SISÄASIAINMINISTERIÖ Alueiden ja hallinnon kehittämisosasto

1 SISÄASIAINMINISTERIÖ Alueiden ja hallinnon kehittämisosasto 28.3.2007 MAAKUNTAOHJELMIEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMIEN LAATIMINEN VUONNA 2007 SEKÄ MAAKUNTAOHJELMIEN TARKISTAMINEN 1. Yleistä Alueiden kehittämislain muutos (954/2005) astui voimaan vuoden 2007 alussa. Lain muutoksella vahvistettiin maakunnan liittojen asemaa alueelliseen kehittämiseen vaikuttavan rahoituksen suuntaamisessa ja korostettiin maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman merkitystä valtion talousarvioesityksen laadinnassa. Lisäksi ministeriöt velvoitettiin neuvottelemaan maakunnan liittojen kanssa näiden määrärahoja koskevista ehdotuksista. Lainmuutos otettiin huomioon toteuttamissuunnitelmien valmistelussa jo vuonna 2006. Joulukuussa 2006 järjestettiin ensimmäiset liittojen ja ministeriöiden väliset neuvottelut. Viime vuoden kokemusten perusteella on edelleen tarve kehittää toteuttamissuunnitelmia palvelemaan paremmin ministeriöiden TTS- ja talousarviovalmistelua sekä alueiden kehittämislain mukaisia neuvotteluja. Lisäksi kuluvan vuoden aikana tulee toteuttamissuunnitelmien valmisteluprosessissa otettavaksi huomioon uusi rakennerahastolaki (1401/2006), joka yhtenäistää ajallisesti rakennerahastojen rahoitusta koskevien maakunnan yhteistyöasiakirjojen valmisteluaikataulun toteuttamissuunnitelmien valmistelun kanssa. Tämä luo aikaisempaa paremmat edellytykset EU:n rakennerahasto-ohjelmien ja kansallisen aluepolitiikan yhteensovittamiselle. Vuoden 2006 lopussa valmistuivat maakuntaohjelmat vuosille 2007-2010. Sisäasiainministeriö on analysoimassa ohjelmia mm. uuden hallituksen alueiden kehittämistä koskevan tavoitepäätöksen sekä hallinnonalojen aluestrategioiden valmistelun pohjaksi. Ohjelmien tarkastelussa on tullut esiin tarve täydentää ja tarkentaa maakuntaohjelmien rahoitussuunnitelmia sekä määrällisten tavoitteiden asettamista. Maakunnan liittoja pyydetään siksi tarkistamaan tarvittaessa ohjelmaansa toteuttamissuunnitelman valmistelu- ja käsittelyprosessiin yhteydessä. 2. Toteuttamissuunnitelmien laatiminen Alueiden kehittämislain 10 a 3 momentin mukaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman valtionrahoitusta koskeva osuus on maakunnan valtionrahoitusesitys keskeisistä alueiden kehittämiseen vaikuttavista alueellisista määrärahoista ja muista alueiden kehittämiseen vaikuttavista määrärahoista. Ministeriöiden tulee neuvotella maakuntien kanssa kyseisten määrärahojen kohdentamisesta ja valmistelusta. Toteuttamissuunnitelmaa on tarpeen kehittää siten, että se toimii selkeästi maakuntien valtionrahoitusesityksenä sekä siitä käytävien neuvottelujen pohjana. Siksi sen sisältöön on tarpeen tehdä alla tarkemmin käsiteltävät muutokset. Muilta osin

2 suunnitelmien valmistelu voi tapahtua alueilla jo vakiintuneiden menettelyjen ja sisältörakenteen mukaisesti. 2.1 Toteuttamissuunnitelmassa tarkasteltavat määrärahat Toteuttamissuunnitelmissa on aikaisemmin jaoteltu tarkasteltavat valtion talousarvion määrärahat ns. A ja B -momentteihin. Alkuperäinen tarkoitus oli, että kaikki maakunnat tekisivät ehdotuksensa alueiden kehittämiseen vaikuttavista keskeisimmistä A -momenteista. Nämä ovat olleet lähinnä niitä määrärahoja, jotka on valtion talousarviossa merkitty alueiden kehittämiseen vaikuttaviksi määrärahoiksi. Alueiden ehdotuksista on tehty yhteenvedot ja vertailut suhteessa talousarvioesityksiin. Tavoitteena