LIMINGAN PIKKU NUOLUANJÄRVEN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA

Transkriptio

1 LIMINGAN PIKKU NUOLUANJÄRVEN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA Suomen riistakeskus Kotiseutukosteikko Life+ Riistanhoidonsuunnittelija Juha Siekkinen

2 1 HANKKEEN YLEISKUVAUS Lomakkeella selvitetään hankkeen yleistiedot, tavoitteet, osallistaminen ja suunnitteluprosessi Kosteikon nimi PIKKU NUOLUANJÄRVI Pinta-ala 9,2 ha Maakunta Pohjois-Pohjanmaa Kunta Liminka Suomen riistakeskuksen alue Oulu Kosteikko kuuluu Suomen riistakeskuksen Kotiseutukosteikko Life+ hankkeen kyllä ei vesilintu- ja kosteikkoelinympäristöjen hoidon mallikohteiden verkostoon Keskipisteen N: Koordinaattijärjestelmä ETRS-TM35FIN-koordinaatisto koordinaatit E: Kiinteistöt Pikku Nuoluanjärvi sijaitsee yhden kiinteistön alueella. Kosteikkoon ei rajaudu muita kiinteistöjä (kuva 2). Toimenpiteiden Lisätä erityisesti vesilinnuille soveltuvaa poikue-elinympäristöä sekä tavoitteet (enintään ravinnonhankinta- ja levähdysalueita kolme tärkeintä) Vähentää vesistössä olevaa vesikasvillisuutta ja siten parantaa vesistön moninaiskäyttöä Edistää vesiensuojelua parantamalla ravinteiden ja kiintoaineen sitoutumista kosteikolla Palauttaa alueen luontaista vesitaloutta: esim. turv la vesien virtauksen ohjaaminen ojista suolle, rimpialueiden kuivumisen vähentäminen ja pohjavedenpinnan nosto Palauttaa vedenpinta ennen kuivatusta vallinneeseen tilaan tai lähemmäksi sitä tasoa Kiinteistön omistajilta tai heidän edustajilta on saatu suostumukset kosteikon toteuttamiseksi tämän toimenpidesuunnitelman mukaisesti Kiinteistön omistaja/omistajien yhteyshenkilö Kosteikkohankkeen toteuttaja (vastuu- ja yhteyshenkilö) Suunnitteluun osallistuneet Lisätä veden varastointikapasiteettia ja siten vähentää veden tulvimista verrattuna ennen toimenpiteitä Edistää luonnon monimuotoisuutta kyllä ei Kirjalliset suostumukset ovat liitteenä Hankepäällikkö Kari Väisänen, Vapo Oy, Oulu Hankepäällikkö Kari Väisänen, Vapo Oy, Oulu kyllä riistanhoidonneuvoja Harri Hepo-oja (Suomen riistakeskus, Oulu), ryhmäpäällikkö Arto Lehto (P-P ELY-keskus, ympäristönhoitoryhmä), metsäsuunnittelija Kyl likki Maaranto (Suomen metsäkeskus, Pohj oi s- Pohjanmaa), Kari Väisänen (Vapo) Kosteikkosuunnitelman laatija Juha Siekkinen (Suomen riistakeskus, Oulu) Vapo Oy, Suomen metsäkeskus, P-P ELY-keskus, Suomen riistakeskuksen Rahoitusvastuu(t) Kotiseutukosteikko Life+ hanke Työmaan työnjohtaja Juha Siekkinen Maanomistajien ja paikallisten Suomen riistakeskuksen Kotiseutukosteikko Life+ -hankkeessa tuetaan osallistaminen sekä maanomistajien aloitteesta käynnistyviä kosteikkohankkeita, mikä edellyttää suunnittelun vaiheet paikallislähtöistä ja osallistavan suunnittelun periaatteita kunnioittavaa lähestymistapaa. Pikku Nuoluanjärven hanke-ehdotus saatiin P-P ELY-keskuksesta, jossa oli suunniteltu Liminganjoen ja Temmesjoen vesistönsuojeluhankkeita. Lisäksi Suomen metsäkeskus/pohjois-pohjanmaa oli tehnyt alustavia suunnitelmia alueen vesiensuojelua varten pidettiin Limingassa ensimmäinen suunnittelukokous, johon osallistuivat H. Hepo-oja, A. Lehto, K. Maaranto, maankäyttöpäällikkö Raito Paananen (Vapo Oy), K. Väisänen ja J. Siekkinen. Kokouksessa keskusteltiin kosteikon perustamisen mahdollisuuksista ja työnjaosta. Kokouksen jälkeen käytiin katsomassa aluetta maastossa. ei 2

3 pidettiin Oulussa kokous, johon osallistuivat H. Hepo-oja, K. Maaranto, kiinteistöneuvottelija Jari Mikkonen (Vapo Oy) ja J. Siekkinen. Kokouksessa J. Siekkinen esitteli luonnoksia kosteikon perustamiseksi ja päätettiin kosteikon enimmäiskustannus ja osuudet osallistuville tahoille pidettiin Oulussa kokous, johon osallistuivat A. Lehto, K. Maaranto ja J. Siekkinen. Kokouksessa keskusteltiin kosteikon perustamisen toimenpiteistä. Lisäksi A. Lehto ilmoitti P-P ELY:n osuuden kustannuksiin ja K. Maaranto totesi, että metsäkeskuksen osallistumisen ehtona on, että kohteelle saadaan Kemera-tukea suunniteltiin ja rajattiin maastossa kosteikkoalueen puuston hakkuita. Paikalla olivat M. Korhonen ja J. Siekkinen pidettiin Oulussa kokous, johon osallistuivat hankintaesimies Mikko Korhonen (Vapo Oy, Oulu), K. Väisänen ja J. Siekkinen. Kokouksessa käytiin läpi kosteikon rakentamiseen liittyviä toimenpiteitä, vedenpinnan tasot ja vesien ohjaus kosteikolle. Lisäksi H. Hepo-oja ja J. Siekkinen keskustelivat useaan otteeseen kosteikon perustamisen vaihtoehdoista. Vastuu patorakenteista Kosteikon kiinteistön omistajien edustajat sekä suunnitteluun osallistuneet ovat edistäneet merkittävästi hankkeen eri vaiheita. J. Siekkinen osoittaa heille monet kiitokset. Suomen riistakeskus vastaa rakennusvaiheessa, että patorakenteet toteutetaan kohteen vaatimuksiin nähden riittävin lujuus- ja mitoitusvaatimuksin. Vastuu kosteikon hoidosta siirtyy kiinteistön omistajalle kosteikon kunnostusvaiheen päätteeksi pidettävässä loppukatselmuksessa. Vastuu vettymishaitoista tai muutoksista lähiympäristön kuivatustilassa Suomen riistakeskus ei korvaa toimenpidesuunnitelman mukaisesta toteuttamisesta ai heutuvia haittoja. Kosteikon kunnostaminen toimenpidesuunnitelman mukaan ei aiheuta muutoksia kosteikon kiinteistön tai sen naapurikiinteistöjen kuivatustilassa. Muut aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Vuosi Suunnittelualueeseen liittyvä tieto Lisätietoja Niiden kiinteistöjen omistajilta ( ja ), joita kosteikon rakentamisen on arvioitu koskettavan, on saatu kirjalliset suostumukset ja ne ovat liitteenä. Suunnitelman kartat, piirustukset ja taulukot Laadittu Lisätieto Yleissijaintikartta kuva 1 Suunnittelualueen kiinteistöt kuva 2 Valuma-alue peruskartalla kuvat 4 ja 5 Ilmakuva/väärävärikuva kuvat 2, 12 ja 13 Kosteikon topografia kuvat 6 (laserkeilauskuva), 12 ja 13 Kosteikolla tehtävät toimenpiteet kuva 14 Kosteikon veden syvyysluokat kuva 14, lisäksi selostus kappaleessa 3 (s. 19), kohdassa Vesi- ja maa-alueiden pinta-alat ja veden syvyydet Patopenkereiden rakenne kuva 15 Patolaitteiden mitoitus eteläisen ja pohjoisen patolaitteet: taulukko 1 Patolaitteen rakenne eteläisen kosteikon patolaite: kuvat 16 ja 17, pohjoisen kosteikon patolaite: kuva 18 Kosteikon poikittaisleikkaus Kosteikon pitkittäisleikkaus eteläinen kosteikko: kuva 11 Toimenpiteiden kustannusarvio kappale 7 3

