Järvelän kosteikon toimenpidesuunnitelma

Järvelän kosteikon toimenpidesuunnitelma Suomen riistakeskus Kotiseutukosteikko Life+ Riistanhoidonsuunnittelija Timo Niemelä 06.07.2011

SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen perustiedot... 1 1.1 Toimenpiteiden yleiskuvaus ja tavoitteet... 1 1.2 Kosteikon sijainti... 1 1.3 Toteutus-, hoito- ja rahoitusvastuut... 2 1.4 Kosteikon perustamista varten hankitut suostumukset... 3 1.5 Osallistaminen... 3 2 Suunnittelualueen tila... 4 2.1 Alueen yleiskuvaus... 4 2.2 Suojelualueet ja muut luontoarvot... 4 2.3 Pohjavesialueet... 4 2.4 Muinaisjäännökset... 4 3 Toteutus... 5 3.1 Kosteikon yksilöity toteutustapa ja aika... 5 3.2 Kosteikon mitoitustiedot... 5 3.3 Selvitys kosteikon vaikutusalueesta ja padotuskorkeuksista... 8 3.4 Kosteikon perustamiseksi tarvittavat patorakenteet ja -laitteet... 8 3.5 Selvitys kosteikkoalueen rakenteesta... 10 3.6 Puuston ja kasvillisuuden käsittely... 10 4 Hankkeen vaikutusten arviointi... 11 4.1 Kosteikon perustamisen vaikutukset vesi- ja ympäristönsuojelulain näkökulmasta... 11 4.2 Arvio vedennoston vaikutuksista kosteikkoalueen ulkopuolella viljeltävien peltojen kuivatustilanteeseen tai muuhun maankäyttöön... 11 4.3 Natura-arvioinnin tarveharkinta... 11 5 Kosteikon seurannat ja jatkohoito... 12 5.1 Kosteikon hoitoseuranta ja jatkohoidon järjestäminen... 12 5.2 Pienpetojen pyyntisuunnitelma... 12 5.3 Vaikuttavuusseurannat... 13 5.3.1 Vesilintulaskennat... 13 5.3.2 Saalisseuranta osana riistavarojen kestävän käytön ohjausta... 13 6 Hankkeen kustannusarvio... 14 7 Hankkeen toteuttamiseksi tarvittavat viranomaisluvat... 15 7.1 Paikallisen ELY-keskuksen lupa/lausunto hankkeen toteuttamiseksi... 15 7.2 Maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettu maisematyölupa... 15

1 1 Hankkeen perustiedot 1.1 Toimenpiteiden yleiskuvaus ja tavoitteet Salon Perttelissä sijaitsevalle Järvelän tilalle perustetaan monivaikutteinen kosteikko patoamisen ja kaivun yhdistelmänä. Toimenpiteiden tavoitteena on lisätä erityisesti vesilinnuille soveltuvien poikue-elinympäristöjen määrää sekä edistää luonnon monimuotoisuutta ja parantaa vesiensuojelua. Kosteikko kuuluu Suomen riistakeskuksen valtakunnallisessa Kotiseutukosteikko Life+ - hankkeessa rakentuvaan vesilintu- ja kosteikkoelinympäristöjen hoidon mallikohteiden verkostoon. 1.2 Kosteikon sijainti Lääni: Länsi-Suomi Maakunta: Varsinais-Suomi Kaupunki: Salo, Pertteli Kylä: Pöytiö Kiinteistö: Järvelä 734-682-4-28 Keskipisteen koordinaatit (KKJ): 6698101, 2465796 Kuva 1. Kosteikkokohteen sijainti ja lähestymiskartta mittakaavassa 1:200 000, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 326/MML/11.