on ollut tuottaa ministeriöille aineistoa seuraavan vuoden määrärahojen alueellista jakoa sekä sitä seuraavan vuoden talousarvion valmistelua varten. Ns. B -momentteja ovat olleet sellaiset määrärahat, jotka ovat maakuntien kehittämistyön näkökulmasta olleet vaihtelevasti tärkeitä, ja joista alueet ovat tehneet ehdotuksia tarpeen mukaan. Määrärahojen jaottelusta A ja B -momentteihin luovutaan vuonna 2007 laadittavissa toteuttamissuunnitelmissa. Sen sijaan maakunnat tekevät määrärahaesityksensä harkintansa mukaan kaikista maakuntaohjelman toteuttamisen kannalta tärkeiksi katsomistaan kansallisista määrärahoista hallinnonaloittain. Jotta toteuttamissuunnitelmat saadaan vakiinnutettua osaksi valtion talousarvion valmistelua, on erittäin suositeltavaa, että suunnitelmassa tarkastellaan samaa ajanjaksoa kuin valtiontalouden kehyspäätös. Seuraava toteuttamissuunnitelmien valmistumisen jälkeen valmisteltava hallituksen kehyspäätös koskee vuosia 2009-2012. Toteuttamissuunnitelman alustavia esityksiä varten tarkastelun pohjana käytetään vuoden 2006 lopulla valmistuneiden maakuntaohjelmien rahoitussuunnitelmia. Vuoden 2011 ja 2012 rahoituksen tarve arvioidaan maakunnan kehitysnäkymien perusteella ottaen huomioon uuden hallituksen kehyspäätös vuosille 2008-2011. Yhdessä toteuttamissuunnitelmien kanssa valmistellaan maakunnan yhteistyöasiakirjan määrärahaesitykset, joissa esitetään Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan sosiaalirahaston alueellisen rahoituksen ja kansallisen julkisen rahoituksen hallinnonaloittainen jakautuminen. Niiden valmistelua käsitellään tarkemmin kappaleessa 3. 2.2. Toteuttamissuunnitelmien hallinnonaloittainen osuus Toteuttamissuunnitelmien hallinnonaloittaisissa osissa on aikaisemmin tarkasteltu sektorin roolia maakuntaohjelman toteuttamisessa sekä kuvattu toimintalohkoittain keskeisiä toimenpiteitä ja tehty esityksiä hallinnonalalle. Käytännössä tarkastelut ovat usein jääneet yleisiksi hallinnonalan toiminnan kuvauksiksi ja määrärahaesitysten perusteluiksi. Tarkoitus on, että nyt valmisteltavien toteuttamissuunnitelmien hallinnonaloittaisiin osuuksiin kirjataan vain ne asiat, joista halutaan neuvotella ministeriöiden kanssa syksyllä 2007. Nämä kysymykset tulee perustella maakunnan kehittämistarpeilla ja maakuntaohjelmassa esitetyillä strategisilla valinnoilla. Perusteluissa esitetään

3 hallinnonalan toimenpiteiden muutostarpeita. Hallinnonaloittainen osuus toimii näin alueen ehdotuksena neuvoteltavista asioista. Liitteenä 1 on mallipohja, jonka mukaisesti kuvataan hallinnonaloittain lyhyesti neuvoteltavaksi esitettävät sektorin toimenpiteiden suuntaamista tai määrärahaesityksiä koskevat asiat perusteluineen. Asiat esitetään jaoteltuna seuraavaa vuotta koskeviin sekä sitä seuraavien vuosien kehysvalmistelussa huomioitaviin asioihin. Kaikki määrärahoja koskevat esitykset kootaan lisäksi toteuttamissuunnitelman V:n osan taulukoihin. Neuvotteluehdotuksien laadinnassa tulee ottaa huomioon suunnitelman laadintaprosessin aikana ministeriöiden ja TE -keskusten kanssa käytävät keskustelut sekä eri alueviranomaisten tuloskeskusteluissa ratkaistavat asiat. Lisäksi tulee ottaa huomioon viime joulukuussa käydyistä neuvotteluista saadut kokemukset ja palaute, jotka puoltavat käsiteltävien asioiden karsintaa sekä teemakohtaisten neuvottelujen lisäämistä. Neuvotteluehdotuksia erityisesti kahdenvälisissä neuvotteluissa ministeriöiden kanssa käsiteltävistä asioista tulee