LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET - 2014 KARI LAAMANEN SAMI SOININEN Ympäristönsuojelu Lempäälän kunta
Monibiotoopit ja vanhat metsät 1. Perimmäinen 2. Tuulivalta 3. Tuulivallan lähdemetsä 4. Kalliojärvi 5. Kaitajärven alue (Multivuori) 6. Sorvalammin ja Siisjärven alueet 7. Muurajärvien vesistö- ja suoalueet 8. Peräkulo 9. Pirunlinnan alue 10. Kylälammin alue 11. Houkkalammin alue 12. Pyhällönvuori 13. Koipitaipale 14. Lehtivuori 15. Pastellin metsä 16. Ruokolaisen metsä Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö 18. Lehtivuoren jalopuumetsikkö 19. Sillanojanlahden jalopuumetsikkö 20. Hiltiän jalopuumetsikkö 21. Koipitaipaleen jalopuumetsikkö 22. Merunojan jalopuumetsikkö 23. Uuramonmäen jalopuumetsikkö 24. Tervajärven jalopuumetsikkö 25. Niinivuoren lehmusmetsikkö Lehdot ja korvet 26. Päivölän lehtometsäalue (Lintu-Laurilan lehto) 27. Tervajärven lehdot 28. Saarikon pähkinälehto 29. Korvenmäki 30. Herralanvuoren aluslehdot 31. Väänteenvuolteen tervaleppälehto 32. Heikkilän tervaleppälehto 33. Peurauksen tervaleppälehto 34. Toussunojan lehto Kedot ja perinnebiotoopit 35. Päiväänniemi 36. Ronkion kedot 37. Innilän haka 38. Sarapiston keto ja muinaismuistoalue 39. Hennerin kalmistoniemi (Maskunkallio) Vesistöt 40. Ahtialanjärvi 41. Iso-Savijärvi 42. Hiivalahti 43. Salmuksen alue 44. Vähä-Kausjärvi Toussunoja 45. Myllyoja 46. Herralan- ja Kuokkalankosken alue Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka 48. Heposuo 49. Kortejärven suo 50. Sarvikkaan luhta 51. Koivistonjärven tulvaniitty Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju 53. Mäyhäjärven Pitkäsaari 54. Siisjärvenkukkula 55. Pirunlinna 56. Herralanvuori Rassanvuori 57. Houkanvuori-Ruutananvuoristo
LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET - 2014 KARI LAAMANEN JA SAMI SOININEN Kannen kuva: Ilona Ogbeide Takakannen kuva: Kaavoitus, Lempäälän kunta Maastotyöt: Kari Laamanen Kohdekorttien tiedot: Kari Laamanen, Ilona Ogbeide ja Sami Soininen Tekstit: Ilari Rasimus, Kati Skippari ja Sami Soininen Kartat: Sami Soininen Kirjapaino: Multiprint Oy, 2014 Ympäristönsuojelu Lempäälän kunta Ympäristönsuojelu Lempäälän kunta 2014 Lempäälän kunta
Sisällysluettelo: Johdanto... 2 Luonnonsuojelun säännösperusta... 2 Luonnonsuojelu kunnan päätöksenteossa... 4 Luonnonsuojelualueet Lempäälässä... 4 Arvokkaat luontokohteet... 7 Monibiotoopit ja vanhat metsät... 9 Jalopuumetsät (LSL 29 )...41 Lehdot ja korvet...59 Kedot ja perinnebiotoopit...77 Vesistöt...87 Suot ja kosteikot... 101 Harjut ja kalliot... 111 Maisemakohteet... 125 Luonnonmuistomerkit... 135 Retkeilijälle ja kuntalaiselle... 137 Jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet... 137 Vinkkejä luontokohteilla liikkumiseen... 137 METSO-ohjelma... 138 Lähteet... 139 1
Johdanto Lempäälän arvokkaista luontokohteista on tehty vuonna 1989 ilmestynyt julkaisu (Tapani Länsirinne 1989, Lempäälän luontokohteet). Tietämystä Lempäälässä olevista arvokkaista luontokohteista on sittemmin karttunut lisää eri selvitysten muodossa ja toisaalta joidenkin julkaisussa mainittujen kohteiden osalta luontoarvot ovat saattaneet heikentyä umpeenkasvun tai ihmistoiminnan myötä. Lempäälän kunnan arvokkaiden luontokohteiden päivityksestä tehtiin vuonna 2012 valtuustoaloite, johon päivitystyö pohjautuu. Työn tarkoituksena on päivittää tiedossa olevien kohteiden nykytila ja kartoittaa myös muutamia uusia kohteita yleisöhavaintojen tai kunnan omien selvitysten perusteella. Maastokäynneillä on keskitytty erityisesti