SIMON ISO KIVIJÄRVEN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA

Transkriptio

1 SIMON ISO KIVIJÄRVEN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA Juha Siekkinen Suomen riistakeskus Kotiseutukosteikko Life

2 1 HANKKEEN YLEISKUVAUS Lomakkeella selvitetään hankkeen yleistiedot ja sijainti Kosteikon nimi ISO KIVIJÄRVI Pinta-ala 3,4 ha Maakunta Lappi Kunta Simo Suomen riistakeskuksen alue Lappi Kosteikko kuuluu Suomen riistakeskuksen Kotiseutukosteikko Life+ hankkeen vesilintu- ja kosteikkoelinympäristöjen hoidon mallikohteiden verkostoon Sijaintikoordinaatit ETRS-TM35FIN-koordinaatisto: N: , E: Kohteen yleiskuvaus Kiinteistöt kyllä Iso Kivijärvi on ollut luonnontilassa n. 3,5 ha laajuinen järvi. Järven eteläpäässä on ollut luonnonpuro, jota on kaivettu syvemmäksi. Kaivuun tuloksena järven pinta on laskenut n. 50 cm cm. Kuivatuksen seurauksena alueen reunoja kiertää kuivaa maata ja vesijättöä Iso Kivijärvi sijaitsee kahden kiinteistön alueella. Lähiympäristössä ei ole muita kiinteistöjä (kuva 2). ei ISO KIVIJÄRVEN KOSTEIKKO 3,4 ha Kuva 1. Simon Iso Kivijärven kosteikon sijainti. Pohjakartat, kiinteistörajat ja väärävärikuva Maanmittauslaitos, lupanro 053/MML/13. 2

3 2 HANKKEEN TAVOITTEET Lomakkeella selvitetään hankkeen tavoitteet ja Toimenpiteiden tavoitteet (enintään kolme tärkeintä) Lisätä erityisesti vesilinnuille soveltuvaa poikue-elinympäristöä sekä ravinnonhankinta- ja levähdysalueita Edistää luonnon monimuotoisuutta Kiinteistön omistajilta tai heidän edustajilta on saatu suostumukset kosteikon toteuttamiseksi kyllä tämän toimenpidesuunnitelman mukaisesti Luvan hakija Reijo Nurmela, Simo Kosteikkohankkeen toteuttaja Reijo Nurmela, Simo (vastuu- ja yhteyshenkilö) Suunnitteluun osallistuneet Vähentää vesistössä olevaa vesikasvillisuutta ja siten parantaa vesistön moninaiskäyttöä Edistää vesiensuojelua parantamalla ravinteiden ja kiintoaineen sitoutumista kosteikolla Palauttaa alueen luontaista vesitaloutta: esim. turv la vesien virtauksen ohjaaminen ojista suolle, rimpialueiden kuivumisen vähentäminen ja suovedenpinnan nosto Palauttaa vedenkorkeus lähelle sitä tasoa, joka kosteikolla vallitsi ennen ihmisen aikaansaamaa kuivatusta Lisätä veden varastointikapasiteettia ja vähentää veden tulvimista verrattuna ennen toimenpiteitä ei Kirjalliset suostumukset ovat liitteenä Reijo Nurmela ja Janne Paldanius Kosteikkosuunnitelman laatija Juha Siekkinen (Suomen riistakeskus, Oulu) Rahoitusvastuu(t) Suomen riistakeskuksen Kotiseutukosteikko Life+ hanke Työmaan työnjohtaja Maanomistajien ja paikallisten osallistaminen sekä suunnittelun vaiheet kyllä Juha Siekkinen Iso Kivijärven kunnostushankkeen aloite on tullut järven kiinteistön omistajalta Reijo Nurmelalta v R. Nurmela, J. Paldanius ja J. Siekkinen kävivät yhdessä Iso Kivijärvellä Tällöin keskusteltiin Iso Kivijärven kunnostamisen suunnitteluun ja toteuttamisvaihtoehtoihin liittyvistä asioista sekä LIFE-hankkeesta. J. Paldanius ja J. Siekkinen vaaitsivat tuolloin myös alueen lähtö- ja tulopurojen ympäristöjä. J. Siekkinen on käynyt Iso Kivijärvellä v vuosittain 4 kertaa kesän aikana tekemässä vesilintulaskentoja ja pohtinut kunnostukseen liittyviä asioita sekä ottanut valokuvia alueesta. J. Paldanius on laatinut käsikirjoituksen Iso Kivijärven kunnostuksesta osana agrologi AMK:n opinnäytetyötä. Näitä tietoja on käytetty myös tässä toimenpidesuunnitelmassa. Tornatorin kiinteistö ulottuu kapealti suunnittelualueen itäreunaan. J. Siekkinen oli Tornatorin edustajaan yhteydessä v kunnostushankkeesta. Kesällä 2011 saatiin Tornatorin edustajalta kirjallinen suostumus siihen, että Iso Kivijärvelle voidaan tehdä kunnostussuunnitelma. Jo tuolloin oli tiedossa miten aluetta kannattaisi kunnostaa. R. Nurmela ja Tornator ovat edistäneet merkittävästi hankkeen eri vaiheita. J. Siekkinen osoittaa heille monet kiitokset! Alueen metsästysseura on kiinnostunut kunnostuksesta ja mahdollisesti auttaa toimenpiteissä Suomen riistakeskuksen Kotiseutukosteikko Life+ -hankkeessa tuetaan maanomistajien aloitteesta käynnistyviä kosteikkohankkeita, mikä edellyttää paikallislähtöistä ja osallistavan suunnittelun periaatteita kunnioittavaa lähestymistapaa. ei 3