4 PIKKU NUOLUANJÄRVEN KOSTEIKKO eteläinen ja pohjoinen osa-alue Kuva 1. Limingan Pikku Nuoluanjärven kosteikon sijainti. Pohjakartat Maanmittauslaitos, lupanro 326/MML/11. 4

5 HIRVINEVA: Vapo Oy HIRVINEVA: Vapo Oy HIRVINEVA: Vapo Oy HIRVINEVA: Vapo Oy : Vapo Oy HIRVINEVA I: Ollila Sanna Maria HEIKKINEN: Määttä Jani Tapio TANNER: Määttä Jani Tapio HARJAPÄÄ: Harjapää Aino Emilia, Harjapää Matti Johannes MONONEN: Harjapää Pekka Antero SANIAISMAA: Heiskari Tuula Helena, Heiskari Veikko Juhani Kuva 2. Pikku Nuoluanjärven kiinteistötiedot. Suunnittelualue on Vapo Oy:n hallinnoimien kiinteistöjen alueella. Pohjakartta, ortoilmakuva ja kiinteistörajat Maanmittauslaitos, lupanro 326/MML/11. 5

6 Kuva 3. Pikku Nuoluanjärven kiinteistöt ortoilmakuvalla. Suunnittelualue on Vapo Oy:n hallinnoimien kiinteistöjen alueella. Eteläinen ja pohjoinen kosteikkosuunnittelualue on rajattu keltaisella viivalla. Pohjakartta, ortoilmakuva ja kiinteistörajat Maanmittauslaitos, lupanro 326/MML/11. 6

7 2 ALUEEN NYKYTILA Lomakkeella kuvataan suunnittelualueen luonto sekä kosteikon perustamista ja kunnostamista rajoittavat ympäristöarvot tai piirteet. Tarkoituksena on osoittaa, millä alueilla kunnostus- ja hoitotoimenpiteet ovat perusteltuja. Alueen yleiskuvaus Lisätiedot Korkeus merenpinnasta 45,10 45,60 mmpy Kosteikon pohjan alue eri osissa Valuma-alueen laajuus ja ominaispiirteitä Kohteen vaaitus Eteläisen kosteikon valumaalue = 735 ha Pohjoisen kosteikon valuma-alue = 100 ha ei ole vaaitettu vaaituskojeella tasolaserilla GPS-mittauksella Eteläisen kosteikon valuma-alueesta ojitettua turvemaata on 568 ha (77 %) ha, kivennäismaata 85 ha (12 %), peltoa 67 ha (9 %) ja muita alueita 15 ha (2 %). Pohjoisen kosteikon valuma-alueesta ojitettua turvemaata on ha 25 ha (25 %) ja ojittamatonta turvemaata on 75 ha (75 %) Tasolasermittaus: ja (eteläi nen kosteikko, kuva 12), (tul vaaikana eteläisen kosteikon tulo-ojalla) ja (pohjoinen kosteikko, kuva 13). Mittaukset: J. Siekkinen. GPS-mittausta tehtiin eteläisen kosteikon alueel la muutamassa kohdi n (tulooja, tien pinta) Suunnittelualueen lähialueet ovat turvemaita ja siellä on ollut ennen ihmisen kuivatustoimintaa laajat suoalueet. Kivennäismaita on vain vähän ja nekin turvemaiden ympäröimiä. Suunnittelualueella on ollut kauan sitten Pikku Nuoluanjärvi. Maankohoamisen, peltoviljelyn, turvetuotannon ja metsätalouden ojitusten seurauksena järvi lähiseutuineen on kuivannut vähitellen. Laserkeilauskuvasta (kuva 6) erottuu Pikku Nuoluanjärven sijainti, laajuus ja muoto sekä korkeussijainti. Vanhan rantapenkan sijainti erottuu nykyäänkin maastossa etenkin pohjoisella kosteikolla. Eteläisen kosteikon pituusprofiiliin (kuva 11) on merkitty maanpinta ja kosteikon vedenpinnan tavoitekorkeus. Pikku Nuoluanjärven läpi on kaivettu leveä ja syvä kanava, jossa vesi virtaa kaakkoon ja kääntyy alueen itäpuolella pohjoiseen. Kanavan leveys pohjalta on 4 m ja vedenpinta kesäaikana 80 cm alempana kuin kosteikon pinta. Tämä kanava jakaa suunnittelualueen eteläiseen ja pohjoiseen kosteikkoon. Kevättulvalla vesi nousee kanavassa cm. Eteläiselle kosteikolle tulee valuma-vesiä laajalta etelä- ja lounaispuolella olevalta metsäojitusalueelta. Ojitusten vuoksi kevättulva ja kesäajan runsaat sateet nostavat veden pinnan nopeasti kosteikon länsipuolella kulkevassa pohjois-eteläsuuntaisessa ojassa. Ojavedet laskevat eteläisen ja pohjoisen kosteikon välissä olevaan kanavaan. Kosteikon eteläpuolella on hiekkatie, mikä ylittää läntisen ojan kosteikon lounaispuolella. Ojan ylityksen kohdalla on kaksi rumpuputkea, joista betoninen rumpuputki on syvällä ojan pohjassa ja hieman ylempänä 600 mm:n teräsputki. Eteläisellä kosteikolla kuivuneen järven vaikutus näkyy parhaiten sen länsiosassa, jossa puusto ei ole kasvanut märkyyden vuoksi (kuva 7). Sen sijaan siellä on kasvanut kitukasvuisen oloista alle 1,5 m pajukkoa ja pientä koivua. Luhtakasvillisuutta, kuten saroja, korpikastikkaa ja kurjenjalkaa esiintyy koko alalla. Luhdan ominaispiirteet ovat heikentyneet merkittävästi, koska pintavesien aiheuttama tulvavaikutus on puuttunut ympäröivien ojitusten vuoksi ja monin paikoin tiheä ja matala pajukko peittää laajoja alueita. Turvepaksuus vaihtelee cm:n välillä. Kosteikon itäpuolisko on kuivempaa, muuttunutta mätäspintaista turvemaata, jota luonnehtivat rahkasammalpinnat ja mätäspinnoilla laajalti kasvava karhunsammal. Puusto on ollut pääasiassa läpimitaltaan 5-20 cm koivua. Pohj oispuolen kosteikon val uma-alue on kokonaan turvepintaista maata. Kosteikkoa ympäröi luoteiskoillispuolella laaja ojittamaton isovarpuräme. Kosteikosta 300 m pohjoiseen on laaja metsäojitusalue, joka on kangasrämettä ja isovarpurämettä. Tällä hetkellä ojitusalueen vesiä ei tule kosteikolle. Sen vedenjakaja on itä-länsisuuntainen ja sen eteläpuolella vedet ohjautuvat ojitusalueen eteläreunassa olevaan kokoomaojaan ja edelleen kaakkoon. Vedenjakajan pohjoispuoliset ojavedet ohjautuvat pohjoiseen. Kosteikon lounaisreunalla (kanavan kaivuumaapenkereen vieressä) on kesälläkin vettä m levyisellä vyöhykkeellä (kuvat 9 ja 10). Tällä vyöhykkeellä on sara- ja ruoholuhtaa ja kasvillisuus peittää entistä järven pohjaa. Sarat ja kastikat peittävät vähintään 90 % kenttäkerroksen kasvillisuudesta. Kuivemmilla paikoilla on mätäspintaista rahka- ja karhunsammalkasvustoa, kun taas heinä- ja ruohokasvillisuus on vähäisempää. Puustossa on lähinnä 5-15 cm koivua ja kuollutta koivua on myös melko paljon. Vapo Oy:n mittausten mukaan alueen turvepaksuus vaihtelee cm. 7

