Ruokosuon kosteikon toimenpidesuunnitelma

Transkriptio

1 Ruokosuon kosteikon toimenpidesuunnitelma riistasuunnittelijat Antti Piironen & Timo Niemelä

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen perustiedot Toimenpiteiden yleiskuvaus ja tavoitteet Kosteikon sijainti Toteutus-, hoito- ja rahoitusvastuut Selvitys kosteikkoalueen omistus- ja hallintasuhteista Hankitut maanomistajasuostumukset Suunnittelualueen tila Alueen yleiskuvaus Ympäristön infrastruktuuri Suojelualueet ja muut luontoarvot Pohjavesialueet Muinaisjäännökset Ojitus- ja perkausyhtiöt sekä uuden vesilain mukaiset vesioikeudelliset yhteisöt Toteutus Kosteikon yksilöity toteutustapa ja aika Kosteikon mitoitustiedot Selvitys kosteikon vaikutusalueesta ja padotuskorkeuksista Kosteikon perustamiseksi tarvittavat patorakenteet ja -laitteet Selvitys kosteikkoalueen rakenteesta Puuston ja kasvillisuuden käsittely kosteikon lähiympäristössä Hankkeen vaikutusten arviointi Kosteikon perustamisen vaikutukset vesi- ja ympäristönsuojelulain näkökulmasta Vedennoston vaikutukset lähiympäristön maankäytölle Natura-arvioinnin tarveharkinta Kosteikon seurannat ja jatkohoito Kosteikon perustamisen jälkeiset hoitotoimenpiteet Vesilintulaskennat Hankkeen kustannusarvio... 17

3 7 Hankkeen toteuttamiseksi tarvittavat viranomaisluvat Tukihakemuksen käsittelevä toimivaltainen viranomainen Hankkeen luvanvaraisuus Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maisematyölupa Suunnitelman tekijöiden yhteystiedot... 19

4 1 1 Hankkeen perustiedot 1.1 Toimenpiteiden yleiskuvaus ja tavoitteet Nurmijärven kunnassa sijaitsevien Ruokosuon ja Karikon tilojen maille on tarkoitus perustaa maatalouden monivaikutteinen kosteikko patoamalla (kuvat 1, 2 ja 3). Toimenpiteiden tavoitteena on pienentää maatalouden aiheuttamaa vesistökuormitusta ja lisätä maatalousympäristön luonnon monimuotoisuutta sekä edistää riistataloutta. Hankkeen toteuttaminen luo elinympäristöjä monille vaateliaille ja taantuneille vesilintu- ja kosteikkolajeille, joiden menestymistä rajoittavat erityisesti soveliaiden poikue-elinympäristöjen puute. Hankkeen toteuttaminen tukee maatalouden vesiensuojelun ja maatalousympäristöjen luonnon monimuotoisuudelle asetettuja vaikuttavuustavoitteita, jotka on määritelty valtioneuvoston antamassa asetuksessa ei-tuotannollisten investointien tuesta vuosina Kosteikon perustamisen myötä kuormittavaa peltopinta-alaa poistuu pysyvästi viljelykäytön piiristä. Lisäksi hankkeen toteuttaminen tuottaa tuntuvia vesiensuojeluhyötyjä valuma-alueen vedenpidätyskyvyn paranemisen myötä, mikä vähentää alapuolisen valuma-alueen tulvaherkkyyttä sekä tulvatilanteiden aikana tapahtuvaa ravinteiden huuhtoutumista ja uomaeroosion haittoja. 1.2 Kosteikon sijainti Lääni: Etelä-Suomi Maakunta: Uusimaa Kunta: Nurmijärvi Kylä: Lepsämä Kiinteistöt: Ruokosuo ( ), Karikko ( ) Keskipisteen koordinaatit (ETRS-TM35FIN) N: , E: Kuva 1. Kosteikon lähestymiskartta mittakaavassa 1: , Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 326/MML/13.

5 2 Kuva 2. Ruokosuon kosteikon sijaintikartta mittakaavassa 1: Kuva 3. Ruokosuon kosteikon sijainti maastokartalla 1:4000 ja tummansinisellä viivalla merkitty kosteikon ylimmän padotustason (NW + 25 cm) mukainen rantaviiva, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 326/MML/13.

