Kiimanevan kosteikon toimenpidesuunnitelma

Transkriptio

1 Kiimanevan kosteikon toimenpidesuunnitelma Suomen riistakeskus, Kotiseutukosteikko Life+ Riistasuunnittelija Timo Niemelä

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen perustiedot Toimenpiteiden yleiskuvaus ja tavoitteet Kosteikon sijainti Toteutus-, hoito- ja rahoitusvastuut Kosteikon perustamista varten hankitut suostumukset Osallistaminen Suunnittelualueen tila Alueen yleiskuvaus Suojelualueet ja muut luontoarvot Pohjavesialueet Muinaisjäännökset Ojitus- ja perkausyhtiöt sekä uuden vesilain mukaiset vesioikeudelliset yhteisöt Toteutus Kosteikon yksilöity toteutustapa ja aika Kosteikon mitoitustiedot Selvitys kosteikon vaikutusalueesta ja padotuskorkeuksista Kosteikon perustamiseksi tarvittavat patorakenteet ja -laitteet Selvitys kosteikkoalueen rakenteesta Puuston ja kasvillisuuden käsittely kosteikon lähiympäristössä Hankkeen vaikutusten arviointi Kosteikon perustamisen vaikutukset vesi- ja ympäristönsuojelulain näkökulmasta Arvio vedennoston vaikutuksista viljelyksille ja lähiympäristön muulle maankäytölle Natura-arvioinnin tarveharkinta Kosteikon seurannat ja jatkohoito Kosteikon hoitoseuranta ja jatkohoidon järjestäminen Pienpetojen pyyntisuunnitelma Vaikuttavuusseurannat Vesilintulaskennat Saalisseuranta osana riistavarojen kestävän käytön ohjausta Hankkeen kustannusarvio Hankkeen toteuttamiseksi tarvittavat viranomaisluvat Paikallisen ELY-keskuksen lausunto hankkeesta Hankkeen luvanvaraisuus Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maisematyölupa Liitteet 1-4

3 1 1 Hankkeen perustiedot 1.1 Toimenpiteiden yleiskuvaus ja tavoitteet Siikaisten kunnassa sijaitsevan Ruohomäki 1 tilan maille on tarkoitus perustaa monivaikutteinen kosteikko patoamalla (kuvat 1 ja 2). Toimenpiteiden tavoitteena on lisätä vesilinnuille soveltuvien poikue-elinympäristöjen määrää sekä edistää luonnon monimuotoisuutta ja parantaa vesiensuojelua. Kosteikko kuuluu Suomen riistakeskuksen valtakunnallisessa Kotiseutukosteikko Life+ - hankkeessa rakentuvaan vesilintu- ja kosteikkoelinympäristöjen hoidon mallikohteiden verkostoon. 1.2 Kosteikon sijainti Lääni: Länsi-Suomi Maakunta: Satakunta Kunta: Siikainen Kylä: Leväsjoki Kiinteistöt: Ruohomäki 1 ( ) Keskipisteen koordinaatit (ETRS-TM35FIN) N: , E: Peruskarttalehden numero(t): C1 Kuva 1. Kohteen sijainti ja lähestymiskartta mittakaavassa 1: , Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 326/MML/13.

4 2 Kuva 2. Kiimanevan kosteikkokohteen sijainti maastokartalla 1:2000 ja tummansinisellä viivalla rajattu kosteikon maastoon merkityn padotustason (NW + 50 cm) mukainen rantaviiva, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 326/MML/ Toteutus-, hoito- ja rahoitusvastuut Kosteikkohankkeen toteuttaja: Kosteikon hoitovastuu: Päiviö Ruohomäki Päiviö Ruohomäki Vesilintulaskentojen vastuuhenkilö: Päiviö Ruohomäki Kosteikkosuunnittelu: Työmaan työnjohtaja: Rahoitusvastuut: Suomen riistakeskus, Timo Niemelä Suomen riistakeskus, Timo Niemelä Suomen riistakeskuksen Kotiseutukosteikko Life -hanke ja maanomistaja erillisen sopimuksen mukaisesti Kosteikkoalueelta tehtävästä puuston poistosta vastaa maanomistaja tai puukauppasopimuksessa mainittu hakkuuoikeuden haltija. Suomen riistakeskus vastaa rakennusvaiheessa siitä, että kosteikon pato ja vedenjohtamisjärjestelmät toteutetaan asianmukaisin lujuus- ja mitoitusperustein. Vastuu kosteikon patorakenteiden ylläpidosta ja alueen hoidosta siirtyy hankkeen toteuttajalle kosteikon rakennusvaiheen päätteeksi pidettävässä loppukatselmuksessa. Suomen riistakeskus ei korvaa kosteikkorakentamisesta aiheutuvia vettymishaittoja tai muutoksia kosteikon lähiympäristön kuivatustilassa.