2 Kuva 2. Kosteikkosuunnittelualueen sijainti maastokartalla 1:2000. Kuvassa padottava alue kosteikosta rajattu sinisellä ja massiivikaivutyönä toteutettava osa-alue punaisella, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 326/MML/11. 1.3 Toteutus-, hoito- ja rahoitusvastuut Kosteikkohankkeen toteuttaja: Kosteikkosuunnittelu: Rahoitusvastuut: Työmaan työnjohtaja: Toni Anttila Suomen riistakeskus, Timo Niemelä Suomen riistakeskus, Kotiseutukosteikko Life -hanke Maanomistaja Toni Anttila Suomen riistakeskus Mahdollisesta kosteikkoalueelta tehtävästä puuston poistosta vastaa maanomistaja tai kauppasopimuksessa määritelty hakkuuoikeuden haltija. Suomen riistakeskus vastaa rakennustyövaiheessa siitä, että patorakenteet on toteutettu kohteen vaatimustasoon nähden riittävin lujuus- ja mitoitusvaatimuksin. Vastuu kosteikon patorakenteiden ylläpidosta ja alueen hoidosta siirtyy hankkeen toteuttajalle kosteikon rakennusvaiheen päätteeksi pidettävässä loppukatselmuksessa. Suomen riistakeskus ei korvaa suunnitelman mukaisesta kosteikkorakentamisesta aiheutuvia vettymishaittoja tai muutoksia kosteikon lähiympäristön kuivatilassa.

3 1.4 Kosteikon perustamista varten hankitut suostumukset Kosteikon perustamista varten hankittu maanomistajan suostumus on kirjattu sopimusosapuolten laatimaan hankkeen toteuttamisen esisopimukseen (ks. liite 1). Esisopimuksen alustavat suostumukset vahvistuvat sitoviksi toimenpidesuunnitelman hyväksyttämisen yhteydessä. 1.5 Osallistaminen Suomen riistakeskuksen Kotiseutukosteikko Life+ -hankkeessa tuetaan yksityismaanomistajien aloitteesta käynnistyviä kosteikkohankkeita, mikä edellyttää paikallislähtöistä ja osallistavan suunnittelun periaatteita kunnioittavaa lähestymistapaa. Ajatus Järvelän tilan maille sijoittuvan kosteikon perustamisesta lähti liikkeelle maanomistajan omasta esityksestä ja hänen kiinnostuksesta vesilintuelinympäristöjen hoitoa kohtaan. Esiselvitysvaiheen jälkeen järjestettiin yhteinen kartoitus- ja suunnittelupalaveri, jossa käytiin läpi tarkemmin kosteikon perustamisen reunaehdot sekä hankkeen toteuttamiseen liittyvät pelisäännöt. Maanomistaja on ollut aktiivinen ja edistänyt hankkeen toteuttamista koko suunnitteluprosessin ajan, jolloin hänen toiveensa on voitu ottaa huomioon tätä kosteikkosuunnitelmaa laadittaessa.

4 2 Suunnittelualueen tila 2.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Pernjokeen laskevaan valtaojaan rajautuvalla alavalla turvemaapohjaisella metsämaalla. Toimenpidealuetta sivuava laskuoja on perattu aikoinaan koneellisesti ja ojanvarren metsät ovat yleisesti tavanomaisessa metsätalouskäytössä. Esimerkiksi suunnittelualueen puuston pääjakso on avohakattu kohteelta muutamia vuosia sitten ja tällä hetkellä alueella on jonkin verran alikasvoksesta kasvuun lähtenyttä kuusentaimikkoa ja lehtipuuvesakkoa. Kaivettava kosteikko saa vetensä laajalta metsä- ja suovaltaiselta valuma-alueelta, mutta padottavan kosteikonosan vedensaanti perustuu käytännöllisesti erillisen ja pienialaisen valuma-alueen ojikkovesiin. 2.2 Suojelualueet ja muut luontoarvot Padottavan kausikosteikon valuma-alueella on jonkin verran lähteisyyttä ja pohjaveden vaikutuksesta kertovia tihkupintoja. Varsinaisella toimenpidealueella tai sen välittömässä lähiympäristössä ei ole tiedossa olevia sellaisia luontoarvoja, joita kosteikon rakentaminen voisi vaarantaa tai heikentää (lajitiedot tarkistettu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tietojärjestelmistä 08.06.2011, ks. liite 2). Padottavalla ojaverkostolla ei ole myöskään kalataloudellista arvoa. 2.3 Pohjavesialueet Pöytiön vedenhankinnan kannalta tärkeä I-luokan pohjavesialue sijaitsee noin 0,5 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Varsinainen toimenpidealue ei kuitenkaan ole pohjavesialuetta. 2.4 Muinaisjäännökset Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole muinaismuistolain (295/1963) perusteella rauhoitettuja suojelukohteita.

