Oulun yliopisto Tuotantotalouden osasto C-Business Maila Herrala
2 Oulun yliopisto
3 Missio Oulun yliopisto on kansainvälinen tiedeyliopisto, jonka perustehtävä on edistää Pohjois-Suomen sivistystä ja aineellista hyvinvointia. Yliopisto tarjoaa korkeatasoisen oppimisympäristön kouluttaessaan erikoisalojen asiantuntijoita ja monialaisia osaajia haastaviin kansallisiin ja kansainvälisiin tehtäviin.
4 Vision 2010 Vuonna 2010 Oulun yliopisto on kansainvälisesti, kansallisesti ja alueellisesti vaikuttava ja tunnustettu oppimis- ja tutkimusyhteisö, jolla on sekä sivistys- että hyötytehtävä. Oulun yliopisto on merkittävä osa eurooppalaista innovaatiojärjestelmää. Kaikki tutkimusyksiköt ovat hyvää kansainvälistä tasoa ja useat ovat johtoasemassa. Oulun yliopisto antaa laadukasta ylintä opetusta ja on kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettu. Opetus- ja tutkimustyössään Oulun yliopisto käyttää tehokkaasti hyväkseen monialaisuuttaan. Oulun yliopisto on opiskelijoita ja henkilökuntaa houkutteleva ja heistä huolehtiva tiedeyhteisö sekä haluttu yhteistyökumppani.
Oulun yliopisto pohjoinen tiedonväylä 5 YHTEISTOIMINNAN TAIDOT TAIDOT LUODA UUTTA TAIDOT KANSAINVÄLISEEN YHTEISTYÖHÖN VALMIUDET RAKENTAA TULEVAISUUTTA Biotekniikka Informaatiotekniikka Pohjoisuus Ympäristö Koulutus- ja tutkimuspalvelut TAIDOT VIESTIÄ JA VAIKUTTAA ASIANTUNTEMUS TEKNILLISET TIETEET OSASTOT laboratoriot LAITOKSET HUMANISTISET TIETEET KASVATUS- TIETEET STRATEGIA HALLITUS REHTORI TUKIYKSIKÖT TALOUS- TIETEET TERVEYS- TIETEET LUONNON- TIETEET KLINIKAT LAITOKSET PERUSTEHTÄVÄ Pohjois-Suomen sivistyksen ja aineellisen hyvinvoinnin edistäminen korkeatasoisen tutkimuksen ja ajanmukaisen opetuksen avulla tiivis yhteistyö koulutuksessa ja tutkimuksessa Eurooppaan ja koko maailmaan POHJOIS-SUOMI 800 000 hengen väestö, monipuolinen kulttuuriperintö välittömät yhteydet Kalottialueelle, Karjalaan ja Kuolaan
6 Oulun yliopisto pohjoinen tiedonväylä Perustettu v. 1958 Opiskelijat 16 486 uudet perustutkinto-opiskelijat 2022 Henkilökunta 3059 professorit 236 Suoritetut tutkinnot v. 2007 1864 perustutkinnot 1342 tohtorintutkinnot 130 Rahoitus v. 2007 208,6 M budjettirahoitus 127,7 M muu rahoitus 80,9 M
7 Tiedekunnat ja koulutusalat Tiedekunnat opiskelijoiden lkm humanistinen 2419 kasvatustieteiden 1929 luonnontieteellinen 4387 lääketieteellinen 2049 taloustieteiden 1196 teknillinen 4506 Koulutusaloina myös hammaslääketiede 289 Terveydenhuolto 307 Koulutusohjelmia on 46
Tuotantotalouden osasto - Nuori, ketterä, kehittyvä - - Teollisuus on laboratoriomme -
9 Tuotantotalouden osasto teknillisessä tiedekunnassa Lääketieteellinen tiedekunta Teknillinen tiedekunta Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Sähkö- ja tietotekniikan osasto Teollisuustalous Luonnontieteellinen tiedekunta Humanistinen tiedekunta Taloustieteiden tiedekunta Kasvatustieteiden Maila Herrala, tiedekunta 7.11.2008 Konetekniikan osasto Arkkitehtuurin osasto Tuotantotalouden osasto Työtiede Laatu- ja projektijohtaminen
10 Tuotantotalouden osaston tutkinnot Kandin tutkinto Maisterin tutkinto pääaineena Tohtorintutkinto pääaineena Tuotannollinen johtaminen Tuotantotalous Tuotantotalous Teknologiajohtaminen Laatu- ja projektijohtaminen TkT: Henkilöstö, ergonomia ja turvallisuus Henkilöstö, ergonomia ja turvallisuus FT: Työtiede
11 Tuotantotalouden osaston tutkimusstrategia Tuotantotalouden osaston tutkimus keskittyy tuotantoon ja informaatiointensiivisiin organisaatioihin. Organisaatioita ja niiden tuotannollista toimintaansa analysoidaan kokonaisvaltaisina prosesseina tekniikan, talouden ja käyttäytymistieteiden näkökulmasta. Tuotantotalouden osaston tutkimus on luonteellaan vahvasti suunnittelutieteitä, uusien mallien luomista jo olemassa olevista käytänteistä tulevaisuutta silmälläpitäen. Tämän soveltavan tieteen päällimmäisenä tavoitteena on vahvistaa kansallisia sekä kansainvälisiä innovaatiojärjestelmiä talouden, liiketoimintojen ja työllisyyden kasvattamiseksi. Tuotantotalouden osastolla teollisuus itsessään on meidän laboratoriomme tutkimus suoritetaan läheisessä yhteistyössä erityyppisten organisaatioiden kanssa.
