TUTKITUSTI TEHOKKAAT MAITURI E -REHUT ENEMMÄN MAITOA, ENEMMÄN RASVAA, ENEMMÄN VALKUAISTA

Samankaltaiset tiedostot
Tankki täyteen kiitos!

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari

Rehuopas. isompi maitotili

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Kaura lehmien ruokinnassa

Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella. Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut:

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Aperehuruokinnan periaatteet

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina

Tuotosseurannan tulokset Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Rehuanalyysiesimerkkejä

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Raision tilinpäätös Toimitusjohtaja Matti Rihko

Hyödyllinen puna-apila

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

- Enemmän tuottoa ruokinnalla

Euroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina. Maitovalmennus Auvo Sairanen

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke. Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015

Terveyden rahasyöpöt ProAgria Maitovalmennus Virpi Seppänen, Kalle Leino

Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi.

Raision osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Q2/2013

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2018

Maissirehu lehmien ruokinnassa. ProAgria Pohjois-Savo, Jouni Rantala

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2017

Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd

MAIDON PITOISUUDET RUOKINNAN VAIKUTUS

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA

Sari Kajava, Annu Palmio

Maxammon ruokintateknologia

Tuotosseurannan tulokset 2013

Terveyden hoitaminen palkitsee, motivoi ja tuottaa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri

Lapinlehmälle rehua tarpeen mukaan. POHJOISSUOMENKARJAN MAIDON OMALEIMAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN LAPPARI työpaja Marketta Rinne

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Seosrehuruokinnan taloudenhallinta. Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Märehtijä. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Ruokinta. Pötsin ph. Väkevyys

Maitotilan resurssitehokkuus

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat

Härkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Siirtymäkauden ajan ruokinta

Ilmo Aronen. Tutkimus- ja kehitysjohtaja, Raisioagro Helsingin yliopiston dosentti RAISIOAGRON TIEDOTUSTILAISUUS

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Kirkkaasti tehokkaimmat. ruokintaratkaisut. tilasi parhaaksi!

Maitovalmennus Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa

Palkokasveilla kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

MaitoManagement 2020

Raision osavuosikatsaus tammi-syyskuu Jyrki Paappa, talousjohtaja Heidi Hirvonen, viestintä- ja IR-päällikkö Q3/2013

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa

Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

Rehukustannusten hallinta on taitolaji. ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti

Ruokinnan teemavuosi

Laidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10 %? Lehmät ulos tuotos ylös! Onnistunut laidunkausi lisää maitotuloa ja parantaa eläinten hyvinvointia

Terve lehmä tekee tuplasti vasikoita. Suomen Rehun Acetona Terveysohjelma

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen

Maituri jo 30 vuotta: Terveystietoisen rehuvalinta. Rehun rasvan laadulla on väliä. Uutisia Lantmännen Feediltä Kevät 2019

Infopäivät Kyyttö - ISK. Eeva Vornanen/Juha Kantanen

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Jokainen tila on erilainen

Transkriptio:

