Nilsiän yhtenäiskoulu Heikki Kinnunen 13.12.11
Laatukriteerit tai -toiminta perustuvat tieteelliseen tietoon, kokemusperäiseen tietoon (hyviä käytäntöjä) tai toimielimen määrittelemään tahtotilaan. Perusopetuksessa toimijoita ovat valtio, opetuksen järjestäjä, koulu, huoltaja, rehtori, opettaja ja oppilas. Jatkuvan kehittämisen prosesseja ovat suunnittelu, toteutus, arviointi ja toiminnan edelleen kehittäminen.
Tuntikehys on Siilinjärven tasolla parempi kuin Kuopiossa. Kouluja on kunnostettu ja kehitetty varustetaso on monilta osin hyvä määrätietoista kehittämistä tarvitaan. Oppilashuolto toimii hyvin.
Henkilökunta on pätevää. Täydennyskoulutusta on hyvin tarjolla. Henkilökunta on innostunut työstään. Koulunkäynnin ohjaajia on käytettävissä. Alakoululla perjantaiporinat Paljon mukavaa yhteistoimintaa myös vapaaajan puitteissa.
Ilmanlaatu- ja meluongelmat vaivaavat Paikat ovat rapistuneet, ei ole pidetty riittävän hyvää huolta. Remontoitavaa ja peruskorjattavaa löytyy Alakoulussa on tilan ahtautta. Pienluokkien purkaminen luokat pitää varustaa erityisoppilaita varten. Tarvittaisiin tiloja, joihin ryhmiä voidaan jakaa.
Yläkoulun ja lukion puolella on aineluokat. Alakoulun puolella on pääsääntöisesti omat luokat. Luokat on melko hyvin varustettu. Alakoulun käsityöluokat ja liikuntatila ovat hyvin toimivia. Kehittämistoiveita on kartoitettu. Miten määrätietoinen kehittäminen varmistetaan Kuopion kyydissä?
Alakoulun musiikkitilan varusteiden ja välineistön parantaminen. Alakoulun fysiikka-kemian välineistön uusiminen ja täydentäminen välineistö on sijoitettu teknisen työn luokkaan. Alakoulun tekstiilityön luokan kehittäminen myös kuvataiteen luokaksi. TVT-oppimisympäristö ei ole ajanmukainen.
Dokumenttikamera ja dataprojektori ovat jo melkein kaikissa luokissa. SmartBoardeja on yhteensä 3 kappaletta yhtenäiskoulun ala-koulussa. Miten hankinnoissa edetään? Tarvitaan määrätietoinen kehittämisohjelma. Luokissa on vanhentuneet tietokoneet. Vain muutamalla opettajalla on kannettava tietokone.
Tietokoneluokat ovat ok. Niitä on päivitetty säännöllisesti. Oppilaskoneita ei ole luokissa - tietokoneavusteinen opetus ei ole mahdollista. Uusien tekniikoiden ja laitteiden kokeilu opetuksessa ipadeja ja läppäreitä käyttöön
Wilma on otettu käyttöön. Kouluilla on omat kotisivut lisää ajankohtaista ja muutakin sisältöä olisi hyvä saada. Miten ja minne luokkien kotisivut julkaistaan? Mitä oppimisalustaa käytetään? Sähköisiä oppimateriaaleja on otettu käyttöön. Oppilailla ei ole koulun kautta sähköpostiosoitteita.
Erityisoppilaiden integrointi tavallisiin luokkiin pitäisi huomioida luokan varustuksessa. Kalusteiden uusimistarvetta perinteiset pulpetit oppilaille. Oppilaiden ja henkilökunnan ergonomia-asiat kuntoon
Nilsiässä on pienen kunnan ohut organisaatio. Lukion rehtori toimii sivistystoimenjohtajana. Suuri työmäärä, apulaisrehtori on apuna. Yhtenäiskoulussa on rehtori sekä apulaisrehtori yläkoulussa ja alakoulussa. Palonurmi ja Pajulahti toimivat niin kuin ennenkin kouluilla on omat rehtorit.
Kun yhtenäiskoulu muodostettiin Nilsiään, puhuttiin kokeilusta. Mitään yhteenvetoa kokeilusta ja kokemuksista ei ole tehty. Kaikista asioista pitäisi voida keskustella. Osa henkilöstöä kokee tilanteen ongelmalliseksi heikentää ilmapiiriä.
Alakoululla on apulaisrehtori, jolla on suuri opetusvelvollisuus. Alakoulu on oppilasmäärältään suurin mutta kehittämisresurssiltaan pienin koulu Nilsiässä. Yhtenäiskoulun rehtorilla ei ole opetustunteja - yleensä myös rehtori pitää tunteja. Rehtorin olisi hyvä myös käytännössä tuntea sekä yläkoulun että alakoulun toimintaa. Apulaisrehtorilla on liian vähän päätösvaltaa. Alakoululla ei ole omia määrärahoja. Hallintomalli luo tarpeetonta byrokratiaa ja portaita. Rehtori on harvoin alakoululla.
Yhtenäiskoulun heikkous pyritään yhdistämään lasten ja nuorten koulu. Lasten ja nuorten maailmat ovat erilaisia. Nilsiässä voidaan välttää ongelmat kaksi rakennusta Yhtenäiskoulussa nuorten ongelmat siirtyvät helposti lasten ongelmiksi, mutta nuorten ongelmat eivät helpotu (Sotkamo, Nurmes, Outokumpu)
Pitää tarjota oppilaille ja opiskelijoille riittävän pitkä ja rauhallinen ruokailuaika. Suomessa on yleisesti käytössä 15 minuuttia ruokailuun + 15 minuuttia välituntia tai voi jatkaa ruokailua Tietyt paikat alakoulun oppilaille istumajärjestys Mitkä ovat kouluruokailun tavoitteet Nilsiässä?
Alakoulun välituntipuuhia pitäisi lisätä. 300 lasta mahtuu huonosti alakoulun pihalle - välituntien porrastaminen. Ministadion käyttöön Piha-alueen laajentaminen lisää tilaa Valtakunnalliset kehittämishankkeet kuten Vipinää välkälle Yläkoulun välitunnit yläkoululaisten liikkuminen kaupungilla.
Terveydenhoitajan tilat ovat alakoululla hyvä asia nuorimmille oppilaille. Kirjasto ja nuorisotalo ovat lähellä. Sataman kehittäminen miten liikkuminen alueelle järjestetään? Liikkuminen urheilukentälle miten turvallisuutta parannetaan? Koulun piha-alueen kehittäminen
Yhteenveto siitä, mihin tänä vuonna on päästy, laaditaan ensi vuoden puolella. Miten laatutyö jatkuu Nilsiässä?