VALTUUSTO 23 14.12.2016 ESITYS SILTASAIRAALAN INVESTOINNISTA VALT 23 HUS/2344/2016 Meilahden sairaala-alueelle rakennettavasta uudesta Siltasairaalasta on valmistunut hankesuunnitelma, jonka HUS:n hallitus hyväksyi 14.11.2016 ( 150). Hallitus päätti esittää investoinnin valtuuston hyväksyttäväksi. Valtuusto käsitteli 11.12.2013 ( 47) Traumakeskus-Syöpäkeskus -hanketta, jonka nimi on valmistelun edetessä vaihdettu rakennusta paremmin kuvaavaksi Siltasairaalaksi. Valtuusto hyväksyi hankkeen investoinnin jatkovalmistelua varten ja sen enintään 250 milj. euron kustannusarvion. Siltasairaalan hankesuunnitelmaan perustuva kustannusarvio on 280 milj. euroa. Rakennuksen laajuus on 68 690 bruttoneliötä ja 32 880 hyötyneliötä. Rakentaminen ajoittuu vuosiin 2018 2022. 1.7.2016 on tullut voimaan laki kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta. Lain mukaan yli 5 miljoonan euron investointeja sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuksiin voidaan ennen vuoden 2019 loppua tehdä vain sosiaali- ja terveysministeriön poikkeusluvalla. Ministeriö voi myöntää luvan, jos investointi on perusteltu palvelujen saatavuuden turvaamiseksi ja se on alueen palvelurakenteen kannalta tarpeellinen. Siltasairaalan poikkeuslupahakemus on lähetetty STM:lle 15.11.2016. Uudisrakennus sijoittuu Meilahden tornisairaalan ja nykyisen Syöpätautien klinikkarakennuksen väliin ulottuen Tornisairaalan eteläosasta Syöpäklinikan pohjoispäähän. Meilahden sairaalan vanha laboratoriosiipi, sen yhteydessä olevat toimistoparakit ja väliaikaiset PET- ja magneettikuvaustilat puretaan. Uusi rakennus yhdistetään sekä toiminnallisesti että tilojen osalta em. kahteen nykyiseen sairaalaan. Siltasairaala korvaa Töölön sairaalan ja suurelta osin Syöpätautien klinikkarakennuksen. Rakennuksesta erottuu toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti kaksi rakennusosaa. Syöpätautien klinikan yhteyteen, Paciuksenkadulta keskusaukiolle johtavan uuden ajoväylän pohjoispuolelle, sijoittuu neljäkerroksinen rakennusosa Syöpäkeskuksen käyttöön. Ajoväylän eteläpuolelle, tornisairaalan ja Paciuksenkadun väliselle alueelle sijoittuvat laajaan matalaan jalustamaiseen osaan sairaalan ns. kuumat toiminnat. Niiden päälle sijoittuu korkeampi vuodeosastojen rakennusosa. Rakennusosia yhdistää siltamainen ajoväylän ylittävä rakennusosa. Hankkeen perustelut Meilahden sairaala-alueen ja sinne sijoittuvien toimintojen keskittämis- ja kehittämistarpeiden taustalla ovat vanhojen sairaalarakennusten huono kunto ja myös erikoissairaanhoidon kehittyvien prosessien tilatarpeet, valtakunnalliset ja Uudenmaan sairaaloiden työnjakomuutokset sekä väestömäärän ja -rakenteen kehitys ja siihen liittyvä palvelukysynnän kasvu. Siltasairaalan mitoituksessa kysynnän kasvu näkyy lähinnä syöpäpotilaiden määrän merkittävänä lisäyksenä. Muiden Siltasairaalan toimintojen kysyntäarviot perustuvat pääosin HUS-alueen ennustettuun väestökehitykseen.