2012 TUTKITUSTI TEHOKKAAT MAITURI 12 000 E -REHUT ENEMMÄN MAITOA, ENEMMÄN RASVAA, ENEMMÄN VALKUAISTA

RUOKINNAN RAISIOSTA AMMAT TITAITOA Tutkitusti tehokkaat Maituri 12 000 E -rehut

ENEMMÄN MAITOA JA RASVAA PAREMPI KANNATTAVUUS Vaikka lehmien tuotos on viime vuosikymmeninä kolminkertaistunut, energian hyväksikäyttö ei ole parantunut. Maitokiloa kohden tarvitaan sama määrä energiaa kuin 50 vuotta sitten. Lehmien koko on kasvanut ja ne pystyvät syömään enemmän. Rehut ovat myös entistä energiapitoisempia. Raaka-aineiden maailmanlaajuisten hinnannousujen vuoksi ruokintakustannus on kohonnut suhteessa maidon hintaan, joten ruokinnan tehokkuutta pitää parantaa. Maidon rasva- ja valkuaispitoisuuksien noustessa maitotili kasvaa. Valkuaiskymmenyksen arvo on edelleen korkeampi kuin rasvan, mutta molemmilla on vaikutusta. Eniten tiliä kartuttaa maidon määrä, joten tuotoksen nousu parantaa kannattavuutta. Raisioagro on hakenut patenttia rehukeksinnölle, jolla maidon rasvapitoisuutta ja maitotuotosta kyetään lisäämään. Maituri 12 000 E -rehujen ainutlaatuinen raaka-ainekoostumus yhdistettynä Raisioagron valmistusmenetelmään nostaa sekä tuotosta että maidon pitoisuuksia. Ravintoaineiden hyväksikäyttö tehostuu, joten samalla rehumäärällä tuotetaan enemmän maidon energiaa. Käytännön kokemukset ja MTT:n tutkimustulokset osoittavat, että Maituri 12 000 E toimii niin kontrolloiduissa tutkimusolosuhteissa kuin laajemmissa kenttäkokeissa erilaisten karkearehujen ohella. Maituri 12 000 E -täysrehu nosti koetilojen maidon rasvapitoisuutta useita kymmenyksiä ja kasvatti maitotuotosta. Parantuneiden pötsiolosuhteiden ansiosta menetelmä edistää myös nurmirehun sulavuutta. Kun rehun hyväksikäyttö tehostuu, lehmien ei tarvitse käyttää liikaa kudosrasvoja maidontuotantoon. Tämä edesauttaa myös hedelmällisyyttä. Tässä oppaassa kerrotaan Maituri 12 000 E -rehujen hyödyistä ja annetaan vinkkejä tehokkaaseen ruokintaan. SISÄLLYS Tehokkuutta rehun hyväksikäyttöön... 4 Maaningan kokeesta vakuuttavia tuloksia... 7 Maituri 12 000 E -täysrehu... 8 Amino-Maituri 12 000 E -puolitiiviste... 11 Tyytyväiset tuottajat, hyvinvoivat lehmät... 12 Lisäpuhtia huippukarjaan... 15 Tehokkaampaa tiinehtymistä... 16 Patenttiratkaisu parantaa kannattavuutta... 19 Tutkitusti tehokkaat Maituri 12 000 E -rehut 3

YLEISTÄ TEHOKKUUTTA REHUN HYVÄKSI- KÄYTTÖÖN Vuosikymmenten myötä lehmien tuotos on moninkertaistunut, mutta energian hyväksikäyttö ei ole tehostunut. Maituri 12 000 E -täysrehu todistaa, että energian hyväksikäyttöä voi parantaa. Rehutehokkuuteen vaikuttavat monet tekijät. Lypsykauden alussa lehmä voi tuottaa samalla syöntimäärällä jopa kaksi kertaa enemmän maitoa kuin kauden lopussa. Jos karjassa on paljon hiehoja, jää tuotos pienemmäksi, sillä hiehot käyttävät osan energiasta kasvamiseen. Lisäksi ruokinta ja olosuhteet vaikuttavat tehokkuuteen. Ruokintaa voi tehostaa Ruokinnan tehokkuutta pystyy lisäämään muun muassa parantamalla rehujen sulavuutta, jolloin sontaan päätyy vähemmän energiaa. Metaanina haihtuvan energian määrä on pahimmillaan jopa yli 10 % lehmän syömästä energiasta. Vähentämällä metaanin muodossa haihtuvan energian osuutta saadaan samalla rehulla enemmän maitoa. Kun lehmien energia-aineenvaihduntaa tehostetaan, voidaan samalla rehumäärällä tuottaa enemmän maidon energiaa. Maituri 12 000 E tuotti samalla rehun syönnillä 2,7 kiloa enemmän energiakorjattua maitoa MTT:n Maaningan kokeessa: rehun energia käytettiin tehokkaammin maidonmuodostukseen. Maidonmuodostus on hormonien säätelemä monimutkainen entsymaattinen prosessi, joka vaatii solutasolla runsaasti energiaa ja sopivia lähtöaineita. Maidon pääkomponentit laktoosi, valkuainen ja rasva syntetisoidaan utareen soluissa. Sen lisäksi, että Maituri 12 000 E tuottaa sopivia lähtöaineita maidon muodostukseen, se tehostaa energian sekä valkuaisen hyväksikäyttöä. Kasvu näkyy maitotilissä Maidon perushinta on kuluvan syksyn aikana 43,30 snt/ litra. Perushintainen maito sisältää 3,3 % valkuaista ja 4,3 % rasvaa. Pitoisuuksien nousu kasvattaa maidon hintaa. Valkuaiskymmenyksen nousu perustasolta kohottaa litralle maksettavaa hintaa 0,65 snt ja rasvakymmenyksen 0,24 snt. Perushinnan päälle tuottajille maksetaan pohjoista tukea tukialueen mukaan. Lisäksi meijeri maksaa jälkitilin markkinatilanteesta riippuen. Kun maidon perushinta on 43,30 snt/l ja esimerkiksi 30-lehmäisellä, 300 000 kg vuodessa tuottavalla tilalla maidon valkuaispitoisuus kasvaa 2 kymmenystä ja rasvapitoisuus 3 kymmenystä, ja lisäksi tuotos nousee yhden kilon päivässä, maitotili kasvaa lähes tuhannella eurolla kuussa. TUOTOKSEN JA PITOISUUKSIEN NOUSUN VAIKUTUS MAITOTILIIN 30 LEHMÄN KARJASSA Aiempi rehu Maituri 12 000 E Erotus maidon perushinta 43,30 snt/l tuotos 25 000 kg/kk 0,433 x 25 000 = 10 825 /kk valkuaispitoisuuden nousu 2 kymmenystä = 1,30 snt/l rasvapitoisuuden nousu 3 kymmenystä = 0,72 snt/l maidon hinta 45,32 snt/l tuotoksen kasvu 900 kg/kk, yht. 25 900 kg/kk 0,4532 x 25 900 = 11 738 /kk +913 /kk = 10 956 /vuosi 4 Tutkitusti tehokkaat Maituri 12 000 E -rehut