liito-oraviin, arvokkaisiin elinympäristöihin sekä uhanalaisiin kasvilajeihin ja lintuihin. Tavoitteena on ollut luoda kunnan viranomaisia palveleva tietokokonaisuus ja samalla antaa kuntalaisille tietoa kunnan arvokkaista luontokohteista. Maastotyöt teki ja kohdekortit kokosi vuosina 2013-14 ympäristösuunnittelija Kari Laamanen. Kasviasiantuntijana toimi Tapio Lahtonen Pirkanmaan kasvitieteellisestä yhdistyksestä. Rainer Mäkelä ja Tatu Itkonen Lokkisaariyhdistyksestä avustivat Ahtialanjärven lintutietojen tarkistuksessa. Tuula Suihko Pirkanmaan lintutieteellisestä yhdistyksestä osallistui lintulaskentoihin. Keijo Ruuskanen luovutti avuliaasti petolintutietojaan ja Ilari Rasimus perhostietojaan. Antero Korhosen kirja Lempäälän puista oli oiva apu. Projektityöntekijä Ilona Ogbeide otti hienoja kuvia ja keräsi aineistoa. Julkaisun kokosi projektityöntekijä Sami Soininen yhteistyössä ympäristönsuojelun väen kanssa. Kiitämme lämpimästi kaikkia työhön osallistuneita ja tietojaan luovuttaneita henkilöitä! Luonnonsuojelun säännösperusta Luonnonsuojelun tavoitteena on eliölajien, luontotyyppien, luonnon monimuotoisuuden, luonnonkauneuden ja maisema-arvojen säilyttäminen. Suojelu voi kohdistua esimerkiksi eliölajiin, elinympäristöön, luontotyyppiin tai luonnonmuistomerkkiin. Luonnonsuojelu pyrkii ehkäisemään ihmisen aiheuttamia muutoksia luonnontilaisessa ympäristössä ja toisaalta säilyttämään ihmisen aikaansaamia omaleimaisia kulttuuriympäristöjä sekä palauttamaan ihmisen toiminnan tuhoamia ympäristöjä entiselleen. Luonnon- ja maisemansuojelua ohjaa ja valvoo kansallisesti ympäristöministeriö. Alueellisten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (Ely-keskusten) tehtävänä on edistää ja valvoa suojelua alueellaan. Kunnat on velvoitettu edistämään suojelua alueellaan. Luonnonsuojelun keinoja ovat mm. luonnonsuojelualueiden perustaminen, Natura 2000 verkosto, eliölajien sekä luontotyyppien suojelu ja rauhoittaminen. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen edellyttää myös laajojen viheraluekokonaisuuksien ja niiden välisten viherkäytävien säilyttämistä sekä arvokkaiden elinympäristöjen säilyttämistä metsänhoidon yhteydessä. Luonnonsuojelusta on säädetty tarkemmin useassa eri säännöksessä, jotka määrittelevät miten suojelua on toteutettava laji- ja luontotyyppitasolla. Keskeisimpiä säännöksiä ovat luonnonsuojelulaki ja asetus, luonto- ja lintudirektiivi sekä metsälaki. Koskiensuojelulaki kieltää voimalaitosrakentamisen laissa mainituissa paikoissa, mikä on käytännössä toteuttanut alueiden suojelun (koskee Lempäälän Kuokkalankoskea ja Herralankoskea Ahtialanjärven ja Kirkkojärven välillä). Lisäksi luonnonsuojelulain huomioon ottamisesta ja luontoarvojen turvaamisesta on säädetty useassa muussa laissa kuten maankäyttö- ja rakennuslaissa, ympäristönsuojelulaissa sekä maa-aineslaissa. 4.12.2014 Lempäälän ympäristönsuojelu 2
Luonnonsuojeluohjelmat ja Natura 2000 -verkosto Luonnonsuojelulaissa on määrätty luonnonsuojeluohjelmista ja Natura 2000 -verkostosta, joiden avulla pyritään säilyttämään suojelun suotuisa taso maassamme. Suomessa on suojeluohjelmat soiden, lintuvesien, harjujen, lehtojen, rantojen ja vanhojen metsien suojelemiseksi. Alueista voidaan muodostaa lailla tai asetuksella luonnonsuojelualueita. EU:n yhteinen Natura 2000 -verkosto koostuu luonto- ja lintudirektiivin nojalla suojelluista alueista, jotka on valittu Natura 2000 -verkostoon. Natura 2000 -verkoston tarkoitus on turvata luontodirektiivissä