TALOUSARVIO 2017 TALOUSSUUNNITELMA Kaupunginvaltuuston hyväksymä

TALOUSARVIO 217 TALOUSSUUNNITELMA 217 219 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 14.11.216 Talonäyttely Lintula 217

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 217 TALOUSSUUNNITELMA 217-219 S I S Ä L L Y S L U E T T E L O sivu 1 VALKEAKOSKEN KAUPUNKISTRATEGIA 1 2 YLEISPERUSTELUT 6 2.1 Talouden kehitysnäkymät 6 2.2 Valtion toimenpiteiden vaikutuksen kunnallistalouteen 7 2.3 Kaupungin taloudellinen tilanne ja keskeiset taloudelliset tavoitteet 13 2.4 Väestötavoitteet ja työllisyys 18 2.5. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 2 2.6. Asuminen ja kaavoitus 22 3 HENKILÖSTÖ 25 4 RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA 4.1 Rakenne 3 4.2 Talousarvion sitovuus 31 4.3 Taloudellisten ja toiminnallisten tulosten seuraaminen 34 5 KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosan yhdistelmä tehtävittäin 36 5.1 Kaupunginhallitus 39 5.2 Sosiaali- ja terveyslautakunta 48 5.3 Kasvatus- ja opetuslautakunta 65 5.4 Sivistystoimen lautakunta 72 5.5 Liikunta- ja nuorisolautakunta 78 5.6 Tekninen lautakunta 83 6 TULOSLASKELMAOSA 95 7 INVESTOINTIOSA 12 8 RAHOITUSOSA 16 9 KONSERNITAVOITTEET 19 LIITTEET Kaupunginhallituksen vuosiavustukset 217 113 Vakanssi- ja henkilökuntaluettelo 114 Käyttötalouden yhdistelmä eriteltynä ulkoiset, sisäiset ja vyörytykset 123

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 21.11.216 Kaupunginhallitus Palvelukeskuksille, tulosalueille ja tulosyksiköille TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODELLE 217 Valtuusto hyväksyi vuoden 217 talousarvion kokouksessaan 14.11.216. Talousarviossa valtuusto vahvisti toimielimille sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Vuoden 217 talousarvio ja vuosien 218 219 taloussuunnitelma jaetaan palvelukeskuksille, tulosalueille ja tulosyksiköille. Lisäkappaleita voi tilata taloushallintosihteeri Merja Ojansivulta, puhelin 4 335 612. Täytäntöönpano-ohjeet pyydetään toimittamaan yksiköissä kaikille näitä ohjeita tarvitseville henkilöille ja käsittelemään palvelukeskusten johtoryhmissä ja työyksiköiden työpaikkakokouksissa. 1 Talousarvion velvoittavuus Kuntalaki velvoittaa noudattamaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa talousarviota. Kaupungin taloudenhoitoa koskevat keskeiset määräykset on annettu kuntalaissa, hallintosäännössä ja talousohjeissa. 2 Taloudellisuus Toimielinten ja niiden alaisen henkilöstön tulee talousarvion määrärahoja käyttäessään noudattaa säästäväisyyttä ja taloudellisuutta sekä pitää kaupungin tarjoamien palveluiden kustannukset kohtuullisella tasolla. Julkisten hankintojen tarjouspyynnöt tuodaan lautakuntiin käsiteltäviksi ennen niiden ilmoittamista julkisesti, mikäli lautakunta ei ole delegoinut päätöksentekoa viranhaltijalle. Toimialojen on kiinnitettävä erityistä huomiota tuloerien nopeaan laskuttamiseen ja perintään sekä hankittavien palveluiden ja materiaalien kustannuksiin. Lautakuntien on järjestettävä palvelutuotantonsa siten, että myönnetyt määrärahat riittävät. Ensisijainen vastuu rahojen riittävyydestä on palvelukeskuksen ja eri yksiköiden johtajilla. Esitettäessä menojen lisäystä tai tulojen vähennystä talousarvioon, lisämääräraha tai tulovajaus on ensisijaisesti katettava vastaavan suuruisella menojen vähennyksellä tai tulojen lisäyksellä. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus myös määrärahoihin ja

tuloarvioihin. Mikäli joudutaan tekemään muutoksia sisäisiin eriin on muutoksien valmistelussa huomioitava sekä veloittava että veloitettava osapuoli. 3 Käyttösuunnitelmien hyväksyminen Hallintosäännön 5. luvun 28 :n mukaan kaupunginhallitus ja lautakunnat hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Toimielimet voivat siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa edelleen alaisilleen viranhaltijoille. Valtuuston hyväksymän talousarvion sitovuus on esitetty talousarviokirjassa. Käyttösuunnitelmissa toimielinten tulee - sopeuttaa toimintansa myönnettyihin määrärahoihin, - suunnitella toimintansa varainhoitovuoden alussa niin, että määrärahat riittävät koko vuoden tarpeisiin ja että asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa, - pidättäytyä toiminnan laajentamisesta tai uusien tehtävien ottamisesta ellei siihen ole talousarviossa myönnetty varoja, - ottaa huomioon talouden tasapainottamisesta aiheutuvat talousarvion muutostarpeet. Määrärahojen kohdennuksessa vastuu on toimielimillä. Perustettavien uusien vakanssien ja sijaisuuksien täyttäminen tulee ajoittaa ja toteuttaa siten, että määrärahojen riittävyys voidaan turvata. 1.9.213 alkaen on ollut voimassa täyttölupamenettely siten, että luvan avoimeksi tulleen palvelussuhteen täyttämiseen, myös yli kuuden kuukauden sijaisuuden täyttämiseen, antaa kaupunginjohtaja, lukuun ottamatta - hoitohenkilöstöä, lääkäreitä ja laitosapulaisia sosiaali- ja terveystoimessa - opetushenkilöstöä ja kouluavustajia koulu- ja sivistystoimessa - ruoka- ja siivouspalveluhenkilöstöä sekä - palkkatuella palkattavaa henkilöstöä, joiden osalta täyttöluvasta päättää edelleen ko. palvelukeskuksen johtaja. Käyttösuunnitelmilla toimielimet jakavat käyttötalouden osalta valtuuston myöntämän sitovan määrärahan ja tuloarvion alemmille tasoille ja päättävät tarvittaessa tarkemmista tavoitteista, joiden on sopeuduttava valtuuston hyväksymiin tavoitteisiin. Käyttösuunnitelma on laadittava myös investointiosasta. Käyttösuunnitelmiin ei saa sisällyttää valtuuston sitovaksi hyväksymien meno- ja tuloperusteiden eikä tavoitteiden vastaisia eriä. Käyttösuunnitelmat tulee laatia siten, että valtuuston hyväksymät määrärahat riittävät koko vuodeksi. Käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä on toimielimelle esitettävä valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Toimielimen tulee määrätä käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä viranhaltijat, joilla on oikeus vahvistaa alemmantasoiset käyttösuunnitelmat ja mikä on viranhaltijoiden käyttösuunnitelmien sitovuustaso.

Viranhaltijat jakavat edelleen toimielimen vahvistaman osamäärärahan ja osatuloarvion tarkempiin osiin. Viranhaltijoiden käyttösuunnitelmien on puolestaan sopeuduttava kaikilta osiltaan toimielinten käyttösuunnitelmiin. Viranhaltijoiden käyttösuunnitelmien vahvistamisesta ja muuttamisesta on pidettävä päätöspöytäkirjaa. Taloussuunnitelmakaudelle on laadittu tasapainotusohjelma. Ohjelman toimenpideesitykset on otettava huomioon käyttösuunnitelmia laadittaessa. Käyttösuunnitelmien numero-osat laaditaan / tarkistetaan taloussuunnitteluohjelmistolla. Mahdolliset muutokset palkkaliitteelle tehdään keskitetysti. Korjausesitykset on toimitettava taloushallintosihteeri Merja Ojansivulle. Käyttösuunnitelmat on käsiteltävä 27.1.217 mennessä. Hyväksytyt käyttösuunnitelmat on toimitettava taloushallintosihteeri Merja Ojansivulle. Käyttösuunnitelman laadinnan jälkeen valmistellaan vuotta 217 koskevat kuukausibudjetit 17.2.217 mennessä. 4 Talousarvion ja käyttösuunnitelmien toteutumisen seuranta Valtuustotasolla talousarvion toteutumista seurataan raportoinnilla, jota toteutetaan konsernitasolla, lautakuntatasolla ja tehtävätasolla. Raportointijaksot ovat tammi-huhtikuu ja tammi-elokuu. Osavuosikatsausten yhteydessä raportoidaan myös toteutumien olennaiset poikkeamat suhteessa talousarvioon, niiden syyt sekä toimenpide-esitykset poikkeamien korjaamiseksi. Tilinpäätöksen yhteydessä raportoidaan koko vuoden toiminnasta. Kaupunginhallitukselle ja lautakunnille raportoidaan toiminnasta, palvelujen saatavuudesta ja taloudesta kuukausittain. Palvelukeskusten johtajat vastaavat omalta osaltaan tehtävätason sisällä toteutettavasta raportoinnista. Raportit käsitellään ennen luottamushenkilökäsittelyä ao. palvelukeskuksen johtoryhmässä. Toimielimen tulee käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä päättää, miten toimielimen ja viranhaltijoiden käyttösuunnitelmien seuranta muutoin järjestetään määrärahojen ja tuloarvioiden sekä tavoitteiden toteutumisen osalta. 5 Tositteiden käsittely Ostolaskujen oikeellisuus on tarkistettava huolellisesti. Ostolaskulla voi olla myös numero- ja yksikköhintatarkastusmerkintä, jonka suorittaja on eri henkilö kuin asiatarkastaja. Numero- ja yksikköhintatarkastusmerkinnän suorittaja siirtää laskun asiatarkastajalle. Tavaran tai palvelun vastaanottaja tarkastaa ostolaskun ja lähettää laskun hyväksyjälle. Mikäli maksuasiakirjassa ei ole numero- ja yksikköhintatarkastusmerkintää, katsotaan asiatarkastajan suorittaneen ko. tarkastuksen. Menojen hyväksymisestä ja maksamisesta sekä myyntilaskuista ja niiden sisällöstä on annettu määräykset 28.5.212 hyväksytyssä talousohjeessa.

Meno on hyväksyttävä aina oikealle tilille riippumatta siitä onko siihen käyttösuunnitelmassa varattu varoja. Laskutuslisää ei tule hyväksyä, mikäli siitä ei ole laskuttajan kanssa etukäteen kirjallisesti sovittu. Vasta laskussa mainittu laskutuslisä ei tarkoita ennalta sopimista. Viivästyskorko maksetaan vasta sen jälkeen, kun lasku on myöhässä yli 3 päivää laskun saapumisesta, mikäli laskuttajan kanssa ei ole toisin etukäteen sovittu tai laissa, asetuksessa taikka sopimuksessa ole toisin määrätty. Ostolaskujen kohdistamisessa oikealle tilikaudelle on noudatettava tarkasti suoriteperusteisuutta. Laskut kirjataan menoksi sille tilikaudelle, jona tavara tai palvelu on vastaanotettu. 6 Työsuhde vai ostopalvelu Työnantaja ja työntekijä eivät voi vastoin työsopimuslain säännöksiä sopia siitä, onko kyseessä työsopimussuhde vai tehdäänkö sovittu työ yrittäjätoimintana. Jos työnteon tosiasialliset olosuhteet eivät vastaa sovittua, voi eläkelaitos tai verottaja jälkikäteen tulkita oikeussuhteen työsuhteeksi. Mikäli kaupunki on teettänyt tai ostanut yhtiöltä tai yrittäjältä työsuorituksen, laskun hyväksyjän tulee tarkastaa, että maksunsaajayhtiö tai -henkilö on merkitty ennakkoperintärekisteriin, (valtion, kunnan, kuntayhtymän, seurakunnan tai pörssiyhtiön osalta ei ennakkoperintärekisteriotetta tarvitse tarkistaa). Mikäli työn suorittajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin on lasku toimitettava hyväksyttynä palkanlaskentaan ennakonpidätyksen toimittamista varten. Ennakkoperintärekisteröinnin voi tarkistaa yritystietojärjestelmästä internetin kautta osoitteessa www.ytj.fi tai valtakunnallisesta puhelinnumerosta 2 697 3. Käytännössä ongelmatilanteita on syntynyt silloin, kun ostopalvelussopimukseen on otettu tyypillisiä työsuhteen ehtoja. Esimerkiksi ammatinharjoittajalla ei ole oikeutta verottomiin päivärahoihin ja matkakustannusten korvauksiin. Ostopalveluna ei myöskään voida ostaa sellaisen työn suorittamista, johon sisältyy viranomaistehtäviä tai julkisen vallan käyttöä. Julkista valtaa voi käyttää vain kuntaan tai kuntayhtymään virkasuhteessa oleva henkilö. Työoikeudessa vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan työntekijän ja työnantajan välistä oikeussuhdetta ei voida jakaa, mikä on lähtökohta myös työeläkelakeja sovellettaessa. Vaikka erilliset työt kuuluisivatkin eri työeläkelakien soveltamisalaan, järjestetään työntekijän eläketurva kokonaisuudessaan sen mukaan, mikä on hänen pääasiallinen työnsä. Henkilö ei yleensä voi olla samanaikaisesti samaan tahoon sekä työntekijän että yrittäjän asemassa. KuEL:n piiriin kuuluu nykyisin myös toimeksianto- tai konsulttisopimuksen perusteella tehty työ, mikäli toimeksisaaja ei ole yrittäjä, yhtiö tai muu yhteisö. Mikäli tosiasiallisten olosuhteiden perusteella työsuhteen tunnusmerkit eivät täyty, KuEL:n soveltamisen ulkopuolelle jäävät sellaiset yrittäjät, joilla on yrittäjien eläkelain (YEL) tai maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) mukainen vakuutus tai Eläketurvakeskuksen ennen vuotta 22 antama päätös vakuuttamisvelvollisuuden vapauttamisesta. KuEL:n ulkopuolelle kuuluminen todennetaan vakuutuskirjan, eläkemaksun tai vapautuspäätöksen

kopiolla. Jos saman henkilön kanssa tehdään useita sopimuksia, riittää, että todistus toimitetaan ensimmäisen sopimuksen/laskun yhteydessä. Jos yrittäjätoiminta on niin vähäistä, ettei henkilö ole velvollinen ottamaan itselleen YELvakuutusta, työ kuuluu KuEL:n piiriin. Jos henkilöllä ei ole esittää todistusta YEL- tai MYEL-vakuutuksesta tai vapautuspäätöksestä, toiminta kuuluu KuEL:n piiriin ja palkkiosta peritään palkansaajan eläkemaksu sekä maksetaan työnantajan eläkemaksu. Ilman yrittäjäeläkevakuutusta oleva toimeksisaaja kuuluukuel:n piiriin, vaikka hänellä on ennakkoperintärekisteriote ja Y- tunnus. KuEL:n piiriin kuuluminen tässä tapauksessa ei muuta toimeksiantosopimusta työsopimukseksi eikä aiheuta muita työnantajavelvoitteita kuin eläkemaksun. Yli 68-vuotiaiden henkilöiden eläketurva ei enää kartu. Heiltä ei vaadita YEL-todistusta eivätkä he kuulu KuEL:n piiriin. Palvelukeskusten on pyydettävä YEL-todistus jo palvelua tilattaessa, kuitenkin viimeistään ennen laskua. Todistukset säilytetään keskitetysti taloushallinnossa. Ostoreskontran toimittajarekisteriin ao. henkilön tietoihin lisätään merkintä YEL-vakuutuksen olemassaolosta tai siitä, että työ kuuluu KuEL:n piiriin. Vastuu YEL-vakuutuksen voimassaolon tarkistamisesta kuuluu työn tilaajalle ja se on tarkistettava vuosittain. Henkilöstöhallinto ilmoittaa KuEL:n piiriin kuuluvat ansiot Kevan rekisteriin. Ilmoituksen jälkeen kaupunki saa Kevalta eläkemaksulaskun. Eläkemaksut kirjataan palveluita tilanneiden yksiköiden kuluksi. Taloushallinto perii palkansaajan eläkemaksun henkilölle maksettavasta palkkiosta. Jos YEL-vakuutuksen puuttuminen selviää vasta laskun maksamisen jälkeen, maksaa tilaajayksikkö myös palkansaajan eläkemaksun. YEL-vakuutuksen voimassaolo ei selviä ytj-rekisterin tiedoista. Vakuutusyhtiöt lähettävät YEL-vakuutustodistuksen vain vakuutetulle itselleen. Vakuutettu voi helposti tilata todistuksen oman vakuutusyhtiönsä verkkopalvelusta, soittamalla tai lähettämällä sähköpostia vakuutusyhtiöönsä. Todistus on maksuton. 7 Investointeja koskevat menot Investointiosaan kirjataan hyödykkeen hankintamenot, mikäli hyödykkeen (tai hyödykkeen eri komponenttien) hankintahinta on vähintään 1. euroa. Investoinnin hankintamenon suuruutta voidaan talousarviomuutoksella tarkistaa vuoden 217 aikana kokonaiskustannusarvion rajoissa. Talonrakennuskohteissa käyttäjähallintokunnan tulee pyytää kirjanpitopäällikön arvio kalustohankintojen aktivointimahdollisuudesta / investointimenoksi kirjaamisen mahdollisuudesta ennen tarjouspyyntöjen lähettämistä. Käsittelyn jälkeen hankintaluettelot lähetetään tiedoksi kirjanpitopäällikkö Pirkko Auraselle.

1 1 VALKEAKOSKEN KAUPUNKISTRATEGIA Yleistä Valkeakosken kaupunkistrategia on näkemys siitä, miten kaupunkia aiotaan kehittää tulevaisuudessa. Strategisessa johtamisessa korostuvat tietoinen suunnanvalinta ja johdonmukainen toiminta muuttuvassa toimintaympäristössä. Valinnoilla ja pitkäjänteisellä toimintatavalla tähdätään vision mukaiseen tulevaisuuden tavoitetilaan. Valkeakosken kaupunkistrategiassa kaupunkia käsitellään kokonaisuutena. Kaupunkistrategia velvoittaa kaikkia kaupungin palvelukeskuksia ohjaamaan toimintaansa asetetun vision ja tavoitteiden suuntaan. Johtamisjärjestelmässä kaupunkistrategia on ns. ylästrategia, joka antaa suuntaviivat kaupungin muille suunnitelmille.

2 Arvot ohjaavat toimintaa Avoimuus Tavoitteemme ovat selkeitä ja kerromme toiminnastamme ymmärrettävästi ja asiantuntevasti. Tiedonkulku on läpinäkyvää. Yhteistyökykyisyys Meille yhteistyökykyisyys on luottamuksellista, rehellistä ja toista kunnioittavaa vuorovaikutusta Asiakaslähtöisyys Tehokkuus Panostamme asiakaspalveluun ja kuntalaisten kuulemiseen, jotta kuntalaiset ja asiakkaat saavat tarvittavan tuen ja avun. Toimimme tehokkaasti ja laadukkaasti talouden antamissa raameissa turvataksemme kuntalaisten ja elinkeinoelämän hyvinvoinnin myös tulevaisuudessa. Kehittämishalukkuus Kehitämme kokonaisuuksia rohkeasti ja kannustamme aloitteellisuuteen.