MAITURI 12 000 E TEHOSTAA ENERGIAN JA VALKUAISEN HYVÄKSIKÄYTTÖÄ Tutkitusti tehokkaat Maituri 12 000 E -rehut 5

MAITOTUOTOS KASVOI JA PITOISUUDET NOUSIVAT 6 Tutkitusti tehokkaat Maituri 12 000 E -rehut

MTT:N RUOKINTAKOE MAANINGAN KOKEESTA VAKUUTTAVIA TULOKSIA Maituri 12 000 E -rehujen toimivuus on osoitettu kontrolloiduissa koeolosuhteissa: ravintoaineiden hyväksikäyttö parani, maitotuotos kasvoi ja maidon pitoisuudet nousivat. MTT:n Maaningan tutkimusnavetan ruokintakokeessa verrattiin kahta täysrehua vilja-tiivisteruokintaan. Täysrehut (A ja B) olivat samalla reseptillä valmistettuja, mutta niiden prosessointi ja rasvahappokoostumus poikkesivat hieman toisistaan. Täysrehu B vastasi Maituri 12 000 E:tä. Säilörehuna oli toisen sadon timotei-nurminataseos, jonka D-arvo oli keskimäärin 63 ja raakavalkuaisprosentti 15. Kokeeseen kuului kolme perättäistä jaksoa: Ensimmäisellä jaksolla kaikki lehmät olivat samalla vilja-tiivisteruokinnalla. Toisella jaksolla lehmät saivat pelkästään koetäysrehuja. Kolmannella jaksolla palattiin takaisin vilja-tiivisteseokseen. Enemmän maitoa ja rasvaa Maituri 12 000 E -täysrehu kohotti koelehmien maidon rasvapitoisuutta ja maitotuotosta. Lisäksi valkuaispitoisuus lisääntyi lievästi, vaikka yleensä rasvan noustessa valkuainen pyrkii laskemaan. Ensimmäiseen koejaksoon verrattuna Maituri 12 000 E nosti energiakorjattua maitotuotosta peräti 2,7 kiloa. Ero on tilastollisesti merkitsevä. Ryhmien välisessä rehujen kulutuksessa ei ollut eroa, joten Maituri 12 000 E -rehu käytettiin vertailurehua tehokkaammin maidonmuodostukseen. Koejaksolla ensikot saivat 10 kg ja vanhemmat lehmät 13 kg täysrehua päivässä. KOEJAKSON TUOTOSLISÄ PERUSJAKSOON VERRATTUNA Rehu A Maituri 12 000 E Energiakorjattu maitomäärä (EKM), kg/pv +0,9 +2,7 MAIDON PITOISUUDET KOEJAKSOLLA Rehu A Maituri 12 000 E Rasva-% 3,94 4,31 Valkuais-% 3,52 3,57 MAIDON PITOISUUKSIEN MUUTOS, KOEJAKSO VS. PERUSJAKSO Rehu A Maituri 12 000 E Rasva-% 0,09 +0,23 Valkuais-% 0,05 +0,01 Tehokkaampaa ravinteiden hyväksikäyttöä Maaningan kokeen tulokset osoittavat, että Maituri 12 000 E -täysrehulla energian ja valkuaisen hyväksikäyttöä voidaan tehostaa. Tulokset todistavat ravintoaineiden hyväksikäytön parantuneen. Lisäksi maitotuotos ja maidon rasvapitoisuus nousivat selvästi ja valkuaispitoisuudessakin nähtiin positiivinen kehitys. Tutkitusti tehokkaat Maituri 12 000 E -rehut 7