5 3 Toteutus 3.1 Kosteikon yksilöity toteutustapa ja aika Kosteikko perustetaan sekä patoamisen että kaivun tekniikoita yhdistelemällä. Padottavan kausikosteikon laskennallinen pinta-ala on noin 0,7 ha ja kaivettavan kosteikonosan tehollinen pinta-ala noin 0,3 ha. Patoamiseen perustuva vedennoston vaikutusalue rajautuu kohteella osin alueen luontaisten maastonpiirteiden mukaisesti, mutta laskuojan puoleinen rantaviiva muodostetaan pääosin kaivukosteikon puolelta siirretyistä maamassoista. Hankkeen kaikki toimenpiteet ja niiden vaikutukset kohdistuvat vain yhden maanomistajan maille, joka on antanut suostumuksensa hankkeen toteuttamiselle tässä suunnitelmassa esitetyllä tavalla. Kosteikon rakennustyöt on tarkoitus aloittaa syksyllä 2011. 3.2 Kosteikon mitoitustiedot Kosteikkojen mitoitustiedot on esitetty taulukoissa 1 ja 2. Laskennassa käytetty ylivaluma (Hq 1/20) perustuu järvettömän valuma-alueen (Hq 1/20) nomogrammiin (Nissinen 1984, julkaisematon). Kosteikon sijaintialueen lumen vesiarvo on määritetty puolestaan Jaakko Perälän ja Marja Reunan julkaisussa (Lumen vesiarvon alueellinen ja ajallinen vaihtelu, ympäristöhallinnon julkaisuja 56, Helsinki 1990) esitettyä lumen vesiarvokarttaa apuna käyttäen. Padottavan kosteikon tulovirtaamaksi mitattiin suhteellisen pitkän kuivan kauden jälkeen 12.06.2011 noin 18 litraa minuutissa eli noin 26 m 3 /vrk. Kesäkauden aikainen haihdunta vaihtelee Etelä-Suomessa 80 200 mm / kk välillä, ollen tyypillisimmin heinäkuun aikana 5 mm / vrk kosteikon avovesipinnoilla. Näin ollen voidaan arvioida, että vuorokauden aikainen haihdunta ylittää kesän alivirtaamakauden aikana selvästi kosteikkoon tulevan veden määrän, jolloin kosteikon vesivarannon muutos kääntyy negatiiviseksi. Tästä johtuen kosteikon vesipinta laskee keskimääräisinä kesinä selvästi suunnitellusta padotuskorkeudestaan. Padottavan kausikosteikon osalta valuma-alueen pinta-alaa voidaan hieman laajentaa muuttamalla nykyisten ojikkovesien kulkusuuntaa valuma-alueen lounaiskulmalla. Tällä muutoksella ei ole kuitenkaan sanottavaa vaikutusta edellä kuvattuun kausikosteikoille tyypilliseen vedenpinnan vuodenaikaisvaihteluun. Taulukossa 1 esitetyt tiedot kuvaavat järjestelyjen toteuttamisen jälkeistä tilannetta. Mitoitustietojen perusteena olevat kosteikkokohtaiset valuma-alueet on esitetty kuvissa 3 ja 4. Taulukko 1. Järvelän kosteikon mitoitustiedot padottavan kausikosteikon osalta. Mitoitustiedot: Järvelän padottu kosteikko Valuma-alue (F) 0,078 km 2 Valuma-alueella peltoa 0,00 ha Kosteikon pinta-ala 1,14 ha