Palvelujen kehittäminen Siltasairaalassa Siltasairaalan käyttöönoton yhteydessä Töölön sairaalasta luovutaan ja sen mittavilta korjauskustannuksilta vältytään. Syöpätautien klinikan erittäin huonokuntoinen ja vaikeasti nykyisiin tarpeisiin muutettavissa oleva torniosa voidaan purkaa ja käyttää myös sen korjauksiin tarvittava rahoitus syöpäpotilaiden nykyaikaiseen hoitoon soveltuvien tilojen rakentamiseen. Siltasairaalaprojektia on koko valmistelun ajan pidetty kiireellisenä, muut hanketarpeet ohittavana investointina HUS:ssa. Kiireellisyys korostuu edelleen, sillä Töölön sairaalan ja Syöpätautien klinikan toimintoja joudutaan toistuvasti siirtämään muihin sairaaloihin hankaliin väistöihin vakavien sisäilmaongelmien, putkirikkojen ja muiden teknisten ongelmien vuoksi. Tämä on jo nyt johtanut vaikeuksiin tuottaa potilaiden tarvitsemaa vaativaa erikoissairaanhoitoa ja lisännyt henkilökunnan kuormitusta. Tavoite käyttää Töölön sairaalaa Siltasairaalan valmistumiseen asti sisältää riskejä, jotka toteutuessaan merkitsevät Töölön vaativan päivystys- ja muun toiminnan vaarantumista, pilkkomista väliaikaisesti eri sairaaloihin ja siten palvelujen saatavuuden vaikeutumista ja lisäkustannuksia. Investointi edistää kansalliselle sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukselle asetettuja tavoitteita. Siltasairaalan ja muiden Meilahden sairaaloiden kokonaisuuteen keskitetään Uudenmaan alueen ja osin koko Suomen vaativin erikoissairaanhoito. Erityisosaamista ja mm. raskasta päivystysvalmiutta ja 24/7 -tukipalveluja edellyttävät keskitetyt palvelut voidaan Meilahden kokonaisuudessa tuottaa hajautettuja malleja laadukkaammin, tehokkaammin ja potilaiden yksilölliset tarpeet huomioiden. Hanke on alueen erikoissairaanhoidon kehittyvän palvelurakenteen ja kustannusten hallinnan kannalta välttämätön. Siltasairaalan vision mukaisesti Meilahden sairaala-alueesta muodostuu Siltasairaalan valmistuttua tulevaisuuden potilaiden korkeatasoinen, kehittyvä ja kilpailukykyinen erikoissairaanhoidon palvelukokonaisuus. Töölön sairaalan toimintojen siirtyessä Meilahteen sairaala-alue kokoaa yhteen kaikkien erikoisalojen vaativat, ympäri vuorokauden tuotettavat palvelut tukitoimintoineen. Investoinnin tuottavuustavoitteet liittyvät toimintojen fyysiseen integroitumiseen, yhteisten tukipalveluiden järjestämiseen ja suurten yksiköiden tuomaan joustoon henkilöstöresurssien suunnittelussa. Siltasairaala suunnitellaan osaksi Meilahden sairaalat -kokonaisuutta ja Syöpäkeskuksen käytössä olevaa vanhaa klinikkarakennusta. Uuteen sairaalaan rakennetaan tilat ortopedian, traumatologian, käsikirurgian, neurokirurgian, päivystyksellisen plastiikkakirurgian sekä vaativan suu- ja leukakirurgian toiminnoille. Sinne toteutetaan myös tilat onkologian, hematologian, gynekologisen syövän ja keuhkosyövän poliklinikkatoiminnoille sekä syövän hoidossa tarvittaville vuodeosastoille. Töölön sairaalan ja Meilahden sairaalan yhdistyessä muodostetaan useista toiminnoista uudet, täysin integroidut yksiköt. Näitä ovat mm. päivystysalue, leikkaukseen kotoa -yksikkö, hybridisalien kokonaisuus ja yöllinen päivystysheräämö. Siltasairaalassa siirrytään lyhythoitoisiin potilasprosesseihin, joiden toteuttaminen nykyisissä tiloissa on eri syistä vajavaista. Tavoitteena on erityisesti välttää turhia vuodeosastojaksoja. Osastohoitoa korvataan lyhythoitoisen kirurgian Leiko-yksiköllä, päiväsairaalatoiminnalla ja poliklinikoilla.
