesta sosiaalihuollon näkökulmasta.

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Miten muistiorganisaatiot voivat olla yhteistyössä? ekam (e-kirjastot, -arkistot, -museot) - Muisti 2 KULDI laajennettu digitointiyhteistyöryhmä

Tietotuoteseloste, Museoviraston suojeluaineisto

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

HE 185/1998 vp. kulttuuriomaisuuden suojelemisesta.

Ympärivuorokautisessa käytössä olevien kohteiden valvonta (A1)

Saamelainen maisema. Valtakunnalliset museopäivät Anár Inari. Päivi Magga, tutkija Saamelaismuseo Siida

Tutkimuslupapäätös MV/29/ / (3) NAANTALI, Tutkimuslupahakemus Naantalin Kukola Naviren seutu muinaismuistoalueella

Pelastuslaki 379/ mikä pelastuslaissa askarruttaa?

Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee. Varautuminen

Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa

Uudistuva lainsäädäntö. Savoy Lauri Jääskeläinen

HE 212/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kulttuuriesineiden maastaviennin rajoittamisesta

Transkriptio:

Kulttuuriomaisuuden kansallinen luettelointihanke Kulttuurihistoriallisten kohteiden turvallisuus 21.9.2011 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Minna Pesu Projektipäällikkö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK minna.pesu@nba.fi

Haag-inventoinnin lähtökohdat Unescon Haagin yleissopimus (1954) ja pöytäkirjat Liittymäkohtia myös: - Unescon yleissopimuksen kulttuuriesineiden luvattoman tuonnin, viennin ja omistusoikeuden siirron kieltämiseksi ja ehkäisemiseksi (1970) - VN Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS) - Pelastuslaki (379/2011) - Valmiuslaki (1080/1991)

Yleissopimus kulttuuriomaisuuden suojelemisesta aseellisen selkkauksen sattuessa (1954) 1 artikla määrittelee kulttuuriomaisuuden, suojelu alkuperään tai omistajaan katsomatta Kulttuuriomaisuudella tarkoitetaan a) Irtainta tai kiinteää omaisuutta, jolla on huomattava merkitys kansojen kulttuuriperinnölle, kuten rakennustaiteellisia, taiteellisia tai historiallisia muistomerkkejä, olivatpa ne uskonnollisia tai eivät, kiinteitä muinaisjäännöksiä,......taideteoksia, käsikirjoituksia, kirjoja ja muita esineitä... b) rakennuksia, joiden pääasiallisena tarkoituksena on a kohdassa määritellyn irtaimen kulttuuriomaisuuden säilyttäminen tai näytteilläpitäminen, kuten museoita, suuria kirjastoja, arkistoja sekä suojia... c) keskuksia, jotka sisältävät huomattavan määrän a ja b kohdissa mainittua kulttuuriomaisuutta

Yleissopimus kulttuuriomaisuuden suojelemisesta aseellisen selkkauksen sattuessa (1954) 3 artikla: Sopimuspuolet sitoutuvat rauhan aikana järjestämään alueellaan olevan kulttuuriomaisuuden turvaamisen aseellisen selkkauksen vaikutusten varalta ryhtymällä sopiviksi katsomiinsa toimenpiteisiin Toinen pöytäkirja (1999) täydentää Määräyksiä sovelletaan rauhan aikana 5 artikla: valmisteleviin toimenpiteisiin sisältyvät mahdollisuuksien mukaan omaisuusluettelon tekeminen, hätätoimenpiteiden suunnittelu tulipalon tai rakenteiden sortumisen varalta, irtaimen omaisuuden siirtämiseen varautuminen tai varautuminen suojelemiseen paikan päällä sekä kulttuuriomaisuuden turvaamisesta vastaavien toimivaltaisten viranomaisten nimeäminen