8 Erityisarvot, jotka voivat vaikuttaa kosteikon perustamiseen tai kunnostamiseen Uhanalaisten lajien kyllä ei havaintoja alle 200 m:n etäisyydellä ei tietoa EU:n direktiivilajeja kyllä ei Suojelualue alle 200 m etäisyydellä Metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä Muinaisjäännöksiä alle 100 m etäisyydellä ei tietoa kyllä ei ei tietoa kyllä ei ei tietoa kyllä ei ei tietoa Pohjavesialue kyllä ei Lisätiedot tai tietolähde Lähde: sähköpostiviesti /suunnittelija Susanna Anttila, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Eteläisellä kosteikolla ei ole vettä keväällä kuin enintään cm siellä täällä pieninä plutaikkoina ja se ei ole soveliasta viitasammakon elinympäristöä. Pohjoisella kosteikolla vettä on keväisin kanavan varren kaivuumaapenkereen vieressä ja se on luhtakasvillisuuden peittämää ja avovettä on vain vähän. Tämä ei ole sellaista elinympäristöä, jossa J. Siekkinen on havainnut viitasammakoita muilla kosteikoilla. Sudenkorentoja ei ole kartoitettu. Direktiivilajeista kirjojokikorentoa (Ophiogomphus cecilia) on tavattu Oulussa (wwww.hatikka.fi, tarkistettu ), mutta sen elinympäristöä ovat pienet ja keskisuuret, hiekka- tai kivikkopohjaiset virrat, yleensä nopeasti virtaavat paikat ( Sirolampikorennosta (Leucorrhinia albifrons) on havainto Oulun seudulta, mutta sen elinympäristöä ovat suolammet, järvenlahdet ja muut seisovat vedet, myös hitaasti virtaavat joet ( Lähde: Paikkatietoikkuna.fi-verkkosivusto Lähde: Paikkatietoikkuna.fi-verkkosivusto Lähde: Paikkatietoikkuna.fi-verkkosivusto ei tietoa Virkistyskäyttöä tai siihen kyllä ei liittyviä rakenteita Erityisiä maisema-arvoja kyllä ei Muita erityispiirteitä kyllä ei Kohde sijaitsee 500 m:n päässä Vapo Oy:n Hirvilammesta, joka on 130 ha:n laajuinen, entiselle turvetuotantoalueelle tehty lintuvesikosteikko Kartoitustapa Huomionarvoinen lajisto ja muut keskeiset ominaispiirteet sekä luontokartoituksen tekijä(t) Kasvillisuus ja kasvisto Linnusto keskeiset alueet kartoitettu hajahavaintoja ei kartoitettu tehty seurantalaskentoja hajahavaintoja ei kartoitettu J. Siekkinen on tehnyt havaintoja kasvistosta ja kasvillisuudesta muun suunnittelun yhteydessä. Suunnittelualueella on tehty vesilintujen pistelaskentoja neljä kertaa kesässä v ja 2012: toukokuussa kahdesti parilaskenta, heinäkuun alussa poikuelaskenta ja elokuun alussa: Alueella on ollut neljä pistelaskentapaikkaa. Soidinaikana on havaittu pajusirkku, poikueaikana tavi (poikue keskiosan kanavassa), liro (varoitteleva pari), pensastasku (varoitteleva yks), pajusirkku (varoitteleva yks). Muu eläimistö kyllä ei Lisätiedot Laskennat teki J. Siekkinen. 8

9 ETELÄINEN KOSTEIKKO Valuma-alue 735 ha Kuva 4. Pikku Nuoluanjärven eteläisen kosteikon valuma-alue. Rajaustiedot on saatu metsäsuunnittelija Kyllikki Maarannolta (Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa) ja sen määrittämisessä on käytetty mm. metsäojituskarttoja. Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 326/MML/11. 9

10 Valuma-alue 100 ha POHJOINEN KOSTEIKKO Kuva 5. Pikku Nuoluanjärven pohjoisen kosteikon valuma-alue. Valuma-alueen määritys J. Siekkinen ja sen rajaamisessa on käytetty laserkeilausaineiston maanpinnan kaltevuuksia. Ojitusalue on määritetty kuuluvan valuma-alueeseen koska sen eteläreunassa olevasta kokoomaojasta johdetaan vedet uuden ojan avulla kosteikolle. Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 326/MML/11. 10

11 Kuva 6. Pikku Nuoluanjärven alueen laserkeilauskuva. Kartta saatu Kyllikki Maarannolta (Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa). 11

12 A A B B Kuva 7. Eteläinen kosteikkoalue. Kuvauspaikat on merkitty väärävärikuvaan. Kuva A: Kosteikkoalue on vanhaa Pikku Nuoluanjärveä, joka on kuivunut kokonaan. Puusto on hakattu pois Vapon toimesta huhtikuussa Länsiosa on ohutturpeista suota ja muuttunutta luhtanevaa. Kuvan kohdalle on suunniteltu matalaa pengertä. Kuvaussuunta pohjoiseen-itään. Kuva B: Hakkuiden jäljiltä kosteikolle on jäänyt alle 5 m korkeaa lehtipuun vesaikkoa ja pienempää pajukkoa. Niitä ei raivata pois, koska kaivuutöiden yhteydessä niiden määrä vähenee. Lisäksi kosteikolla voidaan jäljitellä majavan tulvittamaa vähäpuustoista aluetta. Veden noustessa lehtipuusto kuolee vähitellen. Vasemmalla oleva kanavan kaivuumaapengertä korotetaan ja vahvistetaan kosteikon reunapenkereeksi. Kuvaussuunta kaakkoon-etelään. Väärävärikuva Maanmittauslaitos, lupanro 326/MML/11, kuvat: J. Siekkinen/3.7. ja

13 A A,B B Kuva 8. Eteläisen kosteikkoalueen länsipuolella oleva tulo-oja. Kuvauspaikat on merkitty väärävärikuvaan. Kuva A: Tulva-aikana (kuva J. Siekkinen/ ) tien kohdan betonirumpu ja teräksinen rumpuputki ovat luultavasti osittain jäässä, jolloin vesi ei virtaa kunnolla niiden kautta. Vesi oli tien vasemmalla puolella (yläjuoksu = tien eteläpuoli) vaaituksen mukaan 60 cm korkeammalla kuin tien oikealla puolella ja vesi virtaa melkein tien yli. Kun kosteikon vedenpinta on tavoitetasossa (45,70 m+n60), tien oikealla puolella olevassa ojassa vedenpinta olisi silloin 8 cm alempana kuin kuvan tilanteessa. Kuva B: Tulvan jälkeen vesi laskee nopeasti alhaalle (kuva J. Siekkinen/ ). Väärävärikuva Maanmittauslaitos, lupanro 326/MML/11, kuvat: J. Siekkinen/3.7. ja

14 AB A B Kuva 9. Pohjoisen kosteikon länsiosa kanavan kohdalla. Kuva A: Kanavan kaivuumaat oli aikoinaan kasattu molemmille puolille penkereiksi, joille oli kasvanut tiheä leppävaltainen puusto. Tämä puusto hakattiin Vapon toimesta 4/2012 alueen muiden hakkuiden yhteydessä. Kuva B: Sama paikka Kanavan reunat ovat avoimet ja vanha Pikku Nuoluanjärven järviaukio on taas avoimempi. Kuvan keskellä (kanavan vasemmalla puolella) olevalle penkereelle on suunniteltu pohjoisen kosteikon uusi patopenger. Vasemmalla koivikko on kasvanut järven kuivumisen myötä. Puustoa ei kaadeta kosteikolta, vaan se jää pystyyn lahoamaan majavatulvikoiden tapaan. Kuvaussuunnat molemmissa kuvissa itään-kaakkoon. Väärävärikuva Maanmittauslaitos, lupanro 326/MML/11, kuvat: J. Siekkinen/ ja

15 A A B B Kuva 10. Pohjoisen kosteikon itäpuoli. Kuva A: Kuivunut järvenpohja on muuttunutta luhta- ja saranevaa, taustalla koivikkovaltaiset alueet ovat soistunutta EMT-tyypin metsää. Etualalla vettä ol isi toimenpiteiden jäl keen cm. Kuvaussuunta länteen-pohjoiseen. Kuva B: Itäpään luhtanevalla puusto on kuollutta ja kituvaa koivua. Luhtaalueella, lähellä kuvan oikeassa reunassa näkyvää pengertä on sateiden jälkeen jonkin verran vettä, mutta se kuivuu vähitellen, koska penkereeseen on kaivettu uoma veden ohjaamiseksi kanavaan. Suunnitelman mukaan kuvan etualalla veden tavoitekorkeus olisi cm suon pinnan yläpuolella ja puusto jäisi majavatulvikon tapaan veden saartamaksi. Kuvaussuunta koilliseen-kaakkoon. Väärävärikuva Maanmittauslaitos, lupanro 326/MML/11, kuvat: J. Siekkinen/ ja