mainittujen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen sekä lintudirektiivissä tarkoitettujen linnustonsuojelualueiden suojelu. Suomen Natura-alueista 97 % on joko kansallisilla päätöksillä perustettuja luonnonsuojelualueita tai ne kuuluvat kansallisiin suojeluohjelmiin tai muilla tavoin suojeltuihin alueisiin. Esimerkiksi Ahtialanjärven Natura 2000 -alue kuuluu myös lintuvesiensuojeluohjelmaan. Natura-alueilla ei saa heikentää merkittävästi niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi alue kuuluu Naturaan. Hankkeille, jotka saattavat vaikuttaa Natura-alueen luonnonarvoihin, tulee tehdä vaikutusten arviointi. Lajien suojelu Eliölajien suojelusta ja rauhoittamisesta säädetään luonnonsuojelulain 6 luvussa. Muita lajeja koskevia suojelusäädöksiä ja -asiakirjoja on mm.: lintudirektiivin liite I luontodirektiivin liite II, joissa lajien suojeluun osoitettava erityisiä suojelutoiminnan alueita (Natura 2000) luontodirektiivin liite IV, joka edellyttää siinä olevien lajien osalta tiukkaa suojelua ja lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. valtakunnallisesti erittäin uhanalaisten, vaarantuneiden tai silmälläpidettävien lajien luettelot alueellisesti uhanalaisten lajien luettelo (uusin arvio 1.12.2010) Suomella on myös kansainvälinen vastuu tiettyjen pohjoisten alkuperäislajien säilyttämisestä. Vastuulajien seurantaa ja tutkimusta on tehostettava ja lajien elinympäristö tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa. Lajit eivät välttämättä ole uhanalaisia eikä lajeilla ole lainsäädännössä määriteltyä asemaa. Vastuulajiluettelot löytyvät mm. ymparisto.fi internetsivuilta. Elinympäristöjen suojelu Elinympäristöjä voi suojella mm. luonnonsuojelulain luontotyyppeinä, yksityisinä luonnonsuojelualueina tai luonnonmuistomerkkeinä, metsälain arvokkaina elinympäristöinä, kaavasuojelukohteina ja METSO-ohjelman puitteissa (ks. sivu 138). Luonnonsuojelulain luontotyyppeihin kuuluvia luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia alueita ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen alueella vaarantuu. Kielto tulee voimaan, kun alueellinen Ely-keskus on päätöksellään määritellyt alueen rajat maastossa. Metsäisten luontotyyppien rajat määritellään Ely-keskuksen ja metsäkeskuksen yhteistyönä. Lempäälässä on luontotyypeistä saanut suojelualuerajauksen 9 jalopuumetsikköä (luontaisesti syntyneitä, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt). Metsälain mukaan metsänhoidossa tulee turvata metsien monimuotoisuuden kannalta tärkeiden luonnontilaisten tai sen kaltaisten elinympäristöjen säilyminen. Niillä voidaan tehdä varovaisia hoitotoimenpiteitä, mutta samalla on säilytettävä elinympäristölle erityinen vesitalous, puuston rakenne, vanhat ylispuut, kuolleet ja lahot puut sekä otettava huomioon kasvillisuus, maaston vaihtelevaisuus ja maaperä. Erityisen tärkeissä elinympäristöissä ei saa tehdä metsänhoitotoimenpiteitä, jotka voivat heikentää elinympäristöjen ominaispiirteitä. Tärkeitä elinympäristöjä ovat mm. lähteiden, purojen ja norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt, ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet, rehevät lehtolaikut, pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla, jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät sekä vähätuottoiset kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat. 3