MAITURI 12 000 E MAITURI 12 000 E -TÄYSREHU Ruokinnan muutos on nopein tapa vaikuttaa tuotokseen ja maidon pitoisuuksiin. Uusi Maituri 12 000 E -täysrehu kasvattaa tutkitusti molempia. Parin viime vuosikymmenen ajan maidontuotannon painopisteessä ovat olleet rasvapitoisuuden vähentäminen, valkuaispitoisuuden lisääminen ja rasvahappokoostumuksen muuntaminen. Kehityssuunta on kuitenkin muuttunut: maitorasvan kulutus on viime vuosina kasvanut voimakkaasti. Suomen maidontuotannon maakiintiö ei täyty, joten tuotosta ja rasvapitoisuutta on varaa lisätä. Maituri 12 000 E -täysrehu on kehitetty nostamaan sekä tuotosta että maidon pitoisuuksia, vaikka yleensä rasvan noustessa valkuainen laskee. Maitotilissä huomaa eron, kun sekä pitoisuudet että maitomäärä lisääntyvät. Pienempi väkirehumäärä riittää Maituri 12 000 E:n lisäksi ei tarvita lisävalkuaista, vaikka säilörehussa olisi matala raakavalkuaispitoisuus. Tämä säästää ruokintakuluissa, kun tiivisteiden hinnat ovat korkealla. Energian hyväksikäytön parantuminen varmistaa hyvän tuotoksen entistä pienemmällä väkirehumäärällä. Pyydä Raisioagrosta ruokintasuositus, kun olet saanut säilörehusta analyysin. Patenttiratkaisulla lisää tehokkuutta Uusissa rehuissa hyödynnetään Raisioagron valmistusmenetelmää, jonka avulla muun muassa suojataan rehun komponentteja, kuten aminohappoja, tärkkelystä ja rasvahappoja. Tämä tehostaa ravinteiden hyväksikäyttöä. Menetelmä myös parantaa nurmirehun sulavuutta, koska nopeasti fermentoituvat hiilihydraatit ja rasvahapot eivät häiritse mikrobien toimintaa. Metaanin tuotanto vähenee, kun osa ravinteista sulaa vasta ohutsuolessa. Maituri 12 000 E sisältää rehuaineita, jotka Raisioagron valmistusmenetelmään yhdistettynä nostavat maitotuotosta ja maidon pitoisuuksia. Tuotoksen ja pitoisuuksien kohentuminen mahdollistaa tuottajalle entistä suuremman maitotilin. 8 Tutkitusti tehokkaat Maituri 12 000 E -rehut

TÄYSREHUN VAIKUTUKSET NÄKYVÄT MAITOTILISSÄ Tutkitusti tehokkaat Maituri 12 000 E -rehut 9

VALKUAISREHU TUO TEHOA KOTOISEEN RUOKINTAAN 10 Tutkitusti tehokkaat Maituri 12 000 E -rehut