16 3 KOSTEIKON PERUSTAMISEN TOIMENPITEET Lomakkeella kuvataan toimenpidealueet ja niillä tehtävät toimenpiteet riittävän yksityiskohtaisesti Perustamistapa kaivamalla patoamalla avoveden lisäys pintakasvillisuuden poistolla Tiiv istelmä tärkeimmistä toimenpiteistä Toimenpide Puuston poisto Tehdään 2 kosteikkoaluetta: pohjoinen ja eteläinen kosteikko Puustoa ei ole tarvetta poistaa Ohjataan metsäalueen ojavesiä molemmille kosteikoille Molempia kosteikkoja kaivetaan enintään 50 % vesialueen pinta-alasta ja kaivuu kohdistuu turpeeseen Kosteikkojen vedenkorkeuden säätelyyn ja tyhjentämistä varten rakennetaan kummallekin omat patolaitteet Tehdään molemmille kosteikoille keinosaaria Toimenpiteiden tav oite ja yksityiskohtainen kuvaus Vapo Oy on tehnyt kosteikon ja pengerten sekä eteläpuolen reunametsän alueella ainespuuhakkuuta harvesterilla ja kokopuukorjuuta energiapuukouralla varustetulla telakaivinkoneella huhtikuussa Puutavara kuljetettiin tienvarsille kuormatraktorilla. Siten tässä suunnitelmassa olevat ilmakuvat, jossa puustoa on suunnittelualueella, eivät vastaa nykytilannetta. ETELÄISELLÄ KOSTEIKOLLA tehtiin ainespuuhakkuuta, jossa hakkuutähteet jätettiin maastoon. Eteläisen ja pohjoisen kosteikon välissä olevan kanavan molemmilla puolilla olevilta kaivuumaapenkereiltä puusto korjattiin kokopuukorjuuna ja ne ovat tällä hetkellä avoimet. Hakkuiden jälkeen eteläisellä kosteikolla on 2-4 m pituista ja läpimitaltaan alle 5 cm lehtipuuta. Vesaikkoa ei ole tarkoitus raivata pois, koska pintaturpeen kaivuun yhteydessä sitä lähtee runsaasti pois ja myöhemmin veden noston seurauksena sitä kuolee vähitellen. Matala pajukko kosteikolla voi luoda suojapaikkoja vesilinnuille, joten se muistuttaa majavan luomia luontaisia tulvakosteikkoja. POHJOISEN KOSTEIKON al ueel ta puusto on poistettu vain kanavan kai vuumaapenkereiltä. Kosteikon muulta alueelta ei ole tarkoitus poistaa puustoa tai lehtipensaikkoa. Pohjoisreunalla on kaksi puustoista aluetta, joissa kasvaa läpimitaltaan 5-15 cm koivua ja yksittäin leppää yhteensä enintään 10 m 3 /ha. Suuri osa puista on kitukasvuisia ja niissä voi olla kuollut latvus. Koivut todennäköisesti kuolevat veden vaikutuksesta. Puusto ei haittaa merkittävästi kosteikkoa vesilintualueena. Myös tämä alue muistuttaa majavan luomaa tulvakosteikkoa. Patopenkereet ja patolaitteet Toimenpide A (ks. kuv a 14, s. 23): Pohjoiselle kosteikolle ohjataan vettä siitä 250 m pohjoiseen olevalta metsäojitusalueelta, joka on Vapon hallinnassa olevaa kiinteistöä. Ojalinjalta raivataan puut pois metsurityönä. Puusto on yleensä läpimitaltaan alle 10 cm ja se voidaan jättää maastoon. Tav oite Penkereistä tehdään sopivan matalia ja osalla alueesta loivasti mutkittelevia, jolloin ne sulautuvat maisemaan. Patolaitteet tehdään sellaisiksi, että ne ovat edullisia ja vaativat vain vähän huoltoa. Toimenpidenumerot viittaavat kuvaan 14, sivulla 23. ETELÄINEN KOSTEIKKO Toimenpide 1: Uusi patopenger. Tehdään uutta pengertä 600 m paikalta kaivetusta turpeesta. Pohjamaata ei kaiveta. Penkereen keskikohtaan tehdään heikosti vettä läpäisevä ydin kaivamalla kasvillisuus ja pintaturve pois 2 m:n leveydeltä. Sen tilalle laitetaan vierestä kaivettua hyvin maatunutta turvetta 50 cm maanpinnan yläpuolelle saakka. Penkereen muu osa tehdään paikalta otetusta turpeesta. Patopenkereen harjakorkeus tulee tasolle 46,20 m+n60. Penger tehdään päältä kolme metriä leveäksi ja luiskat kaltevuuteen 1:2 1:3 (kuva 15). On mahdollista, että kosteikon itäpuoliskoa kaivetaan hieman laajemmalta alueelta. Siinä tapauksessa penkereen sisäpuolelle kasataan kosteikolta kaivettua turvetta, mikä leventää penkereen 6-8 m leveäksi. Penkerettä maisemoidaan laittamalla sen päälle paikalta otettua pintaturvetta, mikä myös vähentää vesakoitumista. 16

17 Toimenpide 2: Kanav an eteläpuolen kaivuumaakasojen kunnostus patopenkereeksi. Nykyisin kaivuumaakasoilla on hakkuista johtuen runsaasti puiden kantoja ja pintakasvillisuutta. Kannot ja kasvillisuus poistetaan ja kasat muotoillaan patopenkereeksi ja niille nostetaan lisää maata. Kasat muodostavat matalan penkereen ja sitä voidaan käyttää uuden penkereen tukena siten, että uusi penger tehdään kaivuumaakasojen kosteikon puoleiselle osalle. Patopenkereen harjakorkeus tulee tasolle 46,20 m+n60. Kosteikon puolelta kaivetaan enintään 50 cm:n syvyydeltä turvetta, jota käytetään penkereen vahvistamiseen ja korottamiseen. Toimenpide 3: Patolaitteen rakennus v eden ohjaamiseen kosteikolta ja kosteikon tyhjennys. Patolaitteeksi rakennetaan kiviverhoiltu pohjapato, johon asennetaan puusta tehty tiivisteseinä (kuvat 16 ja 17). Patolaite rakennetaan kosteikon itäpäähän. Tiivisteseinä tehdään ponttilankuista, jotka painetaan kaivinkoneella yksitellen pystysuoraan patopenkereeseen. Valmiiseen tiivisteseinään sahataan lopuksi virtaamamitoituksen mukainen aukko tasoon 45,60 m+n60. Aukkoon voidaan laittaa vaakasuoraan helposti irrotettavat settilankut vedenkorkeuden säätelyä varten. Pohjapadon etu- ja takaluiskaan levitetään suodatinkankaat ja luiskat verhoillaan esim. seulanperäkivellä. Tällainen uoma on luonnonmukaisen näköinen. Pohjakynnyksen rakenne tehdään oletuksella, että sen yli ei ole tarvetta ajaa myöhemmin esim. traktorilla. Kosteikon tyhjentäminen ja kesannointi 4-6 v välein 1-2 v:n ajaksi edistää kosteikon palautumista hyväksi ruokailukohteeksi. Tyhjentämistä varten laitetaan läpimitaltaan 400 mm:n tyhjennysputki penkereen alle. Putken eteen laitetaan päätepato, jossa on sulkulevy. Toinen mahdollisuus on asentaa rumpuputkeen 90 asteen kulmassa oleva rumpuputki, jota kääntämällä kosteikon pohjalle kosteikko voidaan tyhjentää hallitusti vähitellen. Toimenpide 4: Tulv akynnys. Poikkeuksellisen suuria tulvia varten tehdään tulvakynnys (katastrofikynnys) kosteikon länsipäähän lähelle tulo-ojaa, jossa penger on sopivan matala. On myös mahdollista, että se tehdään uuden kaivettavan tulouoman yhteyteen, josta se erkanee kosteikon suojaojaan. Maanpinta nousee vähitellen etelää kohti, joten sitä voidaan käyttää tulvakynnyksenä sellaisenaan eikä rakentamisessa tarvita konetöitä tai patolaitteita. Tällöin tulvavesi voi virrata pintavaluntana patopenkereen eteläpuolen kuivatusojaan. Maanpintaa ei rikota kaivamalla. Kuivatusojan pää alkaa 10 m päästä ylivirtauskohdasta. POHJOINEN KOSTEIKKO Toimenpide 5: Uusi patopenger. Kosteikon itäpuoliskon pohjoisreunalle tehdään uusi patopenger, jonka pituus on 300 m. Patopenkereen harjakorkeus tulee tasolle 46,40 m+n60. Se tehdään samalla periaatteella kuin eteläisen kosteikon uusi patopenger (kuvattu toimenpiteessä 1). Toimenpide 6: kaiv uumaakasojen kunnostus patopenkereeksi. Nykyisin kaivuumaakasoilla on hakkuista johtuen runsaasti puiden kantoja ja pintakasvillisuutta. Kannot ja kasvillisuus poistetaan ja kasat muotoillaan patopenkereeksi ja niille nostetaan lisää maata. Kasat muodostavat matalan penkereen ja sitä voidaan käyttää uuden penkereen tukena siten, että uusi penger tehdään kaivuumaakasojen kosteikon puoleiselle osalle. Patopenkereen harjakorkeus tulee tasolle 46,40 m+n60. Kosteikon puolelta kaivetaan enintään 50 cm:n syvyydeltä turvetta, jota käytetään penkereen vahvistamiseen ja korottamiseen. Toimenpide 7: Patolaitteen asennus v eden ohjaamiseen kosteikolta. Patolaite rakennetaan kosteikon itäpäähän. Patolaite on virtaamansäätöpato ja siinä lähtöyhteenä toimiva 400 mm:n muovinen rumpuputki (kuva 18). Patolaite asennetaan penkereen kosteikon puoleiseen sisäreunaan ja rumpuputki sen jatkeena patopenkereeseen. Patolaitteen avulla kosteikon vedenpinnan korkeutta voidaan säädellä 80 cm:n välillä ja tyhjentää kosteikko tarvittaessa. Kesannointia varten kosteikko voidaan tyhjentää tarvittaessa (esim. 4-6 v välein). Toimenpide 8: Tulv akynnys. Poikkeuksellisen suuria tulvia varten pohjoisreunalle mitataan tasolaserilla tulvakynnys (katastrofikynnys), josta tulvavesi voi virrata pintavaluntana patopenkereen pohjoispuolen kuivatusojaan. Maanpinta nousee vähitellen rämettä kohti, joten sitä voidaan käyttää tulvakynnyksenä sellaisenaan 17