esittää rajoitetusti vain keskeisistä strategisesti tärkeimmistä asiakysymyksistä. Suositeltavaa on, että maakunnat tekevät yhdessä ehdotuksia teemoista, joita koskevat neuvottelut käydään joko suuralueittain tai muussa laajemmassa kokoonpanossa. Varsinaiset ohjeet toteuttamissuunnitelmia koskeviin neuvotteluihin valmistautumisesta annetaan alkusyksyllä, mutta em. seikat on syytä ottaa huomioon toteuttamissuunnitelmaa laadittaessa. Neuvotteluehdotusten pohjalta sisäasiainministeriö valmistelee yhteistyössä ministeriöiden ja maakuntien kanssa syksyn 2007 toteuttamissuunnitelmia koskevien neuvottelujen konseptin, lopulliset asialistat ja aikataulutuksen marraskuun 2007 aikana. Neuvottelut järjestetään viikon 48 aikana. 2.3. Toteuttamissuunnitelmien sisältörakenne Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma toimii maakunnan talousarvioesityksenä valtionrahoitukseksi alueen kehittämistä varten. Sen sisältämien esitysten pohjalta käydään myös maakuntien ja ministeriöiden väliset neuvottelut syksyllä 2007. Toteuttamissuunnitelman suositeltava pituus on enintään 30 sivua. Sen suositellaan noudattavan seuraavaa jäsentelyä: I Johdanto (0,5 sivua) - lyhyt kuvaus valmisteluprosessista ja siinä mukana olleista tahoista II Edellisen suunnitelman toteutumisen seuranta, kehitysnäkymät ja tavoitteet (n. 2 sivua) - lyhyt arvio edellisen toteuttamissuunnitelman tavoitteiden toteutumisesta - lyhyt tarkastelu maakuntaohjelman tunnuslukujen perusteella alueen kehityksen nykytilasta ja näkymistä vuosina 2008-2009 - arvio maakuntaohjelman määrällisten tavoitteiden toteutumisesta vuoteen 2009 mennessä ml. eriteltynä arvio rakennerahasto-ohjelmien vaikuttavuudesta alueen työllisyyteen, tuottavuuteen ja kilpailukykyyn - määrälliset kehitystä kuvaavat tavoitteet esitetään taulukkomuotoisena

4 III Maakuntaohjelman toteuttaminen 2008-2009 (n. 5 sivua) - kuvataan maakuntaohjelman toteuttamisen lähivuosien painopisteitä toimintalinjoittain; rakennerahasto-ohjelmien, maaseudun ja kalatalouden kehittämisohjelmien sekä erityisohjelmien painotukset eriteltävä - kuvataan lyhyesti keskeiset hankkeet tai hankekokonaisuudet - kuvataan lyhyesti valtioneuvoston päätösten edellyttämät alueelliset erityistoimet (ml. äkilliset rakennemuutosalueet) - kuvataan toimenpiteiden kohdentumista maakunnan sisällä erilaisille alueille (seutukunnittain / kaupunki-maaseututyypeittäin) - yleisarvio toteuttamissuunnitelman (ei yksittäisten hankkeiden) vaikutuksista: ympäristö-, tasa-arvo- ja sosiaaliset vaikutukset mieluiten taulukkotarkasteluna. IV Toteuttaminen hallinnonaloittain (max. 10 sivua) - hallinnonaloittain ehdotukset TOTSU -neuvotteluissa syksyllä 2007 käsiteltäväksi esitettävistä asioista perusteluineen (mallipohja liite 1) - asiat esitetään jaoteltuna seuraavaa vuotta koskeviin asia- ja määrärahakysymyksiin sekä myöhempiä vuosia koskeviin ministeriöiden kehysvalmistelussa huomioitaviin asioihin - rahoitusesitykset momenteittain kootaan lisäksi osan V taulukoihin V Rahoitustaulukot - esitetään kansallisten alueiden kehittämiseen vaikuttavien, rakennerahasto-ohjelmien, maaseudun ja kalatalouden kehittämisohjelmien sekä muiden maakuntaohjelman toteuttamisen kannalta keskeisten määrärahojen tarve vuosina 2008 ja 2009 sekä kehysvalmistelua varten arvio vuosille 2010-2012 - taulukkopohjat toimitetaan liitoille sähköpostilla Liitteet 3. Maakunnan yhteistyöasiakirjojen laatiminen vuosille 2008-2009 Maakunnan yhteistyöasiakirja