AMINO-MAITURI 12 000 E AMINO-MAITURI 12 000 E -PUOLITIIVISTE Ravinteiden hyväksikäyttöä tehostavan Amino-Maituri 12 000 E -puolitiivisteen teho on todettu käytännön ruokinnassa. Se kohottaa maidon pitoisuuksia ja tuotosta. Amino-Maituri 12 000 E -puolitiivisteessä on useita maidon koostumukseen vaikuttavia tekijöitä. Niiden yhteisvaikutus ja rehun prosessointi mahdollistavat sekä tuotoksen että pitoisuuksien nousun. Samalla ravinteiden hyväksikäyttö tehostuu. Muista Amino-Maitureista uusi 12 000 E eroaa siten, että siinä on mukana myös hieman viljaa. Näin viljaa saadaan käsiteltynä ruokintaan. Täysrehussa koko rehuseos ja kaikki vilja on käynyt prosessin läpi. Puolitiivisteruokinnalla pääosa viljasta tulee erikseen. Myös Amino-Maituri 12 000 E:n teho on todettu käytännön ruokinnassa; useat tilat ovat nähneet sen kohottavan sekä tuotosta että maidon pitoisuuksia. Valkuaista voi vähentää Koska 12 000 E -rehut parantavat valkuaisen hyväksikäyttöä, voidaan ruokinnan valkuaistasoa hieman alentaa normaaliin tiivisteeseen tai puolitiivisteeseen verrattuna. Tällä on suuri taloudellinen merkitys erityisesti silloin, kun valkuaisraaka-aineiden hinnat ovat korkeat. Tuotoksen ja pitoisuuksien kohotessa tulos paranee edelleen. Kun säilörehusta on tehty analyysi, sen perusteella kannattaa pyytää ruokintasuositus Raisioagrosta. Tutkitusti tehokkaat Maituri 12 000 E -rehut 11

KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSET TYYTYVÄISET TUOTTAJAT, HYVINVOIVAT LEHMÄT Jo sadoilla suomalaisilla maitotiloilla on kokeiltu uusia Maituri 12 000 E -rehuja, ja tulokset ovat huimia. Koetiloista 98 prosentilla maitotuotos kasvoi ja pitoisuudet nousivat. Maituri 12 000 E -rehut ovat saaneet suuren suosion käytännön tiloilla. Uusien rehujen tehoa selvitettiin tiloille lähetetyllä kyselyllä. Kysely kartoitti tankkimaidon pitoisuuksien kehitystä uusiin rehuihin siirtymisen jälkeen. Vertailukohteena olivat aiemmin syötetyn rehun tuottamat pitoisuudet sekä valtakunnallinen pitoisuuksien kehitys samalla ajanjaksolla. Tuottajat todistavat: rehukeksintö toimii Lähes sadalta tilalta saadun palautteen perusteella voidaan todeta, että sekä Maituri 12 000 E -täysrehu että Amino-Maituri 12 000 E -puolitiiviste nostavat maidon pitoisuuksia. Täysrehun vaikutukset ovat keskimäärin hieman suuremmat kuin puolitiivisteen. Huomionarvoista on, että vaikka seurantajakson aikana maan keskimääräiset tankkimaidon pitoisuudet laskivat, Maituri 12 000 E -rehun käyttäjillä ne nousivat. Tilastokeskuksen mukaan maidon keskimääräinen rasvapitoisuus laskee yleensä tammi kesäkuussa 2 kymmenystä. Koetiloilla se nousi samaan aikaan noin 3 kymmenystä. Maidon valkuaispitoisuus nousi koetiloilla keskimäärin vajaan kymmenyksen. Myös säilörehujen laatuvaihtelut näkyivät seurannan tuloksissa. Pääosalla tiloista maidon rasvapitoisuuden nousu oli selkeää ja voimakasta. Muutamalla yksittäisellä tilalla vaikutukset olivat vähäisempiä, mikä osoittaa säilörehun laadun merkityksen. MAIDON RASVAPITOISUUDEN KEHITYS KOKO MAASSA JA MAITURI 12 000 E -KOETILOILLA Rasva-% 4,6 4,5 4,4 4,3 4,2 4,1 12 000 E käyttöön Kaikki tilat Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Koko maa v 2011 Koko maa v 2010 12 000 E -koetilat v. 2012 Lähde: Tike (koko maan tiedot). MAITURI 12 000 E -KOETILOJEN MAIDON RASVAPROSENTTI ENNEN REHUN VAIHTOA JA SEN JÄLKEEN Rasva-% 4,8 4,6 4,4 4,2 4,0-1 Rasva-% Rehun vaihto 0 1 2 3 4 5 Aika, kk 12 Tutkitusti tehokkaat Maituri 12 000 E -rehut

RASVAPITOISUUS NOUSI KOETILOILLA KESKIMÄÄRIN 3 KYMMENYSTÄ Tutkitusti tehokkaat Maituri 12 000 E -rehut 13