18 eikä rakentamisessa tarvita konetöitä tai patolaitteita. Maanpintaa ei rikota kaivamalla. Kuivatusojan pää alkaa 10 m päästä ylivirtauskohdasta. Mikäli tälle alueelle tehdään muuta kosteikon pohjan kaivuuta ja kaivuumaan kasausta penkereeksi, tulvakynnystä varten penkereeseen jätetään aukko. Tulo- ja lähtöuomien kaivuutyöt Allasmitoitus-ohjelman laskelman mukaan (taulukko 1) kun painekorkeus on 10 cm, tarvitaan 6,5 m leveä aukko kerran 20. vuodessa tapahtuvan tulvavesien ohjaamiseen. Siten tällaisen tulvakynnyksen kautta voi virrata kaikki huipputulvan vedet, vaikka virtaamansäätöpato olisi esim. tukossa. ETELÄINEN KOSTEIKKO Toimenpide 9: Veden ohjaus kosteikolle. Kosteikon länsipuolella olevasta ojasta kaivetaan uusi 80 m pitkä tulouoma kosteikon lounaiskulmaan. Uoman pohja kaivetaan tasoon 45,00 m+n60, jolloin se on nykyisen länsipuoleisen ojan tasolla ja n. 40 cm kosteikon maanpintaa alempana (tavoitevedenpintaan nähden -80 cm). Uoman leveys vaihtelee 3-6 m välillä ja se on loivasti mutkitteleva, jolloin se sulautuu maisemaan paremmin. Toimenpide 10: Pato nykyiseen ojaan. Kosteikon länsipuolella olevaan nykyiseen ojaan tehdään pato siihen kohtaan, josta alkaa uusi tulouoma kosteikolle. Padolla ohjataan valuma-alueelta tulevat ojavedet kosteikolle. Tulo-uomasta tehdään loivasti mutkitteleva ja vaihtelevan levyinen, millä parannetaan luonnonmukaisuutta. Tulouomasta ohjataan vettä kosteikolle vasta sitten, kun kosteikon rakennustyöt ovat valmistuneet. Toimenpide 11: Kiintoaineen laskeutussyvänne. Laskeutussyvänne kaivetaan uuteen tulouomaan vähän ennen kuin uoma tulee kosteikolle (toimenpidekartassa tumman sininen alue). Syvänteen pohja kaivetaan tasolle 44,00 m+n60 (-160 cm vedenpinnan tavoitekorkeudesta). Pohjalta se on 3 m leveä ja 10 m pitkä. Kaivuumaat levitetään reunapenkereeseen ja kasataan vieressä itäpuolella olevaan lintujen tarkkailukumpareeseen. Pohjapadon kivetty takaluiska päättyy penkereen vieressä, sen ulkopuolella (itäpuolella) olevaan kuivatusojaan. Kuivatusoja laskee kanavaan. POHJOINEN KOSTEIKKO Toimenpide 12: Pohj oispuolen ojitusalueen v esien ohjaus kosteikolle. Kosteikosta 250 m pohjoiseen, kokoomaojaan tehdään pato ja siitä kaivetaan uusi oja (pit. 270 m) kosteikon keskiosan pohjoisreunaan. Pato ohjaa vedet uuteen ojaan. Toinen oja (pit. 50 m) kaivetaan lähellä kosteikkoa olevan ojitusalueen kärjestä. Kosteikon muut kaivuutyöt Patolaitteen rumpuputki tulee kanavaan, joten erillistä lähtöuomaa ei tarvitse tehdä. Toimenpide 13: Eteläisen kosteikon suojaoja. Kaivetaan loivasti mutkitteleva suojaoja (pit. 450 m) reunapenkereen ja harvennetun metsän väliin. Kaivuumaat kasataan ojan pohjoispuolelle rakennettavaan patopenkereeseen (eteläpuolen metsäalueen vedet pääsevät ojaan). Ojan keskilinja on 5 m penkereen ulkoreunasta. Toimenpide 14: Pohj oisen kosteikon suojaoja. Kaivetaan loivasti mutkitteleva suojaoja reunapenkereen ja soistuneen metsän väliin. Kaivuumaat kasataan ojan eteläpuolelle rakennettavaan patopenkereeseen (pohjoispuolen soistuneen metsäalueen vedet pääsevät ojaan). Ojan keskilinja on 5 m penkereen ulkoreunasta. Toimenpide 15: Eteläisen kosteikon keinosaaret. Saarista tehdään m 2 laajuisia. Niihin tarvittava maa-aines otetaan paikalta kaivetusta turpeesta matalana kaivuuna. Kaivuukohdista tehdään matalia ja loivareunaisia syvennyksiä. Ne luovat syvyydenvaihtelua muutoin tasaiseen suonpohjaan, mikä on myös vesilintujen ravinnonhankinnan kannalta suotuisaa. Myös saarista tehdään loivareunaisia ja matalia. Osa saarista tehdään pitkänomaisiksi reunalta keskelle päin, jolloin ne ohjaavat kosteikon veden kiertoa mutkittelevaksi ja toisaalta estävät oikovirtauksia. Saaria tehdään keskiosiin, jossa vesilinnut voivat lepäillä paremmin rauhassa. Toimenpide 16: Tarkkailukumpareet. Molemmille osa-alueille tehdään 3 kumparetta kosteikon reunaosiin lintujen havainnointia varten. Kumpareet tehdään 3 m:n korkuisiksi ja yläosaltaan niin laajoiksi, että siellä voi olla vähintään 4 henkilöä 18