6 3 1.3 Toteutus-, hoito- ja rahoitusvastuut Kosteikkohankkeen toteuttaja: Riista & Lumo ry (Y-tunnus: / rekisterinumero ) Kosteikon hoitovastuu: Riista & Lumo ry (Y-tunnus: / rekisterinumero ) Kosteikkosuunnittelu: Kosteikon perustamisen rahoitus: Suomen riistakeskus, Antti Piironen & Timo Niemelä Yhdistyksille tarkoitettu ei-tuotannollisten investointien tuki kosteikon rakentamiseen Tuen hakija: Riista & Lumo ry (Y-tunnus: / rekisterinumero ) Työmaan työnjohto: Suomen riistakeskus, Timo Niemelä Suunnitelman liitteessä 1 on esitetty ote Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämästä yhdistysrekisteristä, jonka mukaan yhdistyksen nimenkirjoitusoikeus on hallituksen puheenjohtajana toimivalla Petri Puolakalla. Liitteessä 2 on esitetty kopio siitä yhdistyksen kokouspöytäkirjasta, jossa yhdistys on päättänyt hakea eituotannollisten investointien tukea kosteikon perustamiseen ja erityisympäristötukisitoumusta kosteikon hoitoa varten. Pöytäkirjan mukaan yhdistys on myös päättänyt tarvittavien maa-alueiden vuokraamisesta nimiinsä, jotta ko. alueet olisivat kokonaisuudessaan tuen hakijana toimivan yhdistyksen hallinnassa siten kuin tästä on säädetty ei-tuotannollisten investointien tuesta vuosina annetun valtioneuvoston asetuksen 10 :ssä. 1.4 Selvitys kosteikkoalueen omistus- ja hallintasuhteista Tilan Ruokosuo ( ) maanomistaja: Matti Meikäläinen Tilan omistaja on vaihtunut kiinteistökaupan myötä Todisteena tapahtuneesta omistajanvaihdoksesta esitetään ote vahvistetusta kiinteistön kauppakirjasta (liite 3). Tilan Karikko ( ) maanomistajat: Kari Nieminen Ahokumpu 2 B Tampere Annikki Nieminen Ahokumpu 2 B Tampere

7 Kosteikon rakentamiseen liittyvän ei-tuotannollisen investoinnin toteuttamista ja myöhemmin kosteikon hoidosta tehtävää erityisympäristötukisitoumusta varten tarvittavat maat on vuokrattu tuen hakijana toimivalle Riista & Lumo ry (Y-tunnus: / rekisterinumero ) -nimiselle yhdistykselle vuoden 2025 loppuun asti voimassa olevilla vuokrasopimuksilla. Laaditut vuokrasopimukset on esitetty suunnitelman liitteessä 4. Vuokrasopimusten mukainen hallintaoikeus kattaa kuvassa 4 rajatun kosteikkohankkeen kokonaispinta-alan mukaisen 4,9 ha alueen, johon sisältyy kosteikon noin 4,1 hehtaarin suuruisen vesipintaalan lisäksi avoimina hoidettavat reuna-alueet. 4 Kuva 4. Vuokrasopimuksin osoitettuun hallinta-oikeuteen perustuva uuden lohkojaon mukainen hankkeen kokonaispinta-alan (4,9 ha) rajaus sinisellä viivalla, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 326/MML/ Hankitut maanomistajasuostumukset Hankkeen laajan hyväksyttävyyden ja oikeudellisten edellytysten osoittamiseksi on kosteikon perustamista varten pyydetty suostumuksia kaikilta niiltä asianosaisilta, joiden oikeutta tai etua hankkeen toteuttaminen koskee. Kosteikon yläjuoksulta on pyydetty suostumuksia niiltä maanomistajilta, joiden maille vedennostosta on arvioitu aiheutuvan jonkinasteista kuivatushaittaa. Ko. maanomistajat ovat myös tutustuneet laadittuun kosteikkosuunnitelmaan ja hyväksyneet sen hankkeen toteutuksen perustaksi. Kosteikon alajuoksun puolelta on pyydetty puolestaan suostumuksia lähinnä niiltä maanomistajilta, jotka todennäköisimmin kärsivät hankkeen perustamisvaiheessa padon alapuolisen uoman veden vähyydestä vesilain 2 luvun 10 :ssä tarkoitetulla tavalla. Kosteikon perustamista varten hankitut maanomistajasuostumukset on esitetty kokonaisuudessaan suunnitelman liitteessä 5.