MARJUT MARTTILA ILOITSEE TÄYSREHUN TUOMASTA TEHOSTA 14 Tutkitusti tehokkaat Maituri 12 000 E -rehut

KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSET LISÄPUHTIA HUIPPUKARJAAN Marttiloiden kahden karjan tuotos on ollut suuri jo pitkään, mutta uusi Maituri 12 000 E -täysrehu paransi tuotosta ja pitoisuuksia entisestään. Lammilaiset Marjut ja Ville Marttila ovat olleet uuteen rehuun varsin tyytyväisiä, vaikka myös aikaisempi rehu toimi erinomaisesti. Marttiloiden kahdessa parsinavetassa, Marttilassa ja Onnelassa, on yhteensä noin 40 lehmää. Karjan keskituotos on ollut päälle 10 000 kiloa jo pidemmän aikaa. Parempien pitoisuuksien toivossa Maituri 12 000 vaihdettiin E-versioon. Terveyttä ja pitkää ikää Korkeasta tuotoksesta huolimatta lehmät ovat olleet terveitä ja kestäviä; karjassa on 90-tonnari Syreeni sekä 135-tonnari Omena, jonka viime vuoden tuotos oli 17 700 kiloa. Tilalla on vuosien kuluessa juhlittu Omenan lisäksi myös toista satatonnaria. Tuotoksen lisääntymisen myötä myös herumishuiput ovat nousseet. Useamman kerran poikineet lehmät heruvat 55 65 kiloa ja ensikot 36 45 kiloa. Omenan uusi herumishuippu on 71,2 kiloa ja Syreenin peräti 75,6 kiloa. Lehmät lypsävät tasaisesti lypsykauden loppuun asti. Notkahduksia ei tule, vaikka poikimaväli pitenisikin. Marttilan jalostuskarjassa on ollut lisäksi useita sonninemiä. Jatkossa tilan jalostustavoitteissa keskitytään lehmien lypsytyyppisyyteen ja jalkojen kestävyyteen, sillä tuotosta ja kokoa on jo riittävästi. Rehun vaihto kannatti Siirtyminen Maituri 12 000 E -täysrehuun on sujunut ilman ongelmia. Marttilan navetassa maidon pitoisuudet ovat olleet Onnelaa alhaisemmat, joten pitoisuuksien nousu on ollut siellä voimakkaampaa. Marttilat kokevat pitoisuuksien parantumisen kompensoivan rehukustannusten kasvua hyvin vaihto Maituri 12 000 E:hen on kannattanut. MAIDON PITOISUUKSIEN MUUTOS Rasva-% Valkuais-% Marttila 4,06 4,56 3,41 3,78 Onnela 4,30 4,59 3,45 3,70 Tutkitusti tehokkaat Maituri 12 000 E -rehut 15

KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSET TEHOKKAAMPAA TIINEHTYMISTÄ Amino-Maituri 12 000 E -puolitiiviste on edistänyt karjan hedelmällisyyttä Mäkrämäen tilalla. Ruokinnan muutos näkyy myös tuotoksen ja pitoisuuksien nousuna. Pekosten karja viettää kesäpäivät laitumella. Pieksämäkeläiset Leena ja Timo Pekonen vaihtoivat puolitiivisteeksi Amino-Maituri 12 000 E:n maaliskuun lopussa. Sen jälkeen siemennyksiä ei juuri ole uusittu. Vaikka tuotos ja pitoisuudet ovat parantuneet, hedelmällisyyskin on kohentunut. Pekosten parikymmenpäinen karja lypsää keskimäärin 11 000 kiloa. Korkea tuotos on yleensä haaste hedelmällisyydelle. Nyt näyttää lupaavalta: Amino-Maituri 12 000 E:n aikana poikineista yhtäkään ei ole tarvinnut uusia. Lehmät syövät säilörehun ohella viljaa ja puolitiivistettä. Tarvittaessa annetaan myös tiivistettä. Kesällä päivät vietetään laitumella ja yöt syödään säilörehua navetassa. Peltoa on yhteensä 33 hehtaaria, joten viljallekin riittää alaa. Uusi rehu on tuonut tulosta Leena tuli Timon kotitilalle emännäksi vuonna 1987, jolloin jalostusneuvojan tehtävät vaihtuivat käytännön karjanhoitoon. Lomittajana toimivat pojat Pekka ja Antti auttelevat tilan töissä ainakin kiireaikoina. Viime vuonna tähän aikaan tilanne oli tuotosten kannalta huono. Moni eläin oli ummessa ja maitomäärä pysyi matalana, kun loputkin olivat menossa umpeen. Nyt päivämaidot ovat noin 10 kiloa korkeammat ja pitoisuudet paremmat kuin vuosi sitten. Ruokinnalla on toki suuri merkitys, mutta kovan tuotoksen taustalla näkyvät myös jalostajan valinnat. MAIDON PITOISUUKSIEN KEHITYS Rasva-% Valkuais-% Maaliskuu 4,04 3,35 (aiempi rehu) Huhtikuu 4,35 3,45 (Amino-Maituri 12 000 E käyttöön) Toukokuu 4,41 3,50 Kesäkuu 4,42 3,46 Heinäkuu 4,38 3,52 Elokuu 4,41 3,63 16 Tutkitusti tehokkaat Maituri 12 000 E -rehut