Investoinnin vaikutus HUS:n kiinteistöjen käyttöön Siltasairaalan päivystys yhdistää Töölön tapaturma-aseman ja Meilahden nykyisen päivystyspoliklinikan. Siltasairaalaan suunnitellaan nopeaan diagnostiikkaan ja hoitoon perustuva tertiääritason päivystysalue. Tutkimus- ja hoitoprosessien kannalta samanlaisten päivystyspotilaiden arvioinnissa ja hoidossa käytetään yhtenäisiä malleja ja resursseja. Potilaiden ryhmittely ylittää kliinisten erikoisalojen jaon eikä se perustu potilaan saapumistapaan. Teho-osasto, tehovalvonta ja valvonta kootaan yhteen Meilahden nykyisten teho-osastojen kanssa. Tällä vältetään erillisten, kalliiden ja vaikeasti ylläpidettävien vuodeosastoilla ja muissa yksiköissä sijaitsevien valvontojen ongelmat. Leikkausosaston 16 salia ovat toiminnallisesti ja fyysisesti suoraan yhteydessä Meilahden sairaalan nykyiseen 18 salin leikkausosastoon. Siltasairaalan poliklinikalle yhdistetään Töölön sairaalan eri lääketieteellisten erikoisalojen poliklinikat. Syöpäkeskuksessa parannetaan palvelujen tuottavuutta ja laatua yhdistämällä poliklinikat ja päiväsairaalatoiminta. Syöpäpotilaiden lääkehoitojen keskittäminen päiväsairaalassa solunsalpaajayksikön läheisyyteen lyhentää lääkekuljetuksia ja lisää lääkkeiden toimitusvarmuutta. Siltasairaalaan rakennetaan neljään kerrokseen neljä vuodeosastoa, joissa on yhteensä 215 sairaansijaa. Töölön sairaalasta siirtyvän toiminnan ja Syöpäkeskuksen vuodeosastot suunnitellaan hyvin samanlaisiksi, jotta mm. potilashoidon muuttuvat tarpeet voidaan turvata. Potilashuoneet ovat yhden hengen huoneita, mikä mahdollistaa potilaan yksityisyyden ja omaisten läsnäolon. Tarvittaessa ruuhkatilanteissa osaan potilashuoneista voidaan ottaa kaksi potilasta. Siltasairaalaan keskeinen tavoite on Meilahden tornisairaalan, Kolmiosairaalan, Syöpäkeskuksen ja Töölön sairaalasta siirtyvien yksiköiden toiminnallinen integraatio ja siihen liittyvät potilaslähtöiset prosessit. Integraatiotavoitteita on myös opetuksen ja tutkimuksen sekä sairaanhoidollisten ja muiden tukipalveluiden järjestämisessä Meilahden sairaala-alueella. Siltasairaalan investointi tukee keväällä 2016 laaditun pääkaupunkiseudun sairaala-aluevision 2030 tavoitteita. Vision mukaan vaativa sairaalatoiminta keskitetään neljälle kampukselle: Meilahti, Malmi, Jorvi ja Peijas. Siltasairaalan käyttöönoton jälkeen Töölön sairaalaa ei enää tarvita Uudenmaan alueen erikoissairaanhoitoon. HUS on käynnistänyt Helsingin kaupungin kanssa neuvottelut Töölön kiinteistön asemakaava- ja muista järjestelyistä. Töölön sairaalan alkuperäinen osa valmistui vuonna 1932 Suomen Punaisen Ristin tapaturmakirurgiseksi sairaalaksi. Poikkeusoloja varten varasairaalaksi varustettu väestönsuoja rakennettiin vuonna 1940. Töölön sairaalaa laajennettiin kolmella rakennusosalla vuonna 1960. Lisärakentamista on tehty myös vuonna 1984 ja vuonna 2000. Jo usean vuoden ajan Töölön sairaalaan on tehty vain välttämättömiä korjauksia. Teknisen kuntoarvion (2012) mukaan LVI-järjestelmien korjaustarve on suuri ja myös muut talotekniset järjestelmät ovat pikaisen uusimisen tarpeessa. Sairaalan toimintoja on siirretty epidemiariskien, sisäilmaongelmien ja ruuhkautumisten vuoksi muihin sairaaloihin.