Vesilaissa määrätään eräiden luontotyyppien suojelusta. Lempäälää vesilain 11 : n luontotyypeistä koskee luonnontilaiset lähteet, norot tai enintään yhden hehtaarin suuruiset lammet tai järvet, joiden luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Luonnonmuistomerkit Yksittäinen luonnonmuodostuma, kuten puu, puuryhmä tai siirtolohkare on mahdollista suojella luonnonsuojelulain perusteella luonnonmuistomerkkinä. Suojelun perusteena voi olla tieteellinen, historiallinen tai maisemallinen arvokkuus, harvinaisuus tai kauneus. Rauhoitetun luonnonmuistomerkin vahingoittaminen tai turmeleminen on kielletty. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen päättää alueen omistajan hakemuksesta tai suostumuksella yksityisen omistamalla maalla olevan luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta tai rauhoittamisen lakkauttamisesta. Maisemansuojelu Luonnonsuojelulain 32 :n nojalla voidaan perustaa maisema-alue luonnon tai kulttuurimaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien muiden arvojen säilyttämiseksi tai hoitamiseksi. Maisema-alueilla suojellaan perinnemaisemia eli ihmiskäsien muokkaamia perinteisten maankäyttötapojen synnyttämiä maisematyyppejä. Luonnonsuojelu kunnan päätöksenteossa Kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain mukaan kunnan tulee alueellaan valvoa ja edistää ympäristönsuojelua siten, että luontoa ja muuta ympäristöä suojelemalla, hoitamalla ja kehittämällä turvataan kunnan asukkaille terveellinen, viihtyisä ja virikkeitä antava sekä luonnontaloudellisesti kestävä elinympäristö. Kunnat voivat muun muassa valmistella rauhoitusesityksiä ja suojelukohteiden hoito- ja käyttösuunnitelmia alueelliselle Ely-keskukselle tai päättää luonnonmuistomerkkien suojelusta. Kunta huolehtii, että maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa edistetään ekologisesti kestävää kehitystä ja että suunnitelmien vaikutukset ympäristöön otetaan huomioon. Tämän vuoksi etenkin kaavoitus sekä rakennus- ja ympäristövalvonta tarvitsevat ajantasaista tietoa kunnan arvokkaista luontokohteista ja suojelualueista päätöksenteon pohjaksi. Luonnonsuojelualueet Lempäälässä Taulukossa 1 on listattu Lempäälän luonnonsuojelualueita. Lempäälän alueella on yhteensä kolme Natura 2000 -verkostoon kuuluvaa aluetta, kuusi luonnonsuojelulain nojalla suojeltua luonnonsuojelualuetta, kahdeksan luonnonsuojelulailla suojeltua luontotyyppikohdetta ja yksi luontotyyppikohde valmistelussa (jalopuumetsiköitä). Lisäksi Lempäälässä on koskiensuojelualue ja neljä arvokasta kallioaluetta. Ahtialanjärvi kuuluu lintujensuojeluohjelmaan ja osia Lempäälästä on mukana Vesilahden kulttuurimaisemaalueessa. Kunnan päätöksenteossa luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on otettava huomioon usean eri lain perusteella. Esimerkiksi kuntalain mukaan kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Luonnonsuojelulain mukaan kunnan tulee edistää luonnon- ja maisemansuojelua alueellaan. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on mm. luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilyminen sekä luonnonvarojen säästeliäs käyttö. 4
Taulukko 1 Nro. Nimi Pinta-ala (ha) Koodi Status Kuvaus 1 Salmuksen alue (myös Kangasala) 346,0 (yht.) FI0316007 Natura 2000 Vanhoja metsiä, rantasoita, puroja ja lehtoja. 2 Peräkulo 26,0 FI0326001 Natura 2000 Edustava kuusivaltaisen vanhan metsän alue. 3 Ahtialanjärvi 159,0 FI0326003 Natura 2000 Matala, rehevä lintujärvi keskustan lähellä. 5 Hennerin Kalmistoniemi, Maskunkallio 1,4 YSA043040 Luonnonsuojelualue Puronvarsiniittyä ja kallioaluetta. 6 Päivölän lehtometsäalue, Lintu-Laurila 3,5 YSA041722 Luonnonsuojelualue Vanha sekametsä. Kolohaapoja. Lehtoa. 