sisältää kaksi vuotta. Vuotta 2008 koskeva esitys tehdään rakennerahastovarojen ja niitä vastaavan valtion rahoitusosuuden jakovalmistelua varten. Yhteistyöasiakirjassa voidaan tarvittaessa muuttaa keväällä 2007 arvioitua vuoden 2008 varojen hallinnonaloittaista kohdentumista. Vuotta 2009 koskeva arvio toimii pohjana vuoden 2009 valtion talousarvioesityksen valmistelua varten. Varojen hallinnonaloittainen kohdentuminen on tässä vaiheessa vielä alustava. Vuoden 2009 varojen jakamisessa välittäville toimielimille otetaan huomioon syksyllä 2008 maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman yhteydessä valmisteltava maakunnan yhteistyöasiakirja, jossa varojen hallinnonaloittaista kohdentumista voidaan muuttaa. Yhteistyöasiakirjan valmistelusta annetaan erilliset ohjeet myöhemmin kevään aikana.

5 4. Toteuttamissuunnitelmien ja maakunnan yhteistyöasiakirjojen valmistelu ja käsittely Alueiden kehittämislain (7 :n 3 kohta) mukaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman hyväksyy maakunnan liitto. Suunnitelma valmistellaan liiton johdolla laajassa yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa ja sen käsittelee maakunnan yhteistyöryhmä (12 ). Maakunnan yhteistyöryhmän tehtäviin kuuluu (rakennerahastolaki 21 ) yhteen sovittaa rakennerahastovarojen ja vastaavan kansallisen rahoituksen kohdentumista maakunnassa. Määrärahojen kohdentumisesta hyväksytään maakunnan yhteistyöasiakirja, jonka kaikki maakunnassa toimenpideohjelmaa rahoittavat toimijat allekirjoittavat. Maakuntaohjelmassa ja sen toteuttamissuunnitelmassa sovitetaan yhteen maakunnassa tapahtuvaa kansallista ja EU:n ohjelmatyötä. Käytännössä yhteensovitus tapahtuu vuosittain maakunnan yhteistyöryhmän käsitellessä maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman ja maakunnan yhteistyöasiakirjan. Kun näiden asiakirjojen valmistelun aikataulu on nyt sama, on myös niiden valmisteluprosessi mahdollista yhdistää. Siten luodaan aikaisempaa paremmat edellytykset kansallisen aluepolitiikan ja EU:n ohjelmatyön yhteensovittamiselle. Sisäasiainministeriö suosittelee, että maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma ja maakunnan yhteistyöasiakirja käsitellään ensin samanaikaisesti maakunnan yhteistyöryhmässä. Sen jälkeen toteuttamissuunnitelma viedään hyväksyttäväksi sekä maakunnan yhteistyöasiakirja allekirjoitettavaksi maakunnan liiton päättäviin elimiin. Lisäksi maakunnan yhteistyöasiakirjan allekirjoittavat muut maakunnassa toimenpideohjelmaa rahoittavat toimijat. 5. Maakuntaohjelmien tarkistaminen 5.1 Maakuntaohjelman rahoitussuunnitelman tarkistaminen Maakuntaohjelmaa ja sen rakennetta koskevat säännökset (AlKehL 10 ja AlKehA 5 ) edellyttävät, että ohjelmassa esitetään suunnitelma sen rahoituksesta sekä arvio rahoituksen jakautumisesta toimintalinjoittain ja hallinnonaloittain. Lisäksi tulee eritellä valtion, kuntien ja muiden julkisyhteisöjen sekä yksityisen rahoituksen osuudet. Niitä maakuntia, joiden maakuntaohjelman rahoitussuunnitelma on puutteellinen tai puuttuu kokonaan, pyydetään toteuttamissuunnitelman laatimisen yhteydessä tarkistamaan tai laatimaan maakuntaohjelman rahoitussuunnitelman. Rahoitussuunnitelmia voi tarkistaa myös esimerkiksi EU-rahoitusta koskevien päätösten tai muiden vastaavien tarkentuneiden syiden johdosta. Yhtenäisyyden vuoksi kaikkia maakuntia pyydetään toimittamaan maakuntaohjelman rahoitussuunnitelma sähköpostilla liitoille toimitettavia taulukkopohjia käyttäen.