19 kerrallaan. Kumpareet kasataan paikalta kaivetuista turvemaista ja maisemoidaan ainakin osittain pintaturpeella. Muut työt Toimenpide 17: Eteläisen kosteikkoalueen syv entäminen kaivamalla. Mikäli hankkeessa riittää resursseja, eteläistä kosteikkoa kaivetaan lähinnä sen itäosasta cm syvemmäksi. Kaivuu kohdistuu vain pintaturpeeseen. Työhön voidaan kokeilla kaivinkoneen ja puskutraktorin yhdistelmää: kaivinkone kaivaa maan kasoiksi, jonka puskutraktori työntää kosteikon reunapenkereen kohdalle. Tämän jälkeen tehdään maisemointityöt. Toimenpide 18: Eteläisellä kosteikolla rumpuputki tulo-uomaan. Kosteikkoalueen lounaispuolella olevaan tien alitukseen laitetaan teräksinen läpimitaltaan 300 mm ja pituudeltaan 9 m rumpuputki. Putki asennetaan 1 % kaltevuuteen siten, että lähtöpään (tien pohjoispuolella) alareuna asennetaan tasoon 45,80 m+n60 (= +10 cm tavoitevedenpintaan nähden) ja tulopää tasoon 45,87 m+n60 (+17 tavoitevedenpintaan nähden). Oletuksena on, että talvella ojan jäätyessä putkeen jäisi vedestä ja jäästä vapaata tilaa. Keväällä sulamisvedet pääsisivät purkautumaan ainakin osittain avoimesta putkesta ojaan ja nopeuttaen sen sulamista ja alapuolella olevien putkien läpivirtaamaa. Putken alle kaivantoon laitetaan suodatinkangas. Tällä asennuskorkeudella tulisi peitesyvyydeksi 40 cm tien pintaan (46,56 m+n60) nähden. Tällä kohdin on nykyisin läpimitaltaan 600 mm kuumasinkitty kierresaumattu teräsputki sekä 500 m betoninen rumpuputki. Betonirumpu on kuitenkin jo painunut osittain ojan pohjaan, joten sen läpivirtaamakyky ei vastaa putken halkaisijaa. Toimenpide 19a Infotaulu ja 19 b opastev iitta. Eteläisen kosteikon kaakkoisosaan, lähelle reunapengertä, laitetaan Life-hankkeen infotaulu ja tarvittaessa muut infotaulut. Lisäksi eteläpuolella olevaan tienvarteen laitetaan kaksi opasteviittaa. Itäinen viitta laitetaan ajotiellä olevan levennyksen kohdalle, johon voidaan myös pysäköidä autot. Viitoilla ohjataan kulku tieltä kosteikolle. Toimenpide 20: Kulku-uran merkintä. Merkitään tieltä kulkureitit paaluilla etel äi sel le kosteikol le. Paalut tehdään kosteikol le hakkui sta jääneistä läpimitaltaan 7-10 cm:stä puista, joiden päät maalataan esim. keltaiseksi. Luonnonpurossa kalan kulun varmistaminen Vesi- ja maaalueiden pinta-alat ja veden syvyydet Kuiv atustilanne Toimenpide 21: Ojien yli kulkua varten rakennetaan kulkusillat kuuteen kohtaan. Neljään eteläisimpään ojan ylitykseen laitetaan kaksi kyllästettyä lankkua vierekkäin ja niiden alle tukilankut. Kosteikkojen välissä olevan kanavan ylitys tehdään mahdolliseksi itä- ja länsipäästä. Kantavaksi rakenteiksi laitetaan kaksi kyllästettyä pylvästä niiden päälle poikittain kyllästetyt laudat. Kosteikoilla ei ole luonnonpuroja. Pohj oisen kosteikon pinta-ala 4,0 ha, josta arvioituna: 2-19 cm:n syvyistä vettä 1,0 (25 %) cm:n syvyistä vettä 2,5 (62,5 %) kuivaa maata, kuten penkereitä ja tasannealueita 0,5 ha (12,5 %) Eteläisen kosteikon pinta-ala 5,2 ha, josta arvioituna: 2-19 cm:n syvyistä vettä 0,5 (n. 10 %) cm:n syvyistä vettä 4,2 (n. 80 %) kuivaa maata, kuten penkereitä ja keinosaaria 0,5 ha (n. 10 %) Vaikutukset kosteikon lähellä olevien naapurikiinteistöjen kuivatustilanteeseen Toimenpiteillä ei ole vaikutusta naapurikiinteistöjen kuivatustilanteeseen, koska kosteikon ympäristössä on kuivatusojia. 19

20 720 m: kanavan vesipinta 260 m: kosteikko alkaa 200 m: uusi oja kosteikolle alkaa m:tien pinta 700 m: pohjapato+tiivisteseinä m:vapon kiinteistöjä 0-40 m:taimikon maanpinta kiinteistöllä HARJAPÄÄ (om. Harjapää Aino Emilia ja Harjapää Matti Johannes) Korkeus (m +N60) 46,80 46,70 46,60 46,50 46,40 46,30 46,20 46,10 46,00 45,90 45,80 45,70 45,60 45,50 45,40 45,30 45,20 45,10 45,00 44,90 44,80 44,70 44,60 44,50 44,40 44,30 44, m:tien pinta n m: Vapon kiinteistö m: uusi oja kosteikolle alkaa Kuva 11. Eteläisen kosteikon pituusprofiili. Sininen viiva osoittaa veden pinnan korkeutta, kun kosteikko on rakennettu valmiiksi ja veden pinnan korkeus on säädetty tiivisteseinän aukon harjan korkeudella. Vedenpinnan taso on kuvattu teoreettisella tasolla samaksi koko matkalla lähtökohdan tulo-ojasta (0 m) aina tiivisteseinän aukon harjal le (700 m) saakka. Aukon korkeutta voidaan säätää setti lankui lla tasol la 45,50 45,90 m+n60. Vihreä viiva osoittaa maanpinnan tasoa yksityisen omistamalla kiinteistöllä ja sen jälkeen Vapon kiinteistöllä laskuojien vieressä olevalla nykyisellä maanpinnalla ja kosteikkoalueen maanpinnalla. Ojan varsien pengerrysten, kosteikon kiintoaineksen laskeutussyvänteen tai muita kosteikon kaivuu- ja kasausalueita ei ole huomioitu näissä korkolukemissa. Ilmakuva Maanmittauslaitos, lupanro 326/MML/ Etäisyys (m) Maanpinta (m+n60) Veden tavoitetaso (m+n60) 700 m: tiivisteseinän aukon harjan tavoitetaso on 45,60 m+n60, jolloin 10 cm:n painekorkeudella (=45,70 m+n60) pato läpäisee 0,284 m3/s 260 m: kosteikko alkaa 720 m: kanavan vedenpinta m: Kiinteistö HARJAPÄÄ (om. Harjapää Aino Emilia ja Harjapää Matti Johannes)

21 ojan vesipinta -98, ojan pohja -133 suo -39 suo -46 suo -41 kanavan vesipinta -107, kanavan pohja -137 suo -39 (45,31 m+n60) ojan vesipinta -65, ojan pohja -87 (44,83 m+n60) ojan vesipinta -29, metsämaa +34 tien pohjoispuoli: ojan pohja -82 peltisen rumpuputken yläreuna -7 suo -29 suo -8 suo -29 suo -18 suo -27 suo -27 suo -43 suo -38 suo -38 VEDEN PINNAN TAVOITETASO 0 (=45,70 m+n60) suo -39 suo -39 kanavan vesipinta -114, kanavan pohja -144 suo -30 kanavan vesipinta -114, kanavan pohja -147 suo -43 suo -32 suo -35 kanavan vesipinta -125, kanavan pohja -170 tien eteläpuoli: ojan pohja -87 peltisen rumpuputken yläreuna +9 metsämaa +70 tie+107 tie+125 metsämaa +29 (45,99 m+n60) tie+86 (46,56 m +N60) tie+122 tie+120 suo -24 suo -27 suo -33 suo -36 suo -28 suo -19 suo -32 suo -32 suo -22 suo -42 suo -30 taimikko+97 metsämaa +103 metsämaa +71 metsämaa +80 kokoomaojan pohja -29, ojan vesipinta -4 ( ) etelästä tulevan sarkaojan pohja +18 suo -10 suo -25 suo -27 suo -25 suo -10 idästä tulevan sarkaojan pohja -20 taimikko+76 (46,46 m+n60) metsämaa +100 Kuva 12. Eteläisen kosteikkoalueen ympäristön pintoja suhteessa vedenpinnan tavoitetasoon. Vedenpinnan tavoitetaso on +45,70 m+n60. Etumerkillä varustettu luku on cm:nä suhteessa tähän tasoon. Osassa on sulkeiden sisällä korkeuslukema N60-järjestelmässä. Ilmakuva Maanmittauslaitos, lupanro 326/MML/11. 21