4 Vastuu patorakenteista Suomen riistakeskus vastaa rakennusvaiheessa, että patorakenteet toteutetaan kohteen vaatimuksiin nähden riittävin lujuus- ja mitoitusvaatimuksin. Vastuu vettymishaitoista tai muutoksista lähiympäristön kuivatustilassa Vastuu patolaitteen hoidosta siirtyy kiinteistön omistajalle kosteikon kunnostusvaiheen päätteeksi pidettävässä loppukatselmuksessa. Hän voi valtuuttaa toisen henkilön huolehtimaan patolaitteen tarkastamisesta. Suomen riistakeskus ei korvaa toimenpidesuunnitelman mukaisesta toteuttamisesta aiheutuvia haittoja. Kosteikon kunnostaminen toimenpidesuunnitelman mukaan ei aiheuta muutoksia kosteikon kiinteistöjen tai sen naapurikiinteistöjen kuivatustilassa. Muut aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Vuosi Suunnittelualueeseen liittyvä tieto Lisätietoja Suunnitelman kartat, Laadittu piirustukset ja taulukot Yleissijaintikartta kuva 1 Suunnittelualueen kiinteistöt kuvat 2 Valuma-alue kartoilla kuvat 3 ja 4 Suoalueet Kuva5 Ilmakuva/väärävärikuva kuvat 2 ja 11 Kosteikon topografia kuvat 6, 7 ja 14 Lisätieto Kosteikolla tehtävät toimenpiteet kuva 11 Kosteikon veden syvyysluokat selostus kappaleessa 3, kohdassa Vesi- ja maa-alueiden pinta-alat ja veden syvyydet (s. 17) Patopenkereiden rakenne Patolaitteiden mitoitus taulukko 1 (s. 21) Patolaitteen rakenne kuva 16 Kosteikon poikittaisprofiili Kuva 12 Kosteikon pitkittäisprofiili kuva 13 Toimenpiteiden kustannusarvio kappale 7 (s. 26) 4

5 Kuva 2. Iso Kivijärven kiinteistötiedot. Suunnittelualue on rajattu sinisellä tai keltaisella ja se on kahden kiinteistön omistajan hallinnoimalla alueella. Järven länsipuolella olevan kiinteistön ( , Lukkarila) raja on suunnittelualueen rajauksesta 60 m päässä. Pohjakartta, ortoilmakuva ja kiinteistörajat Maanmittauslaitos, lupanro 053/MML/13. 5