6 5.2. Maakuntaohjelman määrällisten tavoitteiden asettaminen Maakunnan kehittämisen tulee olla kehittämistarpeisiin ja -mahdollisuuksiin perustuvaa toimintaa, jonka vaikuttavuutta tulee seurata ja arvioida. Alueiden kehittämisasetuksen mukaan ohjelman tulee sisältää kehittämiselle asetettavat tavoitteet (AlKehA 5 ). Vuoden 2006 lopussa valmistuneiden ohjelmien tarkastelussa todettiin, että osassa ohjelmia määrälliset tavoitteet on asetettu vain osalle asetuksessa (13 ) määriteltyjä tunnuslukuja tai niitä ei ole asetettu ohjelmassa lainkaan. Maakunnan liittoja pyydetään toteuttamissuunnitelman laatimisen yhteydessä tarkistamaan maakuntaohjelman määrällisten tavoitteiden määrittely vastaamaan säännöksiä sekä ohjelmien laatimisesta annettuja ohjeita. Ohjeet käytettävistä tunnusluvuista sekä taulukkopohja ovat liitteenä 2. 6. Toteuttamissuunnitelmien sekä maakunnan yhteistyöasiakirjojen toimittaminen SM:lle Tässä kirjeessä pyydetyt asiakirjat toimitetaan sisäasiainministeriöön viimeistään perjantaina 26.10.2007 kirjallisesti osoitteella: Sisäasiainministeriö, Alueiden ja hallinnon kehittämisosasto, PL 26, 00023 Valtioneuvosto Lisäksi asiakirjat ja niihin liittyvät taulukot toimitetaan sähköpostilla seuraaville henkilöille: - toteuttamissuunnitelmat word- ja excel-tiedostoina: raili.markoff@intermin.fi - maakuntaohjelmien tarkistukset: tarja.reivonen@intermin.fi - MYAK/EAKR -taulukot: kari.kainulainen@intermin.fi - MYAK/ESR taulukot: jukka.ristaniemi@mol.fi ja satu.nikkinen@mol.fi Lisätietoja antavat seuraavat henkilöt: Maakuntaohjelmat ja TOTSUt: Pekka Urjanheimo (p. 09 160 44525) ja Tarja Reivonen (p. 09 160 44512) Maakuntaohjelmien tunnusluvut: Ilkka Mella (p. 09 160 44521) MYAK/EAKR-asiat ja kansalliset määrärahat: Kari Kainulainen (p. 09 160 43423) MYAK/ESR- alueosiot: Aila Ryynänen (p. 010 60 49252) ja Jukka Ristaniemi (p. 010 60 49067) Maaseudun kehittämisohjelma/emr: Sirpa Karjalainen (p. 09 160 52901) Kalatalouden kehittämisohjelma/ekr: Timo Halonen (p. 09 160 53364)

7 Liite 1 Malli hallinnonaloille tehtävien neuvotteluesitysten ja niiden perustelujen esittämisestä Ministeriö: Vuotta 2008 koskevat neuvottelukysymykset: 1. Asian otsikko Selostetaan ja perustellaan lyhyesti asia, josta esitetään neuvottelua syksyn 2007 TOTSU- neuvotteluissa. Mahdolliset määrärahaesitykset tehdään alla olevaa mallia käyttäen sekä kootaan lisäksi suunnitelman V -osan taulukoihin. Lähtökohtana on momentin määrärahasta vuonna 2007 maakuntaan kohdistunut osuus. 2. Asian otsikko Menokehyssuunnitelmaa 2009 2012 koskevat neuvottelukysymykset 1. Asian otsikko Selostetaan ja perustellaan lyhyesti asia, josta esitetään neuvottelua syksyn 2007 TOTSU- neuvotteluissa. Mahdolliset määrärahaesitykset tehdään alla olevaa mallia käyttäen sekä kootaan lisäksi suunnitelman V -osan taulukoihin. Lähtökohtana on momentin määrärahasta vuonna 2007 maakuntaan kohdistunut osuus. 