Siltasairaalan kustannusarvio ja aikataulu Peruskorjattunakaan Töölön sairaalaan ei saada moderneja vaativan sairaalatoiminnan tiloja, joten kiinteistö voidaan suunnitella muuhun käyttöön. Syöpätautien klinikkarakennus on suunniteltu vuodeosastotoiminnan näkökulmasta, mikä vaikeuttaa nykyaikaista avohoitopainotteista toimintaa. Rakennus on valmistunut vuonna 1962. Huonokuntoinen, kapea torniosa ei ole muokattavissa moderniin vuodeosasto- eikä päiväsairaalahoitoon. Klinikan korjausprojektia suunniteltaessa on vahvistunut näkemys, että torniosan peruskorjaaminen ei ole taloudellisesti eikä teknisesti järkevää. Syöpähoitojen kasvavan kysynnän vuoksi peruskorjauksilla ei saataisi riittävästi tilaa koko toiminnan säilyttämiseksi samassa rakennuksessa. Toiminnan jakaminen vanhan klinikkarakennuksen säilytettäviin osiin ja uuteen Siltasairaalaan mahdollistaa vanhan rakennuksen torniosan purkamisen 3. kerroksesta ylöspäin. Käyttöön jäävissä kerroksissa 0 2 hyödynnetään viime vuosina tehtyjä suuria sädehoitoyksikön ja muita investointeja. Siltasairaalan sijoitus osaksi Meilahden sairaaloita tuo kaikkiin sairaalan keskeisiin toimintoihin tilankäytössä pelivaraa. Esimerkiksi poikkeustilanteissa käytössä on laaja yhteinen leikkausosastoalue ja yhteiset teho- ja valvontaresurssit sekä alueen muiden sairaaloiden resurssit ja osaaminen. Suurin osa tiloista suunnitellaan geneerisiksi, jolloin hoidettavien potilasryhmien muutokset eivät keskeytä sairaalan toimintaa. Töölön sairaalan ja nykyisen Syöpätautien klinikan lisäksi Siltasairaalaan siirtyy yksittäisiä potilasryhmiä myös Jorvin ja Peijaksen sairaaloista, Kirurgisesta sairaalasta, Kolmiosairaalasta ja Naistenklinikalta osana HYKS:n toiminnallista kehittämistä. Vapautuvien tilaresurssien kautta siirrot mahdollistavat palvelujen rakennemuutoksia koko HYKS-alueella. Siltasairaala lisää erikoissairaanhoidon tilamäärää noin 69 000 bruttoneliöllä. Hanketta edeltävän, rakentamisvaiheessa olevien uusien maanalaisten laitetilojen laajuus on 4 900 brm2. Tiloja, joista luovutaan kokonaan Siltasairaalan investoinnin jälkeen, on yhteensä noin 50 000 brm2. Luku sisältää Töölön sairaalan, Syöpäklinikan torniosan, Meilahden laboratoriosiiven ja edellä todetut väliaikaiset rakennukset. Hankesuunnitelman tiedoilla laskettu Siltasairaalan rakennushankkeen kustannusarvio on 275 milj. euroa Helsingin hintatasolla 9/2016. Lisäksi hankkeesta aiheutuu muita kuin rakennushankkeeseen välittömästä kuuluvia kustannuksia 5 milj. euroa, joten koko kustannusarvio on 280 milj. euroa. Kustannukset ovat 8 516 euroa/hym2 ja 4 076 euroa/brm2. Kustannusarvio sisältää HUS:ssa noudatetun käytännön mukaisesti kiinteät sairaalalaitteet, joita ovat mm. leikkaussalien ja tehohoitohuoneiden kattokeskukset, leikkauspöydät, instrumenttien pesulaitteet, tutkimusvalaisimet ja potilasnosturit. Kustannusarvio ei sisällä nykyisin HUS-Tietohallinnon tehtäviin ja hankintavastuulle kuuluvia tietoteknisiä järjestelmiä ja laitteita, jotka HUS:n rakennusinvestoinneissa suunnitellaan ja budjetoidaan tietohallinnon tulosalueen hankkeina. Rakennuksen kustannusarviossa ei myöskään ole esimerkiksi kuvantamislaitteita ja Hyksin kliinisten tulosyksiköiden tutkimus- ja hoitolaitteita, jotka HUS:ssa budjetoidaan erillisiin hankintaohjelmiin, ja joiden uusimistarpeet pääosin ovat riippumattomia rakennusinvestoinnin ajankohdasta.