6 2 ALUEEN NYKYTILA Lomakkeella kuvataan suunnittelualueen luonto sekä kosteikon perustamista ja kunnostamista rajoittavat ympäristöarvot tai piirteet. Tarkoituksena on osoittaa, millä alueilla kunnostus- ja hoitotoimenpiteet ovat perusteltuja. Alueen yleiskuvaus Lisätiedot Korkeus merenpinnasta 18,25 m + N60 Peruskartta-aineiston mukainen tieto Valuma-alueen laajuus ja ominaispiirteitä 100 ha Valuma-alueesta ojittamatonta turvemaata on 73 ha (64 %), ojitettua turvemaata 2 ha (2 %) ja Kohteen vaaitus ei ole vaaitettu vaaituskojeella tasolaserilla GPS-mittauksella laserkeilausaineisto kivennäismaata 39 ha (34 %) J. Siekkinen ja J. Paldanius vaaitsivat tasolaserilla itärantaa sekä tulo- ja lähtöuoman varsia Lisäksi tasolaseria voidaan käyttää toimenpiteiden aikana patolaitteen asentamisessa korkojen määrittämiseen. Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoa käytettiin vedenpinnan määrittämisessä ja naapurikiinteistöjen ranta-alueiden tason määrittämisessä. Aineiston tarkkuus on ± 15 cm. Iso Kivijärvi on pieni järvi, jonka vedenpintaa on laskettu n cm:llä todennäköisesti 1970-luvulla. Järveä kiertää reunapenger, josta voi nykyisin nähdä aiemman järven muodon ja pinta-alan sekä arvioida veden laskun määrää. Järvi on karu. Järven eteläreunalta lähtee Kivijärvenoja, jota on kaivettu ja oiottu. Se on todennäköisesti ollut järven vanha laskupuro. Kivijärvenoja laskee 6 km:n päähän mereen. Ojaa on karttojen perusteella kunnostettu välilläkin soiden ojitusten yhteydessä. Veden laskun seurauksena ranta-alueille on jäänyt m levyinen kuiva maakaistale entisen järven pohjaa rantavyöhykkeen yläreunan kohdalla. Maakaistaleen ja avoveden välissä on m leveälti luhtamaista aluetta, jossa kasvaa etenkin pullosaraa (Carex rostrata) ja järvikortetta (Equisetum fluviatile). Lisäksi kurjenjalka (Potentilla palustris) ja luhtavilla (Eriophorum angustifolium) ovat tavallisia lajeja. Veden korkeuden palauttamisella ennen kuivatusta vallinneeseen tilaan voidaan luhta-alueille saada matalaa vesialuetta. Järven pohjoispäähän laskee kaivettu oja, joka lienee kaivettu myös 1970-luvulla. Oja alkaa 400 m pohjoiskoilliseen Kivijärvensuolta. Oja on hyvässä kunnossa, mutta metsänkasvatuksen kannalta sillä ei ole merkitystä. Suolla ei ole muuta ojitusta. Järveä ympäröivillä kivennäismailla kasvaa kuivahkoa kangasta (EMT) ja tuoretta kangasta (VMT). Metsät ovat talousmetsiä ja niitä on hoidettu nykyisten metsänhoito-ohjeiden mukaisesti. Järven pohjoispuolella, lähelle rantaa ulottuu luonnontilaisen kaltainen, ojittamaton rahkaräme. Erityisarvot, jotka voivat vaikuttaa Lisätiedot tai tietolähde kosteikon perustamiseen tai kunnostamiseen Uhanalaisten lajien havaintoja alle 200 m:n etäisyydellä kyllä ei tietoa EU:n direktiivilajeja kyllä ei Suojelualue alle 200 m etäisyydellä Metsälain tarkoittamat erityisen tärkeät ei tietoa kyllä ei ei ei tietoa kyllä ei ei tietoa Kiiltosirppisammalen (Hamatocaulis vernicosus) esiintymä on tavattu 150 m Iso Kivijärvestä länteen, sijaintikartta on liitteessä 2. Lähde: sähköpostiviesti Jouni Rauhala, Lapin ELY-keskus/ Suunnitellut toimenpiteet eivät vaikuta lajin esiintymään tai kasvupaikkaan. Viitasammakon esiintymisestä ei ole tietoa. Iso Kivijärvelle suunnitellut toimenpiteet voivat parantaa viitasammakon elinympäristöjä, koska entiset kuivuneet rantavyöhykkeen yläosat vesitetään ja ne voivat siten tarjota uutta elinympäristöä viitasammakoille. Lähde: Paikkatietoikkuna.fi-verkkosivusto Suunnittelualueeseen rajautuu koillispuolella 1) luonnontilaisen kaltainen vähäpuustoinen suo ja sillä 2) pieni 6