6 Altaiden vesipinta-ala Altaiden pinta-ala suojakaistoineen 0,70 ha 1,14 ha Ylivaluma (Hq 1/20) 396 l/s/km 2 Vesipoikkileikkaus (A) 26,91 m 2 Keskisyvyys 0,53 m Kosteikon pinta-ala valuma-alueesta 14,58 % Pellon pinta-ala valuma-alueesta 0,00 % Ylivaluma (Hq 1/20) 0,031 m 3 /s Keskiylivirtaama (MHQ) 0,017 m 3 /s Virtausnopeus 0,0006 m/s Pintakuorma 0,009 m/h Viipymä 60,5 h Taulukko 2. Järvelän kosteikon mitoitustiedot kaivukosteikon osalta. Valuma-alue (F) 8,54 km 2 Valuma-alueella peltoa Kosteikon pinta-ala Altaiden vesipinta-ala Altaiden pinta-ala suojakaistoineen 0,00 ha 0,35 ha 0,25 ha 0,35 ha Ylivaluma (Hq 1/20) 181 l/s/km 2 Vesipoikkileikkaus (A) 42,92 m 2 Keskisyvyys 0,50 m Kosteikon pinta-ala valumaalueesta 0,04 % Pellon pinta-ala valuma-alueesta 0,00 % Ylivaluma (Hq 1/20) 1,546 m 3 /s Keskiylivirtaama (MHQ) 0,85 m 3 /s Virtausnopeus Pintakuorma Viipymä 0,0198 m/s 1,224 m/h 0,4 h

7 Kuva 3. Padottavan kosteikonosan valuma-alueen rajaus maastokartalla 1:4000 toteutettavien vesijärjestelyjen jälkeen, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 326/MML/11. Kuva 4. Kaivettavan kosteikonosan valuma-alueen rajaus maastokartalla 1:40 000, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 326/MML/11.

8 3.3 Selvitys kosteikon vaikutusalueesta ja padotuskorkeuksista Kosteikkosuunnittelun edellyttämät maaston vaaitusmittaukset toteutettiin 06.06.2011 Geotrim LL400 tasolaserin avulla. Käytetty vaaitusmenetelmä perustuu suunnittelualueen suhteellisiin korkeuseroihin, eikä padotustasoa ole tämän vuoksi sidottu valtakunnalliseen korkeusjärjestelmään. Suoritettujen vaaitusmittausten mukaan suurin patolinjalta mitattu padotuskorkeus pintamaan poiston jälkeen olisi karkeasti arvioiden noin 1 metrin luokkaa. Kuvassa 5 on esitetty maanomistajan hyväksymän padotustason määrittämä kosteikon vesialueen rajaus sekä leikkauskuvien sijainnit kosteikolla. Vesilintukosteikon suunnittelun lähtökohtana oli löytää kohteelle sellainen padotustaso, jolla saavutettaisiin optimaalisin kosteikon vesisyvyyden ja pinta-alan suhde. Koska vedennoston vaikutukset kohdistuvat kokonaisuudessaan hankkeen toteuttajana toimivan maanomistajan maille, ei suunnittelun yhteydessä katsottu tarpeelliseksi maankäytön kuivatusvarojen määrittämistä. Kuva 5. Vaaitusmittauksiin perustuva kosteikon vesialueen rajaus ja suunnitelman liitteissä 3 ja 4 esitetyt pituus- ja poikkileikkauskuvien sijainnit kosteikkoalueella, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 326/MML/11. 3.4 Kosteikon perustamiseksi tarvittavat patorakenteet ja -laitteet Padottava kosteikonosa erotetaan kaivukosteikosta erillisellä patopenkereellä, jonka pituus on noin 220 metriä ja keskimääräinen korkeus noin 1,1 metriä. Rakennustyö aloitetaan poistamalla patolinjalta pintamaa aina noin 10 metrin leveydeltä, jotta patopenger voidaan rakentaa