5 3 1.4 Kosteikon perustamista varten hankitut suostumukset Kosteikon perustamista varten hankittu maanomistajan ja hankkeen toteuttajan suostumus on kirjattu sopijaosapuolten laatimaan hankkeen toteuttamisen esisopimukseen (liite 1). Esisopimukseen kirjatut vastuut ja alustavat suostumukset vahvistuvat sitoviksi kosteikon toimenpidesuunnitelman hyväksyttämisen yhteydessä. 1.5 Osallistaminen Suomen riistakeskuksen Kotiseutukosteikko Life+ -hankkeessa tuetaan yksityismaanomistajien mailla toteutettavia kosteikkohankkeita, mikä edellyttää paikallislähtöistä ja osallistavan suunnittelun periaatteita kunnioittavaa lähestymistapaa. Maanomistajan oikeudellista asemaa hankkeen toteutuksessa turvaava suunnitteluprosessi on avoin ja monivaiheinen. Työtavan tavoitteena on innostaa paikallisia toimijoita mukaan ideoinnin ja suunnittelun eri vaiheisiin, jolloin heidän näkemyksiä ja toiveita voidaan ottaa paremmin huomioon hankkeen toteutuksessa. Kiimanevan kosteikkohankkeen suunnittelu lähti liikkeelle Päiviö Ruohomäen sähköpostitse lähettämän kohde-esityksen perusteella. Kohteen lopullinen soveltuvuuden arviointi ja kosteikkosuunnittelun edellyttämät maastomittaukset toteutettiin yhteistyössä maanomistajan kanssa. Hankkeen toteutukseen liittyvien esteiden ja rajoitteiden selvittelyn osalta on tehty yhteistyötä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa.

6 4 2 Suunnittelualueen tila 2.1 Alueen yleiskuvaus Kiimanevan kosteikkokohde sijaitsee Ison Kiimanevan suoalueen kaakkoislaiteella. Varsinainen suunnittelualue on alava peltonotko, jonka halki on kaivettu syvä laskuoja. Kosteikko saa vetensä noin 20 hehtaarin suuruiselta suo- ja metsävaltaiselta valuma-alueelta. Kosteikon vedet laskevat Särkiojaan, josta ne päätyvät Leväslammiin. 2.2 Suojelualueet ja muut luontoarvot Varsinaisella toimenpidealueella tai sen välittömässä lähiympäristössä ei ole sellaisia luontoarvoja, joita kosteikon rakentaminen voisi vaarantaa tai heikentää (luontotiedot tarkistettu Varsinais- Suomen ELY-keskuksessa , ks. sähköpostiviesti, liite 2). Leväslammin yksityinen luonnonsuojelualue sijaitsee noin 2,6 kilometrin etäisyydellä suunnitteilla olevasta kosteikkokohteesta. Kosteikon vedet laskevat Särkiojaa pitkin Leväslammiin. Kosteikkohankkeella arvioidaan olevan suotuisa vaikutus Leväslammin suojeluperusteina oleviin luontoarvoihin. Kosteikkokohteen pohjoispuolella noin 1,5 kilometrin etäisyydellä sijaitsee eteläisin Siikaisten laitumien Natura-alueen (SCI:FI ) suojelukokonaisuuteen kuuluvista perinteisen maankäytön muovaamista arvokkaista laidun- ja perinnemaisema-alueista. Kosteikkohanke ei heikennä Natura-alueen suojeluperusteena olevia luontoarvoja. 2.3 Pohjavesialueet Suunnitelmassa tarkoitettu toimenpidealue ei sijaitse pohjavesialueella, eikä kosteikon perustamisella ole vaikutuksia pohjavesiesiintymien laatuun tai riittoisuuteen. 2.4 Muinaisjäännökset Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole muinaismuistolain (295/1963) perusteella rauhoitettuja suojelukohteita. 2.5 Ojitus- ja perkausyhtiöt sekä uuden vesilain mukaiset vesioikeudelliset yhteisöt Suunnittelualueella ei ole ojitus- tai perkausyhtiötä, eikä uuden vesilain tarkoittamaa vesioikeudellista yhteisöä.

