Kotiseutukosteikko Life hanke Taipalsaari, Tankkan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Transkriptio

1 Kotiseutukosteikko Life hanke Taipalsaari, Tankkan kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

2 TANKKAN KOSTEIKON (1,5 HA) TOIMENPITEET JA KUSTANNUKSET Kosteikon rakentamisen kustannukset (sis. alv): kaivinkonetyöt XXX : vanhojen patorakenteiden poisto ja maisemointi sekä uuden patolaitteen asennus 1380 /v ja padon korjaaminen xxx /v. 2014, Suomen riistakeskuksen Kotiseutukosteikko Life+ -hanke tarvikkeet : patolaite, putket ja maanrakennuskangas kiviaines xxx : xxx m³ sepeliä padon korjauksessa/v Life:n osalta suunnittelu ja maastokäynnit XXX. Kosteikon pinta-ala rakenteineen 1,5 ha, tavoiteltu keskisyvyys 0,5 m Kaivuutyöt: H & M Hovi Ky, Lemi /kosteikon perustaminen ja /padon korjaus Alueen hoito: Kytölän Eräveikot ry. Kosteikkosuunnittelu: Mikko Alhainen, Kotiseutukosteikko Life+ -hanke yhdessä alueenomistajan Marko Innasen ja em. metsästysseuran kanssa Asiantuntija padon korjauksessa: kosteikkoasiamies Antti Happonen, Lappeenrannan ympäristötoimi Kytölän Eräveikot ry on tehnyt kosteikon vesilintulaskennat Life+ -hankkeen aikana. Kosteikon vesilintumetsästyksen ja pienpetopyynnin suunnittelusta vastaa em. metsästysseura.

3 Hankkeen tavoitteet ja rakentamisen lähtökohdat Hankkeen tavoitteet: - Edistää luonnon monimuotoisuutta. - Parantaa vesiensuojelua kiintoainetta ja ravinteita pidättämällä. - Lisätä vesilintujen tarvitsemia pesimä- ja poikue-elinympäristöjä. - Esitellä kosteikkoluontoa ja kosteikkorakentamista helposti saavutettavalla paikalla. Rakentamisen lähtökohdat: - Kosteikko perustettiin yhden maanomistajan maalle - Kosteikkoalue on vanhalle pellolle aikoinaan rakennettu ja 1980-luvulla käytöstä poistunut luonnonravintolammikko. Kalankasvatukseen rakennetut patopenkereet ovat edelleen kunnossa lukuun ottamatta patolaitteita, jotka purettiin kosteikon rakentamisen yhteydessä. - Alueelle johdetaan vettä Mustaojasta erillisen padon ja kanavan kautta. - Vanhat patopenkereet, maastonpiirteet ja lähialueen maankäyttö mahdollistivat patoamiseen perustuvan vedennoston. - Kosteikon patorakennuspaikka on hyvin työkoneita kantavaa.

4 Sijainti Tankkan kosteikko sijaitsee Pien-Saimaan äärellä Taipalsaarella. Kosteikko saa vetensä Mustaojasta, jonka valuma-alue on 940 ha. Kosteikon kautta kulkee vain osa vedestä, jolloin kosteikon viipymä saadaan paremmaksi. Kosteikon pinta-ala rakenteineen on noin 1,5 ha. O kosteikko Kosteikon valuma-alue. Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 326/MML/11

5 Tankkan kosteikolla tehdyt toimenpiteet 1. Kosteikon yläpuolisen betonipadon säätölankkujen uusiminen 2. Uuden säätelylaiteen asentaminen 3. Vanhojen säätelylaitteiden purkaminen ja maisemointi Ilmakuva vuodelta Tuleva kosteikko erottuu metsän ympäröivänä peltona. Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 326/MML/11

6 Patolaitteiden rakennussuunnitelma Piirros ja tekstit: Mikko Alhainen

7 Patolaitteiden rakennussuunnitelma

8 Ajatus Tankan tilan maille sijoittuvan kosteikon perustamisesta lähti liikkeelle Pien-Saimaan kuormituksen vähentämishankkeeseen (PISA 2013) liittyvän kosteikkokartoituksen myötä. Kohteeseen tutustuttiin Kuvassa oikealta Raija Aura (Lappeenrannan ympäristötoimi), Veli-Matti Pekkarinen (Kotiseutukosteikko Life+ -hanke) ja Tarmo Hjerppe (Kytölän Eräveikot ry). Kuvat: Jouni Tolvanen Kohteella järjestettiin maanomistajan ja alueen käyttöoikeuden vuokranneen Kytölän Eräveikkojen kanssa suunnittelupalaveri, jossa käytiin läpi kosteikon perustamiseen sekä hankkeen toteuttamiseen liittyvät pelisäännöt. Vasemmalta Tarmo Hjerppe (Kytölän Eräveikot ry), Mikko Alhainen (Kotiseutukosteikko Life+ -hanke) ja alueen omistaja Marko Innanen.

