Tuulivoiman syöttötariffit ja metsäenergian edistäminen Suomessa Bioenergian Lappi seminaari 11.5.2010 Niina Honkasalo Energiateollisuus ry 1
Energiatulevaisuuden haasteita Suomessa Ilmastonmuutos Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen murto-osaan nykyisestä Energian kilpailukykyinen hinta Edellytykset hyvinvoinnin jatkumiselle ja kehittymiselle Energiaomavaraisuus ja -turvallisuus Monet energialähteet hupenemassa ja keskittymässä harvoihin, usein epävakaisiin maihin 2
Energia-ala investoinut paljon 2000-luvulla Kotimaisten polttoaineiden suosio kasvanut 53 uutta sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantolaitosta 2090 MW sähkötehoa Pääosin kotimaisiin polttoaineisiin perustuvia laitoksia, joitakin maakaasuun perustuvia laitoksia Vesivoiman tehonkorotuksia 300 MW uutta säätövoimaa Ydinvoimaa Rakenteilla 1600 MW ydinvoimayksikkö, tehonkorotuksia 90 MW 300 uutta lämpökeskusta Biopolttoaineilla korvattu erityisesti öljyn käyttöä Tuulivoiman investoinnit käynnistyivät 150 MW tuulivoimaa 2010-luvulla odotetaan yli kymmenkertaista määrää uutta kapasiteettia Lähde: Pöyry 2010 3
Sähkön hankinta energialähteittäin 2009 (80,8 TWh) Ydinvoima 27,9 % Jäte 0,7 % Turve 5,4 % Kivihiili 13,1 % Öljy 0,6 % Biomassa 10,0 % Vesivoima 15,6 % Nettotuonti 15,0 % Tuuli 0,3 % Maakaasu 11,4 % 4
Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet 100 % muu uusiutuvat 80 % turve 60 % maakaasu 40 % 20 % öljy kivihiili 0 % 1976 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 5
Kustannustehokkaat uusiutuvat energialähteet sähkön ja kaukolämmön tuotannossa Energian hinnalla on väliä ja uusiutuvaa energiaa on lisättävä kustannustehokkaasti Energian hinta vaikuttaa talouden kilpailukykyyn Jos onnistumme vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä kustannustehokkaasti, tuloksena on Hinnaltaan kilpailukykyistä, vähähiilistä sähköä ja kaukolämpöä Mahdollisuus käyttää näitä tuotteita muiden sektoreiden päästöjen vähentämiseen (esim. sähköautot) Kustannustehokasta uusiutuvaa energiaa Vesivoima Metsäenergia sähkön ja lämmön yhteistuotannossa Tuulivoima 6
Vesivoima Lisääminen ei edellytä tukia Tuo lisää säätövoimaa, mitä tarvitaan koska Tuulivoiman osuus lisääntyy Vanhempia vara- ja huippulaitoksia tullaan sulkemaan Lainsäädäntö rajoittaa lisäämistä 7
8
9
Tuulivoimahankkeet Suomessa Teoriassa mahdollisuudet tuulivoiman lisäämiseen ovat valtavat Käytännössä tuulivoiman lisäämistä rajoittavat: Maankäyttö Kustannukset tuulivoima vaatii tukia, eikä se ole halvinta uusiutuvaa Suomessa Hankkeiden toteutus vie aikaa Yritykset ovat kiinnostuneita tuulivoimasta. Suunniteltuja hankkeita: maatuulivoimaa 1400 2200 MW merituulivoimaa 4100 5800 MW Lähes kaikki hankkeet vielä lupa/kaavoitusvaiheessa, tai niitä edeltävässä selvitysvaiheessa YVA- ja kaavoitusprosessit merkittävä pullonkaula tuulivoiman lisäämiselle 10
Tuulisuus Suomessa 11
NH 7.12.2009 12
NH 7.12.2009 13