7 5 3 Toteutus 3.1 Kosteikon yksilöity toteutustapa ja aika Kosteikko perustetaan patoamalla siten, että vedennoston vaikutusalue rajautuu alueen luontaisten maastonpiirteiden mukaisesti. Kosteikko rakennetaan yhden maanomistajan maille, eikä sunnitellusta vedennostosta seuraa haitallista padotusta tai kuivatushyödyn pienenemistä toisen omistuksessa olevalle maalle. Kosteikon rakennustyöt toteutetaan joko vielä vuoden 2013 aikana tai kesäkaudella Kosteikon mitoitustiedot Kosteikon padotustasoon (NW+50 cm) perustuvat mitoitustiedot on esitetty taulukossa 1. Mitoitustietojen tulkinnassa on huomioitava, että taulukon arvot kuvaavat yksinomaan ko. kosteikon vedenkorkeuden mukaista tilannetta. Laskennassa käytetty ylivaluma (Hq 1/20) perustuu järvettömän valuma-alueen (Hq 1/20) nomogrammiin (Nissinen 1984, julkaisematon). Kosteikon sijaintialueen lumen vesiarvo on määritetty Jaakko Perälän ja Marja Reunan julkaisussa (Lumen vesiarvon alueellinen ja ajallinen vaihtelu, ympäristöhallinnon julkaisuja 56, Helsinki 1990) esitettyä lumen vesiarvokarttaa apuna käyttäen. Mitoitustietojen perusteena oleva kosteikon valuma-alue on esitetty kuvassa 3. Taulukko 1. Kiimanevan kosteikon laskennalliset mitoitustiedot. Valuma-alue (F) 0,202 km 2 Valuma-alueella peltoa Kosteikon pinta-ala Altaiden vesipinta-ala Altaiden pinta-ala suojakaistoineen 1,00 ha 1,30 ha 1,10 ha 1,30 ha Ylivaluma (Hq 1/20) 360 l/s/km 2 Vesipoikkileikkaus (A) 72,41 m 2 Keskisyvyys 0,57 m Kosteikon pinta-ala valuma-alueesta 6,44 % Pellon pinta-ala valuma-alueesta 4,95 % Ylivirtaama (HQ 1/20) 0,07272 m 3 /s Keskiylivirtaama (MHQ) 0,04 m 3 /s Keskivirtaama (MQ) 0,00202 m 3 /s Virtausnopeus Pintakuorma Viipymä 0,0006 m/s 0,013 m/h 43,5 h

8 6 Kuva 3. Kosteikon valuma-alueen rajaus maastokartalla 1:8000, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 326/MML/ Selvitys kosteikon vaikutusalueesta ja padotuskorkeuksista Suomen riistakeskuksen riistasuunnittelijat Reima Laaja ja Timo Niemelä sekä kohteella mukana ollut maanomistaja Päiviö Ruohomäki toteuttivat kosteikkosuunnittelun edellyttämät maaston vaaitusmittaukset Maastomittaukset tehtiin Geotrim LL400 tasolaserin avulla. Käytetty vaaitusmenetelmä perustuu suunnittelualueen suhteellisiin korkeuseroihin, eikä padotustasoa ole tämän vuoksi sidottu valtakunnalliseen korkeusjärjestelmään. Kosteikkosuunnittelun lähtökohtana oli määrittää kohteelle sellainen vedennostokorkeuden vaihteluväli, jolla saavutettaisiin alueen pinnanmuotoihin parhaiten soveltuva kosteikon vesisyvyyden ja pinta-alan suhde. Patokaivon avulla kosteikon vesisyvyyttä voidaan optimoida noin 70 cm:n säätövaran puitteissa siten, että kuvassa 4 esitetty kosteikon vedenkorkeus on noin 50 cm:ä ylempänä kuin kohteen alivedenkorkeuden taso. Tarvittaessa kosteikon vedenkorkeutta voidaan nostaa suunnitelmaan perustuvasta tasosta vielä noin 20 cm:ä. Koska patoamisen vaikutukset eivät aiheuta haitallista padotusta tai kuivatushyödyn pienenemistä toisen omistamalle maalle, ei suunnittelun yhteydessä tehty maankäytön kuivatusvarojen ja kuivatushaitasta kärsivien pinta-alojen määrityksiä.