3 Tavoite ja tilannetta kuvaavat keskeiset indikaattorit 1.Kaupungin talous on tasapainossa omavaraisuusaste >7 % lainakanta* max. 2 /asukas vuosikate/poistot väh. 1 % *ilman lunastushalleja ja konsernitilivelkaa 2.Kaupungin investoinnit tukevat kasvua ja tuottavuutta kustannus/hyöty analyysit (hankesuunnitelmissa) 3.Valkeakosken elinvoimaa kehitetään alueellisella yhteistyöllä asukasluvun kasvu Valkeakoskella 1 %/vuosi verotettavat tulot kasvavat koulutustaso nousee Toimenpiteet/Hankkeet 214 215 216 217 A. Tasapainotusohjelmassa olevien hankkeiden toteutus, hankkeiden päivitys vuosittain B.Talouden suunnittelua ja raportointia kehitetään konserni- ja yksikkötasolla - konsernitasolla kehitetään suunnittelu- ja raportointijärjestelmiä -talousosaamista lisätään yksiköissä A.Hankeohjausmalli uudistetaan -päätöksenteon pohjana kustannushyöty -analyysit A.HHT -kasvukäytävän kehittämiseen osallistuminen B.Hamk:n Valkeakosken yksikön tulevaisuuden varmistaminen ja tilojen tehokas käyttö C.Selvitys ja suunnitelma avoimen kuituverkon toteuttamisesta Etelä- Pirkanmaalla D.Sote -yhteistyöselvitys aluesairaalan ja naapurikuntien kesken E. Eteläisen Pirkanmaan kuntarakenneselvitys 4.Kaupunkisuunnittelu tukee kasvua ja kestävää kehitystä tonttivarannon monipuolisuus - ok tontit (kpl) - rivitalotontit (asunnot) - kerrostalotontit (asunnot) - yritystontit (ha) A.Koko kaupunkia koskeva strateginen yleiskaava B.Pohjoisen alueiden yleiskaavojen laadinta C.Yhteinen yleiskaava mt 13 varren kaavoituksesta Lempäälän kunnan kanssa D..Jutikkalan asemakaava (yritysalue) E.Holminrannan asemakaava(yritysalue)

4 Tavoite ja tilannetta kuvaavat keskeiset indikaattorit Toimenpiteet/Hankkeet 214 215 216 217 F.Kaupungin keskustan kehittäminen asemakaavoin ja toimenpitein - keskustaympäristön uudistaminen - Apiankadun asemakaavoitus G.Hyvinvointipuisto Kerhomajan ja Kirjaslammen sekä sairaalan alueelle MasterPlan, jossa - maankäytön suunnitelma - hyvinvointikonseptin suunnittelu 5.Yritysten ja työpaikkojen määrä kasvaa työpaikkaomavaraisuus työttömyysprosentti työpaikkojen määrä työllisten määrä uusien yritysten luomat työpaikat A.Kaupungin elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys - kaupunki tarjoaa yritystoiminnan puitteet ja palvelut (tontit, osaaminen, markkinointi) sekä osallistuu kehittämishankkeisiin B.Etelä-Pirkanmaa logistisena vyöhykkeenä- hanke C.Sisu-projektin 2-vuotinen jatko kaupungin omana toimintana 6.Palvelut järjestetään monipalvelumallilla palvelujen ostot/henkilöstökulut (palvelukeskuksittain) A.Palvelujen järjestämis- ja hankintapoliittinen ohjelma laaditaan ja sen toimenpiteet (n. 7 kpl) toteutetaan eri palvelukeskuksissa -palveluilla on monia tuottajia ja kuntalaisilla nykyistä enemmän valinnanvapautta 7.Palvelut ovat vaikuttavia ja asiakastarpeen mukaisia ja ne tuotetaan tehokkaasti palvelujen saatavuus (mittarit osavuosikatsauksessa) hyvinvoinnin kehitys (mittarit hyvinvointikertomuksessa) A.Merkitykselliset asiakasprosessit ja tuotteet tunnistettu, kuvattu ja tuotteistettu (ims-hanke). Asiakaspalaute-järjestelmä on kaikilla keskeisillä palveluprosesseilla - hallintokeskus - sivistystoimen keskus - sosiaali- ja terveyskeskus - kasvatus- ja opetuskeskus - liikunta- ja nuorisokeskus - tekninen keskus B.Terveyttä edistäviä erityishankkeita

5 Tavoite ja tilannetta kuvaavat keskeiset indikaattorit Toimenpiteet/Hankkeet 214 215 216 217 on toteutettu - lähiliikuntapaikkojen rakentaminen eri ikäryhmät huomioiden - pitkäaikaistyöttömien terveystarkastusten tehostaminen yhteistyössä TYPin kanssa, suunnitelman laadinta - Etelä-Pirkanmaan mielenterveyssuunnitelma laaditaan, painotus avohoitoon 8. Kaupungin johtaminen on osaavaa ja toiminta tuloksellista tuottavuuden kehitys %/vuosi työtyytyväisyys (mittarit Kunta1 raportissa) C.Asiakaspalvelua parannetaan - k-talolle keskitetty asiakaspalvelu - lääkäri- hoitaja työpari vastaanottotoimintaan - perheneuvolan jonojen purku A.Johtamisjärjestelmä ja vastuut selkiytetään sekä omistajapoliittiset linjat täsmennetään - organisaatiorakenteen uudistus - johtosääntöuudistus - omistajapoliittisten linjausten tarkistus B.Johtamisen kehittämisohjelma laaditaan C.Henkilöstön kannustinjärjestelmäehdotus valmiina D.Henkilöstöohjelma päivitys (nyk. henkilöstöstrategia v.215 saakka) E.Työnantajakuvaa ja ennakoivaa rekrytointia kehitetään - työnantajakuvaa koskeva markkinointisuunnitelma - yhtenäinen rekrytoinnin toimintamalli

6 2 YLEISPERUSTELUT 2.1 TALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT Suhdannenäkymät Maailmantalouden ja -kaupan kasvunäkymät ovat heikentyneet viime aikoina. Maailmankaupan kasvu jää v. 216 vain 2 prosenttiin ollen prosenttiyksikön alhaisempaa kuin maailmantalouden kasvu. Maailmankaupan ennustetaan hieman piristyvän, mutta kasvu jää 4 prosenttiin v. 218. Kiinan talouden kasvunäkymät ovat edelleen heikentyneet ja kasvuvauhti taantuu 6 prosenttiin v. 218. Kiinan talouskasvun hidastuminen heijastuu muiden kehittyvien maiden talousnäkymiin erityisesti aiempaa hitaamman raaka-aineiden kysynnän johdosta. Vuonna 216 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 1,1 %. Maltillisen kasvun taustalla on etupäässä yksityisen kulutuksen ja investointien suotuisa kehitys. Yksityinen kulutus lisääntyy 1,2 prosentilla viimevuotisesta johtuen lähinnä kotitalouksien suotuisasta reaalitulojen kehityksestä ja työllisyydessä tapahtuneesta käänteestä parempaan. Yksityisten investointien ennustetaan kasvavan 4,3 % ja kasvu on laajapohjaista, sillä vain t&k-investoinnit vähenevät. Vuoden 217 kasvuksi ennustetaan,9 %. Kasvun taustalla on edelleen investointien suotuisa kehitys ja yksityinen kulutus. Vienti piristyy maailmankaupan elpymisen vanavedessä, mutta kasvu on edelleen historiaansa verrattuna vaisua. Yksityiset investoinnit kehittyvät edelleen suotuisasti vaikka rakennusinvestointien kovin nousu on jo takana. Toisaalta kone- ja laiteinvestoinnit lisääntyvät ja t&k-investoinnit kääntyvät myös nousuun. Yksityisen kulutuksen määrän kasvu hidastuu hieman, ollen,7 % v. 217. Kilpailukykysopimuksen seurauksena nimellisansioiden ennustetaan nousevan vain,8 %. Paraneva työllisyystilanne omalta osaltaan tukee yksityistä kulutusta. Teollisuustuotannon ennustetaan vihdoin kääntyvän n. 2 prosentin nousuun etupäässä metalliteollisuuden ansiosta. Palvelutuotannossa ei ole merkittävää lisäpiristymistä näköpiirissä. Työllisten määrä lisääntyy,3 % ja työttömyysasteen arvioidaan laskevan 8,8 prosenttiin. Kuluttajahintojen nousu kiihtyy 1,1 prosenttiin mutta jää edelleen tavanomaista hitaammaksi. Kokonaiskuva vuosista 216 218 on talouskasvun kannalta erittäin vaisu. Syynä alhaiseen kasvuun on se, että viennin kehitys jää koko tarkastelukauden ajan heikoksi. Viennin kehitys jää edelleen maailmankauppaa vaisummaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkuu. Kansantalouden kehitys 214* 215* 216** 217** BKT:n arvo, mrd. euroa 23 25 26 212 BKT, määrän muutos, % -,7,2 1,1,9 Työttömyysaste, % 8,7 9,4 9, 8,8 Työllisyysaste, % 68,3 68,1 68,5 68,8 Kuluttajahintaindeksi, muutos-% 1, -,2,4 1,1 Pitkä korko, 1 v, % 1,4,7,3,4 Lähde: Valtion talousarvioesitys v. 217

7 Kuntatalous Kuntatalouden yhteenlaskettu tilikauden tulos vahvistuu v. 217. Kansantalouden tilinpidon käsittein paikallishallinto on,4 % alijäämäinen suhteessa BKT:hen. Kuntataloutta vahvistavat etenkin hallitusohjelman liitteen 6 mukaiset suorat sopeutustoimet. Palvelutarpeen kasvu aiheuttaa kuitenkin edelleen menopaineita kuntatalouteen. Myös investointitarpeet, korjausvelka ja kasvukeskusten palvelujen ja infrastruktuurin laajentaminen, pysyvät mittavina. Tilikauden tuloksen ylijäämästä huolimatta tulorahoitus ei riitä kattamaan nettoinvestointeja, ja kuntatalouden velkaantuminen jatkuu. Kuntien ja kuntayhtymien omia toimia vuodelle 217 arvioidaan vasta kuntien ja kuntayhtymien talousarvioesitysten valmistumisen jälkeen. Kilpailukykysopimukseen liittyvät henkilöstömenosäästöt ja hallituksen kuntataloutta vahvistavat toimet voivat osin syrjäyttää kuntien omia sopeutustoimia tulevina vuosina. Lisäksi kehitysarvioon sisältyvien hallituksen kuntataloutta vahvistavien toimien ja kilpailukykysopimuksen vaikutusarvioon liittyy epävarmuutta. Niiden lopullinen vaikutus kuntatalouden rahoitusasemaan riippuu mm. siitä, miten kunnat ja kuntayhtymät toimeenpanevat niitä. 2.2 VALTION TOIMENPITEIDEN VAIKUTUS KUNTATALOUTEEN Verotulot Kunnallisvero Ansiotuloveroperusteita lievennetään v. 217 kuluttajahintaindeksin muutosta vastaavasti. Indeksitarkistus vähentää kunnallisveron tuottoa arviolta 64 milj. eurolla. Asuntolainan korkojen vähennyskelpoisen osuuden pienentämistä jatketaan hallitusohjelman mukaisesti, mikä lisää kunnallisveron tuottoa 13 milj. eurolla. Vuonna 217 otetaan käyttöön ns. yrittäjävähennys, jonka arvioidaan alentavan kunnallisveron tuottoa 53 milj. eurolla. Työllisyyden edistämiseksi myös kotitalousvähennystä korotetaan, mikä puolestaan vähentää kunnallisveron tuottoa 13 milj. eurolla. Kilpailukykysopimuksen tukemiseksi työtulojen verotusta kevennetään yhteensä 423 milj. eurolla v. 217. Verotus kevenee tasaisesti kaikissa tuloryhmissä. Kevennys vähentää kunnallisveron tuottoa 211 milj. eurolla. Eläketulon verotusta kevennetään yhteensä 136 milj. eurolla, josta kunnallisveron osuus on 62 milj. euroa. Nämä verotulomenetykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta. Kilpailukykysopimuksella on myös epäsuoria, työntekijöiden sosiaalivakuutusmaksujen muutoksista ja palkkasumman pienenemisestä aiheutuvia vaikutuksia kunnallisveron tuottoon. Näitä verotuottomenetyksiä ei kuitenkaan kompensoida. Yhteensä veroperustemuutokset alentavat kunnallisveron tuottoa nettomääräisesti 39 milj. eurolla, ja valtionosuuksiin tehdään vastaavansuuruinen lisäys kompensaationa. Kiinteistövero Pääministeri Sipilän hallitusohjelmassa on linjattu, että kiinteistöveroa korotetaan hallituskauden aikana siten, että korotusten vaikutuksesta veron tuotto kasvaisi yhteensä 1 milj. eurolla. Korotuksista on toteutettu vuosina 216 ja 217 voimaantulevat muutokset, joilla saavutetaan puolet mainitusta lisätuottotavoitteesta. Näiden hallitusohjelmalinjausten lisäksi v. 217 kiinteistöveroa korotetaan 5 milj. eurolla, eli yhteensä vuoden 217 korotus on 75 milj. euroa. Korotuksesta noin 9 milj. euroa kohdistuu rakentamattoman, asuinkäyttöön kaavoitetun rakennusmaan kiinteistöveroon asuntotuotannon vauhdittamiseksi

8 Talousarvioesitykseen liittyvien veroperustemuutosten vaikutukset kuntien verotuloihin v. 217 (milj. euroa) Veroperusteiden indeksitarkistus -64 Yrittäjävähennyksen käyttöönotto -53 Kotitalousvähennyksen korottaminen -13 Asuntolainan korkovähennyksen supistaminen 13 Kilpailukykysopimukseen liittyvä veronkevennys -211 Eläketulon veronkevennys -62 Kiinteistöveron kiristäminen 75 Yhteensä -315 Valtionavut Kuntien valtionapuihin osoitetaan yhteensä 1,3 mrd. euroa v. 217. Valtioavut alenevat vuodelle 216 budjetoidusta 7 %. Laskennallisiin valtionosuuksiin osoitetaan yhteensä 9,4 mrd. euroa, mikä on 5 % vuodelle 216 budjetoitua vähemmän. Valtionapujen alenemiseen vaikuttavat useat tekijät, joista merkittävimmät ovat perustoimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirto kunnilta Kelalle sekä kilpailukykysopimuksen perusteella tehtävät valtionosuuden vähennykset. Peruspalvelujen valtionosuuteen osoitetaan 8,5 mrd. euroa. Valtionosuusprosentti on 25,23. Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus tehdään vuosittain, ja vuoden 214 tietojen perusteella tehtävä tarkistus lisää peruspalvelujen valtionosuutta 34,5 milj. eurolla. Vuonna 217 peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistetaan indeksisidonnaisten menojen lisäsäästö, 75 milj. euroa. Valtionosuutta alentaa myös edellisellä vaalikaudella päätetty valtionosuusleikkaus, 5 milj. euroa. Valtionosuusjärjestelmän kautta tehtävät veroperustemuutosten kompensaatiot puolestaan kasvavat 39 milj. eurolla. Valtionosuuksien indeksitarkistus on -,7 % v. 217, mikä vähentää peruspalvelujen valtionosuutta n. 5 milj. eurolla. Vuonna 217 otetaan käyttöön yli 6-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien kertaluonteinen eläketuki. Muutos vähentää kuntien kustannuksia työmarkkinatuesta arviolta noin 33 milj. eurolla, ja peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään vastaavan suuruinen vähennys. Kilpailukykysopimus vaikuttaa sekä kuntatalouden menoihin että tuloihin. Se alentaa kuntien verotuloja mm. työntekijämaksujen muutosten kautta. Kilpailukykysopimukseen liittyvä ansiotuloverojen kevennys ei sen sijaan vaikuta kuntatalouden rahoitusasemaan, koska verotulojen aleneminen kompensoidaan kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta. Sopimuksen arvioidaan alentavan kuntien työvoimakustannuksia vajaalla 7 milj. eurolla v. 217. Työnantajamaksujen alenemisesta ja lomarahaleikkauksesta seuraava säästö toteutuu välittömästi; sen sijaan työajan pidennyksestä syntyvän säästön arvioidaan realisoituvan asteittain. Työajan pidennyksen ei kuitenkaan arvioida tuottavan säästöä opetussektorilla. Työajan pidennyksen arvioitu kustannussäästö otetaan osittain huomioon peruspalvelujen valtionosuuden mitoituksessa v. 217. Lomarahaleikkausta vastaava säästö vähennetään valtionosuuksista sen sijaan täysimääräisesti. Kilpailukykysopimukseen liittyvä valtionosuuden vähennys on OKM:n hallinnonalalla yhteensä n. 16 milj. euroa ja peruspalvelujen valtionosuudessa n. 356 milj. euroa. Valtionosuusvähennysten jälkeen kilpailukykysopimuksen kokonaisvaikutus kuntatalouden

9 rahoitusasemaan arvioidaan n. 9 milj. euroa heikentäväksi v. 217. Pidemmällä aikavälillä myös kuntatalous hyötyy kilpailukykysopimuksen suotuisista vaikutuksista kasvuun ja työllisyyteen. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala Aiemmin päätetyn mukaisesti perustoimeentulotuen laskenta ja maksatus siirretään kunnista Kelalle. Tämä vaikuttaa sekä kuntien menoihin että tuloihin, mutta kokonaisvaikutus on valtiokunta-suhteessa neutraali. Siirron arvioidaan hieman vähentävän toimeentulotuen alikäyttöä ja lisäävän toimeentulotukimenoja. Omaishoidon tuesta annettua lakia ja sosiaalihuoltolakia koskevat muutokset ovat tulleet voimaan 1.7.216 alkaen. Muutoksella turvataan omaishoitajien oikeus kolmeen vapaapäivään kalenterikuukautta kohti ja velvoitetaan kunta järjestämään tarvittaessa omaishoitajille valmennusta sekä hyvinvointi- ja terveystarkastuksia. Kunnan tulisi järjestää omaishoitajan vapaan aikainen sijaishoito. Perhehoitolakia koskevat muutokset ovat myös tulleet voimaan 1.7.216 alkaen. Muutoksella toimeksiantosuhteisten perhehoitajien vähimmäispalkkiota korotetaan 775 euroon kuukaudessa ja perhehoitajien oikeutta vapaaseen lisätään. Omais- ja perhehoidon kehittämistä varten valtionosuuksiin lisätään 9 milj euroa v. 217 vuoden 216 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Toisaalta toimenpiteet aiheuttavat kunnille säästöjä kalliimman laitoshoidon tarpeen vähenemisen kautta. Peruspalvelujen valtionosuudessa on huomioitu nettolisäyksenä 59,6 milj. euroa muutosten johdosta. Terveyden- ja sosiaalihuollon päivystystä sekä erikoissairaanhoitoa keskitetään viiteen yliopistolliseen sairaalaan ja seitsemään muuhun päivystyspalvelun sairaalaan. Kuntien menojen arvioidaan alenevan muutosten seurauksena 75 milj. euroa vuoteen 216 verrattuna. Valtionosuuden mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 19,2 milj. euroa muutoksen johdosta. Vanhuspalvelujen henkilöstömitoitusta tarkistetaan tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa.kuntien menojen arvioidaan tämän seurauksena vähenevän 25 milj. eurolla ja valtionosuutta vähennetään tätä vastaavasti 6 milj. eurolla. Osana kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisen toimenpideohjelmaa vanhuspalvelulaista poistetaan eräitä osatehtäviä. Tämän arvioidaan vähentävän kuntien menoja n. 27 milj. euroa. Valtionosuudessa otetaan vähennyksenä huomioon n. 7 milj. euroa. Ikääntyneiden ihmisten kotiin vietävien palvelujen lisäämiseen osoitetaan 4,8 milj. euron valtionosuuden lisäys täydellä valtion rahoituksella. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus vähentää OKM:n hallinnonalan kuntien valtionosuuksia n. 3 milj. eurolla. Varhaiskasvatusoikeuden muutos sekä varhaiskasvatuksen kasvattajien ja yli 3-vuotiaiden lasten määrän suhdetta koskevat muutokset tulivat voimaan 1.8.216. Näiden muutosten on arvioitu vähentävän kuntatalouden menoja vuositasolla n. 67 milj. euroa, jota vastaava valtionosuuden vähennys on 17 milj. euroa. Esiopetuksessa olevien lasten varhaiskasvatusoikeutta muutetaan siten, että kunnille mahdollistetaan esiopetuksessa olevan lapsen hoidon toteuttaminen maksullisena kerhotoimintana. Perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaskohtaisen rahoituksen määräävää kerrointa alennetaan 2,49:stä 1,67:ään, mikä vähentää maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavaan opetukseen kuntien saamaa rahoitusta n. 34 milj. euroa. Perusopetukseen valmistavan opetuksen rahoitus on tarkoitus uudistaa vuodesta 217 siten, että se perustuisi vuosittaisen laskentapäivän oppilasmäärän sijasta läsnäolokuukausien määrään, jolloin rahoitus reagoisi nykyistä paremmin

1 oppilasmäärissä tapahtuviin muutoksiin. Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen ja muun opetuksen tukemiseen varattua rahoitusta lisätään 3 milj. eurolla valtionavustusprosentin pitämiseksi ennallaan 86 prosentissa opetustarpeen kasvaessa. Ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusta alennetaan ammatillisen koulutuksen reformin toteutukseen liittyen 19 milj. eurolla. Säästö toteutetaan määräämällä oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen perusteena oleva opiskelijamäärä 12,5 prosenttia järjestämislupien mukaista enimmäisopiskelijamäärää alhaisemmalle tasolle. Säästö kohdennetaan kokonaisuudessaan kuntien rahoitusosuuteen valtionosuusprosenttia muuttamalla, minkä seurauksena lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen rahoituksen valtionosuusprosentit eriytyvät toisistaan. Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten työllisyyden edistämiseksi nuorten aikuisten osaamisohjelman jatkamiseen kohdistetaan 1 milj. euron lisärahoitus, mistä kuntatalouteen kohdistuu n. 6 milj. euroa. Kirjastojen valtionavustuksiin osoitetaan 3,5 milj. euroa v. 217. Teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuuksiin edellisellä hallituskaudella pysyviksi päätetyt säästöt toteutetaan yksikköhintoja alentamalla. Säästö vähentää valtionosuuksia 2,9 milj. eurolla v. 217 edellisvuoteen verrattuna, mistä suuri osa kohdistuu kuntiin. Muut hallinnonalat Maahanmuuttajista kunnille maksettavat korvaukset nousevat n. 18 milj. euroon. Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden määräksi oletetaan v. 216 noin 7 2 ja v. 217 noin 4 5. Perustoimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirtyessä Kelalle maksetaan korvaus perustoimeentulotuen osalta kuntien sijasta Kelalle. Valtion toimenpiteiden vaikutus kuntatalouteen Oheinen taulukko sisältää kaikki talousarvioesitykseen sisältyvät valtion toimenpiteet, joilla on vaikutusta kuntatalouteen. Valtion toimenpiteiden vaikutus on nettomääräisesti noin 4 milj. euroa kuntataloutta vahvistava v. 217. Hallitusohjelma sisältää useita toimenpiteitä, joiden tavoitteena on vähentää kuntien menoja. Näitä ovat mm. varhaiskasvatusta koskevat muutokset, erikoissairaanhoidon järjestämisen tehostaminen ja omais- ja perhehoidon kehittäminen. Kunnat voivat kuitenkin omilla päätöksillään vaikuttaa merkittävästi siihen, miten näiden toimien vaikutukset realisoituvat. Kuntatalouteen vaikuttavat v. 217 merkittävästi myös muut tekijät kuin valtion päätökset. Näitä ovat mm. eläkeuudistus, joka alentaa kuntatyönantajan eläkemaksua, sekä kilpailukykysopimus, joka alentaa kuntien työvoimakustannuksia. Taulukkoon sisältyy kilpailukykysopimuksen vaikutuksista vain valtionosuuden vähennys, noin 37 milj. euroa, jolla jaetaan sopimuksesta julkiselle taloudelle aiheutuvaa kustannusrasitusta valtion- ja kuntatalouden kesken.