9 homogeenisen pohjamaan päälle. Patopenger rakennetaan kerroksittain, joita tiivistetään työn edetessä kaivinkoneella edestakaisin patovallin päällä ajaen. Patovallin rakentamiseen tarvittavat maamassat noin 1500 m 3 kaivetaan pääosin patopenkereeseen rajautuvan kaivukosteikon puolelta. Mikäli alueelta löytyy savea, käytetään sitä padon kosteikon puoleisen etuluiskan tiivistämiseen. Patopenkereen harjaleveydeksi on suunniteltu noin 3 metriä, jolloin tulevia hoito- ja huoltotoimenpiteitä voidaan tehdä maatalouskoneita apuna käyttäen. Patopenkereen yksityiskohtaisemmat mitat ja luiskakaltevuudet on esitetty patopenkereen periaatekuvassa liitteessä 5. Riistakosteikon tehokkaan hoidon ja tulevien vuosien tuottokyvyn turvaamiseksi patopenkereen kosteikon syvimpään kohtaan asennetaan vedenpinnan säätelyyn soveltuva 560 mm säätösalaojakaivo, jonka avulla kosteikko voidaan tarvittaessa myös tyhjentää kesannointia varten (kuva 6). Säätösalaojakaivo varustetaan 160/140 mm tulo- ja lähtöputkella, mikä riittää hyvin kosteikkoon tulevien keskimääräisten vesimäärien käsittelyyn. Suurempien virtaamien varalle patopenkereeseen rakennetaan ylivuotokynnys, jonka korkeusasema määritellään rakennusvaiheessa maanomistajan toiveiden mukaisesti. Kuva 6. Patokaivon sisäinen venttiilirakenne mahdollistaa kosteikon vedenpinnan korkeuden säätelyn ja sulkulevyn asemaa muuttamalla kosteikko voidaan tarvittaessa myös tyhjentää.

10 3.5 Selvitys kosteikkoalueen rakenteesta Kosteikkokokonaisuuden rakenteellisen suunnittelun lähtökohtana on luoda alueesta merkittävä vesilintujen suosima ravinnonhankinta- ja poikue-elinympäristö. Molemmat kosteikot ovat yleisominaisuuksiltaan matalia keskisyvyyden ollessa vain noin 50 cm:n luokkaa (ks. suunnittelualueesta laaditut leikkauskuvat, liitteet 3 ja 4). Myös vesiensuojelunäkökohdat on otettu huomioon kohteen suunnittelussa monin eri tavoin. Ensinnäkin padottavan kosteikon tulo-ojan päähän kaivetaan kiintoaineen pidättämiseen soveltuva syvemmän veden allas. Kaivukosteikon osalta syvin vesialue on suunniteltu kosteikon ylävirran ensimmäisen kolmanneksen alueelle, jossa kiintoaineen pidättyminen on tehokkainta. Vastaavasti kosteikon matalin ja kasvipeitteisin alue sijoittuu altaan loppuosaan, jossa ravinteiden sitomisprosessit toimivat puolestaan tehokkaimmin. Kaivukosteikko erotetaan noin 5 metrin leveällä ja noin 0,6 metriä korkealla maakannaksella ojasta koko matkaltaan lukuun ottamatta yläjuoksulle puhkaistavaa vesiyhteyttä. Kosteikon toteuttaminen kuivakaivuna vähentää selvästi kaivutyöstä aiheutuvia vesistövaikutuksia, ja toisaalta kosteikossa käsiteltävien vesimassojen säännöstely parantaa merkittävästi kosteikon toiminnan kannalta tärkeiden puhdistusprosessien tehokkuutta. Kosteikkoalueelle rakennettavien penkereiden sijainnit ja kaivukosteikon mitoituksen tarkemmat yksityiskohdat on esitetty suunnitelmakartalla liitteessä 6. 3.6 Puuston ja kasvillisuuden käsittely Suunnittelualueen puuston pääjakso on avohakattu jo aiemmin, joten tällä hetkellä alueella kasvaa lähinnä vain alikasvoksesta kasvuun lähtenyttä pieniläpimittaista taimiainesta. Halutessa kohteella voi suorittaa kevyen raivauksen, jonka yhteydessä säästetään muutamia matalakasvustoisia tiheikköjä riistan suojapaikoiksi.