9 Kosteikon rakentaminen Työmaalle pääsyä varten jouduttiin tekemään tukkirungoista silta Mustaojan ylittämistä varten. Tarvikkeet tuotiin työmaalle traktorilla. Maanomistajalta oli hankittu lupa pellolla liikkumiseen.

10 Työt aloitettiin vanhojen patolaitteiden purkamisella. Purkujätteet (betoni) maisemoitiin padon etupenkkaan. Kosteikon kaivuutyöt tehtiin 14 tonnin kaivinkoneella. Kuvat: Jouni Tolvanen

11 Vanha rumpuputki poistettiin kosteikon puolelta muutaman metrin matkalta. Putken pää tukettiin maanrakennuskankaalla ja peitettiin kuivalla savella. Vanhan rummun kohdalle tehtiin tulvakynnyksen pohja.

12 Säätelylaiteistoa varten tehtiin patopenkkaan kaivanto. Kaivannon pohja vaaittiin korkoon, joka mahdollistaa kosteikon tyhjentämisen.

13 Patolaite (Rumtec Oy) ja putket asennettiin kuivatyönä. Rumpuputki peitettiin ja tiivistettiin kuivalla savella.

14 Kosteikonpuoleinen penkka suojattiin maanrakennuskankaalla. Kuva: Jouni Tolvanen

15 Tulvakynnys tehtiin säätelylaiteen viereen vanhan rummun kohdalle. Penkka suojattiin maanrakennuskankaalla ja päälle laitettiin cm paksuinen savikerros. Kiviä ei ollut saatavissa, joten kynnyksen kiveäminen oli tarkoitus tehdä myöhemmin. Patolaitteen korkeus määritettiin siten, että pääosa kosteikkoalueesta voitaisiin tarvittaessa laskea tyhjäksi. Tulvakynnys on noin metrin korkeudella kosteikon alapinnasta.

16 Kuvat: Jouni Tolvanen Kosteikon yläpuolisen betonipadon lahonneet puulankut uusittiin. Padon avulla voidaan säädellä Mustaojasta kosteikolle tulevaa vesimäärää. Pato ennen korjausta Pääosa Mustaojan vedestä virtaa kosteikon ohi suojaisaa uomaa pitkin. ja korjauksen jälkeen.

17 Pato ja säätelylaite rakentamisen jälkeen Tulvakynnykseen oli tarkoitus tuoda kiviä seuraavana kesänä metsästysseuran toimesta

18 Patopenkereen murtuminen Patopenkereen murtuminen havaittiin Syynä murtumiseen lienee ollut liian suuren vesimäärän nostaminen kosteikolle yhdistettynä putken mahdolliseen routimiseen. Kuvat: Jouni Tolvanen

19 Kuva: Jouni Tolvanen Patopenkereen korjaaminen Touko- kesäkuun runsaat sateet olivat paljastivat rumpuputken lähes kokonaan, mikä helpotti korjausta. Putki saatiin esille lapiovoimin.

20 Rumpuputki ja patolaite nostettiin liinoilla sivuun, jotta kaivannon pohja saatiin kunnostettua. Kuvat: Jouni Tolvanen

21 Kaivannon pohja puhdistettiin savesta ja tilalle tuotiin sepeliä n. 30 cm paksuinen patja. Pohja tiivistettiin täryllä ja tasattiin sopivaan kaltevuuteen.

22 Putki nostettiin paikalleen sepelipatjan päälle ja ympäröitiin noin 30 cm paksuudelta sepelillä, mikä tiivistettiin täryttämällä.

23 Putken takareuna tiivistettiin kunttakerroksella. Kuva: Jouni Tolvanen

24 Etureunan sepelikerros viistottiin ja päälle tiivistettiin kuivaa savea. Tämän jälkeen reunaan laitettiin kaksinkertainen maanrakennuskangas ja päälle kunttaa ja hiukan sepeliä kerroksittain. Kerrokset tiivistettiin huolella.

25 Routimiseen varauduttiin kiinnittämällä rumpuputki patolaitteeseen läpipulteilla. Vesi nostetaan tavoitekorkeuteen vasta kesällä 2016, jotta rakenteet ehtivät asettua kunnolla paikalleen. Turvavarusteet (kypärä ja huomioliivit) olivat pakolliset työmaalla liikuttaessa.

26 Lopuksi tulvakynnykseen ajettiin sepelikerros ja päälle tiivistetty kunttakerros. Padolle kylvetään heinänsiementä keväällä 2015 estämään eroosiota. Lähtiessä työmaa siistittiin ja pellolle syntyneet urat tasoitettiin.

27 He sen tekivät! Korjausporukka tauolla, vasemmalta Markku Hovi (H & M Hovi Ky), Kari Haiko (Kytölän Eräveikot ry), Hannu Hovi (H & M Hovi Ky) ja padon korjauksessa asiantuntijana toiminut Antti Happonen (kosteikkoasiamies, Lappeenrannan ympäristötoimi).