11 Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien ja kuntayhtymien talouteen, milj. euroa, muutos 216 217 1) Menot Tulot Netto 1. Toiminnan muutokset ja budjettipäätökset VM, Peruspalvelujen valtionosuus: Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden muutos -36-9 27 Varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksen muutos -37-9 28 Erikoissairaanhoidon järjestämisen tehostaminen -75-19 56 Lisäys vanhusten kotihoitoon 5 5 Vanhuspalvelujen henkilöstömitoituksen muutos -25-6 19 Perhehoidon kehittäminen 2) 5 5 Omais- ja perhehoitajien vapaat 2 36 36 Omais- ja perhehoidon kehittämisestä seuraava säästö 2-75 -19 56 Vanhuspalvelulain eräiden osatehtävien poistaminen -27-7 21 Indeksisidonnaisten menojen,85 prosentin lisävähennys -75-75 Kilpailukykysopimukseen liittyvä vähennys -356-356 Pitkäaikaistyöttömien eläketuki -33-43 -1 Valtionosuusleikkaus (edellisellä vaalikaudella päätetty) -5-5 Päivystysjärjestelmän uudistus (edellinen vaalikausi) -8-2 6 Aikuisten hammashuollon säästötoimet (edellinen vaalikausi) -5-1 3 Valtionosuusmenetysten kompensaatiot 3 3 Perustoimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirto Kelalle, vähennys -61-31 31 Perustoimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirto Kelalle -662-331 331 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala: Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeet 14 14 Koulutukselliseen tasa-arvoon, esi- ja perusopetuksen erityisopetuksen laadun kehittämiseen, siihen liittyvään koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen sekä opetusryhmäkoon pienentämiseen suunnattujen avustusten vähentäminen -5-5 Mahdollisuus toteuttaa esiopetuksessa olevan lapsen hoito maksullisena kerhotoimintana -5 5 Varhaiskasvatuksen kehittäminen -4-4 Lukiokoulutukseen valmistava koulutus maahanmuuttajille 2 1-1 Vieraskielisten oppilaiden opetuksen tukeminen 3 3 Maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavan opetuksen rahoituksen alentaminen -34-34 Lisäys ammatilliseen peruskoulutukseen maahanmuuttajien lisääntyneeseen koulutustarpeeseen vastaamiseksi 16 16 Ammatillisen koulutuksen reformi -19 19 Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön rahoitustason nettomuutos 1 1 Kerhotoiminnan tukeminen -2-2 Vapaan sivistystyön rahoituksen vähentäminen -8-4 3

12 Menot Tulot Netto Kouluttamattomien varannon purku ammatillisessa lisä- ja oppisopimuskoulutuksessa -7-7 Teattereiden ja orkestereiden menosäästön uudelleenkohdennus -1-1 Museoiden menosäästön uudelleenkohdennus -1-1 Ammatilliseen lisäkoulutukseen suunnatun kertaluontoisen lisäyksen poistuminen -2-2 Kilpailukykysopimukseen liittyvä vähennys -16-16 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala Kärkihanke: Palvelut asiakaslähtöisiksi 4 4 Kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma 12 8-4 Kärkihanke: Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa 2 1-2 Sote-uudistuksen tuki 3 3 Koulutus-EVO-korvaukset 2 2 Kuntouttava työtoiminta -5-5 Perustoimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirto Kelalle, valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen menoihin -331-331 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala: Kärkihanke: Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen 1 1 Yhteensä -1 22-1 269-67 2. Verotuksen ja maksujen muutokset Tuloveroperustemuutoksista seuraava verotuottomenetys ja niiden valtionosuuskompensaatio (39 milj. euroa) Kiinteistöveron korottaminen 75 75 Varhaiskasvatuksen maksujen alentaminen -1-1 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen korottaminen 1.8.216 lukien 1 1 Yhteensä 75 75 3. Kustannustenjaon tarkistus VM 34 34 OKM -3-3 Yhteensä 31 31 Valtion toimenpiteiden vaikutukset yhteensä -1 22-1 163 39 1) Valtion budjetilla on kuntatalouteen myös välillisiä vaikutuksia, joita ei ole huomioitu tässä taulukossa. Taulukossa luvut on pyöristetty lähimpään täyteen miljoonaan euroon. 2) Omais- ja perhehoidon kehittämiseen kohdennettiin peruspalvelujen valtionosuuteen vuoden 216 lisätalousarviossa 49 milj. euron lisäys sekä omais- ja perhehoidon kehittämisestä seuraavaa kustannussäästöön liittyvä 11 milj. euron suuruinen vähennys. Verrattuna vuoden 216 varsinaiseen talousarvioon valtionosuuden lisäys on 9 milj. euroa ja vähennys 3,4 milj. euroa. Lähde: Valtion talousarvioesitys v. 217

13 2.3 KAUPUNGIN TALOUDELLINEN TILANNE JA KESKEISET TALOUDELLISET TAVOITTEET Valkeakosken kaupungin tulos on viime vuosina heilahdellut voimakkaasti. Vuonna 215 alijäämää kertyi 2,5 miljoonaa euroa mm. Roukon koulun tasearvon ja Tavasen osakkeiden alas kirjaamisen sekä ostopalveluylitysten vuoksi. Tämä kuvastaa sitä, että talousarviossa ei ole varaa yllätyksille ja lainakannan yhä kasvaessa liikkumavara heikkenee edelleen. Kasvavien lainanhoitokulujen lisäksi uhkana kaupungin talouden kehitykselle ovat mm. huonokuntoiset kiinteistöt, väestön ikääntyminen, korkeana pysyttelevä työttömyys sekä lasten ja nuorten lisääntynyt pahoinvointi. Talouden pitämiseksi tasapainossa palveluiden tuottavuutta on parannettava ja on myös pystyttävä tekemään ratkaisuja, joiden avulla menoja leikataan pysyvästi. Vuoden 217 aikana koko kaupunkiorganisaatiota on tarkoitus tiivistää. Sosiaali- ja perhepalveluissa aloitetaan uudella organisaatiolla vuoden alusta; tavoitteena on saada prosessien selkeyttämisen ja päällekkäisen työn poistamisella paitsi vaikuttavuutta myös kustannussäästöjä. Kilpailukykysopimuksen vaikutukset kuntien tulokseen ovat vähäiset, sillä mm. lomarahaleikkausten tuomat säästöt leikataan täysimääräisesti valtionosuuksista. Lisäksi toimenpiteet aiheuttavat verotulojen alenemisen. Tulopohjaa on vahvistettava pitämällä huoli kaupungin kasvumahdollisuuksista. Myös elinkeinorakenteen monipuolistamiseen on edelleen panostettava. Vuonna 217 järjestetään Länsi-Lintulan pientalonäyttely ja Pirkanmaan Portin markkinointia tehostetaan. Maankäyttöpalveluiden tavoitteena on pitää yllä riittävää asemakaavoitettua tonttivarantoa. Investointitahti on kova: vuosina 217 219 valmistuvat mm. Tyryn lisäsiipi, uusi vesiasema ja Roukon koulu. Vapaa-aikakeskuksen peruskorjaus alkaa ja lisäksi on budjetoitava investointirahaa muille peruskorjattaville kohteille sekä kalustohankinnoille. Investointeja on suunniteltu toteutettavaksi myös muilla rahoitusvaihtoehdoilla kuin kaupungin taseeseen otetulla lainalla. Tällaisia kohteita ovat Etelä-Pirkanmaan yhteinen vuodeosasto (kuntien omistama kiinteistöyhtiö) ja paloasema (leasing). Lainakannan kasvu ja lisääntyvät lainanhoitokulut aiheuttavat tarvetta tilikauden tuloksen parantamiseen. Toisaalta on huomioitava, että investoinnit myös tuottavat yllä- ja kunnossapitokustannusten alenemisen ja toiminnan tehostumisen kautta. Suunnittelukauden strategisia painopisteitä ovat mm. koko kaupunkia koskevan strategisen yleiskaavan laadinta sekä johtamisen kehittäminen. Tasapainotusohjelman päivittämistä ja siinä olemassa olevien hankkeiden toteuttamista jatketaan. Palveluiden järjestämis- ja hankintapoliittisen ohjelman toteuttamista jatketaan, samoin merkityksellisten asiakasprosessien tunnistamista ja kuvaamista. Em. toimien tavoitteena on saavuttaa tuottavuutta parantavia rakenteellisia muutoksia. Mahdollista maakunnallisten itsehallintoalueiden tulemista vuonna 219 ei talousarviossa ole lähdetty arvailemaan: vielä ei ole tiedossa mitkä kaikki tehtävät ja missä laajuudessa siirtyvät itsehallintoalueille. Oletettavasti tehtävien siirrossa joudutaan myös noudattamaan jonkinlaista siirtymäkautta. Talousarvion laadinnassa on lähdetty oletuksesta, että tehtävien siirron vaikutus kuntatason tulokseen Valkeakoskella olisi neutraali. Vuosi 218 on kopioitu lähes sellaisenaan vuodelle 219. Yleisellä tasolla kuntiin kohdistuu merkittäviä taloudellisia vaikutuksia sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä: - Maakunnille siirtyvien tehtävien kustannukset poistuvat kuntien taloudesta v. 219 lähtien.

14 - Siirtyviä kustannuksia vastaava määrä tuloja siirretään maakuntien rahoitukseen, jotta verotus kokonaisuutena ei kiristyisi. - Kaikkiin kuntiin kohdistuu kunnallisveroleikkaus 12,3 % -yksikköä. - Lisäksi kuntien yhteisöveroa siirretään osittain maakunnille. - Kuntien valtionosuuksista siirretään maakunnille sotea vastaava osuus (vuonna 216 66 % peruspalveluiden valtionosuudesta). Samassa yhteydessä valtionosuusjärjestelmään tehdään uudistus, jonka tarkoituksena on turvata rahoitus kunnille jääviin tehtäviin sekä tasata uudistuksesta johtuvia suuria vaikutuksia.

15 TULOSLASKELMA (sis. ja ulk. erät) TP 215 TA TA Muutos% Ts Ts 216 217 Ta 16/17 218 219 Toimintatuotot (+) 56 532 488 55 33 84 54 725 945-1,1 54 768 914 54 761 714 Toimintakulut (-) -163 812 184-162 98 353-16 28 67-1,1-159 779 316-159 77 421 Toimintakate -17 279 696-16 767 513-15 554 725-1,1-15 1 42-14 945 77 Verotulot (+) 78 285 291 78 91 5 76 872 856-1,6 77 86 584 78 555 19 Valtionosuudet (+) 33 662 86 35 35, 35 35 Rahoitustuotot ja rahoituskulut 1 693 981 1 664 786 1 673 89,5 1 58 24 1 411 273 Vuosikate 6 362 382 7 988 773 7 991 22, 9 358 386 1 2 756 Suunnitelman mukaiset poistot -8 965 765-8 184 942-8 183 599, -8 551 316-8 438 77 Arvonalentumiset -288 75 Tilikauden tulos -2 892 133-196 169-192 379-1,9 87 7 1 582 49 Poistoerojen lisäys(-) tai vähennys (+ 227 12 231 426 371 336 6,5 37 838 352 871 Varausten muutos 143 13, Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -2 522 18 35 257 178 957 47,6 1 177 98 1 934 92 RAHOITUSLASKELMA TP 215 TA 217 muutos TS TS 216 TA 216/ 218 219 217 Toiminnan rahavirta 5 621 786 7 488 771 7 491 22, 8 858 386 9 52 756 Vuosikate (+/-) 6 362 382 7 988 771 7 991 22, 9 358 386 1 2 756 Satunnaiset erät (+/-) Tulorahoituksen korjauserät (+/-) -74 596-5 -5, -5-5 Investointien rahavirta -6 993 513-13 298-17 27,8-15 645-8 85 Investointimenot (-) -11 652 965-14 13-1773 26,5-16 345-9 53 Rahoitusosuudet investointimenoih 78 731 15-1, 2 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden 4 58 721 7 73 4,3 7 75 Toiminnan ja investointien rahavi -1 371 727-5 89 229-9 58 78 63,7-6 786 614 715 756 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset -196 33 12 5-575 -4 7, 85 85 Lainakannan muutokset 447 429 3 826 8 372 5 118,8 4 99-1 185 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset -725 543 1 912 273 1 58 236-21,1 1 419 874 978 67 Rahoituksen rahavirta -474 444 5 75 773 9 35 736 61,8 6 494 874-121 933 Rahavarojen muutos -1 846 173-58 454-23 44 247,4-291 74 593 823 Rahavarat 1.1. 11 49 575 9 563 42 9 54 948 -,6 9 31 94 9 1 164 Rahavarat 31.12. 9 563 42 9 54 948 9 31 94-2,1 9 1 164 9 63 987 Lainakanta 1.1. 51 73 874 51 521 33 55 347 33 7,4 63 719 83 68 79 83 Lainakannan muutos 447 429 3 826 8 372 5 118,8 4 99-1 185 Lainakanta 31.12 51 521 33 55 347 33 63 719 83 15,1 68 79 83 67 524 83

16 Taloudelliset tavoitteet Veroprosentti TP 215 TA 216 217 218 219 Tuloveroprosentti 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 Tavoiteprosentti 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 Maan keskiarvo 19,83 19,87 19,87 19,87 19,87 Ero tavoiteprosentiin,,,,, Erotus keskiarvosta -,8 -,12 -,12 -,12 -,12 21, 2, 19, 18, 17, 16, 15, 14, 13, 12, Tuloveroprosentti Tavoiteprosentti TP 215 TA 216 217 218 219, -,2 -,4 -,6 -,8 -,1 -,12 -,14 TP 215 TA 216 217 218 219 Erotus keskiarvosta Vuosikate TP 215 TA 216 217 218 219 Vuosikate 6 362 382 7 988 773 7 991 22 9 358 386 1 2 756 Vuosikatetavoite 9 254 515 8 184 942 8 183 599 8 551 316 8 438 77 Vuosikate euroa/as 298 373 371 431 459 Ero vuosikatetavoitteeseen -2 892 133-196 169-192 379 87 7 1 582 49 Ero tavoitteeseen euroa/as. -136-9 -9 37 72 Tavoitteessa suunnitelman mukaiset poistot 12 1 8 6 4 2 Vuosikate Vuosikatetavoite TP 215 TA 216 217 218 219 2 1 5 1 5-5 -1-1 5-2 -2 5-3 -3 5 TP 215 TA 216 217 218 219 Ero vuosikatetavoitteeseen Lainakanta TP 215 TA 216 217 218 219 Lainakanta euroa/as. 2 438 2 586 2 957 3 166 3 9 Lainakanta ilman lunastuspo e/as 1 685 1 878 2 32 2 595 2 564 Lainakanta 51 521 33 55 347 33 63 719 83 68 79 83 67 524 83 Yritystilojen lunastussaaminen 9 727 23 8 229 61 6 81 374 5 461 5 4 563 432 Konsernitilivelka 5 854 425 6 932 362 6 932 362 6 932 362 6 932 362 Pankkilainat ilman lunastuspääomaa 35 939 648 4 185 331 49 986 67 56 315 941 56 29 9 Lainakantatav. ilman lunastuspo eur 2 2 2 2 2 Lask. lainakannan lyh. (8 v.) -6 44 163-6 918 413-7 964 975-8 588 725-8 44 6 Lainakannan nettomuutos 447 429 3 826 8 372 5 4 99-1 185 Ero lainakantatavoiteeseen euroa -6 724 352-2 614 669 6 886 67 12 915 941 12 329 9 Ero lainakantatavoit. euroa/as -315-122 32 595 564 3 5 8 3 6 2 5 2 1 5 4 2 1 5-2 TP 215 TA 216 217 218 219 Lainakanta euroa/as. -4 TP 215 TA 216 217 218 219 Lainakanta ilman lunastuspo e/as Lainakantatav. ilman lunastuspo euroa/as Ero lainakantatavoit. euroa/as

17 Tilikauden ylijäämä TP 215 TA 216 2 17 2 18 2 19 Tilikauden ylijäämä -2 522 18 35 257 178 957 1 177 98 1 934 92 Tilikausien ylijäämä (tase) 7 339 331 7 374 588 7 553 545 8 731 452 1 666 372 Tilikauden ylijäämä, tavoite Ero tilikauden ylijäämätavoiteeseen -2 522 18 35 257 178 957 1 177 98 1 934 92 2 5 12 2 1 5 1 1 5 8-5 -1 TP 215 TA 216 2 17 2 18 2 19 6 4-1 5-2 2-2 5-3 TP 215 TA 216 2 17 2 18 2 19 Tilikauden ylijäämä Tilikauden ylijäämä, tavoite Tilikausien ylijäämä (tase) Kassan riittävyys, maksuvalmius TP 215 TA 216 217 218 219 Kassavarat euroa/as 448 444 432 415 44 Kassan riittävyys 31.12., vrk 24 28 27 26 27 Tavoite, kassan riittävyys, vrk 3 3 3 3 3 Kassamuutos -1 846 173-58 454-23 44-291 74 593 823 Ero tavoiteeseen, vrk -6-2 -3-4 -3 35 1 3 5 25 2 15 Kassan riittävyys 31.12., vrk Tavoite, kassan riittävyys, vrk -5-1 -1 5 TP 215 TA 216 217 218 219 1 TP 215 TA 216 217 218 219-2 Kassamuutos Omavaraisuusaste % TP 215 TA 216 217 218 219 Omavaraisuusaste %, arvio 62,6 68,7 66,8 68,9 72,5 Omavaraisuusaste %, tavoite 7, 7, 7, 7, 7, Ero tavoitteeseen -7,4-1,3-3,2-1,1 2,5 8, 75, 7, 65, Omavaraisuusaste %, arvio Omavaraisuusaste %, tavoite 3, 2, 1,, -1, TP 215 TA 216 217 218 219 6, 55, -2, -3, -4, 5, TP 215 TA 216 217 218 219-5, -6, Ero tavoitteeseen

18 2.4 VÄESTÖTAVOITTEET JA TYÖLLISYYS Väestökehitys sekä kaupungissa suunnittelun perusteena käytettävät väestötavoitteet ovat seuraavat: Vuosi Väestö 31.12. Muutos % Muutos abs. 21 211 212 213 214 215 216 217 218 219 2 844 21 22 21 172 21 129 21 162 21 332 21 4 21 55 21 7 21 85,8,9,7 -,2,2,8,3,7,7,7 +169 +178 +15-43 +33 +17 +68 +15 +15 +15 Tilastokeskuksen ennakkotilaston mukaan vuoden 215 lopusta syyskuun loppuun 216 väestö on lisääntynyt 63 asukkaalla. Tilastokeskuksen väestöennuste Ikäryhmä 215 % 22 % 23 % 24 % -6 1 625 7,6 1 528 7,1 1 488 6,7 1 483 6,7 7-15 2 131 1, 2 297 1,6 2 22 1, 2 157 9,7 16-18 73 3,4 731 3,4 818 3,7 77 3,4 19-62 11 32 51,7 1 85 5,3 11 75 5,1 11 171 5,1 63-74 3 662 17,2 3 77 17,2 3 36 13,7 3 92 13,9 75-2 152 1,1 2 467 11,4 3 492 15,8 3 68 16,2 Yhteensä 21 332 1, 21 58 1, 22 111 1, 22 281 1, Lähde: Tilastokeskus/väestöennuste v. 215 Työttömyysasteen kehitys Valkeakoski Etelä- Pirkanmaan seutukunta % Pirkanmaa % Koko maa Työhallinto % % 27 11,1 1,5 8,6 8,2 6,9 28 1,4 9,6 8,2 7,6 6,4 29 14,5 13,7 11,5 1,3 8,2 21 211 212 213 214 215 13,5 12,2 12, 12,4 13,6 13,4 12,8 11,6 11,3 12,4 13,7 13,9 11,6 1,3 1,8 13,1 14,3 15,2 1, 9,1 9,4 11,3 12,4 13,4 Tilastokeskus % 216* 13,1 13,4 14,8 12,5 7,7 *syyskuu 8,4 7,8 7,7 8,2 8,7 9,4

19 Työttömät työnhakijat Valkeakoskella (työhallinnon tilasto): Nuoret alle 25 v. Pitkäaikaistyöttömät Muut Yhteensä 26 139 355 742 1236 27 126 325 654 115 28 19 287 627 123 29 21 19 177 246 326 11 83 1437 1333 211 166 324 674 1164 212 162 298 69 115 213 214 215 216* 193 22 23 192 357 342 383 445 655 671 684 592 125 1233 127 1229 * syyskuu Kaupungin työllistämismenot (tuhatta euroa) TP 215 TA 216 TA 217 TS 218 TS 219 Palkkatuettu työ menot tulot netto Koululaiset ja opiskelijat menot Kuntouttavat työllisyyspalvelut menot tulot netto Muut työllistämispalvelut menot Yhteensä menot tulot netto ESR- hankkeet (nettoosuudet) 1 74 359 715 13 1 197 414 783 77 2 452 773 1 679 1 62 43 659 16 1 233 43 83 2 41 833 1 568 1 35 43 632 14 1 115 43 685 2 254 833 1 421 1 31 43 628 14 1 115 43 685 2 249 833 1 416 1 31 43 628 14 1 114 43 685 2 249 833 1 416 Varjoista Arkeen 12 12 Työelämäosallisuutta vahvistavan monimuotoisen sosiaalisen kuntoutuksen ja yhteisösosiaalityön kehittäminen Muut työllisyyttä edistävät hankkeet (netto-osuudet) 51 45 3 Ura Silta 43 43 43 Vaateri 27 27 27

2 2.5. HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN Kuntalain mukaan väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kunnan perustehtävä. STM:n ja VM:n asettaman selvityshenkilötyöryhmän raportin mukaan sote-uudistukseen liittyen tulee toteuttaa kannustinjärjestelmä, jonka avulla tuetaan ja palkitaan niitä kuntia, jotka ovat onnistuneet parantamaan tai ylläpitämään väestön terveyden ja hyvinvoinnin tilaa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu sote-uudistuksen jälkeenkin kunnille. Hyvinvointi ja terveys ovat yhteydessä koulutukseen, liikunta-, ruoka- ja kulttuuripalveluihin, kaavoitukseen, liikennejärjestelyihin sekä moniin muihin tehtäviin, jotka jäävät kuntien hoidettaviksi. Kunta hyötyy vaikuttavista toimenpiteistä aikaviiveellä. Kunnan aktiivisuutta painotettaessa kunta pystyy vaikuttamaan valtionosuuden kertoimeen nopeammin kuin tuloksia painottavassa mallissa. Kertoimen merkitys valtionosuuksien määrään on kuitenkin hyvin vähäinen. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa (Terveydenhoitolaki 12 ) Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia. Kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot. Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi kunnan on tehtävä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Jos sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestetty useamman kunnan yhteistoimintana, yhteistoiminta-alueen on osallistuttava asiantuntijana eri toimialojen väliseen yhteistyöhön sekä sosiaalisten ja terveysvaikutusten arviointiin alueen kunnissa. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Valkeakoskella Valkeakoskella on laadittu hyvinvointikertomus 213-216 ja hyvinvointikertomukset 214 ja 215. Lisäksi jo vuonna 21 laadittiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintaohjelma Nimetty hyvinvointikoordinaattori on toiminut 9/212 lähtien. Lisäksi on nimetty hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen poikkihallinnollinen pysyvä ohjausryhmä (hyvinvointiryhmä), jonka tehtävänä on vastata terveyden edistämisen suunnittelusta, seurannasta ja arvioinnista. Ryhmässä on edustus kaikilta kaupungin hallinnonaloilta sekä lisäksi edustaja nuorisovaltuustosta ja vanhusneuvostosta.