8 5 2 Suunnittelualueen tila 2.1 Alueen yleiskuvaus Suunniteltu kosteikkokohde sijaitsee Ruokosuonpuron latva-alueella kallioisten metsärinteiden rajaamassa alavassa ja herkästi tulvivassa peltonotkossa. Alueen salaojittamattomat pellot ovat olleet viime vuodet luonnonhoitopeltona hoidettuna nurmimaana (LHP nurmi). Peltoja ei ole lannoitettu vuosikausiin ja Suomen ympäristöpalvelut Oy:n analysoiman maanäytteen perusteella alueen peltomaan fosforin viljavuusluokka on huononlainen (ks. liite 6). Kosteikkokohde kuuluu Vantaanjoen vesistöalueeseen ja se saa vetensä noin 30 hehtaarin suuruiselta valumaalueelta. Kosteikon suunnittelualueelta vedet laskevat Härkälänjokea pitkin Lepsämänjokeen, joka muuttuu Luhtaanmäenjoeksi ennen yhtymistään Vantaanjokeen. Padottavan valtaojan yläpuolisesta valuma-alueesta peltoa on noin 7 hehtaaria, joten valuma-alueen peltoprosentti täyttää tuen myöntämiselle asetetut vaatimukset siten kuin tuen kohdentamisesta on säädetty ei-tuotannollisen investointien tuesta vuosina annetun valtioneuvoston asetuksen 5 :n 1 momentissa. Maa- ja metsätalousministeriöstä lain tulkinnasta pyydetyn lausunnon mukaan tukiehdoissa vaaditun peltoprosentin täyttymistä on tarkoitus arvioida nimenomaan suunnitteluvaiheessa ennen kosteikon perustamista (liite 7). Tätä periaatetta on sovellettu tukipäätöksiä tehtäessä mm. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimialueella (suullinen tiedonanto 5/2013, ylitarkastaja Anni Karhunen, Varsinais-Suomen ELY-keskus). 2.2 Ympäristön infrastruktuuri Kosteikkokohde sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella, eikä hankkeen toteuttamisella ole vaikutuksia tekniseen infrastruktuuriin tai rakennetun ympäristön tilaan. 2.3 Suojelualueet ja muut luontoarvot Aiemmissa luontoselvityksissä (mm. Nironen, M. 1991) Ruokosuonpuro arvioitiin vielä arvokkaaksi luontokohteeksi, mutta viimeisimmissä arvioinneissa purouoman luonnontila ja siten myös kohteen suojeluarvot on todettu menetetyiksi (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:n Lepsämän kylän alueella toteuttama ympäristöselvitys, 2004). Tällä hetkellä kosteikkosuunnittelualueella tai sen välittömässä lähiympäristössä ei ole sellaisia luontoarvoja, joita kosteikon rakentaminen voisi vaarantaa tai heikentää. Kohteen luontoarvoja ja hankkeen merkitystä luonnon monimuotoisuudelle on arvioitu myös Uudenmaan ELY-keskuksen toimesta (ks. sähköpostiviesti , liite 8). Ruokosuonpuron latva-alueen kaivetuilla ojilla ei ole myöskään kalataloudellista arvoa. Kosteikon perustamisella on kaikin puolin arvioituna suotuisa vaikutus alueen monimuotoisuuteen ja maisemaan.

9 6 2.4 Pohjavesialueet Suunnitelmassa tarkoitettu toimenpidealue ei sijaitse pohjavesialueella, eikä kosteikon perustamisella ole vaikutuksia pohjavesiesiintymien laatuun tai riittoisuuteen. 2.5 Muinaisjäännökset Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole muinaismuistolain (295/1963) perusteella rauhoitettuja suojelukohteita. 2.6 Ojitus- ja perkausyhtiöt sekä uuden vesilain mukaiset vesioikeudelliset yhteisöt Suunnittelualueella ei ole ojitus- tai perkausyhtiötä, eikä uuden vesilain tarkoittamaa vesioikeudellista yhteisöä.

10 7 3 Toteutus 3.1 Kosteikon yksilöity toteutustapa ja aika Kosteikko perustetaan patoamalla siten, että vedennoston vaikutusalue rajautuu alueen luontaisten maastonpiirteiden mukaisesti. Toimenpidealueen maanomistajat ovat antaneet suostumuksensa hankkeen toteuttamiselle, eikä kosteikon perustaminen aiheuta haitallista padotusta tai kuivatushyödyn pienenemistä toisen omistamalle maalle. Kosteikon rakentamistyöt on tarkoitus toteuttaa kesällä Kosteikon mitoitustiedot Kosteikon suurimpaan suunniteltuun padotustasoon (NW + 25 cm:ä) perustuvat mitoitustiedot on esitetty taulukossa 1. Mitoitustietojen tulkinnassa on huomioitava, että laskelman arvot kuvaavat yksinomaan kosteikon vedenkorkeuden vaihteluvälin maksimia. Mitoitustietojen laskennassa käytetty ylivaluma (Hq 1/20) perustuu järvettömän valuma-alueen (Hq 1/20) nomogrammiin (Nissinen 1984, julkaisematon). Kosteikon sijaintialueen lumen vesiarvo on määritetty puolestaan Jaakko Perälän ja Marja Reunan julkaisussa (Lumen vesiarvon alueellinen ja ajallinen vaihtelu, ympäristöhallinnon julkaisuja 56, Helsinki 1990) esitettyä lumen vesiarvokarttaa apuna käyttäen. Mitoitustietojen perusteena oleva kosteikon valuma-alue on esitetty kuvassa 5. Taulukko 1. Ruokosuon kosteikon mitoitustiedot. Valuma-alue (F) 0,297 km 2 Valuma-alueella peltoa 7,0 ha Kosteikon vesipinta-ala ja tulvaalueet 4,1 ha Kosteikkohankkeen kokonaispintaala 4,9 ha Ylivaluma (Hq 1/20) 360 l/s/km 2 Vesipoikkileikkaus (A) 194,48 m 2 Keskisyvyys 0,48 m Kosteikon pinta-ala valuma-alueesta 13,80 % Pellon pinta-ala valuma-alueesta 23,57 % Ylivirtaama (HQ 1/20) 0,10692 m 3 /s Keskiylivirtaama (MHQ) 0,05881 m 3 /s Keskivirtaama (MQ) 0,00297 m 3 /s Virtausnopeus 0,0003 m/s Pintakuorma 0,004 m/h Viipymä 111,1 h