2. Asian otsikko 3. Yhteenveto neuvoteltavaksi esitettävistä määrärahaesityksestä (milj. ) Momentti: Malli: TA 2007 TAE 2008 S 2009 S 2010 S 2011 S 20112 26.98.43 Maakunnan kehittämisraha xxx xx xx xx xx xx xx.xx.xx yyy xx xx xx xx xx xx xx.xx.xx zzz xx xx xx xx xx xx

8 SISÄASIAINMINISTERIÖ Alueiden ja hallinnon kehittämisosasto 27.3.2007 Liite 2 MAAKUNTAOHJELMIEN SEURANTA JA TUNNUSLUVUT Valtakunnallista maakuntaohjelmien seurantaa ja arviointia varten alueiden kehittämisestä annetun asetuksen 13 :ssä säädetään seurannassa käytettävistä tunnusluvuista, jotka kuvaavat koulutustasoa, työmarkkinatilannetta, muuttoliikettä sekä alueellista bruttokansantuotetta. Samoja tunnuslukuja käytetään maakuntien kehityksen valtakunnallisessa vertailussa. Maakuntaohjelmien laatimista koskevassa sisäasiainministeriön kirjeessä (24.5.2005 SM-2005-0771/Ha-62) todettiin, että maakuntien tulee tarkastella maakuntaohjelmassa alueensa viime vuosien kehitystä em. tunnuslukujen perusteella ja asettaa ohjelmakauden aikana tapahtuvalle kehitykselle niitä koskevat määrälliset tavoitteet. Tavoitteiden seuranta tulee järjestää säännöllisesti vuosittain esimerkiksi maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Asetettuja tavoitteita tulee voida tarvittaessa tarkistaa ohjelmakauden aikana. Tavoitteiden seuranta tulee järjestää säännöllisesti vuosittain esimerkiksi maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Asetettuja tavoitteita tulee voida tarvittaessa tarkistaa ohjelmakauden aikana. Vuoden 2006 lopussa valmistuneissa ohjelmissa on puutteita määrällisten tavoitteiden asettamisessa. Siksi maakunnan liittoja pyydetään tarkistamaan maakuntaohjelmiaan siten, että ohjelmat täyttävät myös määrällisten tavoitteiden asettamisen osalta säännösten vaatimukset ja tuottavat valtakunnallisesti vertailukelpoista aineistoa. Alla on kuvattu käytettävät tunnusluvut sekä oheisissa taulukoissa listattu tavoitteiden asettamista helpottamaan viimeisimmät pohjaluvut. Liittojen tulee siten määritellä alueensa kehitykselle ohjelman tavoitteita kuvaavat määrälliset tavoitteet ja täyttää ne taulukkoon 5. Lisäksi em. kirjeessä kiinnitettiin huomiota siihen, että maakuntasuunnitelmien ja -ohjelmien on perustuttava sukupuolittain analysoituun tilastoaineistoon. Siksi on suositeltavaa, että myös määrälliset tavoitteet keskeisille tunnusluvuille asetetaan sukupuolittain eriteltynä. Lisätietoja tunnusluvuista ja niitä koskevan aineiston saatavuudesta antaa neuvotteleva virkamies Ilkka Mella (09 1604 4521), ilkka.mella @intermin.fi.