21 Elinolot Valkeakoski Pirkanmaa Koko maa Koko maan alin Mittatikku Koko maan ylin Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (214 1,2 7,4 8,6 2,7 32 Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % 15-64-vuotiaista (215) 5,9 7 6 11 Asunnottomat yksinäiset / 1 asukasta (215),6 1,2 5,7 Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista (215) 26,7 29,3 29,8 62,5 Kunnan yleinen pienituloisuusaste (214) 1,8 13,7 13 4,1 22,9 Koulun fyysisissä työoloissa puutteita, % 8. ja 9.luokan oppilaista (213) 5,7 52,3 54 29,1 78,8 Hyvinvoinnin jakautuminen Valkeakoski Pirkanmaa Koko maa Koko maan alin Mittatikku Koko maan ylin Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot (214) 1 23,1 26,5 27 19,6 4,6 Koettu hyvinvointi ja osallisuus Valkeakoski Pirkanmaa Koko maa Koko maan alin Mittatikku Koko maan ylin Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista (213) 9,2 8,5 8,4,9 16,5 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista (213) 5,5 7,6 6,9 1,1 17,1 Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % (212) 59,9 59,1 58,2 51 84,9 Elintavat Valkeakoski Pirkanmaa Koko maa Koko maan alin Mittatikku Koko maan ylin Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (213) 18,8 12,6 13,1 3 31,4 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8. ja 9. luokan oppilaista (213) 14 11,1 12 1 27,1 Ylipaino, % 8. ja 9. luokan oppilaista (213) 15,9 16,8 16,4 8,2 32,7 Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa, % 8. ja 9. luoka 39,2 3,6 31,9 18,5 53,3 Terveydentila Valkeakoski Pirkanmaa Koko maa Koko maan alin Mittatikku Koko maan ylin THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioitu (211) 13,1 98 1 37 156,3 Menetetyt elinvuodet ikävälillä - 8 vuotta / 1 asukasta (213) 681 6583 6754 2972 1744 Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista (213 14,1 14,9 15,9 8 28,4 Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut potilaat / 1 asukasta (214) 148 15,9 151,9 64,6 31,8 Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus, % 8. ja 9. luokan oppilaista (213) 12,9 11 11,3 4,9 22,9 Hyvinvointikompassin (THL) mukaisten mittareiden viimeisimmä arvot Valkeakoskella sekä vertailu Pirkanmaan maakunnan ja koko Suomen vastaaviin lukuihin. 1 Kuvaa tulojen jakutumista asteikolla - 1. Arvo 1 kuvastaa tilannetta, jossa kaikki tulot menevät yhdelle henkilölle; arvo tilannetta, jossa tulot jakautuvat tasan.

22 2.6. ASUMINEN JA KAAVOITUS Asuntokanta ja tuotanto Valkeakoskella oli vuoden 215 lopussa 11 214 asuntoa, joista 41,6 % (4 666 asuntoa) oli omakotitaloissa, 1,3 % (1149 asuntoa) rivitaloissa ja 46,3 % (5192 asuntoa) kerrostaloissa. Vakinaisesti asutuista 1 286 asunnosta oli 37,1% 1h + k/kk tai 2h + k/kk asuntoja, 3h + k/kk asuntoja 25,5 % ja 4h +k tai suurempia asuntoja 37,3 %. Valkeakoskella asui vuoden 215 lopussa 1 286 asuntokuntaa. Yhden henkilön asuntokuntia vuoden 214 lopussa oli 41,7 %, kahden henkilön 33,6%, 3-4 henkilön 2, % ja 5 tai useampi henkilöä 4,7 %. Erillispientaloissa asuvista henkilöistä oli 31,5% yli 65-vuotiaita ( 1373 asuntokuntaa). Vuonna 215 valmistui 29 pientaloa (29 asuntoa) ja kaksi kerrostaloa (4 asuntoa). Valmistuneet asuinrakennukset ja asunnot 211 212 213 214 215 Pientalot 62 47 51 3 29 Rivitalot Kerrostalot 4 2 1 2 Asuinrakennukset yht. 62 51 53 31 31 Pientaloasunnot 62 48 51 3 29 Rivitaloasunnot Kerrostaloasunnot 99 34 29 4 Asunnot yht. 62 147 85 59 69 Vuokra-asuntotilanne ja vuokrataso Kaupunki on keskittänyt uustuotannon ja perusparantamisen rakennuttamistehtävät kaupunkikonserniin kuuluvalle Valkeakosken Asunnot Oy:lle. Valkeakosken Asunnot Oy:n hallinnassa oli 31.12.215 yhteensä 866 asuntoa ja 9 liikehuoneistoa, joista 1 omassa käytössä. Valkeakosken Asunnot Oy:llä oli 21.8.216 vuokra-asunnonhakijoita 154 kpl, joista asunnon saaneita 117. Vuokra-asuntojen alin peritty vuokra v. 216 on 8,81 /asm 2 /kk ja korkein 12,64 /asm 2 /kk. Keskivuokra on 1,55 /asm 2 /kk. Valkeakosken kaupungin vuokra-asuntotilanne oli 26.8.216 43 kpl vuokrattavaa asuntoa ja 14 liikehuoneistoa. Hakijoita 26.8.216 oli 4. Asuntojen alin vuokra on 5,62 /asm 2 /kk ja korkein vuokra on 1,82 /asm 2 /kk. Liikehuoneistojen alin vuokra on 2,92 / m 2 /kk ja ylin 1,67 / m 2 /mm. Tohka-Säätiön Asunto Oy Apianpirtissä ja Tohkatalossa on ikäihmisille tarkoitettuja asuntoja. Koskenkoti Tallikadulla on yleishyödyllisen Koskenkoti ry:n ylläpitämä vanhusten asumiselle tarkoitettu kohde. Lisäksi tuettua asumista tarjoaa Aspa-säätiön hallinnoima Aspa-koti Omenapiha, joka tarjoaa palveluasumista mielenterveys- ja päihdekuntoutujille.

23 Aluesairaalan läheisyyteen on valmistunut v.212 12 -paikkainen tehostetun palveluasumisen yksikkö, Wäinämöinen. Tämän viereen on rakennettu samaan käyttötarkoitukseen 6 -paikkainen Kantele. Kehitysvammaisille valmistuu 15 asunnon kohde Sointulaan vuoden 216 lopussa. Rakentamistarve Kaupungin keskustaan sijoitetaan uusien kaupallisten palveluiden lisäksi myös uutta korkealaatuista kerrostaloasumista. Tavoitteena on, että keskusta-alueelle rakennetaan myös vuokra-asuntoja. Rakentamistarve kohdistuu erityisesti väestön ikärakenteesta johtuvaan keskustan hissillisten kerrostalojen kysyntään. Erityishuomiota tulee kiinnittää ympäristön esteettömyyteen. Kaupungin luovuttamat (myydyt ja vuokratut) tontit 211 212 213 214 215 Omakoti 41 28 19*) 22**) 18***) Rivitalo 1 Kerrostalo 5 1 Työpaikkarakentaminen 1 *)lisäksi myyty 18 kpl omakotitontteja, jotka olleet aiemmin vuokrattuina **) lisäksi myyty 8 kpl omakotitontteja sekä 1 kpl kerrostalotontteja, jotka olleet aiemmin vuokrattuina ***) lisäksi myyty 3 kpl omakotitalotontteja, jota olleet aiemmin vuokrattuina Vuonna 215 varattiin 21 kpl omakotitontteja. Vuonna 216 on lisäksi 31.7.mennessä varattu 23 tonttia. Asuntomarkkinat Valkeakoskella oli elokuussa 216 myytäviä asuntokohteita 289 kpl, joista 124 oli uudiskohteita. Asuntojen neliöhinnat ovat kokonaisuudessa laskeneet edellisvuodesta. Omakotitalojen ja paritalojen neliöhinnat ovat nousseet, mutta rivitalojen ja kerrostalojen neliöhinnat ovat laskeneet. Yleisesti Valkeakoskella asuntojen hinnat ovat muuta Pirkanmaata alhaisemmat. Markkinointiajat ovat lyhyemmät kuin vuonna 215. Maanomistus ja yleiskaavoitus Yhdyskuntarakenteen pitkän aikavälin suunnitelmat edellyttävät laajojen alueiden tutkimista yleiskaavoilla mm. liikennejärjestelyiden ja maanhankinnan vuoksi. Uusien työpaikka- ja teollisuusalueiden osalta painopistealueina ovat maantien 13 lähialueet. Yleiskaavoitettavia alueita ovat Pohjoisen suunnan yleiskaava, 13-tien yleiskaava sekä keskustan yleiskaava. Pohjoisen suunnan yleiskaava- alue sisältää myös Lotilanjärven alueen sekä Vanhankylän yleiskaavan päivittämisen. Yleiskaavat tehdään omana työnä mahdollisesti keskustan yleiskaavaa lukuun ottamatta.

24 Strategiset kaavoitushankkeet Yleiskaavoitus Kohde Tilanne (9/216) Tavoitevuodet Pohjoisen suunta (sis. myös Lotilan alueen ja Vanhankylän yleiskaavan päivityksen) osayleiskaavatyö perusselvitysvaiheessa osayleiskaava valmis hyväksyttäväksi 218 13-tie (yhteistyössä Lempäälän kunnan kanssa) osayleiskaavatyö perusselvitysvaiheessa (ei vielä vireillä) osayleiskaava valmis hyväksyttäväksi 219 Keskustan yleiskaava perusselvityksiä aloitettu osayleiskaava valmis hyväksyttäväksi 219 Strateginen yleiskaava ei aloitettu/konsulttikaava valmis hyväksyttäväksi 218 Asemakaavoitus Kohde Tilanne (9/216) Tavoitevuodet Apia-Sointulan alue Asemakaavan valmis hyväksyttäväksi 217 perusselvitykset aloitettu Eteläinen keskusta Alueen kokonaissuunnittelu aloitettu, asemakaavoitus vaiheittain (osittain keskustan yleiskaavoituksen rinnalla) asemakaavat valmiita hyväksyttäväksi 217 vuodesta eteenpäin Pientaloalueet Valkeakosken kilpailuetuna ovat hyvät tontit ja kohtuullinen hinnoittelu. Tonttitarjonta pyritään säilyttämään monipuolisena hyvien kevytliikenne- ja virkistysyhteyksien läheisyydessä. Pientaloalueiden rakenne pyritään pitämään taloudellisena ja tarkoituksenmukaisena. Alueille pyritään osoittamaan erikokoisia tontteja. Pientalotonttivaranto on laaja ja monipuolinen. Kaavavarannon ylläpitämiseksi on kuitenkin jo aloitettu laajennusalueiden ja niitä palvelevien liikennejärjestelyjen suunnittelu. Strategisesti merkittävien suurempien asuinalueiden lisäksi kaavoitetaan pieniä täydennysrakentamiskohteita ja hankekaavoja. Keskusta ja kerrostaloalueet Torinrannan ja Apiankadun alueet ovat jo pääosin toteutuneet/toteutumassa. Kerrostalotonttivarannon turvaamiseksi on aloitettu asemakaavatyöt Sointulan alueilla. Ydinkeskustan viihtyisyyttä parannetaan erityisesti vesistöä hyödyntäen. Eteläisen keskustan kokonaissuunnittelu on käynnissä ja asemakaavoitus alkaa vaiheittain keskustan yleiskaavan rinnalla.

25 3 HENKILÖSTÖ Valtuuston vuonna 215 hyväksymä henkilöstöohjelma kattaa vuodet 216-22. Henkilöstöohjelmasta pyrittiin tekemään mahdollisimman konkreettinen toimenpideohjelma, joka osaltaan varmistaa kaupunkistrategian sekä palvelujen järjestämisohjelman tavoitteiden toteutumisen. Kaupunkistrategiassa hyväksytyt kaupungin toimintaa ohjaavat arvot: avoimuus, yhteistyökykyisyys, asiakaslähtöisyys, tehokkuus ja kehittämishalukkuus ohjaavat myös henkilöstötyötä. Henkilöstöohjelman mukaan kaupungin henkilöstötyön painopisteinä vuosina 216 22 ovat henkilöstön työhyvinvointi, johtaminen ja esimiestyö sekä osaaminen ja ammattitaito. Työhyvinvointi Työhyvinvointiin vaikuttaa kunkin oman fyysisen ja psyykkisen terveyden lisäksi työyhteisötaidot, esimiestoiminta, ilmapiiri, työn hallinnan tunne sekä oma asenne ja näkemys työyhteisöstä. Johtaminen ja esimiestyö Hyvä esimiestyö on kaupungin arvojen mukaista. Hyvä johtaminen tekee arjen työstä sujuvaa ja mahdollistaa yhteisten tavoitteiden saavuttamisen. Osaaminen ja ammattitaito Jatkuvassa muutoksessa ammattitaitoinen henkilöstö on menestymisen avain. Osaaminen on keskiössä niin rekrytoinnissa kuin perehdyttämisessäkin. Työyhteisöissä ammattitaidon syventäminen jatkuu koko työuran ajan. Henkilöstön nykyisistä osaamistarpeista on tiedettävä, ja niitä on myös ennakoitava, jotta osaamista voidaan kehittää palvelutarpeiden muutosten mukaisesti. Henkilöstöohjelmaan sisältyy edellä oleviin painopisteisiin liittyviä tavoitteita, niiden toteuttamiseksi toimenpiteitä, toimenpiteiden aikataulutusta, vastuutusta sekä seurantaa ja mittareita. Jotta henkilöstöohjelman asiat tulevat tutuiksi ja osaksi jokaisen kaupungin palveluksessa olevan työarkea, ohjelman täytäntöönpanoa on käsitelty palvelukeskusten johtoryhmissä. Joitakin ohjelmassa todettuja kehittämistoimenpiteitä, mm. sujuva ja yhtenäinen rekrytointi, kehityskeskustelukäytännön uudistaminen (Populus järjestelmän hyödyntäminen), työturvallisuutta varmistavat ilmoituskäytännöt (turvallisuushavainnot) jne. valmistellaan keskitetysti. Ohjelmaan sisältyvät, parhaiten työyksikkötasolla kehitettävät asiat (työhyvinvointi, työyhteisötaidot, tiedonkulun varmistaminen, oman työn kehittäminen) otetaan tarkasteltaviksi henkilöstöä osallistaen. Henkilöstöohjelman toteuttamisesta raportoidaan vuosittain kaupungin henkilöstökertomuksissa. Tarvittaessa henkilöstöohjelmaa voidaan tarkistaa ja täydentää talousarvioprosessin yhteydessä.

26 Vakanssi- ja tehtäväjärjestelyt Lakkautetaan seuraavat vakanssit 1.1.217 lukien, ellei toisin mainita: Hallintokeskus kehittämisasiantuntijan vakanssi 152 (ts) Sosiaali- ja terveyskeskus etuuskäsittelijän vakanssi 238 (vs) sosiaalityöntekijän vakanssit 2373 ja 2632 (vs) kehittämisasiantuntijan vakanssi 2634 (ts) osastonhoitajan vakanssi 2236 (ts) sen vapautuessa neljä perhetyöntekijän vakanssia (ts) niiden vapautuessa Kasvatus- ja opetuskeskus ei lakkautettavia vakansseja Sivistystoimen keskus kieltenopettajan vakanssi 541 Liikunta- ja nuorisokeskus ei lakkautettavia vakansseja Tekninen keskus panostajan vakanssi 7336 (ts) mittausetumiehen vakanssi 7335 (ts) työpäällikön vakanssi 7211 (vs) Perustetaan seuraavat vakanssit 1.1.217 lukien, ellei toisin mainita: Hallintokeskus ei perustettavia vakansseja Sosiaali- ja terveyskeskus palvelupäällikön vakanssi, virkasuhde (sosiaalipalvelujen tulosyksikkö) neljä sosiaaliohjaajan vakanssia, virkasuhde (sosiaalipalvelujen tulosyksikkö) palvelupäällikön vakanssi, virkasuhde (mielenterveyspalvelujen tulosyksikkö, vakanssi täytetään kun osastonhoitajan työsuhteinen vakanssi on vapautunut) kolme ohjaajan vakanssia, työsuhde (vammaispalvelu) toimintaterapeutin vakanssi, työsuhde (kuntoutuspalvelut) Kasvatus- ja opetuskeskus ei perustettavia vakansseja Sivistystoimen keskus hyvinvointikoordinaattorin vakanssi, työsuhde Liikunta- ja nuorisokeskus ei perustettavia vakansseja Tekninen keskus yhdyskuntatekniikan päällikön vakanssi, virkasuhde

27 Lisäksi toteutetaan seuraavat muutokset 1.1.217 lukien, ellei toisin mainita: Hallintokeskus ei vakanssien muutoksia Kasvatus- ja opetuskeskus ei vakanssien muutoksia Sivistystoimenkeskus näyttelyapulaisen vakanssi 536 (ts) muutetaan sen vapautuessa palvelusihteerin vakanssiksi (ts) Liikunta- ja nuorisokeskus siivoojien vakanssit 68, 69, 61 ja 613 (ts) muutetaan uimahallityöntekijän vakansseiksi (ts) Sosiaali- ja terveyskeskus johtavan sosiaalityöntekijän vakanssi 2375 (vs) muutetaan sosiaalityöntekijän vakanssiksi (vs) sosiaalityönjohtajan vakanssi 2371 (vs) sosiaali- ja perhetyönjohtajan vakanssiksi (vs) perheohjaajan vakanssit 264, 2641, 2655 ja 2656 (ts) perhetyöntekijän vakanssiksi (ts) kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan vakanssi 2643 (ts) palveluneuvojan vakanssiksi (ts) hoitajan vakanssi 2427 (ts) ohjaajan vakanssiksi (ts) ohjaajan vakanssi 2596 (ts) vastaavan ohjaajan vakanssiksi (ts) sairaanhoitajan vakanssi 2416 (ts) asiantuntijahoitajan vakanssiksi (ts) fysioterapeutin vakanssi 2285 (ts) palvelupäällikön vakanssiksi (ts) Tekninen keskus suurtalouskokki-siivooja-talonmies vakanssi 4247 (ts) muutetaan ruokapalvelutyöntekijäsiivoojan vakanssiksi siivoojien vakanssit 2524 ja 731 (ts) siivooja-ruokapalvelutyöntekijän vakansseiksi (ts) kirvesmiehen vakanssi 7359 (ts) kiinteistönhoitajan vakanssiksi (ts) kiinteistönhoitajan vakanssi 7237 (ts) erikoisammattimiehen vakanssiksi (ts). Vakanssit palvelukeskuksittain 1.1. Palvelukeskus 216 217 218 219 Keskushallinto 63 62 61 61 Sosiaali- ja terveyskeskus 444,5 445,5 444,5 444,5 Kasvatus- ja opetuskeskus 416,5 416,5 416,5 416,5 Sivistystoimen keskus 92 92 89 89 Liikunta- ja nuorisokeskus 34 32 32 32 Tekninen keskus 21 21 198 198 Yhteensä 1251, 1249, 1241, 1241, Yksityiskohtaisempi henkilöstösuunnitelma vuosille 217 219 on talousarviokirjan liitteenä.