11 8 Kuva 5. Kosteikon valuma-alueen rajaus maastokartalla 1:8000, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 326/MML/ Selvitys kosteikon vaikutusalueesta ja padotuskorkeuksista Suomen riistakeskuksen riistasuunnittelijat Antti Piironen ja Timo Niemelä sekä alueen maanomistaja Petri Puolakka toteuttivat kosteikkosuunnittelun edellyttämät maaston vaaitusmittaukset Geotrim LL400 tasolaserin avulla Käytetty vaaitusmenetelmä perustuu suunnittelualueen suhteellisiin korkeuseroihin, eikä padotustasoa ole tämän vuoksi sidottu valtakunnalliseen korkeusjärjestelmään. Kosteikkosuunnittelun lähtökohtana oli määrittää kohteelle sellainen padotuskorkeus, jolla saavutettaisiin alueen pinnanmuotoihin parhaiten soveltuva kosteikon vesisyvyyden ja pinta-alan suhde. Kuvassa 6 on esitetty ylimmän padotustason mukainen kosteikon rantaviiva sekä pituusleikkauskuvan sijainti kosteikolla. Padottavan valtaojan mittaushetken aikaisesta vedenpinnan korkeudesta määritetty padotuskorkeus on 88 cm. Patolaitteen säätövaran puitteissa kosteikon maksimivedenkorkeutta voidaan laskea noin 25 cm ja tarvittaessa kosteikko voidaan tyhjentää kokonaan. Koska patoamisen vaikutukset kohdistuvat vain suostumuksensa hankkeen toteuttamiselle antaneiden maanomistajien maihin, ei suunnittelun yhteydessä tehty varsinaisia maankäytön kuivavarojen ja kuivatushaitasta kärsivien maa-alojen pinta-alamäärityksiä.

12 9 Kuva 6. Vaaitusmittauksiin perustuva kosteikon rantaviiva padotustasolla NW + 25 cm ja suunnitelman liitteessä 9 esitetyn kosteikon pituusleikkauskuvan mukainen mittauslinja havaintopisteineen, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 326/MML/ Kosteikon perustamiseksi tarvittavat patorakenteet ja -laitteet Kosteikon perustamiseksi rakennetaan noin 85 metriä pitkä pato, jonka keskimääräinen laskennallinen korkeus on noin 0,9 metriä nykyisen maanpinnan tasosta laskettuna. Laskelman mukaisessa mitoituksessa padon harjakorkeus on 70 cm:ä kosteikon ylimmän padotustason yläpuolelle, jossa rakenteiden painumisvarana on huomioitu noin 0,2 metriä. Padon harjan leveydeksi on suunniteltu 4 metriä, jotta tulevia hoito- ja huoltotoimenpiteitä voidaan tehdä maatalouskoneita apuna käyttäen. Rakennettavan patopenkereen keskimääräinen mitoitus ja luiskakaltevuudet on esitetty patopenkereen periaatekuvassa liitteessä 10. Padon rakentamistyöt aloitetaan poistamalla patopenkereen suunnitellun rakennuspaikan kohdalta ylin vettä johtava pintamaakerros, jotta patopenger voitaisiin rakentaa homogeenisen ja vettä läpäisemättömän vakaan pohjasaven päälle. Mikäli pohjamaan rakenne ei ole kuitenkaan riittävän stabiili padon rakentamiseksi suoraan sen päälle, tulee pohjamaata vasten levittää lujitekangas, jonka avulla voidaan parantaa padon rakenteellista vakavuutta. Tämän jälkeen työtä jatketaan muotoilemalla arinat patolaitteelle ja putkituksille, jonka jälkeen tehdään tarvittavat patolaitteen asennustyöt. Tämän jälkeen patopengertä nostetaan kerroksittain siten, että aika ajoin maamassoja tiivistetään kaivinkoneella edestakaisin penkereen päällä ajaen. Patopenkereen rakentamiseen tarvittavat maamassat noin 500 k-m 3 kaivetaan padon kosteikon puoleiselta alueelta. Kosteikon puoleinen etuluiska ja padon vesitiivis ydin rakennetaan kokonaan savesta, mutta padon harjan pintaverhoilussa ja takaluiskan massoina voidaan harkinnan mukaan käyttää myös rakennuspaikalta kuorittuja pintamaita. Padon kosteikon puoleiseen etuluiskaan asennetaan koko matkalle noin 2 metriä korkea haponkestävä metalliverkko, jonka tarkoituksena on estää alueella esiintyvien piisamien kaivutöistä padolle