9 Alueiden kehittämisestä annetun lain 18 :n ja asetuksen 13 :n mukaiset seurannan tunnusluvut: 1) Koulutustaso 2005, 2010 * tutkinnon suorittaneiden osuus 15 -vuotta täyttäneistä * korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 2) Työmarkkinatilanne 2005, 2010 * työllisyysaste, työttömyysaste (aikasarja) * työpaikkojen määrä (indeksi v. 2005=100) Työvoimatutkimus, työssäkäyntitilasto (Tilastokeskus), Työttömät työnhakijat, työministeriö 3) Muuttoliike ja väestö * nettomuutto; osuus väestöstä, * luonnollinen väestönkasvu; osuus väestöstä * huoltosuhde (ei-työlliset/työlliset) 4) Alueellinen bruttokansantuote, tuotanto 2004, 2010 * bkt / asukas * tuotannon kasvu * liikevaihdon kehitys (nopeat suhdannemuuttujat) 2005 * yritysten lukumäärä, uudet yritykset, lopettaneet yritykset 2005 Aineiston saatavuus: Indikaattorien vaatimat pohjatiedot perustuvat viralliseen tilastoon ja ovat saatavissa Tilastokeskuksesta mm. aluetietokannasta. Poikkeuksena on liikevaihdon kehitys, jonka tietoja tilastokeskus myy erillisinä aikasarjoina. Sisäasiainministeriö on ostanut ko. aineiston ja se on maakuntien käytettävissä.

10 MAAKUNTAOHJELMIEN TUNNUSLUVUT JA MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET 1) Koulutustaso: Tutkinnon suorittaneet Tutkinnon Korkea-ast. suoritt. tutkinto 2004 2004 Uusimaa 66,7 32,7 Itä-Uusimaa 59,3 25,2 Varsinais-Suomi 62,3 24,6 Satakunta 58,9 20,8 Kanta-Häme 60,7 23,2 Pirkanmaa 64,3 25,2 Päijät-Häme 59,5 21,4 Kymenlaakso 61,1 21,0 Etelä-Karjala 59,4 20,6 Etelä-Savo 58,2 19,8 Pohjois-Savo 61,7 21,7 Pohjois-Karjala 60,6 19,5 Keski-Suomi 62,6 23,6 Etelä-Pohjanmaa 58,4 19,4 Pohjanmaa 60,6 23,6 Keski-Pohjanmaa 58,0 19,2 Pohjois-Pohjanmaa 64,5 23,6 Kainuu 58,9 18,8 Lappi 61,1 20,7 Koko maa 62,7 25,0 (osuus yli 15-vuotiaista,% 2) Työmarkkinatilanne: Työllisyysaste, työttömyysaste, työpaikkojen määrä Työllisyys- Tyött. Työpaikat aste aste 2000=100 2005 2005 2005 Uusimaa 74,4 6,2 103,6 Itä-Uusimaa 73,3 5,1 103,8 Varsinais-Suomi 71,5 7,0 103,4 Satakunta 67,2 9,0 98,1 Kanta-Häme 69,1 8,5 100,4 Pirkanmaa 68,4 8,9 105,0 Päijät-Häme 66,4 8,8 101,2 Kymenlaakso 66,8 8,7 104,3 Etelä-Karjala 64,0 9,6 98,3 Etelä-Savo 63,6 10,2 98,4 Pohjois-Savo 63,8 10,0 101,9 Pohjois-Karjala 60,5 13,1 102,7 Keski-Suomi 62,1 11,8 103,7 Etelä-Pohjanmaa 68,1 6,5 103,6 Pohjanmaa 71,0 6,1 101,6 Keski-Pohjanmaa 69,8 8,4 108,4 Pohjois-Pohjanmaa 65,7 10,2 106,6 Kainuu 58,0 16,6 98,5 Lappi 58,6 14,0 96,7 Koko maa 68,6 8,4 102,8 TK:n työvoimatutkimus