28 Henkilöstön eläkkeelle siirtyminen hyödynnetään henkilöstörakenteen uudistamisessa ja työn tuottavuuden parantamisessa kuitenkin niin, että henkilöstöresurssit ovat oikeassa suhteessa työmääriin nähden. Vakinaisen henkilöstön vanhuuseläkeiän täyttyminen vuosina 217 219 (vuosi 217 sisältää myös henkilöt, joiden eläkeikä on täyttynyt ennen ko. vuotta) Palvelukeskus 217 218 219 Keskushallinto 3 1 1 Sosiaali- ja terveyskeskus 17 14 13 Kasvatus- ja opetuskeskus 19 1 7 Sivistystoimen keskus 1 5 6 Liikunta- ja nuorisokeskus - 2 1 Tekninen keskus 8 7 4 Yhteensä 48 39 32 Henkilöstökustannukset Toimintakuluissa on henkilöstömenojen osalta ilmoitettu palkkakustannukset sosiaalivakuutusmaksuineen vähennettyinä kansaneläkelaitoksen ja vakuutuslaitosten maksamilla henkilöstökorvauksilla. Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset 214 216 toteuttavat työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutulosta 3.8.213 Työllisyys- ja kasvusopimukseksi, jonka toinen jakso päättyy 31.1.217. KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt (Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Kunta-alan Unioni ja Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHo) allekirjoittivat 5.9.216 kilpailukykysopimuksen mukaiset kunta-alan sopimukset. Niiden piirissä ovat kaikki kuntien ja kuntayhtymien 422 palkansaajaa. Sopimuskausi on 1.2.217 31.1.218. Sopimus sisältää merkittäviä rakenteellisia muutoksia: Työnantajamaksujen kustannuksia siirretään palkansaajille. Työaikaa pidennetään 1.2.217 lukien keskimäärin 24 tuntia vuodessa ansiotasoa muuttamatta. Julkisen sektorin henkilöstön lomarahoja leikataan erillisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti vuosina 216 217, 217 218 ja 218 219. Talousarvion valmistelussa on otettu huomioon seuraavat asiat: - Palkkoja ei koroteta sopimuskaudella. - Lomarahoja leikataan 3 % eli ajanjaksolla 1.2.217 3.9.219 maksetaan vuoden 216 lomarahaprosentteihin verrattuna pienempää lomarahaa. - Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut alenevat: KuEL- ja JuEL-palkkaperusteinen maksu laskee,2 %-yksikköä. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu alenee. Työnantajan sosiaaliturvamaksu (sairausvakuutusmaksu) alenee,94 %-yksikköä. Edellä mainitut muutokset vähentävät työvoimakustannuksia. Kilpailukykysopimuksessa todetaan, että sosiaaliturvamaksun alennus rahoitetaan julkisen sektorin työnantajille aiheutuvilla säästöillä, jotka syntyvät työaikaan ja julkisen sektorin lomarahoihin liittyvillä toimilla sekä työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen rahoitusvastuumuutoksilla. Kuntatalous ei siten välittömästi vahvistu näillä sovituilla toimenpiteillä tai työ- ja virkaehtosopimusmuutoksilla, koska valtio tulee leikkaamaan kuntien rahoitusta arvioiduilla säästövaikutuksilla.

29 Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan nousevan ensi vuonna,7 %. Sosiaalivakuutusmaksut ovat suunnittelukaudella seuraavat: Työantajan sosiaalivakuutusmaksut 217 218 219 Palkkaperusteinen KuEL-maksu 15,9 15,5 15,5 Opettajien eläkemaksu 18,8 18,8 18,8 Sairausvakuutusmaksu 1,18 1,13 1,8 Työttömyysvakuutusmaksut 3,3 3,3 3,3 Tapaturma- ja muut vak.maksut,4,4,4 Kuntaeläkkeitä rahoitetaan kuntatyönantajilta ja kuntatyöntekijöiltä perittävillä eläkemaksuilla eli KueL-maksuilla. Palkkaperusteista eläkemaksua maksavat sekä työntekijä että työnantaja. Maksu on tietty prosenttimäärä työntekijän palkasta. Palkkaperusteisen eläkemaksun lisäksi Valkeakosken kaupunki maksaa myös eläkemenoperusteista eläkemaksua sekä varhaiseläkemenoperusteista maksua. Eläkemenoperusteista maksua maksavat ne kuntatyönantajat, joiden ennen vuotta 25 palveluksessa olleille työntekijöille on kalenterivuoden aikana maksettu eläkettä. Kuntien eläkevakuutuksen valtuuskunta vahvistaa vuosittain eläkemenoperusteisen maksun kokonaismäärän. Kokonaismäärä jaetaan Kuntien eläkevakuutuksen jäsenyhteisöjen maksettavaksi sen perusteella, miten paljon nyt maksuissa olevista eläkkeistä on karttunut kunkin jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 25 tehdystä työstä. Vuodesta 25 alkaen tehdystä työstä ei aiheudu lainkaan eläkemenoperusteista maksua. Eläkemenoperusteisella maksulla ei ole yhteyttä maksussa oleviin palkkoihin, joten ne budjetoidaan euromääräisinä erilliselle tilille. Jäsenyhteisön varhaiseläkemenoperusteiseen maksuun eli varhe-maksuun vaikuttavat työntekijät, jotka jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä eli kuntoutustukea. Varhe-maksujen kokonaismäärä päätetään jokaiselle vuodelle erikseen, ja se jaetaan Kuntien eläkevakuutuksen jäsenyhteisöjen kesken edellä mainituista eläkkeistä aiheutuvien menojen suhteessa. Vuonna 28 ja sen jälkeen alkaneet eläkkeet vaikuttavat työnantajan varhe-maksuun tasan 36 kalenterikuukauden ajan eläkkeen alkamisesta, joten maksut voivat jakautua neljälle vuodelle. Pientyönantajat maksavat varhe-maksua yhteisvastuullisesti, keskisuuret työantajat (palkkasumma 1,94 31, milj. euroa) maksavat varhe-maksua osittain yhteisvastuullisesti. Suurilla työnantajilla varhe-maksu määräytyy kokonaan sen oman henkilöstön varhaiseläkkeiden perusteella. Varhe-maksulla ei ole yhteyttä maksussa oleviin palkkoihin, joten ne budjetoidaan euromääräisinä erilliselle tilille. Eläkemenoperusteisen maksuun on vuodelle 217 varattu 3 359 172 euroa ja varhe-maksuun 588 872 euroa.

3 4 RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA 4.1 RAKENNE Kunnan talousarviosta ja suunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnasta on säännökset kuntalaissa. Tämän lisäksi talousarviosta ja suunnitelmasta antaa ohjeita ja suosituksia Suomen Kuntaliitto. Kunnan kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa on säädetty. Tältä osin sitovia ohjeita ja lausuntoja kunnille antaa kauppa- ja teollisuusministeriön alainen kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Talousarvion sisältö on laadittu ottaen huomioon mainitut säännökset ja ohjeet. Talousarvio ja kolmeksi vuodeksi laadittu taloussuunnitelma sisältää tuloslaskelmaosan, rahoitusosan, käyttötalousosan ja investointiosan. Talousarvio ja suunnitelma sisältää myös yleisperustelut ja tarvittavat liitteet. Lisäksi tämän asiakirjan alkuun on liitetty strategiaosa. Strategiaosaan sisältyy mm. visio, arvot, strategiset tavoitteet seurattavine indikaattoreineen ja toimenpiteet ja hankkeet valtuustokauden loppuun. Kunnan kokonaistaloutta kuvataan talousarvion ja -suunnitelman tuloslaskelma-osassa ja rahoitusosassa. Tuloslaskelmaosassa esitettävät kokonaistalouden keskeiset erät ovat verotulot, valtionosuudet ja varsinaiset toiminnan menot ja tulot sekä suunnitelman mukaiset poistot. Tuloslaskelmassa tilikauden tuloksen käsittelyerät (poistoeron, vapaaehtoisten varausten ja rahastojen muutokset) eivät ole määrärahoja tai tuloarvioita, koska ne eivät ole rahoitusvaikutteisia eriä. Valtuusto hyväksyy kuitenkin niitä koskevat suunnitelmat talousarvion tuloslaskelmaosan hyväksymisen yhteydessä. Rahoitusosassa esitetään kunnan rahoituslaskelma ns. kassavirtalaskelmana, jossa erikseen on nähtävissä varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirrat, jotka käsittävät tulorahoituksen ja investointierät. Lisäksi rahoituslaskelmasta tulee erikseen käydä ilmi rahoitustoiminnan nettokassavirta. Sitä varten rahoitustoiminnan kassavirtalaskelmassa esitetään ensin antolainojen ja lainakannan muutokset. Niiden jälkeen esitetään maksuvalmiuteen vaikuttavat omien pääomien muutokset. Maksuvalmiuden muutoksiin vaikuttavat myös toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset, vaihto-omaisuuden, saamisten ja korottomien velkojen muutokset. Rahoituslaskelman selkeyden säilyttämiseksi esitetään siinä eriteltynä vain kokonaistalouden kannalta olennaiset erät. Varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan kassavirtojen yhteenlaskettu muutos vastaa taseesta laskettua kassavarojen muutosta. Kunnan toiminnan ohjausta kuvataan puolestaan käyttötalousosassa ja investointiosassa. Käyttötalousosassa valtuusto osoittaa sitovat tavoitteet sekä tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot toimielimelle tehtävän tai tehtävien hoitamiseen. Käyttötalouden määrärahat ja tuloarviot sisältävät myös ne sisäiset erät, joihin toimielin tai muu toiminnasta vastaava yksikkö voi vaikuttaa. Yhteisenä tavoitteena kaikilla tehtäväalueilla on sairauspäivien ja henkilötyövuosien määrään liittyvät tavoitteet. Henkilötyövuosilla (HTV2) tarkoitetaan tässä palkallisten palveluksessa olopäivien lukumäärää kalenteripäivinä/365x(osa-aikaprosentti/1). Käyttötalousosa esitetään laskelmana, josta ilmenee toiminnan kustannusrakenne kokonaisuudessaan. Kustannusrakenne on alustava ja se tarkentuu käyttösuunnitelmassa. Kokonaiskustannuksissa esitetään pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden (käyttöomaisuuden) suunnitelman mukaiset poistot, pääoma-arvon korot ja muut laskennalliset erät. Investointiosa sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle ja suunnitelmavuosille.

31 Investointiosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot kohteille tai kohderyhmille. Investointiosassa käsitellään vain aktivoitavat hankintamenot. Tuloarviona esitetään valtion ja muiden yhteisöjen rahoitusosuudet investointimenoihin. Käyttöomaisuuden myynneistä esitetään suunnitelman mukainen hankintamenojäännös (informaationa esitetään perusteluissa kaikki kokonaismyyntien tulot riippumatta siitä, miten ne jakautuvat talousarvion käyttötalous-, tuloslaskelma- ja investointiosien kesken). Investointivarauksen tai rahaston käyttö hankkeen rahoitukseen esitetään erikseen sitovana perusteluna. Investointiosaan varataan määrärahat hyödykkeen hankintaan, mikäli hyödykkeen (tai hyödykkeen eri komponenttien) veroton hankintahinta on vähintään 1 euroa. Taloussuunnitelma on laadittu kaikkien suunnitelmavuosien osalta vuoden 217 arvioituun rahanarvoon. Täten inflaation vaikutusta suunnitelmavuosille 218 ja 219 ei ole otettu huomioon eli muutokset määrärahoissa ja tuloarvioissa johtuvat toiminnassa tapahtuvista muutoksista. 4.2 TALOUSARVION SITOVUUS Käyttötalousosa: Käyttötalousosan tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot ovat sitovia valtuuston nähden tehtävittäin lukuun ottamatta tilatoimea, ruokapalvelua ja vesihuoltoa, joiden sitovuus määräytyy tulojen ja menojen erotuksen perusteella. Lisäksi sitovia ovat sosiaali- ja perhepalveluissa työmarkkinatuen kuntaosuus (7 euroa) ja maankäyttöpalveluiden määräraha Jutikkalan maaperätutkimuksiin (9 euroa). Käyttötalousosassa esitetyt tunnusluvut eivät ole sitovia. Vesihuoltolaitosta käsitellään vesihuoltolain edellyttämällä tavalla ns. muuna taseyksikkönä. Sitovat tehtävät ovat seuraavat Kaupunginhallitus -Konsernihallinto -Maankäyttöpalvelut -Muut palvelut Sosiaali- ja terveyslautakunta - Hallinto- ja ympäristöpalvelut - Sosiaali- ja perhepalvelut - Terveyspalvelut - Vanhuspalvelut - Erikoissairaanhoito Kasvatus- ja opetuslautakunta - Varhaiskasvatuspalvelut - Opetuspalvelut Sivistystoimen lautakunta - Sivistystoimen palvelut Liikunta- ja nuorisolautakunta - Liikunta- ja nuorisopalvelut Tekninen lautakunta - Yhdyskuntatekniikka - Tilatoimi (netto) - Ruoka- ja siivouspalvelut (netto)

32 - Vesihuolto (netto) Investointiosa: Investoinnit ovat bruttositovia. Sitovat kohdealueet/kohteet ovat seuraavat: Kaupunginhallitus - Maa- ja vesialueet - Rakennusten hankinta ja luovutus - Osakkeet ja osuudet - Pitkävaikutteiset menot - Muu aineeton käyttöomaisuus - Kalustohankinnat Sosiaali- ja terveyslautakunta - Kalustohankinnat Kasvatus- ja opetuslautakunta - Kalustohankinnat Sivistystoimen lautakunta - Kalustohankinnat Liikunta- ja nuorisolautakunta - Kalustohankinnat - Liikuntapaikkarakentaminen Tekninen lautakunta - Talonrakennus ( Investoinnit ovat sitovia talonrakennuksen osalta kohteittain, jos kohteen kustannusarvio on yli 15 euroa. Muut kohteet sijoitetaan jakamattomaan määrärahaan). - Kalustohankinnat - Yhdyskuntatekniikan investoinnit Uudisrakentamisinvestoinnit (määrärahalla voidaan kattaa vain talousarviovuodelle hyväksyttyjä kohteita) Korvausinvestoinnit Katuvalaistus Viherrakentaminen - Vesihuoltolaitoksen investoinnit uudisrakentamisinvestoinnit (määrärahalla voidaan kattaa vain talousarviovuodelle hyväksyttyjä kohteita) Korvausinvestoinnit Kalustoinvestoinnit Jos kohteen tai kohteen osan toteuttaminen poikkeaa taloussuunnitelmaan merkitystä aikataulusta, jaksotetaan investoinnin rahoitustarve uudelleen kokonaiskustannusarvion puitteissa.

33 Tuloslaskelmaosa: Valtuuston nähden sitovia määrärahoja ja tuloarvioita ovat: - Verotulot - Valtionosuudet - Rahoitustuotot ja kulut (netto) Rahoitusosa: Valtuustoon nähden sitovia määrärahoja ja tuloarvioita ovat: - Antolainojen lisäys - Antolainojen vähennys - Lainakannan muutokset (netto) Tilivelvollisuus: Kuntalain tarkoittamia tilivelvollisia ovat ainakin: 1 kaupunginhallituksen jäsenet 2 lautakuntien jäsenet 3 johtokuntien jäsenet 4 toimikuntien jäsenet 5 muiden kunnan toimielinten jäsenet 6 kaupunginjohtaja 7 toimielinten alaiset tai yksiköiden johtavat viranhaltijat Viime kädessä tilintarkastajalla on harkintavalta, ketkä ovat tilivelvollisia. Tilivelvollisuuden puuttuminen ei vapauta esimiestä alaistensa toiminnan valvontavastuusta.

34 4.3 TALOUDELLISTEN JA TOIMINNALLISTEN TULOSTEN SEURAAMINEN Valtuustotasolla talousarvion toteutumista seurataan raportoinnilla, jota toteutetaan konsernitasolla, lautakuntatasolla ja tehtävätasolla. Raportointijaksot ovat tammi-huhtikuu ja tammi-elokuu. Tilinpäätöksen yhteydessä raportoidaan koko vuoden toiminnasta. Kaupunginhallitukselle ja lautakunnille raportoidaan toiminnasta, palvelujen saatavuudesta ja taloudesta kuukausittain. Palvelukeskusten johtajat vastaavat omalta osaltaan tehtävätason sisällä toteutettavasta raportoinnista. Raportit käsitellään ennen luottamushenkilökäsittelyä ao. palvelukeskuksen johtoryhmässä.

35 KÄYTTÖTALOUS TOIMINTAKULUT V. 217 16,3 milj. euroa Sivistystoimen lautakunta 5 % Liikuntaja nuorisolautakunta 3 % Tekninen lautakunta 13 % Kaupunginhallitus 9 % Kasvatus- ja opetuslautakunta 22 % Sosiaali- ja terveyslautakunta 48 % Tarvikkeet 5 % Avustukset 4 % Muut kulut 9 % Henkilöstökulut 38 % Palvelujen ostot 44 %

36 YHDISTELMÄ KÄYTTÖTALOUDESTA KÄYTTÖTALOUSOSA Kehys Ltk TA Muutos% TS TS TP 215 TA 216 217 217 217 TA 16/TA 17 218 219 KAUPUNGINHALLITUS Konsernihallinto menot -8 621 57-9 17 794-9 117 637-9 11 89-9 75 991-1, -9 212 395-9 193 625 tulot 7 515 622 7 81 712 7 463 491 7 595 849 7 433 122-4,7 7 658 849 7 663 849 netto -1 15 435-1 369 82-1 654 146-1 514 96-1 642 869 2, -1 553 546-1 529 776 Maankäyttöpalvelut menot -1 749 18-1 683 23-1 666 537-1 753 52-1 749 521 3,9-1 619 397-1 618 997 tulot 1 69 523 1 477 1 1 477 1 1 478 3 1 588 3 7,5 1 587 3 1 587 1 netto -139 585-26 13-189 437-275 22-161 221-21,8-32 97-31 897 Muut palvelut menot -2 692 93-3 5 771-2 99 13-3 274 28-3 379 129 12,4-3 67 99-3 67 827 tulot 549 422 864 775 864 775 919 775 919 775 6,4 864 775 864 775 netto -2 143 58-2 14 996-2 125 328-2 354 55-2 459 354 14,9-2 23 215-2 23 52 KAUPUNGINHALLITUS YHTEENSÄ menot -13 63 95-13 859 795-13 774 277-14 138 591-14 24 641 2,5-13 899 782-13 88 449 tulot 9 674 567 1 143 587 9 85 366 9 993 924 9 941 197-2, 1 11 924 1 115 724 netto -3 388 528-3 716 28-3 968 911-4 144 667-4 263 444 14,7-3 788 858-3 764 725 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Hallinto- ja ympäristöpalvelut menot -1 52 114-1 917 942-1 758 551-1 795 617-1 784 72-6,9-1 747 56-1 747 151 tulot 1 165 122 1 551 329 1 392 164 1 349 779 1 394 628-1,1 1 349 779 1 349 779 netto -354 992-366 613-366 387-445 838-39 74 6,4-397 727-397 372 Sosiaali- ja perhepalvelut menot -18 159 952-17 113 782-14 417 389-14 63 15-14 486 338-15,4-14 424 865-14 423 227 tulot 2 936 199 2 691 9 1 531 9 1 433 59 1 433 59-46,8 1 433 59 1 433 59 netto -15 223 753-14 421 882-12 885 489-13 196 956-13 53 279-9,5-12 991 86-12 99 168 Terveyspalvelut menot -17 72 175-17 175 756-16 925 78-17 28 661-17 77 95 -,6-17 52 528-17 48 693 tulot 2 735 64 2 983 865 2 983 865 3 49 215 3 179 215 6,5 3 179 215 3 179 215 netto -14 984 535-14 191 891-13 941 843-14 159 446-13 898 735-2,1-13 873 313-13 869 478 Vanhuspalvelut menot -16 742 342-16 482 782-16 88 678-16 926 183-16 811 997 2, -16 79 8-16 786 798 tulot 3 658 792 3 766 5 3 946 4 71 5 4 71 5 8,1 4 71 5 4 71 5 netto -13 83 55-12 716 282-12 862 678-12 854 683-12 74 497,2-12 718 58-12 715 298 Erikoissairaanhoito menot -25 85 737-25 942 5-26 742 5-26 742 5-26 742 5 3,1-26 742 5-26 742 5 tulot 2 566 5 5 5 5, 5 5 netto -25 83 171-25 937 5-26 737 5-26 737 5-26 737 5 3,1-26 737 5-26 737 5 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YHT. menot -79 228 32-78 632 267-76 652 331-77 32 481-76 92 992-2,2-76 756 912-76 747 874 tulot 1 498 319 1 998 594 9 858 929 9 98 553 1 83 42-8,3 1 38 553 1 38 553 netto -68 73 1-67 633 673-66 793 42-67 393 928-66 819 59-1,2-66 718 359-66 79 321 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA Varhaiskasvatuspalvelut menot -13 358 155-13 265 776-13 429 869-13 429 869-13 286 111,2-13 28 243-13 277 429 tulot 1 844 614 1 951 6 1 959 486 1 959 486 1 957 132,3 1 959 486 1 959 486 netto -11 513 541-11 314 176-11 47 383-11 47 383-11 328 979,1-11 32 757-11 317 943 Opetuspalvelut menot -24 77 642-22 731 78-22 58 895-22 58 895-22 39 183-3, -22 5 72-22 681 tulot 2 72 61 2 47 456 2 16 938 2 16 938 2 6 191,6 2 16 938 2 16 938 netto -21 375 581-2 684 252-2 41 957-2 41 957-19 978 992-3,4-19 988 782-19 983 743 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA YHT. menot -37 435 797-35 997 484-35 488 764-35 488 764-35 325 294-1,9-35 285 963-35 278 11 tulot 4 546 675 3 999 56 3 976 424 3 976 424 4 17 323,5 3 976 424 3 976 424 netto -32 889 122-31 998 428-31 512 34-31 512 34-31 37 971-2,2-31 39 539-31 31 686