Metsäenergia Suomessa Metsäenergiaa käytetään energiatehokkaasti sähkön ja lämmön yhteistuotannossa Metsäenergian määrä on sidoksissa paitsi metsäteollisuuden tulevaisuuteen, myös kaukolämmön kilpailukykyyn Metsäenergian lisäämisessä pullonkaula on polttoaineiden saatavuus kilpailukykyiseen hintaan Nykyisillä/rakenteilla olevilla laitoksilla voidaan nostaa metsäenergian osuus jo varsin korkeaksi Tarvitaan toimenpiteitä energiapuukaupan markkinoiden kehittämiseen Kauppapaikat ja -tavat, korjuu, logistiikka, metsänomistajien neuvonta, lämpöyrittäjyys Kemera-tukea kehittettävä ja budjettia kasvatettava 14
Uusiutuvan energian kansallinen toimintasuunnitelma - Suomen on annettava komissiolle kesäkuussa 2010 suunnitelma siitä, miten pääsemme uusiutuvan energian 38% osuuteen - Tavoitteita määritettiin syksyllä 2008 ja hallituksen huhtikuussa julkistamassa uusiutuvan energian paketissa - tuulivoimalla tuotettua sähköä 6 TWh vuonna 2020 - metsäenergian käyttö 13,5 milj. m 3 2020 (25 TWh) - lämpöpumput 8 TWh - liikenteen biopolttoaineet 7 TWh - lisäksi vesivoima, pelletit, kierrätyspolttoaineet, jne 15
Uusiutuvan energian kansallinen toimintasuunnitelma - edistämiskeinot energiantuotannossa - Tuulivoiman ja biokaasun syöttötariffi - Metsäenergian edistäminen: - pienpuun energiatuki haketukseen - muuttuva sähköntuotantotuki (ml. erityisratkaisut kivihiilen korvaamiseksi) - uuden pienimuotoisen sähkön ja lämmön yhteistuotannon syöttötariffi - Nykyiset sähköntuotannon verotuet poistuvat siltä osin kuin käyttöön otetaan uusia sähköntuotannon tukia 16
Syöttötariffijärjestelmien yleiset toimintaperiaatteet Sähköntuottajalle maksetaan tukea tuotetusta sähköstä Sähkönkäyttäjät maksavat järjestelmän kustannukset Käytössä Euroopassa mm. Saksassa, Irlannissa, Tanskassa, Ranskassa, Espanjassa, Alankomaissa 17
Tuulivoiman ja biokaasun syöttötariffijärjestelmä Suomessa - Energia- ja ilmastostrategia: -syöttötariffijärjestelmän oltava kustannustehokas, markkinaehtoinen ja johdettava tuulivoimantuotannon riittävän nopeaan lisäykseen - Tariffijärjestelmän suunnitellaan olevan käytössä viimeistään vuoden 2011 alusta - Aikataulu toteutuminen riippuvainen mm. Euroopan komission hyväksynnästä syöttötariffijärjestelmälle 18
Suomen tariffijärjestelmä Syöttötariffien piiriin pääsevä tuuli- ja biokaasusähkö - Sijaitsee Suomessa tai Suomen aluevesillä, ei kuitenkaan Ahvenanmaalla - Generaattorien yhteenlaskettu nimellisteho - tuulivoimalla vähintään 0,5 MW - biokaasuvoimalalla vähintään 0,2 MW - Biokaasun osalta tariffia maksetaan sähkölle, joka tuotettu biokaasulaitoksella mädättämällä syntyneestä biokaasusta tai kaasuverkossa siirretystä biokaasusta - Kaatopaikkakaasua tuetaan investointituilla 19