7 Ahtialanjärven luonnonsuojelualue 131,2 YSA203164, YSA045411, YSA202909, YSA202908, YSA203163 Luonnonsuojelualue Matala eutrofinen (rehevä) lintujärvi Lempälän keskustan välittömässä läheisyydessä. 8 Koukkurahka, kuuluu Salmuksen alueeseen 2,5 YSA045415 Luonnonsuojelualue - 9 Ruokolaisen metsä 9,9 YSA207382 METSO -alue Kangasmetsä. 10 Pastellin metsä 12,3 YSA205811 METSO -alue Runsaslahopuinen kangasmetsä. 11 Sillanojanlahden jalopuumetsikkö 0,4 LTA040117 Suojeltu luontotyyppi Vaahteroita ja kynäjalavia kasvava metsikkö. 12 Hiltiän jalopuumetsikkö 1,7 LTA040119 Suojeltu luontotyyppi Monipuolinen lehmusmetsikkö kumpareella. 13 Koipitaipaleen jalopuumetsikkö 1,1 LTA040120 Suojeltu luontotyyppi Lehmusmetsikkö Höytämöjärvellä. 14 Uuramonmäen jalopuumetsikkö 0,2 LTA040122 Suojeltu luontotyyppi Pienialainen lehmusmetsikkö. 15 Tervajärven jalopuumetsikkö 0,3 LTA040124 Suojeltu luontotyyppi Pienialainen lehmusmetsikkö. 16 Merunojan jalopuumetsikkö 1,2 LTA200899 Suojeltu luontotyyppi Lehmusmetsikkö rinteessä. 17 Helininlahden jalopuumetsikkö 4,7 LTA201460 Suojeltu luontotyyppi Elinvoimainen lehmusmetsikkö. 18 Lehtivuoren jalopuumetsikkö 0,7 LTA201461 Suojeltu luontotyyppi Jalopuumetsikkö Lehtivuoren laella. 19 Niinivuoren lehmusmetsikkö 0,9 - Valmistelussa LSL Lehmusmetsä Niinivuoren laella. 20 Ahtialanjärvi 158,8 LVO040099 Lintuvesiensuojeluohjelma katso yllä. 21 Vesilahden kult.maisemat (myös Vesilahti) 13237,6 (yht.) MAO040054 Maisemakokonaisuudet - 22 Kuokkalankoski ja Herralankoski 7,7 MUU040027 Suojellut kosket - 23 Siisjärvenkukkula 67,8 KAO040038 Arvokas kallioalue lk 3 24 Houkanvuori-Ruutananvuoristo 178,2 (yht.) KAO040083 Arvokas kallioalue lk 4 25 Pirunlinna 4,5 KAO040041 Arvokas kallioalue lk 4 26 Herralanvuori-Rassanvuori 62,6 KAO040040 Arvokas kallioalue lk 4 5
6
Arvokkaat luontokohteet Arvokkaita luontokohteita löysimme Lempäälässä 57 kohdetta ja lisäksi 11 maisemakohdetta. Julkaisussa on mainittuna myös kunnassa rauhoitetut luonnonmuistomerkit, joita on 10. Lempäälän arvokkaat luontokohteet on koottu ja jaoteltu eri luontotyyppien mukaan. Monet kohteet sisältävät useita eri luontotyyppejä, minkä seurauksena jaottelu sisältää joitakin päällekkäisyyksiä. Tuloksena on saatu seuraava luontokohteiden jaottelu: o Monibiotoopit ja vanhat metsät o Jalopuumetsät (Luonnonsuojelulaki 29 ) o Lehdot ja korvet o Kedot ja perinnebiotoopit o Vesistöt o Suot ja kosteikot o Harjut ja kalliot Tapani Länsirinteen Lempäälän luontokohteet julkaisun luontokohteista on jätetty tässä päivitystyössä joitain kohteita pois tai rajausta on muutettu kohteen elinympäristön muutosten vuoksi (esim. avohakkuu). Uusia kohteita on kartoitettu ja valittu mukaan mm. suojelupäätösten, kunnan aikaisempien kartoitusten ja yleisöhavaintojen perusteella. Valinnat on tehty kohteen biologisten ja ekologisten arvojen perusteella eli uhanalaisten lajien ja elinympäristöjen perusteella. Luontokohteissa on mukana erilaisista biotoopeista koostuvia, toisiinsa yhteydessä olevia elinympäristöjä, jotka toimivat lajien leviämisen ja säilymisen kannalta tärkeinä ekologisina käytävinä. Esimerkkejä monibiotoopeista mainittakoon Kaitajärven sekä Sorvalammin ja Siisjärven alueet, Muurajärven vesistö- ja suoalueet sekä Koipitaipaleen alue. Myös vesistöt ja niiden rannat voivat toimia tärkeinä ekologisina käytävinä. Tällaisia kohteita julkaisussa on mm. Salmuksen alue sekä Kuokkalan- ja Herralankoski. Päivitystyön yhteydessä on kartoitettu uhanalaisia lajeja ja niiden esiintymisalueita. Lajeista tehdään tarkempi