37 YHDISTELMÄ KÄYTTÖTALOUDESTA KÄYTTÖTALOUSOSA Kehys Ltk TA Muutos% TS TS TP 215 TA 216 217 217 217 TA 16/TA 17 218 219 SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTA Sivistystoimen palvelut menot -8 45 975-8 41 818-7 92 118-8 28 379-8 8 237 -,4-7 973 987-7 941 783 tulot 1 889 2 1 853 72 1 863 247 1 978 247 2 7 21 8,3 1 95 247 1 938 247 netto -6 561 775-6 188 98-6 38 871-6 5 132-6 1 216-3, -6 23 74-6 3 536 LIIKUNTA- JA NUORISOLAUTAKUNTA Liikunta- ja nuorisopalvelut menot -4 35 898-4 236 839-4 135 655-4 138 734-4 159 143-1,8-4 16 789-4 16 234 tulot 1 128 955 1 3 66 1 21 663 1 21 663 1 19 29-1,1 1 21 663 1 21 663 netto -3 221 943-3 26 179-3 113 992-3 117 71-3 139 853-2,1-3 139 126-3 138 571 TEKNINEN LAUTAKUNTA Yhdyskuntatekniikka menot -4 326 643-4 296 594-4 311 666-4 311 666-4 37 999,3-4 313 653-4 312 989 tulot 2 97 556 2 35 135 2 4 199 2 4 199 2 33 122 -,1 2 4 199 2 4 199 netto -2 229 87-2 261 459-2 271 467-2 271 467-2 274 877,6-2 273 454-2 272 79 Tilatoimi menot -7 35 531-7 498 858-7 895 526-7 895 526-7 843 986 4,6-7 854 874-7 854 344 tulot 13 88 63 12 89 67 13 85 879 13 85 879 13 69 238 1,4 13 72 19 13 72 19 netto 6 575 72 5 391 812 5 19 353 5 19 353 5 225 252-3,1 5 217 145 5 217 675 Ruoka- ja siivouspalvelut menot -6 788 849-6 554 495-6 646 588-6 646 588-6 586 8,5-6 588 818-6 587 338 tulot 7 543 52 7 8 874 7 138 598 7 119 433 7 184 88 2,5 7 188 341 7 188 341 netto 754 653 454 379 492 1 472 845 598 8 31,6 599 523 61 3 Vesihuolto menot -2 862 76-2 98 25-2 953 946-2 953 946-2 941 577-1,3-2 944 539-2 944 298 tulot 5 273 111 5 37 544 5 37 544 5 37 544 5 37 544, 5 37 544 5 37 544 netto 2 411 35 2 39 339 2 416 598 2 416 598 2 428 967 1,6 2 426 5 2 426 246 TEKNINEN LAUTAKUNTA YHT. menot -21 283 99-21 33 152-21 87 726-21 87 726-21 68 362 1,6-21 71 884-21 698 969 tulot 28 794 772 27 35 223 27 635 22 27 616 55 27 657 712 1,3 27 671 13 27 671 13 netto 7 511 673 5 975 71 5 827 494 5 88 329 5 977 35, 5 969 219 5 972 134 KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ menot -163 812 184-162 98 355-159 76 871-16 94 675-16 28 669-1,1-159 779 317-159 77 419 tulot 56 532 488 55 33 84 54 16 849 54 494 866 54 725 945-1,1 54 768 914 54 761 714 netto -17 279 696-16 767 515-15 6 22-16 49 89-15 554 724-1,1-15 1 43-14 945 75 Käyttötalouden määrärahojen ja tuloarvioiden jakautuminen ulkoisiin, sisäisiin ja vyörytyseriin on esitetty liitteessä 3.

38 KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginhallitus toimintakulut 14,2 milj. euroa Talousarvio 217, toimintakulut 16,3 milj. euroa Muut palvelut 24 % Konsernihallinto 64 % Maankäyttöpalvelut 12 % Tarvikkeet 1 % Avustukset 1 % Muut kulut 9 % Henkilöstökulut 3 % Palvelujen ostot 59 %

39 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: KAUPUNGINHALLITUS 41 KONSERNIHALLINTO KAUPUNGINJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Tehtävä sisältää vaalien, valtuuston, tarkastustoiminnan, kaupungin johdon (hallitustyöskentely ja kaupunginjohtaja), elinkeinopalveluiden, hallinto- ja henkilöstöpalveluiden sekä talous- ja tietohallintopalveluiden toiminnat. Vuonna 217 järjestetään kuntavaalit. Vuonna 218 järjestetään presidentinvaalit ja mahdollisesti maakuntavaalit. Vuonna 219 järjestetään eduskunta- ja europarlamenttivaalit. Kuntatalous kiristyy edelleen tulevina vuosina. Velkaantumisen kasvu ja tulorahoituksen heikkeneminen rajoittaa väistämättä taloudellista liikkumatilaa samanaikaisesti kun ikääntymisestä, kaupungin kasvusta ja omaisuuden korjaamisesta aiheutuva menojen kasvu on kiihtymässä. Kesäkuussa 216 allekirjoitettu kilpailukykysopimus ei juurikaan helpota kuntien tilannetta, sillä esim. lomarahaleikkauksista saatavat säästöt mitataan täysimääräisesti pois valtionosuuksista. Lisäksi sopimuksen toimenpiteet aiheuttavat verotulojen alenemisen. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ollaan yhdistämässä kuntia suurempiin itsehallintoalueisiin. Tarkoituksena on uudistaa myös aluehallinto. Vuoden 219 alusta 18 maakuntaa vastaavat paitsi sosiaali- ja terveydenhuollosta, myös pelastustoimesta, ympäristöterveydenhuollosta, alueellisista kehittämistehtävistä ja elinkeinojen edistämisen tehtävistä, alueiden käytön ohjauksesta ja suunnittelusta sekä maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistämisestä. Kuntien nettokustannuksia on päätetty karsia miljardilla eurolla vähentämällä lakisääteisiä tehtäviä sekä tehtävän toteuttamista ohjaavia velvoitteita. Säästöjen saamiseksi kunnilta edellytetään lainsäädännöllä mahdollistettujen toimenpiteiden toteuttamista (mm. henkilöstömitoituksen muutokset ja maksujen korotukset). TAVOITTEET Mittari Henkilötyövuodet htv2 Sairauspoissaolot, vrk Palkkalaskenta euroa/palkkapussi Kirjanpito ja maksuliikenne euroa/tosite Perustietotekniikan kustannukset euroa/työasema Tavoitearvo 217 42 45 12,75 3,75 852, Ennuste 216 Ta 216 42 9 14, 3,75 852, 42 22 12,75 3,75 852, SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Kaupungin konsernihallinnon päätehtävänä on elinkeinotoiminnan sekä kaupunkikonsernin ja kaupungin hallinnon ja talouden johtaminen. Kaupunginhallituksella on kokonaisvastuu palveluiden saatavuuden ja laadun ohjauksesta. Hallituksen puheenjohtajiston, lautakunnan puheenjohtajiston ja ammattijohdon yhteistyötä tiivistetään. Kaupunginhallitus huolehtii myös hyväksyttyjen strategisten linjausten täytäntöönpanon valvonnasta. Keskitettyjä tukipalveluja, kuten palkanlaskentaa ja kirjanpitoa, kootaan mahdollisimman suuriksi kokonaisuuksiksi ja yhteistyötä konsernin sisällä tiivistetään. Vuoden 217 alusta kaupungin hoidettavaksi tulee VAAO:n tytäryhteisön Aikuiskoulutus Oy:n taloudenhoito. Uusi kaupunkiorganisaatio aloittaa toimintansa uuden valtuustokauden alkaessa 1.6.217. Sosiaali- ja terveystoimen yhteistyön tiivistämiseen sekä aluesairaalan että naapurikuntien kanssa panostetaan. Sosiaali- ja

4 terveysministeriö on myöntänyt investointiluvan Etelä-Pirkanmaan yhteisen vuodeosaston rakentamiseen aluesairaalan yhteyteen. Vuonna 217 perustetaan Etelä-Pirkanmaan kuntien yhteisesti omistama kiinteistöyhtiö ja vuodeosaston rakentaminen alkaa. Tietohallinnon toimintaa kehitetään siirtymällä etenevässä määrin tietoteknisten palveluiden tuottamisesta niiden hankintaan ja suuntaamalla voimavaroja tietotekniikan soveltamiseen sekä käyttäjien tukemiseen. Elinkeinopalvelujen tehtävänä on edistää kaupungin elinkeinoelämän kehittymistä sekä edesauttaa uusien työpaikkojen syntymistä ja kaupungin asukasluvun kasvua. Uusien yritysten hankinnassa pääpaino on kaupungin yritysalueiden, etenkin Pirkanmaan Portin markkinoinnissa. Uusyritys- ja rahoitusneuvonta toteutetaan yhteistyössä alueen kuntien ja toimijoiden kanssa. Markkinoinnin ja matkailun osa-alueella päähuomio on kiinnitetty kesän 217 pientalonäyttelyyn Länsi- Lintulan alueella. Voipaalan ja Sääksmäen Siltojen alueita kehitetään matkailukohteina. Panostetaan urheilu-, hyvinvointi- ja kulttuurimatkailuun.

41 Tp 215 Ta 216 Ta 217 Ts 218 Ts 219 KONSERNIHALLINTO Myyntituotot (+) 7 139 9 7 321 712 6 948 122 7 173 849 7 178 849 Maksutuotot (+) Tuet ja avustukset (+) 356 712 325 33 33 33 Vuokratuotot (+) 21 Muut toimintatuotot (+) 19 82 155 155 155 155 Toimintatuotot yhteensä 7 515 625 7 81 712 7 433 122 7 658 849 7 663 849 Henkilöstökulut (-) -2 595 339-2 723 895-2 653 123-2 753 272-2 723 83 Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) -1 842 966-1 943 126-1 96 77-2 1 222-1 978 376 Henkilösivukulut (-) -752 373-78 769-746 353-752 5-745 454 Eläkekulut (-) -648 523-676 142-659 337-662 5-658 183 Muut henkilösivukulut (-) -13 85-14 627-87 16-89 55-87 271 Palvelujen ostot (-) -4 68 583-5 142 378-5 141 83-5 178 385-5 184 539 Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) -15 141-128 63-11 13-11 23-11 23 Avustukset (-) -93 62-93 9-93 9-93 9-93 9 Vuokrat (-) -1 55 48-1 52 241-1 53 558-1 53 158-1 57 676 Muut toimintakulut (-) -91 356-29 75-23 45-23 45-23 45 Toimintakulut yhteensä -8 621 69-9 17 794-9 75 991-9 212 395-9 193 625 TOIMINTAKATE -1 15 444-1 369 82-1 642 869-1 553 546-1 529 776 Suunnitelman mukaiset poistot (-) -76 393-87 379-157 148-194 439-197 439 Pääoma-arvon korko (-) -21 725-52 599-48 831-47 974-44 378 Laskennalliset erät (-/+) -2 7 Tilikauden tulos -1 25 632-1 59 6-1 848 848-1 795 959-1 771 593 MÄÄRÄRAHA Tp 215 Ta 216 Ta 217 Ts 218 Ts 219 TULOARVIO Menot -8 621 69-9 17 794-9 75 991-9 212 395-9 193 625 Tulot 7 515 625 7 81 712 7 433 122 7 658 849 7 663 849 Netto -1 15 444-1 369 82-1 642 869-1 553 546-1 529 776 1 Kulujakauma 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Tp 215 Ta 216 Ta 217 Ts 218 Ts 219 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

42 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖT: KAUPUNGINHALLITUS 43 MAANKÄYTTÖPALVELUT KAUPUNGINJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Maankäyttöpalvelut vastaavat maankäytön suunnittelusta, maan hankinnasta ja luovutuksesta, sijainti- ja rekisteritiedoista, rakentamisen valvonnasta ja ohjaamisesta sekä ympäristönsuojelusta. Tehtävä koostuu kaupunkisuunnittelun (kaavoitus, rakennustarkastus ja ympäristönsuojelu) sekä maa- ja mittaustoimen tulosryhmistä. Tonttivaraukset ovat vähentyneet edellisvuosien tasosta. Kasvun turvaamiseksi yleiskaavasuunnittelua sekä asemakaavasuunnittelua eri puolilla kaupunkia vahvistetaan mm. käyttämällä konsulttityövoimaa omien henkilöstöresurssien lisäksi. Tavoitteena on edelleen kasvattaa ja pitää yllä riittävää asemakaavoitettua tonttivarantoa. Yhdyskuntarakenteen pitkän aikavälin suunnitelmat edellyttävät laajojen alueiden tutkimista yleiskaavoilla mm. liikennejärjestelyiden ja maanhankinnan vuoksi. Yleiskaavoihin tullaan kohdistamaan resursseja tehostetusti, sillä sekä teollisuusalueiden että asuinalueiden riittävän tonttitarjonnan turvaaminen yleiskaavoituksella on välttämätöntä. Viranomaisten vaatimat erilaiset perusselvitykset sekä niiden laajentuneet sisältövaatimukset pidentävät kaavoituksen kokonaisaikaa. Tämä lisää paineita laajempien perusselvityskokonaisuuksien laatimiseen. Keskustaa kehitetään houkuttelevana asuin- ja liikealueena. Maankäytön suunnittelulla luodaan mahdollisuudet monipuoliseen elinkeinorakenteeseen ja yrittäjyyteen. TAVOITTEET Mittari Tavoitearvo 217 Ennuste 216 Ta 216 Henkilötyövuodet htv2 Sairauspoissaolot,vrk Tonttivaranto (kaikki vapaat tontit) - ok-tontit lkm - rivitalotontit kem 2 /asuntojen määrä - kerrostalotontit kem 2 /asuntojen määrä - yritystontit ha 23 2 2 1/125 2/125 2 23 45 24 14475/169 262/257 17 23 3 2 1/125 2/125 2

43 SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Keskustarakenteen eheyttämistä jatketaan keskustan osayleiskaavatyön aloittamisella sekä asemakaavoittamalla Sointulan alueita. Ydinkeskustan viihtyisyyden parantamista tutkitaan erityisesti vesistö huomioon ottaen mm. eteläisen keskustan osalla. Pientalotonttien luovutusta jatketaan eri puolilla kaupunkia, mm. Lintulassa, Vallossa, Yli-Nississä sekä uutena alueena Pässinmäessä. Kaupunkirakennetta tiivistäviä pieniä täydennyskaavoja suunnitellaan eri puolille kaupunkia. Pohjoissuunnan ja 13 tien osayleiskaavoja tehdään. Strategista yleiskaavaa valmistellaan. Maankäytössä jatketaan innovoivien työtapojen käyttöönottoa ja henkilöstön osaamista hyödyntäviä työtapoja. Jutikkalan alueen maaperätutkimuksiin on vuodelle 217 varattu 9. euroa. Tarkoitus on selvittää alueen maaperän rakennekerrokset ja laatia suunnitelma maaleikkauksista. Näiden perusteella tiedetään kertoa yrityksille maaleikkausten määristä ja niiden kustannuksista. Rakennusvalvonnan arkiston muuttamista sähköisen käyttöarkiston muotoon jatketaan. Uusien lupien osalta siirrytään täysin sähköiseen ympäristöön myös lopullisen arkistoinnin osalta. Tunnusluvut Tp 215 Ta 216 Ta 217 muutos % Ts 218 Ts 219 Tonttivaranto Ok-tontit, lkm Rivitalotontit, kem 2 Kerrostalotontit, kem 2 Yritystontit, ha Ympäristönsuojelun päätökset ja suoritteet 158 14475 1732 23,7 2 1 2 2 45 2 1 2 2 4-11,1 2 1 2 2 4 2 1 2 2 4

44 Tp 215 Ta 216 Ta 217 Ts 218 Ts 219 MAANKÄYTTÖPALVELUT Myyntituotot (+) 184 888 192 5 193 7 192 7 192 5 Maksutuotot (+) 29 968 24 6 214 6 214 6 214 6 Tuet ja avustukset (+) 1 958 Vuokratuotot (+) 688 68 58 68 68 68 Muut toimintatuotot (+) 515 33 5 5 5 5 Toimintatuotot yhteensä 1 69 527 1 477 1 1 588 3 1 587 3 1 587 1 Henkilöstökulut (-) -1 126 347-1 123 46-1 147 967-1 17 548-1 17 148 Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) -839 697-835 586-833 615-82 615-82 615 Henkilösivukulut (-) -286 65-287 46-314 352-34 933-34 533 Eläkekulut (-) -239 53-24 981-274 29-266 593-266 593 Muut henkilösivukulut (-) -47 12-46 479-4 143-38 34-37 94 Palvelujen ostot (-) -462 165-488 64-511 675-421 97-421 97 Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) -27 163-19 81-19 81-19 81-19 81 Avustukset (-) Vuokrat (-) -113 819-49 512-67 269-67 269-67 269 Muut toimintakulut (-) -19 617-2 8-2 8-2 8-2 8 Toimintakulut yhteensä -1 749 111-1 683 232-1 749 521-1 619 397-1 618 997 TOIMINTAKATE -139 584-26 132-161 221-32 97-31 897 Suunnitelman mukaiset poistot (-) -7 418-14 764-7 892-7 892-7 892 Pääoma-arvon korko (-) -1 193-2 822-1 443-1 48-654 Laskennalliset erät (-/+) Tilikauden tulos -148 195-223 718-17 556-41 37-4 443 MÄÄRÄRAHA Tp 215 Ta 216 Ta 217 Ts 218 Ts 219 TULOARVIO Menot -1 749 111-1 683 232-1 749 521-1 619 397-1 618 997 Tulot 1 69 527 1 477 1 1 588 3 1 587 3 1 587 1 Netto -139 584-26 132-161 221-32 97-31 897 2 Kulujakauma 1 8 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 Tp 215 Ta 216 Ta 217 Ts 218 Ts 219 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

45 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: KAUPUNGINHALLITUS 44 MUUT PALVELUT KAUPUNGINJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Tehtävä sisältää maaseutupalvelut, joukkoliikenteen ja pelastustoimen palvelut. Lisäksi tehtävä sisältää seudullisten kehittämishankkeiden sekä kaupunginhallituksen alaisten projektien rahoituksen määrärahat. TAVOITTEET Mittari Henkilötyövuodet htv2 Sairauspoissaolot, vrk Tavoitearvo 217 6 Ennuste 216 Ta 216 5 7 SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Projektirahoitukseen on varattu määräraha Länsi-Lintulan pientalonäyttelyn toteutukseen kesällä 217. Lisäksi projektirahoitus sisältää varaukset mm. Pirkan Helmi ry:n rahoitukseen ja hankerahoituksen mm. Ura Silta-, Vaateri-, HHT- ja Osuma hankkeisiin sekä Työelämäosallisuutta vahvistavaan ESRhankkeeseen. Valtion rahoitusosuus julkisen liikenteen osalta on supistumassa. Jatkossa kunnat osallistuvat kaikkiin ely keskuksen hankkimiin ostovuoroihin jollain osuudella. Kunnan tehtäväksi jää strateginen valinta missä määrin em. hankintoihin halutaan osallistua. Joukkoliikenteen kustannusten kasvun hillitsemiseksi myös paikallisesti ostettavat vuorot on tarkasteltava kriittisesti kaupunkiliikennettä kilpailutettaessa. Ely keskuksen siirtymäkauden sopimusten päättyessä reittejä siirretään ostopalvelun piiriin vain palvelu- tai koululaisliikenteen niin edellyttäessä. Seuraava joukkoliikenteen kilpailutus toteutetaan vuonna 217. Tunnusluvut Tp 215 Ta 216 Ta 217 muutos % Ts 218 Ts 219 Joukkoliikenne Myydyt -kaupunkiliput -seutuliput Matkat -kaupunkiliput -seutuliput Subventioaste % -kaupunkiliput -seutuliput 1 61 2 831 47 244 17 891 35,6 42,1 1 6 3 5 11 4, 42, 8 1 5 25 55 36, 42, -5-5 -5-5 -1 - - - - - - Pelastustoimi - /asukas, nettokust 71,1 74,56 75,6 75, 75,

46 Tp 215 Ta 216 Ta 217 Ts 218 Ts 219 MUUT PALVELUT Myyntituotot (+) 118 671 21 395 265 395 21 395 21 395 Maksutuotot (+) Tuet ja avustukset (+) 241 659 654 38 654 38 654 38 654 38 Vuokratuotot (+) Muut toimintatuotot (+) 189 9 Toimintatuotot yhteensä 549 42 864 775 919 775 864 775 864 775 Henkilöstökulut (-) -265 857-485 782-478 247-476 797-476 634 Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) -154 192-323 979-322 757-322 757-322 757 Henkilösivukulut (-) -111 665-161 83-155 49-154 4-153 877 Eläkekulut (-) -13 93-143 662-139 741-138 451-138 451 Muut henkilösivukulut (-) -7 762-18 141-15 749-15 589-15 426 Palvelujen ostot (-) -2 376 88-2 422 19-2 82 913-2 493 224-2 493 224 Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) -1 413-1 97-1 97-1 97-1 97 Avustukset (-) -35 Vuokrat (-) -12 7-6 -6-6 -6 Muut toimintakulut (-) -1 775-9 -9-9 -9 Toimintakulut yhteensä -2 692 932-3 5 771-3 379 13-3 67 991-3 67 828 TOIMINTAKATE -2 143 512-2 14 996-2 459 355-2 23 216-2 23 53 Suunnitelman mukaiset poistot (-) -2 62 Pääoma-arvon korko (-) -13 Laskennalliset erät (-/+) Tilikauden tulos -2 145 677-2 14 996-2 459 355-2 23 216-2 23 53 MÄÄRÄRAHA Tp 215 Ta 216 Ta 217 Ts 218 Ts 219 TULOARVIO Menot -2 692 932-3 5 771-3 379 13-3 67 991-3 67 828 Tulot 549 42 864 775 919 775 864 775 864 775 Netto -2 143 512-2 14 996-2 459 355-2 23 216-2 23 53 4 Kulujakauma 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5 Tp 215 Ta 216 Ta 217 Ts 218 Ts 219 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

47 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali ja terveyslautakunta toimintakulut 76,9 milj.euroa Talousarvio 217, toimintakulut 16,3 milj. euroa Erikoissairaanhoito 33 % Hallinto- ja ympäristöpalvelut 2 % Sosiaali- ja perhepalvelut 19 % Vanhuspalvelut 22 % Terveyspalvelut 22 % Tarvikkeet 2 % Avustukset 4 % Muut kulut 4 % Henkilöstökulut 31 % Palvelujen ostot 59 %

48 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 51 HALLINTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Hallinnon tulosyksikkö sisältää sosiaali- ja terveyskeskuksen yleishallinnon ja laitehuollon sekä vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston toiminnan. Vuoden 216 alusta on palvelukeskuksen toimistopalvelut keskitetty hallintopalveluihin. Ympäristöpalvelut sisältävät ympäristönterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon yhteistoimintaalueen ostopalvelut. Yhteistoiminta-alueen isäntäkuntana on Tampere. TAVOITTEET Mittarit Tavoitearvo 217 Ennuste 216 Ta 216 Henkilötyövuodet htv2 2 2 2 Sairauspoissaolot, vrk 8 2 86 SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Toimistohenkilöstön keskittämisellä soten yleishallintoon tavoitellaan mm. tiimiyttämistä, missä ainakaan ensi vaiheessa ei kenenkään työpiste muuttuisi, mutta sähköisten järjestelmien myötä voidaan tehdä uudenlaista työnjakoa. Siihen liittyen osaamista ylläpidetään ja monipuolistetaan. Tarkoituksena on edelleen kehittää sisäisiä sijaistamismenettelyjä ja toimistotyön sisäistä vertaistukea, millä mm. vähennetään toiminnan haavoittuvuuden riskejä. Osallistutaan kahteen hallituksen kärkihankkeeseen: Ikäihmisten kotihoidon ja omaishoidon kehittäminen (1.1.216 3.9.218) ja Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (216 218). Lisäksi jatkuu Parempi arki hanke (1.1.215-31.1.217).