Rakennusinvestoinnin ulkopuolisina erinä budjetoitavat tietojärjestelmäkustannukset ja tilojen ensikertainen kalustaminen sekä edellä todetut tutkimus- ja hoitolaitteiden hankinnat sairaalan käyttöönoton yhteydessä ovat alustavan arvion mukaan yhteensä 25 30 milj. euroa. Sote- ja maakuntauudistuksen voimaantulon yhteydessä vuonna 2019 sovellettava kesken olevien investointien rahoitusjärjestely ei vielä ole tiedossa. Siltasairaalan 280 milj. euron kustannuksista noin 45 milj. euroa arvioidaan kertyvän nykyisen HUS-organisaation aikana vuoden 2018 loppuun mennessä. Maakuntauudistuksessa sairaanhoitopiirien varallisuus ja velat siirtyvät maakunnille. Lakiluonnoksen mukaan maakunnille perustetaan niiden yhdessä omistama toimitilapalveluja tuottava kiinteistöyhtiö, jonka omaisuudeksi maakunnat siirtävät nykyisten sairaanhoitopiirien kiinteistöt ja niihin kohdistuvat velat. Siltasairaalan investoinnista ennen vuotta 2019 aiheutuvia kustannuksia ei erikseen laskuteta HUS:n jäsenkunnilta, vaan se siirtyy keskeneräisenä käyttöomaisuutena Uudenmaan maakunnalle. HUS:n investoinnit rahoitetaan käytössä olevasta omaisuudesta syntyvien vuosittaisten poistojen ja lainarahoituksen yhdistelmällä. Vuosittaiset käyttöomaisuuden poistot sisältyvät HUS:n palveluhintoihin. Palvelut hinnoitellaan perussopimuksen mukaisesti sairaanhoitoalueittain kustannusvastaavasti siten, että sairaanhoitoalueen palvelutulot kattavat palveluiden tuottamisesta aiheutuneet kustannukset (toimintakulut, rahoituskustannukset ja poistot). Siltasairaalan aikataulu perustuu siihen, että toteutusmuotona käytettävä yhteistoiminnallinen projektinjohtourakka tavoitebudjetilla mahdollistaa samanaikaisen suunnittelun ja rakentamisen. Toteutussuunnittelu alkaa tammikuussa 2017. Purku- sekä maanrakennus- ja louhintatyöt käynnistyvät tammikuussa 2018 Siltasairaalan eteläpäästä. Syöpäklinikan kohdalta maanrakennus ja louhinta aloitetaan syyskuussa 2018, kun uudet maanalaisiin tiloihin tulevat sädehoitolaitteet ovat toiminnassa. Varsinaiset rakennustyöt käynnistyvät Siltasairaalan eteläosassa kesällä 2018 ja Syöpäkeskuksen osalta keväällä 2019. Rakennustyöt valmistuvat vuoden 2022 loppuun mennessä. Päätoteuttajalta edellytetään vielä selvitystä, miten valmistumista voidaan nopeuttaa. Hallitus Valtuusto päättää hyväksyä Siltasairaalan investoinnin enimmäiskustannuksiksi 280 milj. euroa. Hankkeen kustannuksissa voidaan ottaa ilman valtuuston erillistä käsittelyä huomioon rakentamisen tarjoushintaindeksin 9/2016 jälkeinen muutos. Päätös Valtuusto päätti yksimielisesti hyväksyä Siltasairaalan investoinnin enimmäiskustannuksiksi 280 milj. euroa. Hankkeen kustannuksissa voidaan ottaa ilman valtuuston erillistä käsittelyä huomioon rakentamisen tarjoushintaindeksin 9/2016 jälkeinen muutos.