9. Yhteenvetoa suhdanne/lanteesta ja -poli/ikasta 1) Suhdanne-ennusteita 2) Finanssipoli4ikka 3) Elvytys vai rakenneuudistukset? 4) Rahapoli4ikka Ma7 Pohjola
1. Suhdanne-ennusteita Pasi Sorjonen esi@eli Nordean suhdanne-ennusteen, jonka mukaan Suomen bkt kasvaa tänä vuonna 1, % ja ensi vuonna,8 % Arviot ovat samanlaisia muillakin ennusteita tekevillä laitoksilla Nordea on tosin ainoa, joka ennustaa viennin supistuvan tänä vuonna Lähde: Kauppaleh4 3.9.216
Nordean ennusteesta: Tavaraviennistä riippuvaisen Suomen kansantalous ei kasva, koska maailmankauppa ja teollinen tuotanto kasvavat hitaas4 ja koska Suomi on mene@änyt markkinaosuuksiaan Se, miksi Suomi on mene@änyt markkinoita, jää tosin epäselväksi Syy voi olla joko hintakilpailukyvyssä eli korkeissa kustannuksissa tai ns. reaalisessa kilpailukyvyssä eli siinä, e@ei meillä ole rii@ävän laadukkaita tuo@eita
Poten4aalinen tuotanto ja tuotantokuilu Alla olevissa kuvioissa on HP-suo4mella laske@u poten4aalinen tuotanto ja tuotantokuilu val4ovarainministeriön bkt-ennusteella vuoteen 217 päivite@yinä Tässä tuotantokuilu näy@ää jo umpeutuvan, mu@a esim. IMF:n ennusteessa se on vielä 2 % nega4ivinen vuonna 217 Mrd. euroa viitevuoden 21 hinnoin 2 19 18 Bkt Poten3aalinen bkt 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 215 Tuotantokuilu, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4-5 -6-7 -8 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 215
2. Finanssipoli/ikka Kun kansantalous on vielä taantumassa, niin miksi ei lisä@äisi julkisia menoja tai julkisia investointeja, jolloin kokonaiskysyntä Y = C + I + G + X M vahvistuisi? Tarkastellaan Juhana Var4aisen vastausta jäljempänä ja katsotaan asiaa ensin val4ovarainministeriön (eli Markus Sovalan luennon) näkökulmasta Mahdollisia selityksiä: Julkisen talouden rakenteellinen rahoitusjäämä suhteessa bru@okansantuo@eeseen (noin -1 %) rikkoo jo nyt sitä rajaa, joka on val4oiden välisessä finanssipoliibsessa sopimuksessa Suomelle sovi@u (-,5 %) Julkisyhteisöjen velan bkt-suhde yli@ää EU-sopimuksessa sovitun 6 prosen4n rajan Julkisen talouden kestävyysvaje on suuri, noin 3% suhteessa bru@okansantuo@eeseen Sipilän hallituksen ohjelmassa on sovi@u velkasuhteen kasvun pysäy@ämisestä
6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä ja rakenteellinen rahoitusjäämä¹ suhteessa BKT:een, % 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 Rakenteellinen rahoitusjäämä Rahoitusjäämä 1) Laskelmat perustuvat EU-komission tuotantofunktiolähestymistapaan Lähde: Tilastokeskus, VM 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Finanssipoli4ikan virityksestä ja vaikutuksesta (vrt. Sovalan dia 25): - Fipo on ollut tasomielessä elvy@ävää vuoden 29 jälkeen, koska rahoitusjäämät ovat olleet nega4ivisia - Muutos/diffrenssimielessä fipo on tänä vuonna neutraalia, koska rakenteellinen alijäämä säilyy samana kuin 215, ensi vuonna elvy@ävää, koska alijäämä kasvaa vuoteen 216 verra@una, seuraavina vuosina kiristävää alijäämän supistuessa
3. Elvytys vai rakenneuudistukset? Luento 1: 2 19 18 Bkt Poten3aalinen bkt 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 215 - Bkt Y määräytyy kunakin hetkenä kokonaiskysynnän Y = C+I+G+(X-M) perusteella - Poten4aalinen tuotanto Y N määräytyy tarjontatekijöistä: Y N =AF(K,H,L N ) jossa L N = luonnollinen eli tasapainotyöllisyys, Var4aisen termein NAIRU-työ@ömyys - Tuotantokuilu on Y-Y N tai (Y-Y N )/Y N - Kokonaiskysyntää elvy@ämällä voidaan taantuma periaa@eessa poistaa - Mu@a onko ongelmana taantuma vai poten4aalisen tuotannon kasvun pysähtyminen?