11 4 Hankkeen vaikutusten arviointi 4.1 Kosteikon perustamisen vaikutukset vesi- ja ympäristönsuojelulain näkökulmasta Kosteikkohankkeen toteuttamisesta on annettu pyydetyt tiedot ja keskusteltu avoimesti Varsinais- Suomen ELY-keskuksen viranomaisten kanssa, eikä näissä selvityksissä ole tullut esille mitään sellaista, jonka perusteella olisi syytä olettaa, että kosteikon perustamisesta saattaisi aiheutua vesija/tai ympäristönsuojelulaissa tarkoitettuja kiellettyjä seurauksia. Myös kosteikon rakentamisaikaiset vaikutukset kohdistuvat lähes yksinomaan toteuttajana toimivan maanomistajan maalle, eikä hankkeen toteuttaminen siten loukkaa tai aiheuta haittaa yleiselle edulle. 4.2 Arvio vedennoston vaikutuksista kosteikkoalueen ulkopuolella viljeltävien peltojen kuivatustilanteeseen tai muuhun maankäyttöön Kosteikon vaikutusalueella tai välittömässä lähiympäristössä ei ole viljeltäviä peltoja. Kosteikon paikka on muutoinkin valittu siten, että vedennosto voidaan toteuttaa kohteella mahdollisimman hallitusti ja aiheuttamatta suurempaa haittaa lähialueiden muulle maankäytölle. Kosteikon vesialue on merkitty maastoon ja maanomistaja on tietoinen vedennoston seurauksena aiheutuvista kuivatustilan muutoksista ja näiden vaikutuksista lähiympäristön maankäyttöön. 4.3 Natura-arvioinnin tarveharkinta Alueen läheisyydessä ei ole Natura 2000 verkostoon kuuluvia suojelualueita, joten perusteita Natura-arvioinnin tarveharkinnalle ei ole.

12 5 Kosteikon seurannat ja jatkohoito 5.1 Kosteikon hoitoseuranta ja jatkohoidon järjestäminen Maanomistaja on hankkeen toteuttajana vastuussa perustettavan kosteikon ylläpidosta kaikkine siihen liittyvine tulevine hoito- ja seurantatöineen. Kosteikon perustamista seuraavien vuosien aikana ja erityisesti tulvien jälkeen on tärkeää tarkkailla kosteikon padon kuntoa ja patolaitteiden toimintaa. Kaikki patorakenteissa havaitut pienetkin vuotokohdat on korjattava viipymättä. Kosteikon syvänteisiin kertyvien massojen määrää kannattaa niin ikään seurata aika ajoin. Mikäli lietevara on täyttynyt, on altaat ruopattava ja niistä kertyvät ravinteikkaat massat läjitettävä riittävän kauas kosteikosta. Kosteikon hoitotöistä huolehtiminen parantaa ennen kaikkea kosteikon pitkänajan tuottavuutta sekä ylläpitää kosteikon puhdistusprosessien toimintaa vesiensuojelunäkökulmasta tarkasteltuna. Paikalliselle toteuttajataholle annetaan tarvittaessa lisäohjeita kosteikon toiminnan ja tuottavuuden ylläpidon kannalta tärkeiden hoito- ja kunnossapitotöiden toteuttamisesta. 5.2 Pienpetojen pyyntisuunnitelma Mallikosteikkokohteille laadittavan tehostetun pienpetojen pyyntisuunnitelman tavoitteena on motivoida paikalliset kosteikonhoitajat lisäämään vierasperäisiin pienpetoihin kohdistamaa pyyntipainetta kosteikoilla ja niiden lähiympäristöissä. Pienpetopyynnin huomioon ottaminen on erittäin tärkeää, jotta vesilintuelinympäristöjen parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden positiiviset vaikutukset eivät valuisi hukkaan runsastuvien pienpetokantojen aiheuttaman saalistuspaineen kasvun myötä. Kuva 7. Kosteikon lähiympäristöön viritetty KaNu loukku soveltuu erinomaisesti esimerkiksi supikoirien pyydystämiseen.