13 aiheutuvat vuodot. Metalliverkko peitetään savikerroksella, jonka jälkeen patovallin pinta tiivistetään ja viimeistellään kaivinkoneen kauhalla liippaamalla. Kosteikon tuleva hoitotarve otetaan huomioon rakennusvaiheessa asentamalla patovalliin 650/600 mm säätösalaojakaivo, jonka sisäisen tyhjennysventtiilin avulla kosteikko voidaan tarvittaessa laskea tyhjäksi (kuva 7). Kosteikosta poistettavien vesien johtaminen toteutetaan 250/215 mm suuruisen putkilinjan kautta, mikä riittää keskivirtaaman vallitessa käsittelemään kosteikon kautta kiertävän vesimäärän. Patokaivon lisäksi patopenkereeseen asennetaan kaksi 315/275 mm ylivuotoputkea, joiden tarkoituksena turvata vesien hallittu johtaminen pois kosteikosta poikkeuksellisten tulvatilanteiden aikana. Kaivon putkilinjaa ja ylivuotoputkia koskevat laskennalliset mitoitustiedot on esitetty taulukossa Kuva 7. Patokaivon periaatekuva. Huom. kuvassa esitetyt tiedot eivät vastaa kohteella käytettävän kaivon mitoitusta. Kaivon sisäinen säätöputki mahdollistaa kosteikon vedenpinnan korkeuden säätelyn ja putkilinjan sulkuventtiilimekanismin avulla kosteikko voidaan tarvittaessa tyhjentää kokonaan.

14 11 Taulukko 2. Vedenjohtamisarvot kosteikolla käytettävän patokaivon 16 metrin pituisen putkilinjan ja ylivuotoputken osalta määritettyinä. Taulukossa käytetyt kaavat perustuvat Jouko Hämäläisen (Pohjois-Savon metsäkeskus) putkiviemärin mitoituksen laskumalleihin. Ohjelman kaavat Vesihallituksen alkuperäisjulkaisusta Pohjapatojen suunnittelu, nro 336/1985, s.11 alk. PUTKIVIEMÄRIN MITOITUS PUTKI TÄYNNÄ Putken halkaisija ( m ) d 0,215 Putken pituus ( m ) L 16 Vesipintojen kork.ero ( m ) putken päistä H 0,01 Putken poikkipinta ( m2 ) A 0,036 Putken märkäpiiri ( m ) p 0,675 Hydraulinen säde ( m ) R 0,054 Vedenpintojen kaltevuus I 0,001 Veden nopeus putkessa ( m/s ) v 0,28 Virtaama putkessa ( m3/s ) Q 0,010 Virtaama putkessa ( l/s ) Q 10 PUTKIVIEMÄRIN MITOITUS PUTKI TÄYNNÄ Putken halkaisija ( m ) d 0,275 Putken pituus ( m ) L 8 Vesipintojen kork.ero ( m ) putken päistä H 0,05 Putken poikkipinta ( m2 ) A 0,059 Putken märkäpiiri ( m ) p 0,864 Hydraulinen säde ( m ) R 0,069 Vedenpintojen kaltevuus I 0,006 Veden nopeus putkessa ( m/s ) v 1,04 Virtaama putkessa ( m3/s ) Q 0,062 Virtaama putkessa ( l/s ) Q 62