9 7 Kuva 4. Vaaitusmittauksiin perustuva kosteikon rantaviiva padotustasolla NW + 50,0 cm sekä suunnitelman liitteessä 3 esitetyn kosteikon poikkileikkauskuvan sijainti maastomittauspisteineen, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 326/MML/ Kosteikon perustamiseksi tarvittavat patorakenteet ja -laitteet Kosteikon perustamiseksi rakennetaan noin 30 metriä pitkä pato, jonka keskimääräinen laskennallinen korkeus on noin 1 metri maanpinnan tasosta laskettuna. Laskelman mukaisessa mitoituksessa on otettu huomioon, että padon harja rakennetaan noin 50 cm:ä kosteikon ylimmän suunnitellun padotustason yläpuolelle. Padon harjan leveydeksi on suunniteltu noin 4 metriä, jotta tulevia hoito- ja huoltotoimenpiteitä voidaan tehdä maatalouskoneita apuna käyttäen. Patopenkereen mitoitus ja luiskakaltevuudet on esitetty patopenkereen periaatekuvassa liitteessä 4. Patorakennustyöt aloitetaan poistamalla vettä johtava pintamaakerros, jotta patopenger voidaan rakentaa homogeenisen pohjamaan päälle. Padon rakentamiseen tarvittavat maamassat (noin 350 m 3 ) kaivetaan patopenkereen kosteikon puoleiselta alueelta. Padon tiivistesydämeen ja etuluiskan puoleiseen maatäyttöön tulisi käyttää mieluiten savea tai vettä vain heikosti suotavaa rahkaturvetta, jotta padosta tulisi mahdollisimman vedenpitävä. Padon takaluiskan maatäyttöön ja pintaverhoiluun voidaan käyttää myös muita tarkoitukseen soveltuvia maita. Tavoitekorkeuden ja oikean muodon saavuttaneen patovallin pinta viimeistellään kaivinkoneen kauhalla liipaten. Kosteikon tuleva hoitotarve otetaan huomioon rakennusvaiheessa asentamalla patoon 650/600 mm säätösalaojakaivo, jonka putkilinjan vesisyöttöä säätelevän sulkuventtiilin avulla kosteikko voidaan tarvittaessa laskea tyhjäksi (kuva 5). Kosteikosta poistettavien vesien johtaminen toteutetaan 250/230 mm suuruisen rumpuputkilinjan kautta, mikä riittää keskivirtaaman vallitessa käsittelemään kosteikon kautta kiertävän vesimäärän. Patokaivon lisäksi patopenkereeseen asennetaan 250/230 mm ylivuotoputki, jonka tarkoituksena turvata vesien hallittu johtaminen pois

10 8 kosteikosta poikkeuksellisten tulvatilanteiden aikana. Kaivon rumpuputkilinjaa ja ylivuotoputkea koskevat laskennalliset mitoitustiedot on esitetty taulukossa 2. Kuva 5. Patokaivon periaatekuva. Huom. kuvassa esitetyt tiedot eivät vastaa kohteella käytettävän kaivon mitoitusta. Kaivon sisäinen säätöputki mahdollistaa kosteikon vedenpinnan korkeuden säätelyn ja putkilinjan sulkuventtiilimekanismin avulla kosteikko voidaan tarvittaessa tyhjentää kokonaan.

11 9 Taulukko 2. Vedenjohtamisarvot kosteikolla käytettävän patokaivon 18 metrin pituisen putkilinjan ja ylivuotoputken osalta määritettyinä. Taulukossa käytetyt kaavat perustuvat Jouko Hämäläisen (Pohjois-Savon metsäkeskus) putkiviemärin mitoituksen laskumalleihin. Ohjelman kaavat Vesihallituksen alkuperäisjulkaisusta Pohjapatojen suunnittelu, nro 336/1985, s.11 alk. PUTKIVIEMÄRIN MITOITUS PUTKI TÄYNNÄ Putken halkaisija ( m ) d 0,23 Putken pituus ( m ) L 18 Vesipintojen kork.ero ( m ) putken päistä H 0,05 Putken poikkipinta ( m2 ) A 0,042 Putken märkäpiiri ( m ) p 0,723 Hydraulinen säde ( m ) R 0,058 Vedenpintojen kaltevuus I 0,003 Veden nopeus putkessa ( m/s ) v 0,62 Virtaama putkessa ( m3/s ) Q 0,026 Virtaama putkessa ( l/s ) Q 26 PUTKIVIEMÄRIN MITOITUS PUTKI TÄYNNÄ Putken halkaisija ( m ) d 0,23 Putken pituus ( m ) L 8 Vesipintojen kork.ero ( m ) putken päistä H 0,1 Putken poikkipinta ( m2 ) A 0,042 Putken märkäpiiri ( m ) p 0,723 Hydraulinen säde ( m ) R 0,058 Vedenpintojen kaltevuus I 0,013 Veden nopeus putkessa ( m/s ) v 1,31 Virtaama putkessa ( m3/s ) Q 0,055 Virtaama putkessa ( l/s ) Q 55