Syöttötariffien rahoitus - Tariffit rahoitetaan valtion budjetista ja budjettiin aiotaan kerätä rahaa tariffien rahoitusta varten - suunnitelmissa sähkön valmisteveron korotus - Kustannukset reilut 200 M vuonna 2020 50 :n sähkön hinnalla - Perustuslaki muodostui esteeksi järjestelmän rahoittamiseen asiakkailta perittävillä maksuilla - Alun perin tariffien käyttöönottoa perusteltiin sillä, että valtion budjetista ei ole mahdollista rahoittaa tarvittavia tukia - Asiakkailta kerättävä maksu olisi muodostanut vakaamman pohjan tariffijärjestelmälle - Valtion osoitettava jatkossa rahoitusta koskevilla ratkaisuillaan sitoutumista uusituvan energian lisäämiseen 20
Tuottajalle maksettava tuki - Tuulivoimatuottaja myy sähkön normaalisti markkinoille ja vastaa ennustevirheistä - Tuen muoto on markkinaehtoinen takuuhinta - Järjestelmässä asetetaan tavoitehinta ja tukea maksetaan tavoitehinnan ja sähkön pörssihinnan välisen erotuksen mukaan - Esim. tavoitehinta 83,5 /MWh, sähkön hinta 45 /MWh -> tuki 38,5 /MWh -Tukea maksetaan 12 vuotta - Tavoitteena ollut järjestelmä, joka antaa tuottajalle riittävästi varmuutta. Samalla pyritään pitämään tuulisähkö markkinaehtoisena. - Tuulisähkön lisääntyessä on tärkeää, että se on mahdollisimman normaalisti markkinalla 21
/MWh Tuottajalle maksettava tuki - tukea maksetaan tavoitehinnan ja sähkön pörssihinnan välisen erotuksen mukaan - tavoitehinta 83,5 /MWh, sähkön hinta esimerkiksi 45 /MWh -> tuki 38,5 /MWh - Tuki maksetaan 3 kk:n välein ja sähkön pörssihinnasta käytetään 3 kk:n keskiarvoa 100 ESIMERKKI 80 60 40 tuen suuruus sähkön hinta (vrk-keskiarvo, systeemihinta 2008) Sähkön hinta (3 (vuosikeskiarvo, kk:n systeemihinta 2008) Takuuhinta A 20 0 1 51 101 151 201 251 301 351 pvä (2008) 22
Tuottajalle maksettava tuki -Tavoitehinnaksi ehdotetaan 83,5 /MWh - Alkuvaiheessa tuulivoimalle sovelletaan kuitenkin korotettua tukea - Korotettua tukea maksetaan kaikelle tariffin piirissä olevalle tuulivoimalle 31.12.2015 asti, maksimissaan tukea voi saada 3 vuotta - Eli maksimimäärän korotettua tukea voi saada, jos tuulivoimala pääsee tariffin piiriin 1.1.2013 mennessä - Korotetun tuen taso 105,3 /MWh - Sama tavoitehinta kaikelle tuulivoimalle kannustaa sijoittamaan tuulivoiman sinne, missä tuulee eniten - Tukitason sopivuus nähdään vasta käytännössä tuulivoiman lisääntymisen ja järjestelmän kustannusten kautta 23
Tuottajalle maksettava tuki - Tuen taso laskee käytännössä ajan kuluessa, koska tavoitehintaan ei ole sisällytetty inflaatiokorjausta -Tuen tasoa voidaan muuttaa lakia (vai asetusta?) muuttamalla - Tarkoitus on, että tuen tasoa säädettäisiin tarpeen tullen vain uusille hankkeille, ei niille tuulipuistoille, jotka saavat jo tariffia - Tästä ei kuitenkaan kirjausta lainsäädännössä 24
Tuottajalle maksettava tuki Valmistelun loppuvaiheessa tulleita muutoksia Katto tuelle per MWh sähköä -Tuen määrä ei enää kasva, mikäli sähkön 3:kkn keskihinta on alle 30 /MWh -Tavoitehinnalla 83,5, tuen määrä voi siten olla maksimissaan 53,5 /MWh -Tuen maksimin määrittävä 30 sähkön hinnan raja lisää toimijan riskejä 25