uhanalaisliite viranomaiskäyttöön. Tässä julkaisussa keskitytään arvokkaisiin elinympäristöihin kokonaisuutena. Luontokohteet on jaoteltu erillisille kohdekorteille, joissa sijainnin ja rajauksen lisäksi esitellään kohteen ominaisuuksia. Osasta kohteita voi olla kaksi kohdekorttia kohteen erilaisten ominaisuuksien perusteella (esim. vanha metsä ja arvokas kallioalue). Kohdekortit sisältävät alueiden lyhyen kuvauksen, listauksen merkittävästä lajistosta sekä informaatiota miten kohteen voi saavuttaa. Jokaisessa luontokohdekortissa on lisäksi erillinen tietolaatikko, johon on merkitty pinta-ala, sijaintikylä, omistaja, kohteen soveltuvuus METSOohjelmaan (ks. sivu 138) ja status. Statuksella kuvataan kohteen suojelullista asemaa: onko kohde virallisesti suojeltu vai onko kyseessä ehdotus. Lisäksi statuksella kuvataan kohteen muita arvoja. Status on määritelty seuraavasti: Suojelualueet: o Natura 2000 alue (Luonnonsuojelulaki, LSL) o Luonnonsuojelualue (LSL) o Suojeltu luontotyyppi (LSL, vesilaki) o Kaavasuojelualue (merkitty aluetta koskevassa asema- tai yleiskaavassa suojelualueeksi) o METSO alue (Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman mukainen kohde) o Muinaismuistoalue (Muinaismuistolaki) o Arvokas harjualue (Pirkanmaan 1. maakuntakaava) o Arvokas kallioalue (Pirkanmaan 1. maakuntakaava) 7
Kohteen muut arvot tai soveltuvuus suojelualueeksi o Arvokas luontokohde o Arvokas maisemakohde o Lintualue o Opetuskohde o Avainbiotooppi ML soveltuva (Metsälain 10 :n mukainen avainbiotooppi) o Arvokkaaksi luontotyypiksi soveltuva (LSL, Vesilaki) Luontokohdekorttien kartoissa on käytetty samoja symboleita kuin edellisen sivun suojelualuekartassa. Samalla kartalla on esitetty myös lähialueen alueen muut kohteet. Kohdekortissa esiteltävä kohde on nimetty karttaan ja merkitty tummanvihreällä pohjavärillä. (esim. luonnonsuojelualueet, kyseinen kohde on tummanvihreällä pohjalla ja nimetty karttaan). Ohessa karttamerkit. Julkaisussa esitettyjen arvokkaiden kallioalueiden arvoluokitus perustuu Suomen ympäristökeskuksen luokitukseen ja on seuraava: 1 - ainutlaatuinen kallioalue 2 - erittäin arvokas kallioalue 3 - hyvin arvokas kallioalue 4 - arvokas kallioalue Lempäälän arvokkaat luontokohteet on valittu kohteiden biologisten luontoja maisema-arvojen vuoksi. Kohteiden virkistyskäyttöarvoa on kuitenkin arvioitu suuntaa antavasti kolmeportaisella tähti asteikolla. Tavoitteena on ollut retkeilijöiden ohjaaminen aluille, jotka mahdollistavat virkistyskäytön, ilman että arvokkaat luonnonarvot tai naapurit häiriintyisivät. Tästäkin huolimatta luonnossa liikkujan tulisi noudattaa harkintaa. Julkaisun Retkeilijälle ja kuntalaiselle -kappaleessa on lisää tietoa aiheesta. Virkistyskäyttöluokat: = Soveltuu hyvin ulkoiluun ja muuhun virkistyskäyttöön, alueella on hyvä saavutettavuus, polkuverkostoa, mielenkiintoista nähtävää = Soveltuu melko hyvin virkistyskäyttöön = Soveltuu melko huonosti virkistyskäyttöön - = Alue ei sovellu virkistyskäyttöön 8
Retkeilijälle ja kuntalaiselle Jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet Perinteiset jokamiehenoikeudet ja maamme runsaat metsät ja vesistöt antavat erinomaiset puitteet liikkua ja virkistäytyä luonnossa. Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen oikeutta käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen tai on sen haltija. Luonnon käyttämiseen jokamiehenoikeuksien sallimissa rajoissa ei siis tarvita maanomistajan lupaa eikä oikeuksien käyttämisestä tarvitse maksaa mitään. Luonnonsuojelualueilla eivät kuitenkaan jokamiehenoikeudet ole sellaisenaan voimassa. Jokamiehenoikeudella toimiminen ei kuitenkaan saa aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa maanomistajalle, maankäytölle tai luonnolle. Lisää tietoa jokamiehenoikeuksista ympäristöhallinnon verkkosivuilta. Jokamiehenoikeudella saa: liikkua jalan, hiihtäen ja pyöräillen luonnossa, kuten metsissä, luonnonniityillä ja vesistöissä ratsastaa oleskella ja yöpyä tilapäisesti alueilla, joilla liikkuminenkin on sallittua poimia luonnonmarjoja, sieniä ja rauhoittamattomia kasveja onkia ja pilkkiä veneillä, uida ja peseytyä vesistössä ja kulkea jäällä. Jokamiehenoikeudella ei saa: haitata maanomistajan maankäyttöä kulkea pihamailla, istutuksilla tai viljelyksessä olevilla pelloilla kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta ottaa sammalta tai jäkälää tehdä avotulta toisen maalle häiritä kotirauhaa esimerkiksi leiriytymällä liian lähellä asumuksia tai meluamalla roskata ympäristöä ajaa moottoriajoneuvolla maastossa häiritä tai vahingoittaa lintujen pesiä ja poikasia häiritä eläimiä kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia päästää koiraa yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle pitää koiraa kytkemättömänä taajama-alueella, kuntopolulla tai toisen alueella pitää koiraa kytkemättömänä 1.3. - 19.8. välisenä aikana edes omalla alueella. Vinkkejä luontokohteilla liikkumiseen Nuotiota tai muuta avotulta ei saa tehdä ilman maanomistajan lupaa. Jos metsäpalovaara on ilmeinen, tulta ei saa tehdä edes maanomistajan luvalla. Retkikeittimen käyttö on monesti perusteltua. Muistathan noudattaa erityistä varovaisuutta tulenteossa! Luonnossa liikkuessa on hyvä muistaa, että muutkin arvostavat sitä rauhaa ja puhtautta, jota itse lähdet virkistysalueilta hakemaan. Siisti siis jälkesi ja pakkaa jätteet reppuusi, ja pudota ne kunnan ylläpitämiin jätepisteisiin. Pakkaamalla ruokasi uudelleen käytettäviin rasioihin jo kotona, vältyt monelta jäteongelmalta. 137
Jokamiehenoikeudella voi tilapäisesti oleskella, esim. levähtää, uida ja telttailla kauempana pihapiiristä sellaisilla alueilla, joilla liikkuminen on sallittua, ja sillä edellytyksellä, ettei siitä aiheudu häiriötä. Huom.! jokamiehenoikeus ei salli maastossa liikkumista moottoriajoneuvolla. Rauhoittamattomia kukkia, metsämarjoja ja sieniä voi poimia sieltä, missä liikkuminenkin on sallittua. Lintujen ja muiden eläinten tarkkailussa on hyvä säilyttää kiikarointietäisyys, jotta ne eivät häiriinny. Erityisesti lintujen pesimäaikaan tulee pesäpaikat jättää rauhaan. Retkeilyalueilla kulje mieluiten merkityillä poluilla, sillä maapohja erityisesti taukopaikkojen ympäristössä tallaantuu helposti. Erityisesti kalliojäkäliköt ja märät avosuot kestävät kulutusta huonosti. Älä vahingoita kulkiessasi kasvillisuutta. Jokamiehen oikeudella saa onkia ja pilkkiä. Niitä ei kuitenkaan saa harjoittaa lohi- ja siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikoissa tai muilla vesialueilla, joissa kalastuslainsäädännön tai sen perusteella annettujen määräysten mukaan kalastaminen on kielletty. valinnassa voidaan luonnontieteellisten perusteiden lisäksi tarkastella niiden sosiaalisia merkityksiä kuten virkistys- ja monikäyttöä sekä maisema- ja kulttuuriarvoja. Tarjotun alueen valintaan vaikuttaa myös se, millainen suojelutarve sen edustamalla elinympäristöllä on ja kuinka lähellä se sijaitsee nykyisiä suojelualueita. METSO-ohjelmalla pyritään laajentamaan yhtenäisten suojelualueverkostoiden pinta-alaa. METSO-ohjelman