49 Tp 215 Ta 216 Ta 217 Ts 218 Ts 219 HALLINTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT Myyntituotot (+) 1 118 995 1 526 944 1 394 628 1 349 779 1 349 779 Maksutuotot (+) 986 Tuet ja avustukset (+) 45 194 24 385 Vuokratuotot (+) -52 Muut toimintatuotot (+) Toimintatuotot yhteensä 1 165 123 1 551 329 1 394 628 1 349 779 1 349 779 Henkilöstökulut (-) -786 338-1 78 27-1 41 26-1 4 2-1 3 647 Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) -525 679-759 352-74 547-712 297-712 297 Henkilösivukulut (-) -26 659-318 675-3 713-291 75-291 35 Eläkekulut (-) -233 44-276 713-265 186-257 914-257 914 Muut henkilösivukulut (-) -27 255-41 962-35 527-33 791-33 436 Palvelujen ostot (-) -659 212-689 313-654 136-654 198-654 198 Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) -26 75-9 37-7 47-7 47-7 47 Avustukset (-) -8-7 -7-7 -7 Vuokrat (-) -38 942-133 332-73 936-73 936-73 936 Muut toimintakulut (-) -1 551-9 -9-9 -9 Toimintakulut yhteensä -1 52 118-1 917 942-1 784 72-1 747 56-1 747 151 TOIMINTAKATE -354 995-366 613-39 74-397 727-397 372 Suunnitelman mukaiset poistot (-) -428-162 Pääoma-arvon korko (-) -29-8 Laskennalliset erät (-/+) Tilikauden tulos -355 452-366 783-39 74-397 727-397 372 MÄÄRÄRAHA Tp 215 Ta 216 Ta 217 Ts 218 Ts 219 TULOARVIO Menot -1 52 118-1 917 942-1 784 72-1 747 56-1 747 151 Tulot 1 165 123 1 551 329 1 394 628 1 349 779 1 349 779 Netto -354 995-366 613-39 74-397 727-397 372 2 5 Kulujakauma 2 1 5 1 5 Tp 215 Ta 216 Ta 217 Ts 218 Ts 219 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

5 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 525 SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Sosiaali- ja perhepalvelut vastaavat valkeakoskelaisten -64-vuotiaiden sosiaalipalveluista. Työ tullaan jakamaan arviointi- ja neuvontatiimin, sosiaalisen tuen tiimin (sisältäen perheneuvolan), perhetyön tiimin ja erityispalveluna toimivan lastensuojelun kesken. Lisäksi sosiaali- ja perhepalveluihin kuuluvat vammaispalvelu, työllisyyspalvelu ja terveysneuvonta, jossa huolehditaan lasten- ja äitiysneuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluista. Työskentelyn lähtökohtana ovat 1.4.215 voimaan tulleen sosiaalihuoltolain mukaiset periaatteet, kuten toiminnan järkevä organisointi, läpinäkyvät ja tehokkaat prosessit, asiakaskeskeisyys ja palveluiden räätälöinti sekä aito yhteistyö eri hallinnonalojen välillä. Hyvä, jämäkkä ja kaupungin arvoihin sitoutunut sekä johdonmukainen esimiestyö on oleellista muuttuvassa toimintaympäristössä. Organisaatiomuutoksen toteutumista arvioidaan säännöllisesti ja tarvittaessa tehdään korjaavia toimenpiteitä. 1.1.217 tapahtuvan perustoimeentulotuen Kelasiirron jälkeen kuntaan jää täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki. Vaikka perustoimeentulotuen hakemukset valmistellaan jatkossa Kelassa, ei asiakkaiden määrä putoa samassa suhteessa, koska osalla toimeentulotukea saavista asiakkaista on muutakin sosiaalityön tarvetta. Kehitysvammaisille henkilöille tarkoitettu asumispalveluyksikkö aloittaa toimintansa 1.1.217. Kaikilla omaishoitosopimuksen tehneillä omaishoitajilla on jatkossa oikeus vähintään kahteen vuorokauteen vapaata kalenterikuukautta kohden. Erittäin vaativassa hoitotehtävässä vapaapäiviä on jatkossakin kolme kalenterikuukaudessa. Kuntouttava työtoiminta on lakiin perustuvaa toimintaa, jolla pyritään parantamaan pitkään työttömänä olleiden henkilöiden työllistymisvalmiuksia tai koulutukseen osallistumista. Kuntouttava työtoiminta järjestetään asiakkaan työ- ja toimintakyvyn mukaisesti siten, että se vastaa asiakkaan yksilölliseen tuen tarpeeseen ja palvelun tarjoama tuki ja ohjaus pitää tapahtua sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön toimesta. Kunta vastaa siitä, että kuntouttava työtoiminta järjestetään lainsäädännön mukaisesti. Toimintaympäristön haasteina ovat ennakoimattomat asiakasmäärät esimerkiksi piilossa oleva lastensuojelun tarve. Työnsujuvuuden ja tehokkuuden näkökulmasta tilojen pitää olla sekä turvallisia että asiakasystävällisiä. Uusien tiimien olisi hyvä olla samoissa toimipisteissä. Lisäksi työllisyyspalveluiden tiloja pitää arvioida, jotta toimintaa voidaan kehittää.

51 TAVOITTEET Mittarit Henkilötyövuodet htv2 (oma toiminta) Sairauspoissaolot, vrk Tavoitearvo 217 69 1 35 Ennuste 216 67 1 5 Ta 216 67 783 Lastensuojeluilmoitusten käsittelyaika, työpäivää Lastensuojelutarpeenarvion valm.aika, kk Henkilöt, joista kunta maksaa tmt-osuuden/kk Sosiaalinen kuntoutus, hlö Perheneuvolan jono, työpäivää Kuntouttavan työtoiminnan toimintapäivät Uudet palvelusuunnitelmat (vpl), kpl Palvelu- ja tukihakemusten käsittelyaika (vpl), vk Tuetusti yksin asuvat, hlö Palvelutarpeen arvioinnit, lkm (uusi tavoite 1.1.217 alk.) 7 3 15 6 14 35 35 3 18 2 7 3 15 5 13 35 35 3 18-7 3 15 3 15 32 6 3 18 - SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Sosiaali- ja perhepalvelut toimivat kaupunginarvojen mukaan, eli avoimuuden, yhteistyökykyisyyden, asiakaslähtöisyyden, tehokkuuden ja toiminnan kehittämisen periaatteilla. Työskentelyssä pyritään varhaiseen tukeen ja avoimeen keskusteluun vaikeistakin asioista. Prosessien selkeyttämisen sekä päällekkäisen työn poistamisen kautta haetaan vaikuttavuuden lisäksi kustannussäästöjä. Olennaista onkin prosesseihin perustuva toimintakulttuuri, jossa perinteisen organisaation päälle rakennetaan organisaatiorajat ylittävät toimintaprosessit, joiden mukaan kaikki osaavat toimia. Asiakkaan asiassa on kuitenkin selkeästi määritetty prosessinomistaja asiakkaan itsensä lisäksi. Työskentely on aina määräaikaista ja päämääränä on löytää asiakkaan omat voimavarat muutoksen läpiviemiseen. Asiakkaan lähipiiri pyritään ottamaan mukaan miettimään mikä tilanteessa auttaa parhaiten. Työ tullaan jakamaan arviointi- ja neuvontatiimin, sosiaalisen tuen tiimin (sisältäen perheneuvolan), perhetyön tiimin ja erityispalveluna toimivan lastensuojelun kesken. Lisäksi sosiaali- ja perhepalveluihin kuuluvat vammaispalvelu, työllisyyspalvelu ja terveysneuvonta, jossa huolehditaan lasten- ja äitiysneuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluista. Asiakas voi hakeutua matalalla kynnyksellä palveluneuvontaan, jossa voidaan kartoittaa jo ensivaiheessa asiakkaan tilannetta. Kaikista sosiaalihuollon asiakkaista tehdään palvelutarpeen arvio, jonka jälkeen asiakas siirretään hänelle sopiviin palveluihin. Palvelutarpeen arviointiin pyritään aina löytämään tilanteen kannalta tarkoituksenmukaisin työpari, joka voi olla neuvolasta, päiväkodista, koulusta tai muista psykososiaalisista palveluista. Arvioinnin jälkeiset palvelut voivat olla peruspalveluissa tai sosiaalityön eri sektoreilla. Sosiaalisen tuen tiimissä etsitään syvempiä keinoja auttaa erilaisissa ongelmissa, kuten selviytymisessä erilaisissa toimintaympäristöön tai vuorovaikutukseen liittyvissä tilanteissa tai elämänhallintaan liittyvissä haasteissa. Lastensuojelulain mukainen työskentely vaatii lastensuojelun asiakkuuden. Sijoituksissa pyritään pääsääntöisesti väliaikaisuuteen. Tärkeää on nopea ja intensiivinen tilanteen pysäyttäminen. Perhetyöntiimi antaa palveluita kaikille muille tiimeille. Tiimin jäsenten erityisosaamista hyödynnetään. Tavoitteena on luoda uusia toimintamalleja, esimerkiksi etsiä halukkaista kuntalaisista tukiperheitä. Myös eläkeselvittelyt pyritään aloittamaan. Kaikki palvelut tuotteistetaan. Kotipalvelua annetaan seuranta-ajan omana toimintana, jonka jälkeen arvioidaan palveluntuottajan tarve sekä kotipalvelusta perittävät maksut.

52 Varhaisen tuen ja tunnistamisen malleja luodaan eri toimijoiden kanssa, esimerkiksi neuropsykologisesti oireilevalle lapselle ja perheelle voidaan opettaa eri keinoja arjen sujuvoittamiseksi jo ennen diagnoosin saamista. Jo olemassa olevat prosessit päivitetään ja otetaan käyttöön. Kehitysvammaisten asumispalveluyksikköön muuttaville asukkaille järjestetään päivätoimintaa sekä asumisyksikössä että kunnan omassa päivätoiminnassa. Tästä johtuen tarvitaan kolme uutta ohjaajan vakanssia. Erityisryhmien työtoiminta siirtyy 1.1.217 osaksi työllisyyspalveluita. Osoitetaan työllisyyspalveluiden tulosyksikön käyttötaloudesta palkka starttipajan ohjaajan toimeen 1.4.217 alkaen sekä kahden työhönvalmentajan toimeen, ensimmäinen 1.1.217 alkaen tehtävänä työtoiminnan koordinointi, ja toinen 1.3.217 alkaen tehtävänä kehitysvammaisten tuetun työn ohjaus sekä määritellään tehtävien vaatimus ja palkkaus. Lisäksi selvitetään työllisyyspalveluiden toimistotöiden järjestely vakinaisesti sisäisin järjestelyin. Kunnan pitää järjestää omaishoitajille jatkossa tarvittaessa esimerkiksi terveystarkastuksia ja muuta hyvinvointia tukevaa sosiaalipalvelua sekä valmennusta ja koulutusta. Kuntouttavassa työtoiminnassa on ollut yhteensä 44 asiakasta vuoden 216 heinäkuun loppuun mennessä. Kuntouttavaan työtoiminnan laatua on tavoitteena kehittää, esimerkiksi ammatillisuuteen perustuvan ohjauksen sekä asiakastietojärjestelmän kehittämisen avulla. Oman kierrätyskeskuksen perustamista valmistellaan vuoden 217 aikana, jos tilakysymykset saadaan ratkaistuksi. Sähköisten palveluiden kehittäminen nopeuttaa työtä ja helpottaa asiakkaiden asiointia. Selkeät internetsivut ajankohtaisine tiedotteineen vähentävät asiakkaiden tarvetta soittaa puhelimella. Sähköinen palvelutarpeen arviointi tuo työhön tasalaatua ja avun pyytäminen esim. apua-nappulan kautta tuo mahdollisuuden tulla asiakkaan rinnalle mahdollisimman pian. Haasteena oleviin sairaspoissaoloihin pyritään vaikuttamaan hyvällä esimiestyöllä. Tunnusluvut Tp 215 Ta 216 Ta 217 muutos % Toimeentulotuki+työmarkkinatuki euroa/as./nto 85 85 85 Ts 218 Ts 219 85 85 Sosiaalityön asiakaskäynnit Arviointi ja neuvontatiimin asiakaskäynnit (1.1.217 alk.) 5 168-12 - - 1 - - 1-1 Lastensuojelun avohuollon tukitoimien kohteena olevat lapset/nuoret 268 25 23-8 % 2 18 Terveysneuvontakäynnit 22 162 21 5 21 5 21 5 21 5 Vammaispalvelulain mukaiset asiakkaat 37 38 38 38 38 Henk.kohtaisen avustajan saaneet 96 9 1 11 % 1 1

53 Tp 215 Ta 216 Ta 217 Ts 218 Ts 219 SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Myyntituotot (+) 18 478 22 4 192 8 192 8 192 8 Maksutuotot (+) 66 895 72 5 79 79 79 Tuet ja avustukset (+) 2 18 865 1 97 83 83 83 Vuokratuotot (+) 34 86 35 148 148 148 Muut toimintatuotot (+) 473 878 412 21 259 21 259 21 259 Toimintatuotot yhteensä 2 936 22 2 691 9 1 433 59 1 433 59 1 433 59 Henkilöstökulut (-) -4 668 16-4 614 888-4 394 64-4 33 366-4 328 728 Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) -3 412 179-3 369 748-3 268 242-3 228 958-3 228 958 Henkilösivukulut (-) -1 255 837-1 245 14-1 126 362-1 11 48-1 99 77 Eläkekulut (-) -1 48 81-1 44 569-955 517-934 119-934 119 Muut henkilösivukulut (-) -27 36-2 571-17 845-167 289-165 651 Palvelujen ostot (-) -8 11 284-7 36 37-6 789 229-6 791 994-6 791 994 Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) -118 917-79 327-8 5-8 5-8 5 Avustukset (-) -4 812 474-4 924-2 581 5-2 581 5-2 581 5 Vuokrat (-) -416 276-426 93-69 455-69 455-69 455 Muut toimintakulut (-) -33 991-32 6-31 5-31 5-31 5 Toimintakulut yhteensä -18 159 958-17 113 782-14 486 338-14 424 865-14 423 227 TOIMINTAKATE -15 223 756-14 421 882-13 53 279-12 991 86-12 99 168 Suunnitelman mukaiset poistot (-) -33-32 Pääoma-arvon korko (-) -32-16 Laskennalliset erät (-/+) 291 534 Tilikauden tulos -14 932 584-14 422 218-13 53 279-12 991 86-12 99 168 MÄÄRÄRAHA Tp 215 Ta 216 Ta 217 Ts 218 Ts 219 TULOARVIO Menot -18 159 958-17 113 782-14 486 338-14 424 865-14 423 227 Tulot 2 936 22 2 691 9 1 433 59 1 433 59 1 433 59 Netto -15 223 756-14 421 882-13 53 279-12 991 86-12 99 168 2 Kulujakauma 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Tp 215 Ta 216 Ta 217 Ts 218 Ts 219 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

54 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 53 TERVEYSPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Terveyspalvelujen tehtävänä on ehkäistä sairauksien ja häiriöiden syntymistä tai niiden pahenemista sekä järjestää kuntalaisille avo- ja laitoshoidon palvelut. Avosairaanhoidossa työskennellään hoitaja-lääkäri työpari- ja listautumismallin mukaisesti. Tavoitteena on vastaanottopalvelujen saatavuuden paraneminen sekä kiireettömään hoitoon pääsyn turvaaminen asiakkaille. Kiireellinen hoito on järjestetty Valkeakosken sairaalassa yhteispäivystyksessä. Virka-ajan päivystysvastaanotto on siirtynyt Valkeakosken sairaalaan 1.2.216 alkaen. Ajanvaraus- ja neuvontapalvelu on järjestetty omana toimintana. Mielenterveyspalvelujen tulosyksikköön kuuluu Valkeakosken ja Toijalan toimipisteet, Valkeakoskella psykiatrinen päivätoimintakeskus, Valkeakosken A-klinikka sekä syksyllä 216 käynnistynyt psykiatrinen tehostetun avohoidon päiväosastoyksikkö (intensiivinen arviointi- ja kuntoutusyksikkö). Valkeakoski tuottaa aikuispsykiatrian ja nuorisopsykiatrian mielenterveyspalvelut Valkeakoskelle, Urjalalle ja Akaalle. Hammashuollossa on täytettynä kuusi terveyskeskushammaslääkärin toimea ja yksi oikomishoidon erikoishammaslääkärin toimi. Terveyskeskussairaalaan kuuluu kaksi osastoa - geriatrinen osasto ja akuuttiosasto. Osastojen paikkamäärä on yhteensä 65 paikkaa. Osastojen yhteydessä toimii 5-paikkainen kotisairaala. Geriatriseen osastoon kuuluvat muistipoliklinikka ja geriatrinen kuntoutus- ja arviointi osasto (25 paikkaa). Geriatrisen osaston tarkoituksena on tukea geriatristen potilaiden kotona selviytymistä varhaisen arvioinnin ja kuntoutuksen avulla. Muistipoliklinikalla työskentelee kaksi muistihoitajaa/ muistikoordinaattoria, jotka huolehtivat muistipoliklinikkavastaanottojen lisäksi laajojen geriatristen arvioiden tekemisestä myös asiakkaan kotona. Akuuttiosastolla on 4 potilaspaikkaa. Akuuttiosasto huolehtii akuuttien perusterveydenhuollon sairaalassa hoidettavien potilaiden sairauksien hoidosta sekä AVH- ja ortopedisesta kuntoutuksesta. Kotisairaalatoiminta (5 paikkaa) toimii akuuttiosastolta käsin. Kuntoutuspalvelut eriytetään omaksi tulosyksikökseen vuoden 217 alusta. Kuntoutuspalvelut - tulosyksikkö tuottaa fysioterapia-, toimintaterapia- ja apuvälinepalvelut sosiaali- ja terveyskeskuksen kaikkiin yksiköihin. Sanelujen purku järjestetään valtaosin ostopalveluna yksityiseltä palveluntuottajalta. Kaupungin järjestämisvastuulla oleva työterveyshuolto toteutetaan ostopalvelusopimuksella. Palvelu on kilpailutettu sopimuskaudelle 213 218.