15 Selvitys kosteikkoalueen rakenteesta Kosteikkosuunnittelun lähtökohtana on luoda alueesta merkittävä vesilintujen suosima ravinnonhankinta- ja poikue-elinympäristö. Allasalueen rakenteellisten yksityiskohtien suunnittelussa on pyritty etsimään ratkaisuja myös kosteikon vesiensuojelullisen arvon parantamiseen. Perustettava kosteikko on yleisominaisuuksiltaan matala laskennallisen keskisyvyyden ollessa noin 50 cm:n luokkaa (huom. laskennallinen keskisyvyys kuvaa ainoastaan suurimman suunnitellun padotustason mukaista tilannetta siten kuin se on esitetty kosteikon pituusleikkauskuvassa liitteessä 9). Lisäksi on huomionarvoista, että kosteikon syvyyssuhteissa on alueen maaston pinnanmuodoista ja tiheästä sarkaojaverkostosta johtuvaa pienipiirteistä vaihtelua, mikä lisää osaltaan kosteikon rakenteellista monimuotoisuutta. Vesilintujen viihtyvyyttä parannetaan rakentamalla kosteikkoalueelle pesimäsaaria ja vedenalaisia harjanteita sekä lisäämällä rantaviivan rikkonaisuutta mm. niemekkeiden ja lahdelmien avulla (ks. kosteikon suunnitelmakartta, kuva 8). Pesimä- ja lepäilysaarista rakennetaan erikorkuisia, vaihtelevanmuotoisia ja kosteikon maisemakuvaan istuvia. Vesiensuojelunäkökohdat otetaan huomioon kohteen perustamisessa rakentamalla kosteikkoalueelle veden virtausta jakavia poikittaissuuntaisia harjanne- ja saarijaksoja, jotka tehostavat veden kiertoa kosteikon eri osissa. Kosteikon rakenteellisina yksityiskohtina ne lisäävät samalla myös puolisukeltajasorsien suosimien reunavyöhykkeiden ja erilaisten pienelinympäristöjen määrää. Kosteikon yläjuoksulle kaivetaan laskeutusallas, jonka avulla voidaan osaltaan vähentää kosteikkoalueelle kertyvän kiintoaineen määrää. Allas sijoitetaan kovan maan reunaa vasten siten, että lietteen poisto voidaan suorittaa koneellisesti kosteikkoa tyhjentämättä. Vesien läpivirtaus nykyisessä laskuojassa estetään matalalla pohjapadolla, jonka yläpuolelta vedet ohjataan mutkittelevaa yhdyskanavaa pitkin kosteikon latvaosiin kaivettuun syvänteeseen. Edellä kuvatuilla rakenteellisilla yksityiskohdilla aikaansaatu vesien tasaisempi läpivirtaus altaan eri osien läpi parantaa kosteikon hydraulista tehokkuutta ja kasvattaa veden viipymäaikaa. Huom. Suunnitelmakartalla kuvatut kosteikkoalueelle toteutettavat rakenteet ja niiden sijainti ovat esityksenä vain suuntaa-antava pohja toteutettaville kaivutöille. Lopullinen rakenteiden sijainti, koko ja muoto tarkentuvat vasta käytännön rakennustöiden yhteydessä.

16 13 Kuva 8. Kosteikon suunnitelmakartta mittakaavassa 1:4000. Kosteikkoalueella toteutetaan kaivutöitä, joiden tavoitteena on lisätä sekä vesilintujen viihtyvyyttä että parantaa kosteikon vesiensuojeluarvoa, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 326/MML/ Puuston ja kasvillisuuden käsittely kosteikon lähiympäristössä Patopenkereen rakennuspaikalla kasvava puusto poistetaan kokonaan, jotta patopenger voidaan rakentaa suunnitelman kohdassa 3.4 kuvatulla tavalla. Lisäksi kosteikkoalueeseen rajautuvaa puustoa olisi syytä vähentää ainakin alueen pohjoispuolella, jossa metsänreuna muodostaa paikoin jyrkän kontrastin tulevaa kosteikkoa vasten. Puustoisissa vaihettumisvyöhykkeissä kannattaa suosia mahdollisuuksien mukaan mm. marjovia puita ja pensaita sekä pyrkiä toteuttamaan hakkuutyöt siten, että lopputuloksena olisi puoliavoin ja rakenteellisesti monimuotoinen reunavyöhyke (ks. kosteikkoympäristöihin sovellettavissa olevan hoidetun vaihettumisvyöhykkeen malli, kuva 9). Kosteikkoon rajautuvien vaihettumisvyöhykkeiden hoitoa on tärkeää jatkaa kosteikon perustamisenkin jälkeen, jotta kosteikkoalue lähiympäristöineen säilyttää avoimen yleisilmeensä. Toisaalta hoidon yhteydessä on tärkeää säästää myös suojakasvillisuutta, kuten esimerkiksi latvottuja kuusitiheikköjä, jotka toimivat riistan tarvitsemina suojapaikkoina. Avointen rantaniittyjen ja suojaa tarjoavien kasvillisuustiheikköjen vaihtelu luo edellytyksiä monimuotoisen maisemalle ja eläimistön viihtyvyydelle.