PÄIVÄMAIDOT OVAT NOUSSEET VUODESSA 10 KILOA Tutkitusti tehokkaat Maituri 12 000 E -rehut 17

18 Tutkitusti tehokkaat Maituri 12 000 E -rehut

KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSET PATENTTIRATKAISU PARANTAA KANNATTAVUUTTA Siepin ja Lindellin tiloilla vaihto Maituri 12 000 E -sarjan rehuihin tuntuu maitotilissä. CARINA JA GERHARD LINDELL OVAT OLLEET TYYTYVÄISIÄ UUTEEN REHUUN Uuden täysrehun teho tuntui heti Kauko Sieppi hoitaa Haapalan tilaa Muoniossa. Holsteinkarjassa on 17 lehmää sekä hiehoja. Ruokinta koostuu nurmisäilörehusta ja Maituri 12 000 E -täysrehusta. Keskituotos on ollut jo jonkin aikaa yli 10 000 kiloa, mutta varsinkin heikko rasvapitoisuus on ollut harmina. Juuri se sai Siepin kokeilemaan Maituri 12 000 E:tä. Rehun vaihto näkyi heti parempina pitoisuuksina ja etenkin valkuaisen määrä nousi. Rehun vaihtaminen sujui helposti ja ongelmitta, vaikka aikaisemmin käytössä olivat toisen valmistajan rehut. Heruvien maitomäärät vaikuttavat lupaavilta, eivätkä väkirehumäärät ole muuttuneet vaihdon myötä. Sieppi on suunnitellut ruokinnan aiemmin itse, mutta nyt hänen aikeissaan on pyytää ruokintasuositus Raisioagrosta. MAIDON PITOISUUKSIEN MUUTOS Rasva-% 3,52 4,00 Puolitiiviste laski ureaa ja paransi hedelmällisyyttä Carina ja Gerhard Lindellin tilalla Kokkolassa karjan ruokintaa on tehostettu vähitellen, mikä näkyy tuotoksen nousuna ja parempina pitoisuuksina. Lindellit käyttivät aikaisemmin viljapitoista puolitiivistettä, jonka he vaihtoivat Amino-Maituriin puolitoista vuotta sitten. Päivätuotos nousi tuolloin 2,5 kiloa. Viime vuodenvaihteessa maidon urea nousi yli 40:n ja tilalla oli hedemällisyysongelmia, joten jotain piti tehdä. Energian ja valkuaisen suhde ei ollut optimaalinen. Säiliörehun valkuaisprosentti oli 20, mikä teki ruokinnasta haasteellista. Amino-Maituri Pro vaihdettiin keväällä energiapitoisempaan Amino-Maituri 12 000 E:hen. Maidon rasvapitoisuus nousi 3 kymmenystä ja mikä parasta, maidon urea laski alle 30:n. Myös hedelmällisyys on kohentunut. Maidon rasvapitoisuuden kohoaminen kattaa hintaeron Amino-Maituri Pron ja Amino-Maituri 12 000 E:n välillä. Bonuksena tulee hedelmällisyyden parantuminen. Valkuais-% 3,16 3,56 Tutkitusti tehokkaat Maituri 12 000 E -rehut 19

www.raisioagro.com shop.raisioagro.com 9/2012