12 Selvitys kosteikkoalueen rakenteesta Kosteikkohankkeen toteutuksen lähtökohtana on luoda alueesta merkittävä vesilintujen suosima ravinnonhankinta- ja poikue-elinympäristö. Allasalueen rakenteellisten yksityiskohtien suunnittelussa on pyritty etsimään ratkaisuja myös kosteikon vesiensuojelullisen arvon parantamiseen. Perustettava kosteikko on yleisominaisuuksiltaan matala laskennallisen keskisyvyyden ollessa noin 60 cm:n luokkaa (huom. laskennallinen keskisyvyys kuvaa ainoastaan maastoon merkityn padotustason NW+50 cm mukaista tilannetta siten kuin se on esitetty myös kosteikon pituusleikkauskuvassa liitteessä 3). Toisaalta kosteikon syvyyssuhteissa on alueen pinnanmuodoista johtuvaa vaihtelua, mikä lisää kosteikon rakenteellista monimuotoisuutta. Lisäksi vedenkorkeuden laaja säätömahdollisuus parantaa osaltaan kohteen hoitomahdollisuuksia kosteikon kehityksen eri vaiheissa. Vesilintujen viihtyvyyttä on tarkoitus parantaa työmäärältään vähäisillä, mutta merkityksellisillä kosteikkoalueen muokkaustöillä (ks. suunnitelmakartta, kuva 6). Näihin voisivat kuulua esimerkiksi muutaman pesimä- ja lepäilysaaren rakentaminen, jotka vesipeilistä erottuvina yksityiskohtina lisäisivät samalla tuntuvasti myös kosteikon maisemallista arvoa. Saarekkeista rakennetaan vaihtelevanmuotoisia ja kosteikon maisemakuvaan istuvia. Vesiensuojelunäkökohdat otetaan huomioon kohteen perustamisessa rakentamalla kosteikkoalueelle veden virtausta jakava vedenalainen harjanne- ja saarijakso, joka parantaa kosteikon hydraulista tehokkuutta viipymää kasvattamalla. Kosteikon rakenteellisina yksityiskohtina ne lisäävät samalla myös puolisukeltajasorsien suosimien reunavyöhykkeiden ja erilaisten pienelinympäristöjen määrää. Kuva 6. Suunnitelmakartta. Malliluonnos kosteikkoalueen rakenteesta ja mahdollisista kaivutöistä, joita toteuttamalla voitaisiin lisätä vesilintujen viihtyvyyttä ja parantaa kosteikon vesiensuojeluarvoa, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 326/MML/13.

13 Puuston ja kasvillisuuden käsittely kosteikon lähiympäristössä Patorakennuspaikalla kasvava puusto poistetaan kokonaan kiinteistörajaa vasten, jotta patopenger voidaan rakentaa suunnitelman kohdassa 3.4 kuvatulla tavalla. Alueen luoteispuolella kosteikko rajautuu melko avoimena ja luonnontilaisena säilyneeseen Ison Kiimanevan suoalueeseen, jonka reunavyöhykkeen runsaampaa puustoa voitaisiin vähentää kohteiden välisen maisemallisen kytkeytyneisyyden parantamiseksi ja vesilintujen suosimien lentoreittien muodostamiseksi. Muualla metsänreuna muodostaa monin paikoin jyrkän kontrastin suunniteltua kosteikon vesipintaa vasten, jolloin kosteikon vaihettumisvyöhykkeitä ei voida hoitaa mielekkäästi perinteisten hoitoohjeiden mukaisella tavalla.