Suhdanneteoriaa Juhana Var4ainen Talous4eteen oppikirja ja peruskurssi
Suhdannehistoriaa: Korkeasuhdanne 26-28 Hintataso P P 2 P Pitkän ajan kokonaistarjonta A Lyhyen ajan kokonaistarjonta B Maailmantalouden nopea kasvu synnyb viennin kau@a voimakkaan korkeasuhdanteen: A => B Tuotantokuilu, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4-5 -6-7 -8 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 215 Kokonaiskysyntä: Y = C + I + G + X - M Y 1 = Y N Y 2 Kokonaistuotanto (bkt) Y 9
Suhdannehistoriaa: Matalasuhdanne 29- Hintataso P Pitkän ajan kokonaistarjonta Finanssikriisin aiheu@ama taantuma leikkasi viennin romahduksen kau@a kokonaiskysyntää ja tuo@avuuskasvun pysähtyminen synnyb kilpailukykyongelman, mikä vähensi kokonaistarjontaa: B => C P 3 C B Lyhyen ajan kokonaistarjonta Tuotantokuilu, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4-5 -6-7 -8 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 215 Kokonaiskysyntä: Y = C + I + G + X - M Y 3 Y 1 = Y N Kokonaistuotanto (bkt) Y 1
Talouspoli4ikan vaihtoehto 1: Elvytetään kokonaiskysyntää julkisia menoja ja investointeja lisäämällä: C => D Hintataso P Pitkän ajan kokonaistarjonta Lyhyen ajan kokonaistarjonta P 4 D P 3 C Kokonaiskysyntä: Y = C + I + G + X - M Y 3 Y 1 = Y N Kokonaistuotanto (bkt) Y 11
Vasta-argumen@eja elvytykselle Val4ovarainministeriö ja hallitus - Suomi on jo elvy@änyt massiivises4, eikä se ole au@anut - Rakenteellinen rahoitusalijäämä on suuri ja Suomi rikkoo EU:n budjebkuria (ks. Sovala) => elvytykseen ei ole varaa - Julkisten menojen kerroinvaikutus on pieni:,5 1 => elvytys ei toimi - Ongelma on rakenteellinen eikä suhdanteista johtuva Poten4aalinen tuotanto ei kasva, ja tuotantokuilu on pieni => elvytykselle ei tarve@a 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä ja rakenteellinen rahoitusjäämä¹ suhteessa BKT:een, % 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 Rakenteellinen rahoitusjäämä Rahoitusjäämä 1) Laskelmat perustuvat EU-komission tuotantofunktiolähestymistapaan 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Lähde: Tilastokeskus, VM
Vasta-argumen@eja elvytykselle Muun muassa Suomen Pankki ja Juhana Var4ainen (luento 7) - Olemme taantumassa, mu@a finanssipoli4ikka ei tasapainota talou@a niin, e@ä kilpailukyky alkaisi parantua - Työ@ömyydellä arvioitu tuotantokuilu on pieni, noin 5 työtöntä (Var4aisen L-L* tai U-U*, kun U = 9 ja U* = 7 %) - Jos käytämme finanssipoli4ikkaa ak4ivises4, palkat alkavat pian taas nousta jolloin törmätään hintakilpailukyvyn ongelmaan, mikä vähentää vien4ä ja kumoaa siten elvytyksen vaikutuksen
Talouspoli4ikan vaihtoehto 2: Parannetaan kilpailukykyä työvoimakustannuksia leikkaamalla, sisäisellä devalvaa4olla esim. kiky-sopimuksella: C => E Hintataso P Pitkän ajan kokonaistarjonta Lyhyen ajan kokonaistarjonta P 3 C P 4 E Kokonaiskysyntä: Y = C + I + G + X - M Y 3 Y 1 = Y N Kokonaistuotanto (bkt) Y 14
Vasta-argumen@eja työvoimakustannusten leikkaamiselle Eräät talous4eteilijät - Palkkojen leikkaaminen ja muut säästötoimet vähentävät myös kokonaiskysyntää, jolloin taantuma vain syvenee - Vuoden 212 jälkeinen taantuma on syntynyt ko4maisen kysynnän vähäisyydestä (luento 1) - Julkisten menojen kerroinvaikutus on taantumassa ykköstä suurempi, joten kanna@aisi elvy@ää päinvastoin siis kuin val4ovarainministeriön arvioissa, joissa kerroinvaikutus on,5-1 - Kasvava työ@ömyys johtaa työmarkkinoilta syrjäytymiseen, mikä supistaa poten4aalista tuotantoa (ns. hystereesivaikutus) jolloin edellä käyte@y poten4aalisen tuotannon laskentamenetelmä ei anna oikeaa kuvaa 4lanteesta Mistä tässä keskustelussa/väi@elyissä oikein on kysymys? - Siitä, e@ä vaikka talous4eteilijät ovat periaa@eessa samaa mieltä elvytyksen vaikutuksesta, ollaan kuitenkin eri mieltä siitä, olisi elvytys nyt Suomessa järkevää. Onko ongelma rakenteellinen vai suhdanneluonteinen?