17 Kuva 9. Malliesimerkki hyvin hoidetusta vaihettumisvyöhykkeestä, joka voisi yhtälailla rajautua kuvan peltoympäristön lisäksi myös kosteikkomaisemaan. Tom Björklund. 14

18 15 4 Hankkeen vaikutusten arviointi 4.1 Kosteikon perustamisen vaikutukset vesi- ja ympäristönsuojelulain näkökulmasta Padottavaa ojaa ei voida ominaisuuksiensa puolesta pitää vesilain tarkoittamana virtaavan veden vesistönä (VL 1:3) tai luonnontilaisena norona (VL 2:11). Hankkeen toteuttamisesta seuraavat vesiympäristön muutokset eivät myöskään aiheuta sellaisia vesilain yleisessä luvanvaraisuussäännöksessä (VL 3:2) tarkoitettuja seurauksia, joista aiheutuisi hankkeen toteuttamiseksi hankittuja suostumuksia laajempi yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Tässä suunnitelmassa esitetyt kosteikon kaivutyöt voidaan toteuttaa pääosin kuivakaivuna, jolloin rakentamisvaiheen aikana syntyvät lyhytaikaiset ja väistyvät vesistövaikutukset jäävät kohteella erittäin vähämerkityksellisiksi. Vaikutusten luonne ja vähäisyys huomioon ottaen on selvää, etteivät suunnittelut toimenpiteet aiheuta myöskään ympäristönsuojelulain 4 luvun 28 :n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua vesistön pilaantumista. 4.2 Vedennoston vaikutukset lähiympäristön maankäytölle Kosteikko perustetaan herkästi tulvivaan alavaan peltonotkoon, jossa vedennosto voidaan toteuttaa mahdollisimman hallitusti ja aiheuttamatta kohtuutonta haittaa lähiympäristön pelto- ja metsämaille. Kosteikon ja pysyvään viljelykäyttöön jäävien peltojen väliin muodostuva alavin ja suurimmasta kuivatushaitasta kärsivä vyöhyke on rajattu mukaan hankepinta-alaan avoimena hoidettavana reunavyöhykkeenä. Muut viljelykäyttöön jäävät pellot ovat maaston pinnanmuodoista johtuen jo selvästi ylempänä, eikä hankkeen toteuttaminen aiheuta olennaista haittaa näiden kuivatustilanteelle. Hankkeen vaikutuksia maanomistajille on pyritty konkretisoimaan laaditun suunnitelman lisäksi merkitsemällä maastoon kosteikon ylimmän padotustason mukainen rantaviiva. Lisäksi kosteikon perustamisen aiheuttamaa kuivatushaittaa on kuvattu kiinteistökohtaisesti osoittamalla maastossa vyöhyke, jossa kosteikon ylimmän vedenpinnan korkeuden ja maanpinnan välinen kuivavara on noin 50 cm:n luokkaa. Kaikki kosteikon vaikutusalueen maanomistajat ovat tietoisia vedennoston seurauksena aiheutuvista kuivatustilan muutoksista sekä hankkeen muista maankäyttövaikutuksista. Hankkeen yleistä hyväksyttävyyttä ja oikeudellisia edellytyksiä osoittavat maanomistajasuostumukset on esitetty suunnitelman liitteessä Natura-arvioinnin tarveharkinta Alueen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura 2000 verkostoon kuuluvia suojelualueita, joten perusteita Natura-arvioinnin tarveharkinnalle ei ole.