55 TAVOITTEET Mittarit Henkilötyövuodet htv2 Tavoitearvo 217 178 Ennuste 216 174 Ta 216 174 Sairauspoissaolot (vrk) 2 5 4 2 5 Pääsy avosairaanhoidon kiireettömän hoidon vastaanotolle (vuoteen 215 asti arkipäivää, 216 lähtien kaikki päivät) 15 28 15 Pääsy avosairaanhoidon kiireellisen hoidon vastaanotolle (vrk) <1 <1 <1 Välitön yhteydensaanti terveyskeskukseen puhelimitse 8 % 84 % 8 % Pääsy hammashoidon kiireettömän hoidon vastaanotolle (vrk) <5 <65 <5 Mielenterveyskeskuksen palvelut - lähetteen käsittelyaika (viikko) - kiireetön hoito (vrk) - hoitoonpääsy A-klinikalle ajanvarausaika (vrk) 1 vko < 3vrk 7 vrk 1 vko < 3vrk 7 vrk 1 vko < 3vrk 7 vrk Hoitojaksojen määrä terveyskeskussairaalassa (kpl) (sisältää kotisairaalan) 2 2 2 2 3 Pitkäaikaispotilaiden määrä terveyskeskussairaalassa (%) <2 % <2 % <2 % Kustannukset/hoitopäivä ( ) 25 22 25 SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Terveyspalvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa painopisteenä on perusterveydenhuollon vahvistamiseen tähtäävät toimenpiteet, päihde- ja mielenterveyspalvelut sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden sujuva yhteistyö. Kustannusten kattamiseksi terveyspalvelujen asiakasmaksuja korotetaan maltillisesti. Hoitotyön johtaja vastaa hoitotyön johtamisesta ja kehittämisestä sekä osallistuu aktiivisesti yhteisen vuodeosaston valmisteluun. Avosairaanhoidon kehittämistyö painottuu edelleen vastaanottopalvelujen saatavuuden paranemiseen sekä ryhmäohjauksen kehittämiseen ja ryhmätoiminnan käynnistämiseen laajemmin. Avosairaanhoidon lääkärin vastaanottoaikojen saatavuutta mitataan säännöllisesti laskemalla ns. T3- aika (kolmas vapaa aika, mediaani). Lääkäreiden T3 tavoitteena on 15 vrk (sisältää kaikki kalenteripäivät). Lääkärin vastaanottopalvelujen saatavuutta ja palveluvalikoimaa vahvistetaan palvelusetelin käyttöönotolla tai/ja vastaanottoaikoja lisäämällä esimerkiksi iltaisin. Selvitys asiasta 31.3.217 mennessä. 1.1.217 alkaen otetaan käyttöön sairaanhoitajan vastaanottojen käyntimaksut tietyille vastaanottokäynneille. Vuonna 217 osa psykiatriresursseista joudutaan hoitamaan ostopalveluin. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämistyö jatkuu vuonna 217. Pääpaino on kuntoutuspolkujen kehittämisessä sekä kuntoutus- ja asumispalvelukriteeristön luomisessa. Hammashuollossa jonojen purkuun pyritään toiminta-aikaa laajentamalla, jolloin pystytään hyödyntämään olemassa olevat tilat ja laitteet. Talousarviossa on varauduttu ostopalvelujen lisääntymiseen. Vuonna 217 tavoitteena on edelleen oman toiminnan sekä yhteistyön kehittäminen sosiaali- ja

56 terveyskeskuksen muiden yksiköiden kanssa. Vuonna 216 uutena toimintamuotona aloitettiin -6 vuotiaiden lasten fysioterapiapalveluiden tuottaminen kaupungin omana toimintana. Vuoden 217 aikana lasten fysioterapian toiminta vakiinnutetaan käytäntöön. Arkikuntoutuksen kehittäminen aloitetaan kaikissa ikäryhmissä eli fysio- ja toimintaterapia toteutetaan henkilökuntaresurssien ja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti asiakkaan omassa toimintaympäristössä. Vuonna 217 perustetaan uusi toimintaterapeutin vakanssi, joka korvaa aiemmin ostopalveluna tuotetun lasten toimintaterapian. Apuvälinepalveluissa liitytään PSHP:n muiden jäsenkuntien kanssa alueelliseen apuvälinepalvelumalliin vuosien 217 218 aikana. Terveyskeskussairaalan paikkaluku on vähentynyt kotisairaalan myötä akuuttiosaston 4 paikkaan. Geriatrisen osaston paikkaluku suhteutetaan täyttöasteeseen vuoden 217 aikana. Paikkojen laskun myötä pystytään vakituisin hoitajin kattamaan osa sijaistarpeista. Terveyskeskussairaalan remontointisuunnitelma on keskeytetty vuonna 215. Tavoitteena on rakentaa uudet tilat terveyskeskussairaalalle yhdessä Akaan ja Urjalan kanssa aluesairaalan yhteyteen vuosina 217 218. Uusiin tiloihin muuttaa akuuttiosasto. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut investointiluvan uuden vuodeosaston rakentamiseksi. Vuoden 217 aikana käynnistetään suunnittelutyö. Terveyskeskuksen tiloihin jää psykiatrinen ja geriatrinen kuntoutus- ja arviointiyksikkö. Yksiköitä kehitetään vuosina 216 218 yhä enemmän moniammatillisiksi matalan kynnyksen palveluiksi. Sähköisien palveluiden laajentamista selvitetään. Tunnusluvut Tp 215 Ta 216 Ta 217 muutos % Avosairaanhoidon vo-käynnit 46 23 46 5 46 5 Ts 218 Ts 219 46 5 46 5 Fysioterapian avokäynnit Fysioterapia kaikki käynnit VALS 16 849 13 5 13 5 13 5 13 5 Hammashuollon käynnit 19 968 2 23 23 5 23 5 Mielenterveyskeskuksen käynnit A-klinikan käynnit 12 92 3 874 15 65 3 75 15 3 75 15 5 3 75 15 5 3 75 Käyttöaste % Akuuttiosasto (ent. terveyskeskussairaala) Geriatrinen osasto (vuoteen 215 muistikeskus) 79 % 96 % >85 % >9 % >85 % >9 % >85 % >9 % >85 % >9 % Terveyskeskussairaalan hoitopvt 22 352 21 9 2 4-6,8% 2 4 2

57 Tp 215 Ta 216 Ta 217 Ts 218 Ts 219 TERVEYSPALVELUT Myyntituotot (+) 1 213 59 1 461 485 1 452 385 1 452 385 1 452 385 Maksutuotot (+) 1 54 855 1 59 3 1 713 75 1 713 75 1 713 75 Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) 12 496 8 8 8 8 Muut toimintatuotot (+) 4 7 5 8 5 8 5 8 5 8 Toimintatuotot yhteensä 2 735 641 2 983 865 3 179 215 3 179 215 3 179 215 Henkilöstökulut (-) -9 665 83-9 685 721-9 542 276-9 57 772-9 53 937 Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) -7 528 533-7 553 62-7 536 856-7 536 856-7 536 856 Henkilösivukulut (-) -2 137 297-2 132 659-2 5 42-1 97 916-1 967 81 Eläkekulut (-) -1 714 137-1 71 618-1 63 45-1 599 733-1 599 733 Muut henkilösivukulut (-) -423 16-431 41-375 15-371 183-367 348 Palvelujen ostot (-) -5 72 589-5 177 24-5 282 865-5 291 947-5 291 947 Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) -1 34 898-1 49 94-1 53 954-1 53 954-1 53 954 Avustukset (-) Vuokrat (-) -1 282 185-1 24 5-1 167 255-1 167 255-1 167 255 Muut toimintakulut (-) -34 673-23 1-31 6-31 6-31 6 Toimintakulut yhteensä -17 72 175-17 175 754-17 77 95-17 52 528-17 48 693 TOIMINTAKATE -14 984 534-14 191 889-13 898 735-13 873 313-13 869 478 Suunnitelman mukaiset poistot (-) -42 931-43 962-32 6-21 178-14 66 Pääoma-arvon korko (-) -6 213-5 834-6 522-2 427-1 369 Laskennalliset erät (-/+) -38 514 Tilikauden tulos -15 72 192-14 241 685-13 937 857-13 896 918-13 884 913 MÄÄRÄRAHA Tp 215 Ta 216 Ta 217 Ts 218 Ts 219 TULOARVIO Menot -17 72 175-17 175 754-17 77 95-17 52 528-17 48 693 Tulot 2 735 641 2 983 865 3 179 215 3 179 215 3 179 215 Netto -14 984 534-14 191 889-13 898 735-13 873 313-13 869 478 2 Kulujakauma 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Tp 215 Ta 216 Ta 217 Ts 218 Ts 219 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

58 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 565 VANHUSPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Vanhuspalvelujen tehtävänä on mahdollistaa ikääntyvien kuntalaisten turvallinen asuminen kotona tai kodinomaisissa oloissa ja tukea ikääntyvien henkilöiden toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä. Toiminnan painopiste on ennaltaehkäisevässä toiminnassa ja toiminta perustuu iäkkäiden aitoihin tarpeisiin yksilöllisesti ja tasa-arvoisesti. Vanhuspalvelut jaetaan kotihoitoon ja asumispalveluihin. Kotihoito sisältää henkilökohtaista ohjausta, hoivaa, huolenpitoa ja sairaanhoitoa sekä tukipalveluja. Tukipalveluja ovat omaishoidon tuki-, ateria-, kauppa- kuljetus-, kylvetys-, vaatehuolto- sekä turvapalvelut. Kotihoitoon kuuluu myös kaksi päiväkeskusta, joista toinen on keskittynyt muistisairaiden päivätoimintaan ja toinen muiden asiakasryhmien kuntouttavaan päivätoimintaan. Asumispalveluja tuotetaan tilapäisen asumisen ryhmäkodissa, tuetun asumisen ryhmäkodissa ja ympärivuorokautista hoivaa tarjoavissa tehostetun palveluasumisen yksiköissä. Vanhuspalvelulaki määrittelee vanhuspalvelujen sisällön ja kehitystavoitteet. TAVOITTEET Mittarit Henkilötyövuodet htv2 Tavoitearvo 217 Ennuste 216 186 18 Ta 216 156 Sairauspoissaolot, vrk 4 7 4 91 4 5 Kotihoidon toteutuneet palvelutunnit/työaika (%) 6 55 6 Tehostettu asuminen, kustannukset/hoitopäivä (euroa) - oma toiminta - ostopalvelu 135 13 138 13 138 13 Hoiva-/hoitopaikan jono (kk) 2 1 3

59 SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Toiminnan painopiste on kotihoidon palveluprosessien kehittämisessä. Nykyisiä resursseja ohjataan entistä enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan ja toimenpiteitä kohdistetaan niihin ikäihmisiin, jotka eivät vielä ole palvelujen piirissä, mm. ennaltaehkäisevien kotikäyntien tarjoaminen riskiryhmiin kuuluville ikäihmisille. Tavoitteena on mahdollistaa ikäihmisten kotona asuminen mahdollisimman pitkään ja vähentää ympärivuorokautisen hoivan tarvetta. Omaishoidon tukitoimenpiteitä jatketaan. Omaishoitajien vapaapäivien ja intervallihoidon järjestelyihin tarkoitetun tilapäisen asumisen ryhmäkodin (Kyllikki, 15 paikkaa) käyttöaste pidetään korkeana. Omaishoitajien lakisääteisiä vapaapäiviä tuetaan myös palvelusetelillä, jolla omaishoitaja voi ostaa palveluntuottajalta palvelua omaishoidettavan kotiin. Kaikille rintamamiestunnuksilla oleville henkilöille taataan yhtäläinen mahdollisuus ilmaiseen ruokailuun koulujen aukiolopäivinä. Toimintakyvyltään heikentyneille rintamamiestunnukset omaaville henkilöille toimitetaan lämmitettävät ateriat kotiin. Ympärivuorokautisen hoivan palvelut turvataan niitä tarvitseville (Hoivakodit Wäinämöinen, Kantele, Tallikadun ryhmäkodit, yhteensä 26 paikkaa). Tuettua palveluasumista järjestetään Kotikulman ryhmäkodissa (12 paikkaa). Asumispalvelupäätökset tehdään moniammatillisessa SAS ryhmässä yksilökohtaisten, laaja-alaisten geriatristen arvioiden pohjalta. Hoitajamitoitukset säilytetään nykyisen tasoisena. Tunnusluvut Tp 215 Ta 216 Ta 217 muutos% Ts 218 Ts 219 Kotihoidon palvelutunnit 36 544 36 5 45 +2 5 55 Kotihoidon käynnit 97 732 91 11 +2 12 13 Käyttöasteet (%): Tehostettu palveluasuminen 99 99 99 99 99 Ryhmäkotihoito 95 95 95 95 95 Tilapäinen ryhmäkotihoito 83 9 92 +2 92 92

6 Tp 215 Ta 216 Ta 217 Ts 218 Ts 219 VANHUSPALVELUT Myyntituotot (+) -3 224 131 5 135 135 135 Maksutuotot (+) 3 45 166 3 31 3 436 3 436 3 436 Tuet ja avustukset (+) 21 74 1 Vuokratuotot (+) 229 741 323 5 5 5 5 Muut toimintatuotot (+) 5 44 5 5 5 5 Toimintatuotot yhteensä 3 658 791 3 766 5 4 71 5 4 71 5 4 71 5 Henkilöstökulut (-) -8 373 221-8 549 542-8 312 249-8 28 223-8 277 13 Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) -6 338 38-6 473 947-6 32 697-6 32 697-6 32 697 Henkilösivukulut (-) -2 34 913-2 75 595-1 991 552-1 959 526-1 956 316 Eläkekulut (-) -1 666 456-1 72 231-1 673 37-1 644 556-1 644 556 Muut henkilösivukulut (-) -368 457-373 364-318 182-314 97-311 76 Palvelujen ostot (-) -6 286 779-5 939 823-6 264 973-6 275 1-6 275 1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) -371 866-336 9-336 65-336 65-336 65 Avustukset (-) -783 641-76 285-82 -82-82 Vuokrat (-) -917 72-891 432-1 7 25-1 7 25-1 7 25 Muut toimintakulut (-) -9 134-4 8-8 1-8 1-8 1 Toimintakulut yhteensä -16 742 343-16 482 782-16 811 997-16 79 8-16 786 798 TOIMINTAKATE -13 83 552-12 716 282-12 74 497-12 718 58-12 715 298 Suunnitelman mukaiset poistot (-) -36 996-29 232-22 778-2 825 Pääoma-arvon korko (-) -4 591-2 742-1 28-141 Laskennalliset erät (-/+) -153 447 Tilikauden tulos -13 278 586-12 748 256-12 764 555-12 721 474-12 715 298 MÄÄRÄRAHA Tp 215 Ta 216 Ta 217 Ts 218 Ts 219 TULOARVIO Menot -16 742 343-16 482 782-16 811 997-16 79 8-16 786 798 Tulot 3 658 791 3 766 5 4 71 5 4 71 5 4 71 5 Netto -13 83 552-12 716 282-12 74 497-12 718 58-12 715 298 18 Kulujakauma 16 14 12 1 8 6 4 2 Tp 215 Ta 216 Ta 217 Ts 218 Ts 219 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

61 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 57 ERIKOISSAIRAANHOITO SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Erikoissairaanhoidon palvelut hankitaan pääosin Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä Tampereen yliopistollisesta sairaalasta ja Valkeakosken aluesairaalasta. Potilaan valinnanvapaus hoitopaikkansa suhteen laajeni vuoden 214 alussa. Potilaalla on mahdollisuus valita erikoissairaanhoidon hoitopaikkansa, jolloin erikoissairaanhoidon palvelut tulevat kotikunnan maksettaviksi. Erikoissairaanhoito käsittää ostopalveluna hankittavat erikoissairaanhoitotasoiset kuvantamispalvelut ja erikoislääkärikonsultaatiot. Lisäksi tehtäväalueelta maksetaan lakkautettujen kuntainliittojen eläkemenoperusteiset KuEL -maksut Valkeakosken osalta. Valkeakosken erikoissairaanhoito Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä tilataan osana Etelä-Pirkanmaan tilaajarenkaan tilausta. Muut renkaaseen kuuluvat kunnat ovat Akaa ja Urjala. Tilaus on neuvoteltu huhtikuussa 216 ja varsinainen palvelusopimus tehtiin syyskuussa 216. Palvelusopimusohjausjärjestelmä muuttui vuonna 215. Uudessa sopimusjärjestelmässä tarkastellaan terveydenhuollon menoja kokonaisuutena ajatellen potilaan koko hoitoketjua. Lisäksi kuluja pyritään ennakoimaan ja sopeuttamaan pitkällä tähtäimellä. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin vuoden 217 palvelutilaus perustuu vuoden 214 215 toteutuneeseen palveluiden käyttömäärään sekä vuoden 216 käytettävissä oleviin tietoihin eli käyttömäärät, hinnat, arvioitu palvelutarve ja kuntajohtajien asettamat tavoitteet. Erikoissairaanhoidon vuoden 217 palvelutilaus on 24 1 835. Vuoden 215 erikoissairaanhoidon palvelusopimuksen toteuma oli 23 532 391, nousu 2,4 %. Vuoden 217 alustava tilaus on realistinen ja vastaa vuoden 216 toteumaennustetta. Palvelujen käytön lisäksi sairaanhoitopiiri perii erityisvelvoitemaksua 271 91. Kalliin hoidon tasaus on vuonna 217 palvelutilauksessa laskettu hintoihin. Välitettäviä palveluita (esim. muut sairaanhoitopiirit) on ennakoitu toteutuvan 711 661. Ensihoito siirtyi vuonna 213 sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulle. Ensihoidon kustannusennuste on 795 494. TAVOITTEET Mittarit Erikoissairaanhoidon kustannukset euroa/asukas Tavoitearvo 217 1 2 Ennuste 216 1 36 Ta 216 1 175 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin palvelutilauksen toteuma (%) 1 % 13 % 1 %

62 SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Erikoissairaanhoidon palveluiden kehittämistä linjataan Pirkanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa, joka päivitetään vuonna 216. Suunnitelmassa on sovittu kuntien yhteistyöstä terveyspalveluiden järjestämisessä ja lisäksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisestä yhteistyöstä. Erikoissairaanhoidon palveluiden kehittämisen tavoitteissa korostuvat erityisesti asiakaslähtöisyys, terveyshyödyn tuottaminen, yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa, terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittäminen ja kustannusten nousun hallinta. Valkeakosken kaupunki osallistuu yhteisten hoitoketjujen luomiseen. Kehitettäviin toimintakokonaisuuksiin on nostettu alueellisen erikoissairaanhoidon palveluiden kehittäminen ja järjestäminen. Valkeakosken kaupunki tukee Valkeakosken aluesairaalan kehittämistä alueellisena erikoissairaanhoidon tuottajana ja ympärivuorokautisen päivystyspisteen säilymistä aluesairaalassa. Vuoden 215 alussa voimaan tullut päivystysasetus on luonut yhtenäiset kriteerit kiireelliselle hoidolle. Asetuksen keskeisin tavoite on parantaa päivystyshoidon laatua ja potilasturvallisuutta. Valkeakosken päiväpäivystyksen yhdistäminen aluesairaalan päivystyksen yhteyteen on toteutunut 216 vuoden alusta. Valkeakosken aluesairaalasta hankitaan kaikki ne erikoissairaanhoidon hoidot ja tutkimukset, jotka ovat saatavilla. Valkeakosken aluesairaalan tuotantoprofiili muuttuu niin, että operatiivisilla palveluissa keskitytään tiettyihin erikoisaloihin mm. ortopedia ja gynekologia. Polikliinisten erikoislääkärikonsultaatioiden oletetaan laajentuvankin esim. neurologia. Nopeat erikoissairaanhoidon konsultaatiot ja tutkimukset hieman lisääntyvät, mutta erikoissairaanhoidon hoitopäivien määrä vähenee, kun potilaat siirtyvät yhä nopeammin toimenpiteiden jälkeen oman terveyskeskuksen osastoille. Toteutuessaan Etelä-Pirkanmaan ja PSHP:n yhteinen vuodeosasto tulee todennäköisesti laskemaan erikoissairaanhoidon kuluja yllämainitulla tavalla. Valkeakosken kaupungin psykiatrinen intensiivinen kuntoutus- ja arviointiyksikkö tulee laskemaan psykiatrisen sairaalahoidon tarvetta ja kestoa. Tunnusluvut Tp 215 Ta 216 Ta 217 muutos% Ts 218 Ts 219 Avohoitokäynnit 3 455 3 5 3 5 3 5 3 5 Hoitopäivät 17 468 17 17 16 9 16 8

63 Tp 215 Ta 216 Ta 217 Ts 218 Ts 219 ERIKOISSAIRAANHOITO Myyntituotot (+) -23 Maksutuotot (+) 2 279 5 5 5 5 Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) Muut toimintatuotot (+) 39 Toimintatuotot yhteensä 2 565 5 5 5 5 Henkilöstökulut (-) -484 23-51 835-51 835-51 835-51 835 Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) Henkilösivukulut (-) -484 23-51 835-51 835-51 835-51 835 Eläkekulut (-) -484 23-51 835-51 835-51 835-51 835 Muut henkilösivukulut (-) Palvelujen ostot (-) -24 61 35-25 44 17-26 24 17-26 24 17-26 24 17 Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) Avustukset (-) Vuokrat (-) Muut toimintakulut (-) -364 Toimintakulut yhteensä -25 85 737-25 942 5-26 742 5-26 742 5-26 742 5 TOIMINTAKATE -25 83 172-25 937 5-26 737 5-26 737 5-26 737 5 Suunnitelman mukaiset poistot (-) Pääoma-arvon korko (-) Laskennalliset erät (-/+) Tilikauden tulos -25 83 172-25 937 5-26 737 5-26 737 5-26 737 5 MÄÄRÄRAHA Tp 215 Ta 216 Ta 217 Ts 218 Ts 219 TULOARVIO Menot -25 85 737-25 942 5-26 742 5-26 742 5-26 742 5 Tulot 2 565 5 5 5 5 Netto -25 83 172-25 937 5-26 737 5-26 737 5-26 737 5 3 Kulujakauma 25 2 15 1 5 Tp 215 Ta 216 Ta 217 Ts 218 Ts 219 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

64 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA Kasvatus- ja opetuslautakunta toimintakulut 35,3 milj. euroa Talousarvio 217 toimintakulut 16,3 milj. euroa Varhaiskasvatuspalvelut 38 % Opetuspalvelut 62 % Tarvikkeet 1 % Avustukset 6 % Muut kulut 15 % Henkilöstökulut 54 % Palvelujen ostot 24 %