11 3) Muuttoliike ja väestö: Väestönmuutos,luonnollinen väestönkasvu, nettomuutto ja huoltosuhde Väestön- luonn. netto- huoltomuutos kasvu muutto suhde 2005 2005 2005 2005 Uusimaa 0,89 0,55 0,34 1,01 Itä-Uusimaa 0,54 0,24 0,30 1,16 Varsinais-Suomi 0,41 0,13 0,27 1,27 Satakunta -0,31-0,11-0,20 1,49 Kanta-Häme 0,46-0,06 0,52 1,34 Pirkanmaa 0,85 0,20 0,65 1,32 Päijät-Häme 0,15-0,01 0,15 1,39 Kymenlaakso -0,20-0,22 0,02 1,47 Etelä-Karjala -0,13-0,24 0,11 1,54 Etelä-Savo -0,55-0,41-0,13 1,64 Pohjois-Savo -0,42-0,10-0,32 1,61 Pohjois-Karjala -0,17-0,16-0,01 1,75 Keski-Suomi 0,29 0,15 0,14 1,51 Etelä-Pohjanmaa -0,15-0,10-0,05 1,49 Pohjanmaa 0,11 0,27-0,16 1,3 Keski-Pohjanmaa 0,29 0,37-0,07 1,45 Pohjois-Pohjanmaa 0,83 0,75 0,08 1,51 Kainuu -0,78-0,16-0,61 1,9 Lappi -0,34 0,06-0,39 1,7 Koko maa 0,36 0,20 0,16 1,32 % % % % 4) Aluellinen bkt ja yritystoiminnan kehitys bkt / bkt:n liikevaihdouudet lopett. Yritysten asukas kasvu,% muutos,% yritykset yritykset lkm 2004 2004 2005 2004 2004 2005 Uusimaa 135,6 4,3 5,1 11,1 10,5 75012 Itä-Uusimaa 98,2 9,8 15,4 10,0 8,3 5216 Varsinais-Suomi 97,9 6,1 5,2 9,3 8,0 24979 Satakunta 87,1-0,1-0,6 8,1 7,5 11836 Kanta-Häme 80,4 7,7 4,4 10,5 8,4 8032 Pirkanmaa 100,2 5,4 5,4 10,6 9,3 23302 Päijät-Häme 79,1 4,1 2,4 8,7 8,5 10052 Kymenlaakso 101,4 7,0-0,4 10,2 8,3 8140 Etelä-Karjala 98,7-0,9-2,6 8,0 8,3 5953 Etelä-Savo 69,6 5,9 4,5 8,5 7,6 7801 Pohjois-Savo 73,9 1,8 6,4 8,5 7,8 10770 Pohjois-Karjala 72,8 4,2 2,5 8,1 7,3 7249 Keski-Suomi 83,4 0,9 2,2 10,3 8,4 12240 Etelä-Pohjanmaa 69,4 5,3 3,6 7,3 6,1 10901 Pohjanmaa 91,6 6,3 4,9 7,9 6,9 9490 Keski-Pohjanmaa 74,2 5,6 1,3 8,9 7,5 3613 Pohjois-Pohjanmaa 96,0 4,8 3,7 9,5 7,9 15680 Kainuu 67,0 3,7 4,3 8,6 7,8 3408 Lappi 84,8 6,1 1,1 9,4 7,7 9236 Koko maa 100,0 4,4 5,5 9,8 8,7 264768 TK TK TK osuus yrityksistä

12 5) Maakuntaohjelman määrälliset tavoitteet v. 2010 1) Koulutustaso * tutkinnon suorittaneiden osuus * korkea-asteen suorittaneiden osuus 2) Työmarkkinatilanne * työllisyysaste työttömyysaste työpaikkojen määrä (indeksi) 3) Muuttoliike ja väestö * nettomuutto, osuus väestöstä * luonnollinen väestönkasvu, osuus väestöstä * huoltosuhde (ei-työlliset/työlliset) 4) Tuotanto/ alueellinen bkt * bkt/asukas * liikevaihdon kasvu * yritysten lukumäärä * uudet yritykset * lopettaneet yritykset Lähtötaso 2005/2004 Tavoite 2010