12 Tutkimuksen nykytila ja tavoitteet Nuori itsenäisenä osastona, mutta toimii silti aktiivisesti yliopiston sisällä ja ulkona. Selkeät tavoitemittarit (journal-julkaisut, konferenssipaperit, tutkimusraportit, väitöskirjat, jne.) tutkimuksessa ja julkaisuissa ohjaavat kaikkea tutkimustoimintaa. Suhteellisen korkea tavoite kuulua Euroopan Tuotantotalouden osastojen parhaimpaan neljännekseen vuonna 2015 Hyvä kehikko tieteellisen tutkimuksen kehittämiseen Motivoitunut henkilöstö, joka on aktiivista myös tutkimuksen saralla Hyvin johdettu osasto Tutkimuksen kehitystyöryhmä (TKTR)
13 Teollisuustalous Tutkimuksen painopistealueita (1): Liiketalous ja strateginen johtaminen PK-yritysten problematiikka ja kehittäminen sekä julkisen sektorin organisaatioiden tarkastelu. Hyödynnetty esim. ICT yritysten prosesseja tiedonhallinnan tutkimuksen yhteydessä. Liiketalouden ilmiöihin keskittynyt tutkimus tarkastelee eri teollisuuden alojen erityispiirteitä, tuottaen erilaisia yhteistyömalleja ja edesauttaen yritysten verkottumista. Tuotekehitys ja innovaatiot Tuotekehitys organisaation sisällä tai yhteistyö useiden yritysten välillä siten, että tuotteiden kaupallistaminen tuotekehityksen tuloksena on päällimmäisenä mielenkiinnon kohteena. Alueelliset innovaatiot ja innovaatioinfrastruktuuri
14 Teollisuustalous Tutkimuksen painopistealueita (2): Tuotannollisen toiminnan johtaminen Toiminnan ja prosessien optimointi Lean management Tuotantoprosessit terveydenhuoltosektorilla Toimitusketjun hallinta ja logistiikka Arvoketjujen analyysi yhdistää liiketalouden ilmiöt toimitusketjujen hallintaan. Tuotannon tehostaminen toimitusketjujen hallinnan kautta. Toimitusketjujen ketteryys.
15 Laatu- ja projektijohtaminen Tutkimuksen painopistealueita: Laatujohtaminen Laatujohtamisen menetelmät erityyppisten prosessien johtamisessa. Laatujohtaminen terveydenhuollossa. Projektijohtaminen Useista yrityksistä muodostuvien projektiverkostojen hallinta. Projektien sidosryhmäjohtaminen. Projektiyritysten liiketoimintamallit.