Haagin yleissopimuksen kansallinen toimeenpano OKM Kulttuuriomaisuuden suojelun neuvottelukunta OKM, PLM, SM, YM, UM, Pääesikunta, Suomen Kuntaliitto, Kirkkohallitus, ortodoksinen kirkollishallitus, ICOM, ICOMOS, SPEK Muistio Kansallisesti merkittävän kulttuuriomaisuuden inventoinnin toteuttamisesta osana Haagin yleissopimuksen ja sen pöytäkirjojen täytäntöönpanoa - Inventoinnin laatimisprosessi ja siihen valittujen kohteiden valinnassa sovelletut kriteerit - Inventoinnin suhde kansalliseen lainsäädäntöön ja sen vaikutukset viranomaisten tehtäviin

Haag-inventoinnin laatiminen (2010-2012) Museovirasto 2010-2011 Kansallisarkisto, Kansalliskirjasto, Valtion taidemuseo, Luonnontieteellinen keskusmuseo KAVA, KOTUS Saamelaiskäräjät, Siida Ahvenanmaa Asiantuntijakuuleminen 2012 Omistajien tiedotus

OKM Neuvottelukunta (2010-2012) Suunnitelmien hyväksyntä, linjaukset Museovirasto Työryhmä Alustava luettelo (1999-2001) Sisällön tarkennus (2010-2011) Haaginventointi OKM viranomaisten kuuleminen Hyväksytty inventointi Museovirasto Kansallisarkisto Kansalliskirjasto Valtion taidemuseo Luonnontieteellinen keskusmuseo Saamelaiskäräjät Asiantuntijalausunnot (2012) Omistajien tiedotus

Inventoinnin lähtökohdat 1/3 Haagin yleissopimus - kulttuuriomaisuus vrt. kulttuuriperintö, kulttuuriympäristö - huomattava merkitys kansojen kulttuuriperinnölle - Haagin yleissopimus ei huomioi luonnonympäristöjä tai aineetonta kulttuuriperintöä Inventoinnin perustana on kohteiden yksilöinti ja merkityksen arviointi, ei nykyinen suojelutilanne tai yksittäisen kohteen riskianalyysi Haag-luetteloon sisällytetään sellainen tieteellisesti, taiteellisesti tai historiallisesti arvokas kulttuuriomaisuus, jonka tuhoutuminen köyhdyttäisi huomattavasti kansallista kulttuuriperintöämme.

Inventoinnin lähtökohdat 2/3 Haag-luettelo sisältää edustavan valikoiman arkeologisen ja rakennetun kulttuuriperinnön kansallisesti merkittäviä kohteita. Lähtökohtana on kohteen arkeologinen, rakennushistoriallinen, rakennustaiteellinen, ja/tai rakennustekninen merkitys sekä kansallinen identiteetti- tai symbolimerkitys ja kohteen käyttöön tai siihen liittyviin tapahtumiin liittyvät merkitykset. Luettelossa ovat edustettuna Suomen esihistorian ja historian eri kaudet, rakentamisen päälinjat ja yhteiskunnan ilmiöt. Luettelointikriteereinä huomioidaan kohteiden säilyneisyys, edustavuus ja pitkä ajallinen jatkuvuus. Rakennetun kulttuuriomaisuuden luetteloinnissa kiinnitetään huomiota rakennusten sisätilojen säilyneisyyteen.

Inventoinnin lähtökohdat 3/3 Irtaimen kulttuuriomaisuuden eli arkistojen, kirjastojen ja museoiden osalta luetteloinnin lähtökohtana on kansalliskokoelman käsite. Arkistojen osalta luettelo kattaa maamme hallinnon, politiikan, elinkeinoelämän, järjestötoiminnan sekä kulttuurielämän keskeiset arkistoaineistot. Kirjastojen osalta lähtökohtana ovat Kansalliskirjaston kokoelmat, niitä täydentävät vapaakappalekirjastokokoelmat ja näitä tukevat muut aineistot. Museoiden osalta kansalliskokoelman ytimen muodostavat Kansallismuseon, Valtion taidemuseon ja Luonnontieteellisen keskusmuseon kokoelmat. Näitä kansalliskokoelmia täydentäviä museoita arvioitaessa otetaan huomioon mm. kokoelman ikä, harvinaisuus, edustavuus kansallisen taideja kulttuuriperinnön kannalta, liittyminen kansallisen historian kannalta merkittäviin henkilöihin, tapahtumiin tai ilmiöihin.