Tuottajalle maksettava tuki Valmistelun loppuvaiheessa tulleita muutoksia Tukea saavan kokonaistuotannon määrittäminen etukäteen - Tuottajan esitettävä tariffia hakiessaan todentajan varmentama arvio vuosituotannosta - Tuotantoarvion perusteella määritetään maksimituotantomäärä, jolle tukea voi kokonaisuudessaan saada 12 vuoden aikana -Syöttötariffijärjestelmän tulisi kannustaa tuottamaan mahdollisimman paljon uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa sähköä, ehdotus heikentää tätä periaatetta - Tuotantoarvioiden laatiminen ei ole yksiselitteistä - Tuen rajaaminen ennalta arvioituun vuosituotantoon voi johtaa liian optimistisiin tuotantoarvioihin, mikä vaikeuttaa valtion budjettisuunnittelua. 26
Tariffijärjestelmän käytännön organisointi -Energiamarkkinavirasto hyväksyy tuottajat järjestelmän piiriin, maksaa tuet ja vastaa tiedotuksesta - Todentajia hyödynnetään mm. 3 kk:n tuotannon varmentamisessa ja järjestelmän piiriin hyväksymisen yhteydessä - Todentamisen kustannukset eivät saa muodostua kohtuuttomiksi - Todentamisesta tai järjestelmän piiriin hyväksymisestä ei saa muodostua pullonkaulaa 27
Lisääkö tariffijärjestelmä tuulivoimaa? - Tariffit käynnistävät tuulivoimarakentamisen Suomessa - Valtion on tärkeää toimia siten, että tuottajat voivat olla varmoja tariffien rahoituksesta - Merkittävä tekijä hankkeiden toteutumisen kannalta - Tukitason sopivuus tavoiteltuun 6 TWh:n nähden paljastuu hankkeiden toteutumisen ja järjestelmän kustannusten kautta - Tuelle voitaisiin jatkossa hakea taso tarjouskilpailulla, joka huomioi muutokset hankkeiden kustannuksissa - Tarjouskilpailussa kilpailutetaan tuulivoimahankkeita, ja edullisimmat pääsevät tariffin piiriin 28
Lisääkö tariffijärjestelmä tuulivoimaa? - Tuulivoiman lisääminen edellyttää muutakin kuin taloudellista tukea - Selvitys tuulivoiman mahdollisista vaikutuksista tutkiin saatava käyntiin - YVA- ja kaavoitusprosesseja on kehitettävä, jotta 6 TWh tuulivoimaa olisi mahdollista 2020-6 TWh:n tuulivoimatuotantoon pääseminen 2020 mennessä on haastavaa ilman merituulivoimaa - Mikäli merituulivoimaan halutaan Suomeen, siitä tarvitaan kokemuksia demohankkeen kautta - Demohankkeen toteutuminen voidaan varmistaa investointituella tms. 29
Onko tariffijärjestelmä kustannustehokas? - On hyvä, että järjestelmä kannustaa panostamaan niihin tuulivoimahankkeisiin, jotka ovat kannattavimpia - Kustannustehokkuutta on mahdollista lisätä jatkossa soveltamalla tarjouskilpailua syöttötariffijärjestelmässä - Niin sähkömarkkinan toimivuuden kuin tuulisähkön tulevaisuuden kannalta on positiivista, että sähkö myydään normaalisti markkinalle - Pientuulivoiman edistämiseen soveltuu parhaiten tukimekanismi, joka on hallinnoltaan tariffeja kevyempi 30
Sovitut metsäenergian edistämiskeinot Pienpuun energiatuki haketukseen Nykyista kemera-tukea (Kestävän metsänhoidon rahoituslaki) täydennetään kaikille ensiharvennuskohteille tarkoitetulla haketustuella Muuttuva sähköntuotantotuki (ml. erityisratkaisut kivihiilen korvaamiseksi) Uuden pienimuotoisen sähkön ja lämmön yhteistuotannon syöttötariffi 31