22 Kokoomaojan paikka, josta uusi oja etelään kosteikolle (ilmakuva ei yllä risteyskohtaan: metsämaan (kangasrämeen) pinta +93, ojan pohja +32 isovarpurämeen pinta +75 soistuneen maan (ajouran) pinta +40 (46,40 m+n60) suon pinta -20 mättäiden yläosa -5 soistuneen maan (ajouran) pinta +55 suon pinta +74 taimikon pinta +97, ojan pohja +53 isovarpurämeen pinta +67 taimikon pinta +95 (46,95 m N60), ojan pohja +60 soistuneen maan (ajouran) pinta +21 isovarpurämeen pinta +80 suon pinta -10 suon pinta -44 suon pinta -53 mättäiden yläosa -33 Penkereen yläreuna +35 kanavan vesipinta -106 (44,94 m N60), suon pinta 0 (46,00 m N60) suon pinta -23 VEDEN PINNAN TAVOITETASO 0 (=46,00 m+n60) suon pinta -30 mättäiden yläosa Kuva 13. Pohjoisen kosteikkoalueen ympäristön pintoja suon pinta -30 suhteessa tavoitevedenpinnan suon pinta -36 (45,64 m N60) tasoon 46,00 mmpy. Vedenpinnan tavoitetaso on +46,00 m N60. Etumerkillä varustettu luku on cm:nä suhteessa tähän tasoon. Osassa on sulkeiden sisällä korkeusl ukema N60-järjestelmässä. Ilmakuva suon pinta -51 (45,49 m N60) Maanmittauslaitos, lupanro 326/MML/11. Penkereen yläreuna +40 (46,40 m N60) soistuneen maan (ajouran) pinta -6 soistuneen siemenpuumännikön pinta -9 soistuneen siemenpuumännikön pinta -14 isovarpurämeen pinta +54) soistuneen lehtipuuvaltaisen alueen maan pinta -14 soistuneen lehtipuuvaltaisen alueen maan pinta -19 soistuneen siemenpuumännikön pinta (reunimmaisen siemenpuumännyn tyvellä) -6 isovarpurämeen pinta +26) soistuneen siemenpuumännikön pinta (reunimmaisen siemenpuumännyn tyvellä) -18 suon pinta -37 suon pinta

23 12. Kokoomaojaan pato ja siitä uusi oja kosteikolle (pit. 270 m, lähtökohta ei näy ilmakuvalla) 2. Kanavan kaivuumaakasoj en kunnostus patopenkereeksi. Harjakorkeus 46,30 m+n Uusi patopenger. Harjakorkeus 46,20 m+n60 4. Tulvakynnys. Tasolla 46,00 m+n60) Veden syv yys alle 20 cm Veden syv yys cm 6. Kanavan kaivuumaakasoj en kunnostus patopenkereeksi. Harjakorkeus 46,60 m+n Veden ohj aus kosteikolle: uusi tulouoma, kaivetaan ja pengerretään 12. Pato nykyiseen ojaan: ohjataan vedet uuteen tulouomaan 15. Keinosaaret 11. Kiintoaineen laskeutussyvänne ETELÄINEN KOSTEIKKO: VEDEN PINNAN TAVOITE- TASO =45,70 m+ N60 POHJOINEN KOSTEIKKO: VEDENPINNAN TAVOITETASO =46,00 m+ N60 A. Ojalinjan raivaus metsurityönä 12. Uusi oja (pit. 50 m) ojitusalueen eteläkärjestä kosteikolle 8. Tulvakynnys: leveys 6,5 m, tasolla 46,40 m+n60) 5. Uusi patopenger. Harjakorkeus 46,40 m+n Pohjoisen kosteikon suojaoja 7. Veden ohj aus kosteikolta: patolaitteena virtaamansäätöpato settilankuilla 16. Tarkkailukumpareet 13. Eteläisen kosteikon suojaoja (kaivuumaat pohjoispuolen patopenkereeseen) 18. Lisätään teräksinen, läpim. 300 mm rumpuputki Kuva 14. Pikku Nuoluanjärven kosteikolle suunnitellut toimenpiteet. Selosteen edessä oleva vahvennettu kirjain tai numero viittaavat kappaleessa 3 Kosteikon perustamisen toimenpiteet mainittuihin toimenpiteisiin. Ilmakuva Maanmittauslaitos, lupanro 326/MML/11. 19a. Kosteikon infotaulu 19b. Kosteikon opasteviitta 21. Pitkospuut ojan ylityksiin 3. Veden ohj aus kosteikolta ja kosteikon tyhjennys. Patolaitteena kiviverhoiltu pohjapato, jossa irrotettavilla settilankuilla varustettu tiivisteseinä. Aukon harja tavoitekorkeudella 45,70 m+n60, säädettävissä irrotettavilla settilankuilla tasoilla 45,50 45,90 m+n60). Luiskat kiviverhoiltu. Kosteikon tyhjennys 200 mm:n rumpuputkella 17. Kosteikon syventäminen cm:llä 20. Paaluilla merkitty polku kosteikolle 23

24 Kuva 15. Turpeesta rakennettuja matalia patopenkereitä. Ylhäällä: Patopenkereeseen kaivettu materiaali muodostaa syvänteitä, mikä monipuolistaa tasaista suon pintaa ja jonne vesiselkärangattomat voivat hakeutua talveksi. Toisaalta kaivamattomilla kohdilla säilyy kasvipeite, mikä on eduksi vesieliöyhteisöjen muodostumisessa ja vesiensuojelussa. Alhaalla: Turpeesta tehty patopenger on maisemoitunut vuoden kuluttua rakentamisesta. Patopenkereen oikealla puolella kosteikon vesipinta on korkeammalla, joten turvepenger pitää hyvin vettä. Penkereen vasemmalla puolella oleva vesi on edellisten päivien sateiden tulosta. Tällaisia penkereitä voidaan tehdä myös Pikku Nuoluanjärvelle. Oikealla: Pikku Nuoluanjärven eteläisen kosteikon patopenkereen poikkileikkaus. Pohjoiselle kosteikolle tehdään penger samalla periaatteella. Valokuvat Pudasjärven Välitalon kosteikolta, J. Siekkinen 6. ja ja

25 Taulukko 1. Pikku Nuoluanjärven eteläisen kosteikon kiviverhoillun pohjapadon patoaukon ja pohjoisen kosteikon settilankuilla varustetun virtaamasäätöpadon mitoitus. Laskennassa on käytetty insinööri Jouko Hämäläisen (Suomen metsäkeskus, Pohjois-Savo) Allasmitoitus-ohjelmaa. Kosteikon lähtötiedot: Eteläinen kosteikko Pohj oinen kosteikko Valuma-alue F (järviä ei ole) 735 ha 100 ha Keskiylivaluma MHq 230 l/s/km l/s/km 2 Keskiylivirtaama MHQ 230 l/s 230 l/s (0,23 m 3 /s) Kerran 20. vuodessa tapahtuva ylivirtaama HQ l/s (3,212 m 3 /s) 437 l/s (0,437 m 3 /s) Eteläisen kosteikon kiviverhoiltuun pohjapatoon asennettavan tiivisteseinän patoaukon mitoitus Purkautumiskerroin u 0,53 Padon harj an vaakasuora pituus (m) b 4,0 Luiskakaltevuus 1 : 1 Painekorkeus (m) h 0,38 Alapuolinen luiskakaltevuus 1 : 3 Verhoilukivien halkaisija dtod (m) d 0,15 (h+d/6) 0,41 Virtaama patometrille (m 3 /s*m) q 0,40 Virtaama luiskien kohdalla (m 3 /s) Q2 0,131 Veden nopeus aukossa (m/s) v max 0,98 VIRTAAMA, laskettu (m 3 /s) Q = 1,744 suunnitellun padon v irtaaman läpäisykyky. Tämän arv on pitäisi olla vähintään VIRTAAMA HQ suunniteltu arvon suuruinen. Jotta virtaaman läpäisy kyky HQ 20 saavutetaan, täytyy hyväksyä suurempi painekorkeus ja/tai rakentaa tulvakynnys VIRTAAMA, suunniteltu HQ (m 3 /s) Qsuunn 1,690 normaali kevättulva VIRTAAMA, suunniteltu HQ 20 (m 3 /s) Qsuunn 3,211 suuri kevättulva, kerran 20. v esiintyvä Pohj oisen kosteikon v irtaamasäätöpadon mitoitus Renkaan halkaisija (m) d 0,6 Purkautumiskerroin u 0,52 Padon harj an pituus (m) b 0,60 aukon kehän mitta kohtisuoraan v irtausta vastaan (huomioitu kaiv on puolipy öreä muoto) Painekorkeus (m) h 0,40 v eden korkeus hieman aukon etupuolella (= paljonko v esi v oi nousta aiheuttamatta haittaa ) Virtausnopeus ylävirran puolella (m/s) v 0,21 nopeus y läv irran puolella ennen patoa Supistumakohtien määrä n 0 0=koko kehä y lisyöksynä, 2=sektori ylisyöksynä Aukon ja pilarien muotokerroin f 1 Tehopituus (m) 0,6 VIRTAAMA HQ 20, laskettu (m 3 /s) Q = 0,23 suunnitellun padon v irtaaman läpäisykyky. Tämän arvon pitäisi olla vähintään VIRTAAMA HQ suunniteltu arvon suuruinen. Jotta virtaaman läpäisykyky HQ 20 saav utetaan, täytyy hyväksyä suurempi painekorkeus ja/tai rakentaa tulvakynnys VIRTAAMA HQ, suunniteltu (m3/s).) Qsuunn 0,23 teoreettinen, kerran v uodessa tapahtuva ylivirtaama. VIRTAAMA HQ 20, suunniteltu (m3/s).) Qsuunn 0,437 teoreettinen, kerran 20. v uodessa tapahtuva ylivirtaama. 25