Haag-inventoinnin sisältö Valmisteluvaihe (08/2011) Kiinteää ja irtainta kulttuuriomaisuutta edustavia kohteita sekä irtaimen kulttuuriomaisuuden suojia, yht. noin 500 kohdetta Rakennettu kulttuuriomaisuus: 209 kohdetta Muinaisjäännökset ja vedenalaiset muinaisjäännökset: 114 kohdetta Arkistot ja kirjastot: 44 kohdetta Museot ja taidemuseot: 126 kohdetta Museolaivat: 4 kohdetta Muistomerkit: 5 kohdetta Sijaintiin perustuvat kohteet

Miksi erillinen inventointi? Tavoitteena kulttuuriomaisuuden luettelo viranomaiskäyttöön Keskeistä kohteiden yksilöinti ja sijaintitieto Haag-inventoinnin laajuus valtakunnan tasolla - Haagin yleissopimus, sotilaallinen välttämättömyys - esitys: kohdejoukon lukumäärä noin 500 kohdetta Kiinteä kulttuuriomaisuus, suojellut kohteet Suomessa MRL, MML, LaRS, kirkkolaki, asetus valtion omistamien rakennusten suojelusta MRL:n mukainen rakennettujen kulttuuriympäristöjen nk. RKY-inventointi Irtaimen kulttuuriomaisuuden inventoinnit ja rekisterit

Valmistelutilanne kulttuuriomaisuuslajeittain (07/2011)

Valmistelutilanne maakunnittain (07/2011) (museot puuttuvat tarkastelusta)

Inventoinnin viranomaiskäyttö Viranomaiskäyttö; normaali- ja poikkeusolojen varautuminen Haag-kohteiden yksilöinti ja sijaintitieto Sijaintiin perustuvat kohteet Inventoinnin tietokanta kaksitasoinen: kiinteistö (kohde) ja rakennustaso Irtaimen kannalta kohdetaso luettelointivaiheessa oleellinen Poikkeuksena maailmanperintökohteet, joista huomioidaan maailmanperintösopimuksen aluerajaus

Inventoinnin viranomaiskäyttö OKM koordinoi hallinnonalojen välistä yhteistyötä kulttuuriomaisuuden turvaamiseksi Museovirasto toimii keskeisenä asiantuntijaviranomaisena tehtävänä on Haag-inventoinnin kohteiden määrittely inventointiluettelon ylläpitäminen ja päivittäminen asiantuntija-avun antaminen yhteistyössä muiden asiantuntijatahojen kanssa

Inventoinnin käyttö: Puolustusvoimat Alueiden käyttö harjoitustoiminnassa Tietoisuus kohteiden sijainnista jo suunniteltaessa normaaliaikana poikkeusolojen aikaisia alueiden ja rakennusten käyttötarpeita Eri asejärjestelmien maalittaminen Lisäksi esimerkiksi pelastusviranomaisille annettavan puolustusvoimien virka-avun suunnittelussa

Inventoinnin käyttö: Pelastusviranomaiset Pelastuslaki ja asetus (379/2011), valmiuslaki (1080/1991) Asetus pelastustoimesta: pelastussuunnitelma tulee laatia kulttuuriomaisuuden suojelua koskevissa Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa kulttuurimaisuudeksi määriteltyihin kohteisiin sekä erinäisten lakien ja asetusten nojalla kulttuuriomaisuutena suojeltuihin rakennuksiin ja kohteisiin Omatoiminen varautuminen, omistajan, haltijan vastuu

Omistajien tiedotus ja jatkotyö Tiedotus, koulutus, opasaineistot Haagin yleissopimus ja inventointi Yleinen varautumisvelvollisuus Toimeenpanosuunnitelmien tarkennus Yhteistyö: Omistajat, pelastusviranomaiset, kulttuuriperintöasiantuntijat

Lisätietoja: Museoviraston www-sivut www.nba.fi > Etusivu > Museovirasto >Haag luettelointihanke

Kiitos!