14 12 4 Hankkeen vaikutusten arviointi 4.1 Kosteikon perustamisen vaikutukset vesi- ja ympäristönsuojelulain näkökulmasta Padottavaa ojaa ei voida ominaisuuksiensa puolesta pitää vesilain tarkoittamana virtaavan veden vesistönä (VL 1:3) tai luonnontilaisena norona (VL 2:11). Hankkeen toteuttamisesta seuraavat vesiympäristön muutokset eivät aiheuta sellaisia vesilain yleisessä luvanvaraisuussäännöksessä (VL 3:2) tarkoitettuja seurauksia, joista aiheutuisi hankkeen toteuttamiseksi hankittuja suostumuksia laajempi yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Tässä suunnitelmassa esitetyt kosteikon kaivutyöt voidaan toteuttaa pääosin kuivakaivuna, jolloin rakentamisvaiheen aikana syntyvät lyhytaikaiset ja väistyvät vesistövaikutukset jäävät kohteella erittäin vähämerkityksellisiksi. Hankkeen toteuttamisesta ei voida siten katsoa aiheutuvan myöskään ympäristönsuojelulain 4 luvun 28 :n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua vesistön pilaantumista. 4.2 Arvio vedennoston vaikutuksista viljelyksille ja lähiympäristön muulle maankäytölle Kosteikon paikka on valittu siten, että vedennosto voidaan toteuttaa kohteella hallitusti ja mahdollisimman vähäisin maankäyttövaikutuksin. Kosteikon perustaminen ei heikennä lähiympäristön viljelykäyttöön jäävien peltojen kuivatustilaa. Kosteikon lähes maksimivedenkorkeuden mukainen rantaviiva on merkitty maastoon ja alueen maanomistaja on tietoinen kosteikkoon rajautuville metsämaille aiheutuvasta kuivatushaitasta. Kosteikon rakentamisesta ei seuraa haitallista padotusta tai kuivatushyödyn pienenemistä toisen omistuksessa olevalle maalle. 4.4 Natura-arvioinnin tarveharkinta Kosteikkokohteen pohjoispuolella noin 1,5 kilometrin etäisyydellä sijaitsee eteläisin Siikaisten laitumien Natura-alueen (SCI:FI ) suojelukokonaisuuteen kuuluvista perinteisen maankäytön muovaamista arvokkaista laidun- ja perinnemaisema-alueista. Alueen yleisiä luontoarvoja tukeva kosteikkohanke ei heikennä vaikutuksillaan Natura-alueen suojeluperusteena olevia luontoarvoja, eikä siten perusteita varsinaisen Natura-arvioinnin toteuttamiselle ole.

15 13 5 Kosteikon seurannat ja jatkohoito 5.1 Kosteikon hoitoseuranta ja jatkohoidon järjestäminen Hankkeen toteuttaja on vastuussa perustettavan kosteikon ylläpidosta kaikkine siihen liittyvine hoito- ja seurantatöineen. Kosteikon perustamista seuraavien vuosien aikana ja erityisesti tulvien jälkeen on tärkeää tarkkailla kosteikon padon kuntoa ja patolaitteiden toimintaa. Kaikki patorakenteissa havaitut pienetkin vuotokohdat on korjattava viipymättä. Kosteikon hoitotöistä huolehtiminen parantaa ennen kaikkea kosteikon pitkänajan tuottavuutta sekä ylläpitää kosteikon kykyä sitoa kiintoainetta ja ravinteita valumavesistä. Kosteikon luonto- ja maisema-arvojen kannalta on tärkeää, että kosteikkoon rajautuvia vaihettumisvyöhykkeitä pyrittäisiin hoitamaan mahdollisimman avoimina. Patopenkereisiin ja saarekkeisiin kasvava puusto ja pensaikko tulee poistaa joko kokonaan tai ylläpitää suojaa tarjoavia kasvillisuusvyöhykkeitä matalina niitä aktiivisesti latvomalla. Patopenkereitä ja laskeutusaltaan ympärillä olevia maamassojen läjitysalueita voidaan myös hyödyntää riistapeltoina. Paikalliselle toteuttajataholle annetaan tarvittaessa lisäohjeita kosteikon toiminnan ja tuottavuuden ylläpidon kannalta tärkeiden hoito- ja kunnossapitotöiden toteuttamisesta. 5.2 Pienpetojen pyyntisuunnitelma Mallikosteikkokohteille laadittavan tehostetun pienpetojen pyyntisuunnitelman tavoitteena on motivoida paikalliset kosteikonhoitajat lisäämään vierasperäisiin pienpetoihin kohdistamaa pyyntipainetta kosteikoilla ja niiden lähiympäristöissä. Pienpetopyynnin huomioon ottaminen on erittäin tärkeää, jotta vesilintuelinympäristöjen parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden positiiviset vaikutukset eivät valuisi hukkaan runsastuvien pienpetokantojen aiheuttaman saalistuspaineen kasvun myötä. Kuva 7. Kosteikon lähiympäristöön viritetty KaNu loukku soveltuu erinomaisesti esimerkiksi supikoirien pyyntiin.