16 Työtiede Tutkimuksen painopistealueita: Yksilön huomioiminen tuotannossa, tuotteiden ominaisuuksissa ja työyhteisössä Käytettävyystekniikka sekä käyttäjäkeskeinen suunnittelu Työ- ja henkilöriskien estäminen ja turvallisuusjohtaminen
17 C-Business
18 Yhdyskuntien perusrakenneverkostot niiden omistaminen, johtaminen ja toiminta Tavoitteet Kartoittaa erilaiset yhdyskuntien perusrakenneverkostojen omistusjärjestelyt ja hallintorakenteet Kuvata verkostojen tuottama liiketoiminta tai julkinen palvelu sekä arvonlisäys Tyypittää erilaiset hallinto- ja omistusmallit sekä arvioida niiden vahvuuksia ja heikkouksia Arvioida erilaisten hallinto- ja omistusmallien liiketoiminta- ja arvonlisäyspotentiaalia liiketoiminnan, sijoitustoiminnan ja julkisen palvelun näkökulmista
19 Perusrakenneverkostot Suomessa Verkko Omistus Hallintomalli Liikenne Tieverkot Valtio Valtion omistama osakeyhtiö Katuverkot Kunta/kaupunki/yksityinen Tulosyksikkö tai liikelaitos Rautatiet Valtio Valtion omistama osakeyhtiö Satamat Kunta/kaupunki Liikelaitos tai kaupungin omistama osakeyhtiö Lentokentät Valtio Valtion omistama osakeyhtiö Paikallinen yhdyskuntatekniikka Vesi ja viemäröinti Sähkö, paikallisverkko Kunta/kaupunki Kunta/kaupunki/yksityinen Liikelaitos tai kaupungin omistama osakeyhtiö Liikelaitos tai kaupungin omistama osakeyhtiö tai yksityinen osakeyhtiö Puhelin- ja dataverkko, paikallinen Kunta/kaupunki/yksityinen Liikelaitos tai kaupungin omistama osakeyhtiö tai yksityinen osakeyhtiö Lämmitys Kunta/kaupunki/yksityinen Liikelaitos tai kaupungin omistama osakeyhtiö tai yksityinen osakeyhtiö Kansallinen yhdyskuntatekniikka Sähkö, pääverkko Puhelin- ja dataverkko Yksityinen (valtio vähemmistöomistaja) Yksityinen (valtio osassa vähemmistöomistaja) Yksityinen osakeyhtiö Yksityinen osakeyhtiö
20 Infran yksinkertaistettu markkina-arkkitehtuuri Hyödykkeen jakelu (hyödykkeen käyttö) Hyödyketuotanto ja siirto (infran käyttö) Lopputuotemarkkinat Käyttömarkkinat Lopputuotteen hinnoittelu ja kustannusvastaavuus, korvattavuus, vaihtoehdot Infran käytön hinnoittelu ja kustannusvastaavuus, päästöt, onnettomuudet, monopolit, jne. Infrapalvelut Hallinta ja operointi Omistus Säädöksen ja määräykset Palvelumarkkinat Pääomamarkkinat, julkiset palvelut Lait, asetukset, standardit, yhteiskunnan valvonta Monopolit, oligopolit Markkinainformaation vääristymät, riskien hinnoittelu Subventiot, tulonsiirrot, verovääristymät
21 Tutkimuskysymyksiä Mitkä ovat syyt tiettyjen hallintomallien olemassaoloon? Historia Kehityskaaret eri verkostoilla Nykyisten hallinto- ja omistusmallien vahvuudet ja heikkoudet Miksi toimii hyvin / miksi ei toimi? Markkinavääristymät sekä ulkoiset kustannukset ja hyödyt Mallien arvonlisäys käyttäjille ja omistajille Sosio-ekonominen hyöty (jos laskettavissa) Liiketaloudellinen hyöty (esim. liikelaitosten tilinpäätökset) Sijoittajan arvonlisäys (vapaan kassavirran herkkyys ja riskit) Sosioekonomiset ja teknologiset riskit Miten omistajaohjaus vaikuttaa? Miten sen tulisi vaikuttaa? Onko näköpiirissä erityisen merkittäviä huomioitavia teknis-taloudellisia riskejä (vrt. Nokian vesiongelmat)? Mallien näköpiirissä oleva evoluutio ja odotettavissa olevat vaikutukset Miten omistus ja hallinto näyttäisi kehittyvän? Mitä vaikutuksia (myös etuja ja haittoja) näyttäisi kehitys tuovan tullessaan? Hyödynnetään muiden verkostomallien kokemuksia
22 Tulokset Verkostojen omistus- ja hallintomallien perustyypit ja niiden arkkitehtuuri. Perustyyppien toimintalogiikka ja arvonlisäys eri osapuolille (käyttäjät, omistajat, yhteiskunta). Näkemys mallien vahvuuksista ja heikkouksista liiketaloudellisesta, sijoituksellisesta ja palvelukyvyn näkökulmasta. Perusrakenneverkostojen omistuksen ja hallinnon soveltuvuus- / toimivuuskriteeristö sekä arviointikehikko. HUOM! Verkostoille ei esitetä suosituksia jonkin tietyn mallin käyttöönottamisesta tarkoituksena on tuottaa perusaineistoa perusrakenneverkostojen omistamisen ja hallinnon kehittämiseen, ei viedä asioita mihinkään tiettyyn suuntaan. POIKKEUS! Jos jokin toimija haluaa erityisiä suosituksia tai pohdintoja, niin ne toimitetaan luottamuksellisena muistiona ao. toimijalle.