Sovitut metsäenergian edistämiskeinot Muuttuva sähköntuotantotuki tavoitteena on lisätä puun osuutta puuta ja turvetta käyttävissä energialaitoksissa Tuki tasoittaa päästökaupasta johtuvaa vaihtelua energiantuottajien puustamaksukyvyssä Tuotantotukea myönnetään enemmän päästöoikeuksien hintojen ollessa alhaalla Lisäksi pyritään korvaamaan erityisesti kivihiilen käyttöä uusiutuvilla biopolttoaineille Suunnitteilla kivihiilen korvaamiseen korkeampi muuttuva sähköntuotannon tuki sekä investointitukia 32
Sovitut metsäenergian edistämiskeinot Uuden pienimuotoisen sähkön ja lämmön yhteistuotannon syöttötariffi Tavoitteena lämpökattiloiden korvaaminen pienillä yhteistuotantoyksiköillä tariffilla pyritään tekemään kannattaviksi uudet laitokset joiden sähköteho on enintään noin 3 MW ja polttoaineteho noin 20 MW Sähköntuottaja voi valita, hyödyntääkö muuttuvaa sähköntuotantotukea vai syöttötariffia Syöttötariffille aiotaan määrittää vuosittainen katto laitosta kohti -> suuremmat laitokset hyödyntävät muuttuvaa tuotantotukea ja pienemmät syöttötariffia 33
Lisäävätkö päätetyt tuet metsäenergiaa sähkön ja lämmön tuotannossa? - Suunniteltu haketustuki oikeansuuntainen - Tuki metsäenergian hankintaketjun alkupäähän keskeistä metsäenergiamarkkinan kehittymisen kannalta - Muuttuva sähköntuotantotuki tasaa päästökaupan aiheuttamaa hintavaihtelua ja tuo siten vakautta puun hankintaa ja vaikuttanee positiivisesti myös hankintaketjuihin - Investointituki olisi syöttötariffia kustannustehokkaampi tapa edistää pienimuotoista yhteistuotantoa - Tukien lisäksi tarvitaan toimenpiteitä energiapuukaupan markkinoiden kehittämiseen Kauppapaikat ja -tavat, korjuu, logistiikka, metsänomistajien neuvonta, lämpöyrittäjyys NH 7.12.2009 34
Johtopäätökset Uusiutuvaa energiaa on lisättävä Suomessa kustannustehokkaasti Yritykset ovat kiinnostuneita uusiutuvasta energiasta: - Tuulivoimahankkeita suunnitteilla paljon - Metsäenergian lisäys voidaan suorittaa pitkälti nykyisissä/rakenteilla olevissa laitoksissa, haasteena polttoaineen saatavuus kilpailukykyiseen hintaan Hallituksen suunnittelemat energiantuotannon tuet ovat pääosin oikeansuuntaisia - Rahoitus tuille varmistettava Tukien lisäksi tarvitaan monia muitakin toimenpiteitä: - YVA- ja kaavoitusprosessien kehittäminen - Metsäenergiamarkkinan kehittäminen 2020 on jo ovella, ja uusiutuvan energian tavoitteen saavuttaminen tulee olemaan haastavaa 35
Vastaako uusiutuva energia Suomen energiahaasteisiin? Ilmastonmuutos Uusiutuvan energian ohella tarvitaan muuta päästötöntä tuotantoa ja energiatehokkuuden kehittämistä Energian kilpailukykyinen hinta Jos uusiutuvaa energiaa lisätään kustannustehokkaasti ja mahdollisimman markkinaehtoisesti, energian hintaa lisäävän vaikutuksen ei tarvitse olla kohtuuttoman suuri Energiaomavaraisuus ja -turvallisuus Uusiutuva energian lisää omavaraisuutta Uusiutuvien energialähteiden lisäämisellä ei saada riittävästi lisää uutta sähköntuotantokapasiteettia Metsäenergian lisääminen johtaa polttoaineiden korvautumiseen yhteistuotannossa eikä sinänsä tuo uutta sähköntuotantokapasiteettia 36