26 1 1,5 m 1:2 3 5 m (patopenger) 1:3 1:4 v eden v irtaussuunta Suodatinkangas Kiviverhoilu. Tehdään läpimitaltaan 5 30 cm seulotusta kivestä. Kerrospaksuus 30 cm (ei ole traktorilla y liajettava) Tiivisteseinä vesiponttilankusta. Seinässä on aukko ja siinä settilankut v aakasuorassa, joilla säädetään padon harjan korkeus ja lähtöveden taso. Kuva 16. Pikku Nuoluanjärven eteläisen kosteikon kiviverhoiltu pohjapato: Irrotettavien settilankkujen avulla veden pintaa voidaan säädellä tasoilla 45,40 45,80 m+n60 mmpy. Tiivisteseinä asennetaan kiviverhoiltuun, turpeesta tehtyyn patopenkereeseen. Piirrokset J. Siekkinen/

27 Kuva 17. Tiivisteseinällä varustettu kiviverhoiltu pohjapato: Yl äkuva: Kotiseutukosteikko Li fe hankkeessa rakennettiin Pyhäjärven Vähä-Komul le val miiseen penkereeseen vesiponttilankui sta ti ivistesei nä tammikuussa Kiviverhoilu tehtiin sen jälkeen. Tällainen rakenne on suunniteltu myös Pikku Nuoluanjärven eteläiselle kosteikolle. Alakuva: Sama pohjapato valmiina. Vesi virtaa aukosta kiviverhoilun pohjapadon kautta, tiivisteseinässä on settilankkuja paikoillaan. Aukon keskellä pystyssä olevien lankkujen tarkoitus on tukea settilankkujen muodostamaa seinämää. Kuvat J. Siekkinen/13.1. ja

28 Kuva 18. Virtaamansäätöpato settilankuilla: Yl hääl lä: patol ai te ja lähtöyhteenä oleva rumpuputki asennetaan kivennäismaasta rakennetulle alustalle ja putken sivustat tiivistetään täytön aikana hyvin. Keskellä: suodatinkangas asennetaan huolellisesti etenkin sen etureunaan. Alhaalla: settilankuilla säädetään sopiva vedenkorkeus ja ne poistamalla kosteikko voidaan tyhjentää. Kuvat J. Siekkinen/ ja

29 4 HANKKEEN HAITTOJEN ARVIOINTI Lomakkeella kuvataan hankkeen haittojen ja uhkatekijöiden vaikutuksia luontoon, ympäristöön, käyttöön suunnittelualueella tai sen ulkopuolella. Tavoitteena on tunnistaa haitat ja suunnitella toimenpiteet niiden ehkäisemiseksi. Haittatekij ä Toimenpiteet haitan v ähentämiseksi Valuma-alueelta tulevat poikkeuksellisen suuret tulvavedet nostavat eteläisen kosteikon vedenpintaa aiheuttaen haittaa naapurikiinteistöille Mahdolliset viitasammakon elinympäristöt häviävät vedennoston seurauksena. Kuivatustilanne naapurikiinteistölle on selostettu kappaleessa 3 Kuivatustilanne Kosteikon patolaitteet tulvakynnyksineen on mitoitettu kerran 20. vuodessa tapahtuvan tulvan mukaiseksi, siten että tulvavesi voi virrata tulvakynnyksen kautta kosteikon eteläpuolella olevaan suojaojaan. Viitasammakoista ei ole tehty varmuudella havaintoja kosteikolta. Toimenpiteiden seurauksena kosteikoille tulee laajoja ja eri syvyisiä vesialueita, jotka voivat olla potentiaalisia viitasammakon elinympäristöjä. Kosteikolla on jo nykyisin kosteaan ja avovesiympäristöön sopeutunutta kasvillisuutta, mikä edistää viitasammakoiden uusien elinympäristöjen muodostumista. Kaivinkoneessa tapahtuu öljyvuoto, jolloin öljyä valuu Vuolijokeen. Viitasammakoiden siirtyminen kosteikkojen ja niiden välissä olevan kanavan kautta kuten tähänkin asti. Kaivinkoneessa on öljyntorjunnan varalle imeytystarvikelaukku ja koneen kuljettaja tietää miten toimia öljyvahingon sattuessa. 5 SEURANNAT, RIISTANHOITO JA METSÄSTYS Toimenpide Tav oite Lisätiedot ja vastuutaho Vesilintuseuranta Mitata kosteikon luontaisten ravintovarojen vaikutuksia vesilinnustoon ja tuottaa vertailuaineistoa erilaisten kunnostushankkeiden vaikuttavuudesta. Kosteikolle on perustettu neljä vesilintujen laskentapistettä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ohjeiden mukaisesti. Laskentaohjelma: toukokuussa parilaskennat (2 kpl), poikuelaskenta ja kertymälaskenta. Laskentoja on tehty ennen kosteikon perustamista 3 kertaa v (Suomen riistakeskuksen toimesta) ja niitä tehdään v elokuuhun asti. Vertailukelpoisten laskentatulosten saamiseksi vesilintujen mahdollista ruokintaa ei saa aloittaa kosteikolla ennen elokuun alkupuolella tehtävää kertymälaskentaa eikä se saa vääristää seuraavana keväänä tehtävän parilaskennan tuloksia. Hoitoseuranta Seurata patorakenteiden ja penkereiden kuntoa ja toimivuutta sekä tulo- ja lähtöuoman veden virtauksen ja patolaitteiden toimivuutta Vastuutaho: paikallinen metsästysseura tai Suomen riistakeskus Paikalliselle toteuttajataholle annetaan tarvittaessa lisäohjeita kosteikoin toiminnan ja tuottavuuden ylläpidon kannalta tärkeiden hoito- ja kunnossapitotöiden toteuttamisesta Pienpetojen pyynti Motivoida paikallisia kosteikonhoitajia lisäämään vierasperäisiin pienpetoihin kohdistamaa pyyntipainetta kosteikoilla ja niiden lähiympäristöissä Alueella pyritään pyytämään pienpetoja vähintään hankkeen ajan v loppuun asti. 29

30 Vesilintumetsästys Seurata vesilintujen metsästyskuolleisuutta saalisseurannalla. Tietoja käytetään arvioitaessa metsästyksen vaikutuksia ja mitoitettaessa kestävä metsästysverotus (saalisverotus on suhteessa kosteikon vesilintutuottoon) Suomen riistakeskuksen Pohjoismainen supikoira Life hanke (vv ) voi edistää paikallisen tason pienpetopyyntiä hankkeen mukaisilla tavoitteilla ja toimenpiteillä (esim. loukkujen toimittaminen) Life-hankkeen vastuuhenkilö: Kenttäassistentti Juha Mäkimartti, Suomen riistakeskus Jos alueella metsästetään, metsästysoikeuden haltija pitää kirjaa kosteikkokohteelta metsästyskauden aikana ( ) aikana saadusta vesilintusaaliista lajeittain vuoden 2015 loppuun saakka. Vastuutaho: paikallinen metsästysseura tai Vapo Oy Pesäpöntöt Pesimispaikka Laitetaan kosteikolle vähintään neljä telkänpönttöä. Vastuutaho: paikallinen metsästysseura tai Vapo Oy Riistapelto Ruokailualue Tehdään tarpeen mukaan 6 VIESTINTÄ Lomakkeella kuvataan toimenpidealueelle suunniteltu viestintä. Viestintä Ajankohta Kotiseutukosteikko Life+ Toimenpiteiden jälkeen kosteikolle. Taulun sijainti kyllä ei hankkeen opastetaulu sovitaan kiinteistön omistajan kanssa. Tiedote lehdistölle kyllä ei Noin 1 vk ennen toimenpiteiden aloitusta Ilmoitus kuntaan kyllä ei Noin 1 vk ennen toimenpiteiden aloitusta Ilmoitus lähialueen asukkaille kyllä ei Lähellä ei ole asutusta Ilmoi tus al ueelliseen ELYkeskukseen Muu taho kyllä ei kyllä ei Noin 1 vk ennen toimenpiteiden aloitusta Liminganlahden luontokeskus (valtakunnallinen kosteikkokeskus) 30