23 Tutkimuksen vaiheistus, päätehtävät 1. Perusrakenneverkostojen ominaisuudet ja yleinen malli verkoston toiminnasta (käsitemalli) 2. Eri perusrakenneverkostojen hallinnon, omistuksen ja toiminnan kuvaus 3. Verkostojen tyypittäminen omistuksen ja hallinnon mukaan 4. Liiketoiminnallisten ja sosioekonomisten riskien arviointi 5. Sijoittajien riskit eri omistus- ja hallintomalleissa 6. Vahvuuksien ja heikkouksien analyysi 7. Näköpiirissä olevat kehitystrendit 8. Eri mallien soveltuvuuden ja toimivuuden arviointi 9. (Suositukset niille toimijoille, jotka sitä haluavat) 10. Synteesi ja loppuraportointi 11. Loppuseminaari
24 Tutkimuksen organisointi ja rahoitus Tutkimuskonsortio: Oulun yliopisto VTT Aalto yliopisto Johtotiimi muodostuu johtavista tutkijoista: TkT Pekka Leviäkangas, VTT prof. Harri Haapasalo, OY prof. Antti Talvitie, TKK Tutkimuskumppanit: Berkeleyn yliopisto Aalto yliopisto ja Oulun yliopisto EIB (jatko-opiskelijan rahoitus, noin 30 KEUR) Osallistujat: Väylälaitokset, LVM, VM, 1-3 satamaa, 1-3 kaupunkia tai niiden liikelaitosta, 1-3 suurempaa rakennus- tai konsulttiyritystä, eläkeyhtiöt... Rahoitus: TEKES 70% 700 KEUR Yritykset 15% 150 KEUR Muu julkinen rahoitus 15% 150 KEUR yhteensä 100% 1 000 KEUR
25 Tutkimuksen vaiheistus, osatehtävä TP1 Perusrakenneverkostojen ominaisuudet ja yleinen malli verkoston toiminnasta (käsitemalli) Kirjallisuustutkimus, katsaus Suomeen ja Eurooppaan esimerkkeinä eri verkostojen malleja eri maissa Sisäiset asiantuntijatyöpajat 2 kpl Työpaja 1: notaatiot, kunkin verkoston asiantuntijan katsaukset kotimaisiin ja ulkomaisiin esimerkkeihin Työpaja 2: käsitemallin (perusarkkitehtuurin) luonnostelu Käsitemallin viimeistely
26 Tutkimuksen vaiheistus, osatehtävä TP2 Eri perusrakenneverkostojen hallinnon, omistuksen ja toiminnan kuvaus Liikenneverkot: tiet kadut rautatiet lentokentät satamat meriväylät Yhdyskuntatekniset verkot: vesi, viemäri lämpö Energiaverkot: sähkö
27 Tutkimuksen vaiheistus, osatehtävä TP3 Verkostojen tyypittäminen omistuksen, hallinnon, operoinnin ja markkinoiden mukaan Luokittelukriteeristö, esim. Kuluttaja / yritysmarkkinat, asiakkaiden segmentointi Tuottajamarkkinoiden mukaan (monopoli, oligopoli, jne.) Yhteiskunnallinen kriittisyys, tarvehierarkia; välttämättömyyshyödyke vs. mukavuushyödyke Omistussuhteiden ja hallintotavan mukaan (valtio, kunta, liikelaitos, osakeyhtiö) Markkinahäiriöiden kuvaus; joissakin tapauksissa saattaa olla mahdollista jopa laskea niiden suuruusluokka
28 Tutkimuksen vaiheistus, osatehtävä TP4 Liiketoimintariskien arviointi ja mittaaminen Merkittävimmät strategiset ja operatiiviset riskit Tekniset, ympäristö, hallinto, lainsäädäntö, markkinahäiriöt Liiketoimintariskin mittaaminen kassavirtavaihtelun avulla (liiketoiminnan ) Taseriskien arviointi
29 Tutkimuksen vaiheistus, osatehtävä TP5 Sijoitusriskien arviointi ja mittaaminen Merkittävimmät strategiset ja operatiiviset riskit TP4:stä liiketoimintaan liittyvät Erityisesti omistajuuteen liittyvät (vastuut, tuottovaateiden asettaminen, omistajaohjauksen ja corporate governancen onnistuminen) Vapaan kassavirtavaihtelun mittaaminen (equity, debt )