Talouspoli4ikan vaihtoehto 3: Rakenneuudistukset + elvytys: C => F Hintataso P Pitkän ajan kokonaistarjonta Lyhyen ajan kokonaistarjonta P 3 P 4 C F Kokonaiskysyntä: Y = C + I + G + X - M Y 3 Y N Y N1 Kokonaistuotanto (bkt) Y 16
Synteesi vaihtoehtoista 1 ja 2 Tarjontareformeilla kasvatetaan poten4aalista tuotantoa (kuviossa tasolta Y N esimerkiksi tasolle Y N1 työvoiman määrän lisääminen maahanmuutolla (Juhana Var4ainen) eläkeiän nostaminen (josta on jo pääte@y) työajan pidentäminen tehdyllä kiky-sopimuksella Työajan pidentäminen voi olla siinä mielessä järkevää, e@ä se alentaa yksikkötyökustannuksia wl/y mu@a ei supista ostovoimaa ja siten ko4maista kysyntää työn tuo@avuuden kasva@aminen johon hallitus ei voi kovin paljon suoraan vaiku@aa Kun poten4aalinen tuotanto kasvaa, niin kokonaiskysyntää voidaan elvy@ää ilman, e@ä palkat ja hinnat he4 nousevat sillä esimerkiksi työn tarjonnan kasva@aminen laskee palkkoja Hallituksen poli4ikka on siinä mielessä ris4riitaista, e@ä se on pää@änyt leikata myös koulutus-, tutkimus- ja kehitysmenoja - jolloin poten4aalinen tuotanto saa@aa supistua - Tähän asiaan palataan myöhemmin
4. Rahapoli/ikka EKP:n rahapoli4ikalla ei voi ratkaista Suomen kansantalouden ongelmia, koska sitä harjoitetaan koko euroalueen tarpeisiin mu@a nykyinen kevyt rahapoli4ikka tukee Suomenkin talou@a Koska euroalueen inflaa4ovauh4 on selväs4 alle EKP:n hintavakaustavoi@een (= inflaa4o keskipitkällä aikavälillä alle 2 % mu@a lähellä sitä), se on joutunut harjoi@amaan epätavanomaista rahapoli4ikkaa inflaa4on kiihdy@ämiseksi ohjauskorko =, yötalletuskorko = -,4 mikä on painanut lyhyet rahamarkkinakorot (eonia ja lyhyet euriborit) nega4ivisiksi 5,5 5,25 5, 4,75 4,5 4,25 4, 3,75 3,5 3,25 3, 2,75 2,5 2,25 2, 1,75 1,5 1,25 1,,75,5,25, -,25 -,5 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 Maksuvalmiusluoton korko Euribor-3kk Ohjauskorko Eonia Yötalletuskorko
Nollakorkorajan (ZLB) tultua vastaa EKP on käy@änyt en4stä enemmän ennakoivaa vies4ntää kertomalla korkojen pysyvän alhaalla vielä pitkään, millä pyritään vaiku@amaan korko-odotuksiin mikä toimiikin siinä mielessä e@ä markkinoilla odotetaan ohjauskoron nostoa vasta 22 sekä ryhtynyt erilaisiin arvopaperien osto-ohjelmiin, joilla pyritään alentamaan pitkiä (mm. 1 vuoden val4onlainojen) korkoja 3 28 26 24 22 2 1-vuo4sten val4onlainojen tuo@oprosenb jälkimarkkinoilla (lähde: EKP) Kreikka Portugali Espanja Irlan? Italia Suomi Saksa 18 16 14 12 1 8 6 4 2-2 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 Lähde: Suomen Pankki, Euro&talous, 4/216
Tuomas Välimäen luennon mukaan rahapoli4ikka toimii nyt siinä mielessä, e@ä mm. yrityslainojen korot ovat kääntyneet laskuun ja yritysten sekä ko4talouksien lainakannat kasvuun
Rahan määrä (M3) on kasvanut EKP:n viitearvoon, mu@a inflaa4o ei kiihdy
Inflaa4o ei EKP:n/Suomen Pankin mukaan kiihdy, koska euroalue on vielä taantumassa eli tuotantokuilu on nega4ivinen Lähde: Suomen Pankki
Euroalueen bkt on kasvanut yhtäjaksoises4 vuoden 213 puolivälistä as4, mu@a kasvuvauh4 on nyt hidastunut, Markkinoilla ei odoteta inflaa4on kiihtyvän => EKP:n poli4ikalla on usko@avuusongelma => tavoi@eesta kiinni pitääkseen sen voi odo@aa kasva@avan/pidentävän ostoohjelmaansa 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2 Ruotsi -3 Suomi -4 Saksa -5-6 Yhdysvallat -7 Euroalue -8 Italia -9 Espanja -1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 Lähde: Suomen Pankki, Euro&talous, 4/216
Lisäksi uuden pankkikriisin mahdollisuus luo epävarmuu@a