tarjoamat vaihtoehdot metsänomistajalle ovat pysyvä suojelu, määräaikainen suojelu ja metsäluonnonhoito. Pysyvän suojelun vaihtoehtoja on kolme: yksityisen suojelualueen perustaminen, alueen myynti valtiolle pysyvään suojeluun tai alueen vaihto valtion maahan. Määräaikaisen suojelun keino on kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera) mukainen ympäristötukisopimus, joka tehdään yleensä kymmeneksi vuodeksi kerrallaan. Luonnonsuojelulain (1096/1996) nojalla toteutetaan myös määräaikaisia suojelujaksoja ja pisimmillään määräaikaisen luonnonsuojelusopimuksen voi tehdä 20 vuodeksi. Lempäälässä on kaksi METSO -aluetta, Pastellin ja Ruokolaisen metsät. METSO-ohjelma Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 (jatkuu vuoteen 2025) eli METSO yhdistää metsien suojelun ja talouskäytön. Sen avulla yksityiset metsänomistajat voivat suojella metsänsä monimuotoisuutta. Ohjelmassa lisätään metsäisten suojelualueiden määrää ja tehdään luonnonhoitotöitä talousmetsissä, suojelualueilla ja niiden lähituntumassa. Tavoitteena on varmistaa, että Suomessa kasvaa jatkossakin sellaisia metsiä, joissa myös uhanalaiset ja taantuneet eliölajit voivat elää. METSO-ohjelman eli Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman lähtökohtana on vapaaehtoisuus. Metsänomistaja voi halutessaan tarjota metsäänsä METSO-kohteeksi. Metsä arvioidaan sen perusteella, millaista puustoista elinympäristöä se edustaa sekä millaisia luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä rakennepiirteitä siinä on. Arvio pohjaa luonnontieteellisiin valintaperusteisiin, ja sen tekee asiantuntija paikan päällä. Kohteiden 138
Lähteet Ahtialanjärvi: http://www.pily.fi/lintupaikat/lempaala/ahtialanjarvi Birgitan polku: http://www.lempaalankehitys.fi/matkailu/luontoon http://www.lempaala.fi/matkailu/birgitan_polku/esittely http://www.lempaala.fi/palvelut/liikunta-jaulkoilu/liikuntapaikat/ulkoliikunta/birgitan-polku Korhonen Antero, 2010: Lempääläisiä merkkipuita puistoista perämetsiin. Lempäälän ympäristönsuojeluyhdistys LYSY ry. Lempäälän kunnan www-sivut: Ympäristönsuojelu. Luonto. http://www.lempaala.fi/palvelut/asuminen-rakentaminen-jaymparisto/ymparistonsuojelu/luonto Lempäälän Kuokkalan-Hakkarin-Herralan osayleiskaava-alueen maisema- ja luontoselvitys 2013. Tapani Länsivuori, 1989: Lempäälän luontokohteet 1989. Lempäälän ympäristölautakunta. Pirkanmaan ympäristökeskuksen alueelliset julkaisut 125, 1997: Pirkanmaan perinnemaisemat. Tampere Pirkanmaan virkistysalueyhdistys, Retkeilijän ohjeet: http://www.pirkanmaanvirkistysalueyhdistys.fi/retkeilijanohjeet Rytkönen Saara ja Vierikko Merja 2001, Luonnonsuojelulain luontotyyppien kartoitus. Lempäälä. Valtonen Pekka & Salokannel Juha, Peräkulon vanhan metsän kovakuoriaisista. Diamina 2000. Turunen Harri: Koukkujärven perhosista. Diamina 1992. Turunen Harri: Mantereen suoalueen perhosista. Diamina 1993. Salokannel Juha, Antikainen Tapio, Turunen Harri & Seuranen Ilkka: Vuoreksen alueen hyönteisselvitys. Diamina 2001. Paakasuo Raimo: Koukkurahkan kovakuoriaisista. Diamina. METSO-ohjelma: http://www.metsonpolku.fi/fi/metso/index.php METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet: YM. 2009 Metsähallitus: Luontoon.fi. Jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet. http://www.luontoon.fi/retkeilynabc/yleista/jokamiehenoikeudet/sivut/ Default.aspx Ogbeide Ilona, 2012: viheralueselvitys, Lempäälän kunta (julkaisematon). Pirkanmaan ekologinen verkosto, taustaselvitykset. Luonnos 27.6.2014. Ramboll Finland Oy 139