30 Tutkimuksen vaiheistus, osatehtävät TP6 Vahvuuksien ja heikkouksien analyysi Omistajien ja käyttäjätahojen edustajien haastattelut, esim. Tiehallinto, autoliitto, SKAL RHK, VR, merkittävät asiakasyritykset MKL, Finnstaship, yksityiset varustamot Liikelaitosjohto, lautakunnat, valtuutetut Finngrid, voimayhtiöiden edustajat, merkittävät asiakasyritykset
31 Tutkimuksen vaiheistus, osatehtävä TP7 Näköpiirissä olevat kehitystrendit Julkisten omistajien (valtio, kunnat) strategiat ja ohjelmat Omistajien ja käyttäjätahojen edustajien haastattelut Valitut kansainväliset esimerkit
32 Tutkimuksen vaiheistus, osatehtävä TP8 Eri mallien soveltuvuuden ja toimivuuden arviointi Omistajien ja hallinnoijien tavoitteet suhteessa markkinoihin, liiketoimintapotentiaaliin ja sosioekonomisiin tavoitteisiin Tavoitekonfliktien tunnistaminen ja analyysi
33 Tutkimuksen vaiheistus, osatehtävä TP9 Suositukset niille toimijoille, jotka sitä haluavat Suositukset annetaan luottamuksellisina ja toimijakohtaisina erikseen pyydettäessä Koskee vain rahoittavia tahoja Mikä omistus- ja hallintomalli toisi parhaimman tuoton ja minimoisi negatiiviset vaikutukset? Mitä riskejä liiketoiminnallisia tai yhteiskunnallisia eri mallit sisältävät?
34 Tutkimuksen vaiheistus, osatehtävät TP10 ja TP11 Synteesi ja loppuraportointi Julkinen loppuraportti Loppuseminaari Kutsutaan toimijat, rahoittajat sekä tutkimukseen eri tavoin osallistuneet tahot Mediatiedotteet
35 Liiketaloudelliset riskit ja sosiaaliset näkökulmat Omistajat / osakkaat Vapaa kassavirta & beta, sosioekonominen korvaus, arvo-/eturiskit Hallintoelimet Yleinen turvallisuus, Oikeudenmukaisuus, luotettavuus Perusrakenneverkosto ja tuotteet Kassavirta profiilit, beta, toimintariskit Julkiset / yksityiset toimijat Edullisuus, turvallisuus, luotettavuus, saatavuus Käyttäjät / asiakkaat
Organisaatio 36 Ohjausryhmä TP1 TP2 TP3 TP4&5 TP6 TP7 TP8 TP9 TP10 & 11 Julkiset tiet Talvitie Rautatiet Leviäkangas Lentokentät NN Satamat Permala Kunnallinen liikenne Rosenberg Vesi ja viemäröinti NN Lämmitys Sipilä Sähkö Hänninen Tieteellinen koordinointi: Leviäkangas & Talvitie & Haapasalo Haapasalo Haapasalo Talvitie Leviäkangas Haapasalo Leviäkangas Talvitie Haapasalo & Leviäkangas Talvitie & Haapasalo & Leviäkangas Tekninen koordinointi: Leviäkangas & Herrala
37 Tulosten hyödyntäminen Liiketoiminnan suunnittelu ja kehittäminen Riskien kartoitus Sosioekonomisten riskien kartoitus palvelee erityisesti julkista sektoria Liiketoiminnallisten riskien kartoitus palvelevat perusrakenneverkoston toimijoita Sijoitusriskien kartoitus palvelevat etenkin institutionaalisia sijoittajia Uudelleenjärjestelyjen tarve ja erilaiset mahdollisuudet järjestää omistus, hallinto ja johtaminen Suositukset (niitä pyydettäessä) Valtion ja kuntien rahoitusasioiden järjestäminen Vastauksia eri tasoilla julkisissa organisaatioissa, yrityshallinnoissa ja yhteiskunnassa käytyihin keskusteluihin. Tulosten käyttöönottoaika on lyhyt