16 Vaikuttavuusseurannat Vesilintulaskennat Vesilintulaskentojen tarkoituksena on mitata kosteikon luontaisten ravintovarojen linnustovaikutuksia sekä tuottaa vertailuaineistoa erilaisten kunnostushankkeiden vaikuttavuudesta. Vesilinnut soveltuvat indikaattorilajeina erinomaisesti hankkeen luontovaikutusten mittaamiseen, sillä niiden runsausmuutokset kuvastavat lahjomattomasti kosteikkoympäristön laadun muutoksia ja antavat siten viitteitä myös laajemmista lajistovaikutuksista. Kosteikolle on perustettu vesilintujen laskentapiste Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ohjeiden mukaisesti. Laskentaohjelmaan sisältyy toukokuussa toteutettavat vesilintujen parilaskennat (2 kpl), kesä-heinäkuun aikana tehtävä poikuelaskenta sekä elokuun puoliväliin mennessä toteutettava vesilintujen kertymälaskenta. Laskennat tehdään sekä ennen että jälkeen kosteikon perustamista. Laskentaohjelma ulottuu vuoden 2015 loppuun asti, jonka aikana laskentojen käytännön toteuttamisesta vastaa maanomistaja Päiviö Ruohomäki. Vertailukelpoisten ja vääristymättömien laskentatulosten saamiseksi ruokintaa ei saa aloittaa kosteikolla ennen elokuun alkupuolella tehtävää vesilintujen kertymälaskentaa. Mahdollisessa metsästyskauden aikaisessa houkutteluruokinnassa tulisi pysyä kohtuudessa ja ruokkia vain sen verran kuin linnut syövät. Liiallinen ruokinta kosteikoilla saattaa lisäksi aiheuttaa ravinnekuormitusta Saalisseuranta osana riistavarojen kestävän käytön ohjausta Vesilintujen metsästyskuolleisuutta seurataan kosteikolla saalisseurannan avulla. Saalistietoja hyödynnetään mm. metsästyksen vaikutuksia arvioitaessa sekä kestävän metsästysverotuksen mitoittamisessa. Metsästysoikeuden haltija pitää kirjaa kosteikkokohteelta metsästyskauden ( ) aikana saadusta saaliista. Perusseurannassa saadun saaliin lukumäärä kirjataan ylös lajeittain (x sinisorsaa, x tavia jne.).

17 15 6 Hankkeen kustannusarvio Kosteikon rakentamisen kustannusarvio ja materiaaliluettelo on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Kosteikon perustamisesta aiheutuvat kustannukset työvaiheittain esitettynä.

18 16 7 Hankkeen toteuttamiseksi tarvittavat viranomaisluvat 7.1 Paikallisen ELY-keskuksen lausunto hankkeesta Varsinais-Suomen ELY-keskukselta saadun ennakkoarvion (liite 2) perusteella hankkeen toteuttamiseen ei liity luonnonsuojelullisia esteitä tai muita näköpiirissä olevia rajoitteita. Valmis toimenpidesuunnitelma lähetään sopimuksen mukaisesti lausunnolle Varsinais-Suomen ELY-keskukseen. 7.2 Hankkeen luvanvaraisuus Hankkeen suunnittelun yhteydessä ei tullut esiin mitään sellaista tekijää, joka voisi synnyttää mahdollisen luvantarpeen. Hankkeen oikeudellisia edellytyksiä on arvioitu tarkemmin tämän suunnitelman kohdassa Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maisematyölupa Perustettava kosteikkokohde ei sijaitse sellaisella kaava-alueella, jonka määräyksissä edellytettäisiin maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 128 :ssä tarkoitetun maisematyöluvan saamista.

19 Liite 1

20 Liite 1

21 Liite 1

22 Liite 2

23

24

25