19 16 5 Kosteikon seurannat ja jatkohoito 5.1 Kosteikon perustamisen jälkeiset hoitotoimenpiteet Tuen hakija on vastuussa perustettavan kosteikon ylläpidosta kaikkine siihen liittyvine hoito- ja seurantatöineen. Kosteikon hoidosta huolehtiminen ylläpitää kohteen luontoarvoja, maisemaa ja kosteikon kykyä sitoa kiintoainetta ja ravinteita valumavesistä. Kosteikon hoidosta laaditaan erillinen 5- tai 10-vuoden mittainen erityisympäristötukisitoumus, jonka perusteella on mahdollista saada tukea kosteikon hoidosta aiheutuneiden kustannusten kattamiseen. Kosteikon perustamista seuraavien vuosien aikana ja erityisesti tulvien jälkeen on tärkeää tarkkailla kosteikon padon kuntoa ja patolaitteiden toimintaa. Kaikki patopenkereissä havaitut vuodot tulee korjata välittömästi. Kosteikkoalueen vedenpinnan korkeuden säätely toteutetaan hakijan toimesta maanomistajien hyväksymien säätövarojen mukaisesti. Kosteikon yläjuoksulle rakennettavaan laskeutusaltaaseen kertyvän kiintoaineen määrää tulee niin ikään seurata säännöllisesti. Mikäli lietevara on täyttynyt, tulee allas ruopata ja ravinteikkaat massat läjittää paikkaan, josta ne eivät pääse valumaan takaisin vesistöihin. Laskeutusallas tyhjennetään vähintään kerran hoitosopimuskauden aikana. Kosteikon luonto- ja maisema-arvojen kannalta on tärkeää, että kosteikkoon rajautuvia rantoja ylläpidetään avoimina. Patopenkereen reunoihin ja kosteikon saarekkeisiin kasvava puusto ja pensaikko raivataan vähintään kolmen vuoden välein. Raivausjäte kerätään ja poltetaan. Patopenkereitä ja laskeutusaltaan ympärillä olevia maamassojen läjitysalueita voidaan hoitaa myös riistapeltoina. Tuen hakija toteuttaa alueella myös säännöllistä vierasperäisten pienpetojen pyyntiä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Kosteikon hoidon kustannusarvio on noin /ha/vuosi. 5.2 Vesilintulaskennat Vesilintulaskentojen tarkoituksena on mitata kosteikon luontaisten ravintovarojen linnustovaikutuksia sekä tuottaa vertailuaineistoa erilaisten kunnostushankkeiden vaikuttavuudesta. Vesilinnut soveltuvat indikaattorilajeina erinomaisesti hankkeen luontovaikutusten mittaamiseen, sillä niiden runsausmuutokset kuvastavat lahjomattomasti kosteikkoympäristön laadun muutoksia ja antavat siten viitteitä myös laajemmista lajistovaikutuksista. Kosteikolle suositellaan perustettavaksi vesilintujen laskentapiste Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ohjeiden mukaisesti. Laskentaohjelmaan sisältyy toukokuussa toteutettavat vesilintujen parilaskennat (2 kpl), kesä-heinäkuun aikana tehtävä poikuelaskenta. Laskentojen vastuuhenkilönä toimii Petri Puolakka.

20 17 6 Hankkeen kustannusarvio Kosteikon rakentamisen kustannusarvio on esitetty taulukossa 3. Kustannukset on laskettu verollisina, sillä arvonlisävero jää yhdistyksen maksettavaksi. Hankkeen kustannusarviossa on varauduttu mahdollisista rakentamisaikaisista vastoinkäymisistä ja kustannustasojen noususta aiheutuviin yllätyksiin. Kaivinkonetyön osalta kustannusarvio on laskettu 65 / h alv 0 % mukaan, sillä tämä vastaa alueen kaivinkonetyön keskimääräistä hintatasoa ja lisäksi ko. kustannustason hyväksyminen mahdollistaisi kokonaistaloudellisesti parhaaseen lopputulokseen johtavan tarkoituksenmukaisimman konekaluston käytön. Taulukko 3. Kosteikon perustamisesta aiheutuvat kustannukset materiaalien, ostopalvelujen ja ihmistyön osalta eriteltyinä.

21 18 7 Hankkeen toteuttamiseksi tarvittavat viranomaisluvat 7.1 Tukihakemuksen käsittelevä toimivaltainen viranomainen Ei-tuotannollisen investointituen tukihakemus ja hakemusasiakirjojen liitteenä oleva kosteikkosuunnitelma toimitetaan hakuohjeiden mukaisesti Uudenmaan ELY-keskukseen viimeistään Hankkeen luvanvaraisuus Uudenmaan ELY-keskuksen antamassa ennakkolausunnossa (liite 8) on todettu, ettei hankkeen toteuttamiselle ole ennalta arvioituna vesilaista aiheutuvia esteitä tai rajoitteita. Myöskään suunnitteluprosessin yhteydessä ei ole tullut esille mitään sellaista tekijää tai vaikutusta, joka voisi synnyttää luvantarpeen. Hankkeen oikeudellisia edellytyksiä on arvioitu tarkemmin tämän suunnitelman kohdassa Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maisematyölupa Kosteikkokohde sijaitsee Lepsämän osayleiskaava-alueella. Osayleiskaavassa suunnittelualueella on M2 merkintä eli alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jonka tarkemmissa kaavamääräyksissä ei ole edellytetty maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 128 :ssä tarkoitetun maisematyöluvan saamista. Suunnitellut toimenpiteet ovat linjassa kaava-alueen maankäyttötavoitteiden kanssa, eivätkä ne vaikeuta yleiskaavan toteuttamista. Kosteikkohankkeesta ja kaavavaikutuksista on keskusteltu puhelimitse Nurmijärven kunnan yleiskaavapäällikkö Anita Pihalan kanssa.

22 19 8. Suunnitelman tekijöiden yhteystiedot Suomen riistakeskus: Antti Piironen riistasuunnittelija Sompiontie Helsinki antti.piironen@riista.fi gsm Timo Niemelä riistasuunnittelija Labkotie Kangasala timo.niemela@riista.fi gms Nurmijärvellä Riista & Lumo ry:n puolesta Petri Puolakka Hallituksen puheenjohtaja

23

24