13 5.3 Vaikuttavuusseurannat 5.3.1 Vesilintulaskennat Vesilintulaskentojen tarkoituksena on mitata kosteikon luontaisten ravintovarojen linnustovaikutuksia sekä tuottaa vertailuaineistoa erilaisten kunnostushankkeiden vaikuttavuudesta. Vesilinnut soveltuvat indikaattorilajeina muutoinkin erinomaisesti hankkeen luontovaikutusten mittaamiseen, sillä niiden runsausmuutokset kuvastavat lahjomattomasti kosteikkoympäristön laadun muutoksia ja antavat siten viitteitä myös muista lajistovaikutuksista. Kosteikolle on perustettu vesilintujen laskentapiste Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ohjeiden mukaisesti. Laskentaohjelmaan sisältyy toukokuussa toteutettavat vesilintujen parilaskennat (2 kpl), kesä-heinäkuun aikana tehtävä poikuelaskenta sekä elokuun puoliväliin mennessä toteutettava vesilintujen kertymälaskenta. Laskennat tehdään sekä ennen että jälkeen kosteikon perustamista. Laskentaohjelma ulottuu vuoden 2015 loppuun asti, jonka aikana laskentojen käytännön toteuttamisesta vastaa maanomistaja Toni Anttila. Vertailukelpoisten ja vääristymättömien laskentatulosten saamiseksi ruokintaa ei saa aloittaa kosteikolla ennen elokuun alkupuolella tehtävää vesilintujen kertymälaskentaa. Mahdollisessa metsästyskauden aikaisessa houkutteluruokinnassa tulisi pysyä kohtuudessa ja ruokkia vain sen verran kuin linnut syövät. Liiallinen ruokinta kosteikoilla saattaa aiheuttaa ravinnekuormitusta. 5.3.2 Saalisseuranta osana riistavarojen kestävän käytön ohjausta Vesilintujen metsästyskuolleisuutta seurataan kosteikolla saalisseurannan avulla. Seurantatietoja hyödynnetään mm. metsästyksen vaikutuksia arvioitaessa sekä kestävän metsästysverotuksen mitoittamisessa. Metsästysoikeuden haltija pitää kirjaa kosteikkokohteelta metsästyskauden (20.08. 31.12) aikana saadusta saaliista. Perusseurannassa saadun saaliin lukumäärä kirjataan ylös lajeittain (x sinisorsaa, x tavia jne.).

14 6 Hankkeen kustannusarvio Kosteikon rakentamisen kustannusarvio ja materiaaliluettelo on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Kosteikon perustamisesta aiheutuvat kustannukset työvaiheittain esitettynä.

15 7 Hankkeen toteuttamiseksi tarvittavat viranomaisluvat 7.1 Paikallisen ELY-keskuksen lupa/lausunto hankkeen toteuttamiseksi Varsinais-Suomen ELY-keskukselle toimitettiin suunnittelualueen perustietoja sähköpostitse 24.05.2011, jonka jälkeen hankkeen toteutuksesta keskusteltiin vielä puhelimitse (Timo Niemelä / Kari Nieminen 08.06.2011). ELY-keskuksessa vesilain valvonnasta vastaavan Nieminen ei nähnyt kohteen osalta tarvetta suunnitelmaan perustuvalle lausuntomenettelylle. Jatkotoimenpiteenä hän edellytti ainoastaan kosteikon toteutustapaa havainnollistavaa piirrosta, joka toimitettiin sähköpostitse 06.07.2011. ELY-keskuksen hyväksyntä hankkeen toteuttamiselle saatiin vastausviestissä vielä samana päivänä, ks. liite 7. Hankkeen oikeudellisista edellytyksistä on esitetty tarkempi arviointi tämän suunnitelman kohdassa 4.1. 7.2 Maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettu maisematyölupa Perustettava kosteikkokohde ei sijaitse sellaisella kaava-alueella, jonka määräyksissä edellytettäisiin maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 128 :ssä tarkoitetun maisematyöluvan saamista.