7 elinympäristöt Luonnonsuojelulain kyllä ei tarkoittamat arvokkaat luontotyypit ei tietoa Muinaisjäännöksiä alle 100 kyllä ei m etäisyydellä ei tietoa Pohjavesialue kyllä ei kangasmetsäsaareke. Iso Kivijärvelle suunnitellut toimenpiteet eivät heikennä niiden luonnontilaa, koska vedenpinnan taso jää selvästi maanpinnan tason alapuolelle. Lähde: Paikkatietoikkuna.fi-verkkosivusto Lähde: Paikkatietoikkuna.fi-verkkosivusto ei tietoa Virkistyskäyttöä tai siihen kyllä ei liittyviä rakenteita Erityisiä maisema-arvoja kyllä ei Nykytilassa ei ole, koska järvialueen reunat ovat nykyisin suota. Maisema-arvot paranisivat mikäli avovesialue palautetaan lähemmäksi luonnontilaista tilannetta vedenpintaa nostamalla. Muita erityispiirteitä kyllä ei Kartoitustapa Huomionarvoinen lajisto ja muut keskeiset ominaispiirteet sekä luontokartoituksen tekijä(t) Kasvillisuus ja kasvisto Linnusto keskeiset alueet kartoitettu hajahavaintoja ei kartoitettu tehty seurantalaskentoja hajahavaintoja ei kartoitettu J. Siekkinen on tehnyt havaintoja kasvistosta ja kasvillisuudesta muun suunnittelun yhteydessä. Järveltä puuttuvat kelluslehtiset kasvit lähes kokonaan. Ilmaversoisia lajeja (pullosara, järvikorte, kurjenjalka, luhtavilla, myrkkykeiso, suoputki) on matalilla ranta-alueilla ja ne ovat jossain määrin hyötyneet vedenlaskusta. J. Siekkinen on tehnyt vesilintujen pistelaskentaa vv kahdesta pisteestä: Kivijärvenojan suulta ja pohjoisrannalta. Laskenta tehdään Riista- ja kalatalouden vesilintujen pistelaskentaohjeiden mukaisesti (keväällä 2 parilaskentaa, heinäkuussa poikuelaskenta) ja lisäksi LIFEhankkeen omana laskentana tehdään vielä elokuun alkupuolella loppukesän laskenta. Poikuelaskentojen perusteella järven pesivään lajistoon kuuluvat: joutsen (pesinyt joka kesä järven keskellä olevan metsäsaarekkeen länsireunassa), lisäksi R. Nurmela on kertonut lajin pesineen siellä jo ainakin 15 v ajan. tavi rantasipi Parilaskennoissa toukokuun lopulla-kesäkuun alussa on havaittu em. lisäksi telkkä koiras ja naaras, tukkasotka pari, tukkakoskelo naaras Muu eläimistö kyllä ei Kivijärvenojaa pitkin voinee nousta keväällä särkikaloja tms. J. Siekkinen on nähnyt vuosittain vesilintulaskentojen yhteydessä Iso Kivijärvellä koskeloita, jotka kalansyöjinä viittaavat siihen, että järvellä on niille sopivaa kalaa. Muut alueeseen liittyvät tiedot 7

8 Valuma-alueen pinta ala 100 ha Kuva 3. Iso Kivijärven valuma-alue. Valuma-alueen pinta-ala on 100 ha. Pohjakartta ja kiinteistörajat Maanmittauslaitos, lupanro 053/MML/13. 8

9 Valuma-alueen pinta ala 100 ha Kuva 4. Iso Kivijärven valuma-alue. Valuma-alueen pinta-ala on 100 ha. Rinnevalovarjostuskartta ja kiinteistörajat Maanmittauslaitos, lupanro 053/MML/13. 9

10 Kuva 5. Iso Kivijärven suot. Kellertävät alueet ovat avoimia tai hyvin vähäpuustoisia soita (lähinnä nevoja) ja vaaleat alueet puustoisia soita (lähinnä rämeitä). Pohjakartta, väärävärikuva ja kiinteistörajat Maanmittauslaitos, lupanro 053/MML/13. 10

11 Kuva 6. Iso Kivijärven ranta-alueiden korkeustietoja laserkeilausaineiston perusteella. Aineiston tarkkuus on ±15 cm. Ylhäällä: Sinisellä viivalla ympäröityjen oranssien pisteiden korkeustaso luokassa "Ground" (=maanpintaluokittelu) vaihtelee välillä 18,35-18,50 m + N2000. Tämä alue on avointa ja pääosin tasaista sammalpintaa, jolle olisi tarkoitus nostaa vettä. Alhaalla: Tornator Oy:n hallinnoiman ranta-alueen korkotaso vaihteli rämealueella 19,52-19,94 m (ylempänä rajatut pisteet, esim. 19,66 m) sekä rämeen eteläreunalla m (alempi vihreällä viivalla rajattu alue). Laserkeilausaineisto Maanmittauslaitos, lupanro 053/MML/13. 11

12 Kuva 7. Iso Kivijärven lounaispuolen metsämaan korkeustietoja laserkeilausaineiston perusteella. Aineiston tarkkuus on ±15 cm. Ylhäällä: Oranssien pisteiden korkeustaso luokassa "Ground" (=maanpintaluokittelu) vaihtelee välillä 19,87-20,60 m + N2000. Kun vedenpinnan tavoitetaso on 18,65 m + N2000, nämä kasvullisen metsämaan maanpinnan pisteet (luokassa "Ground") ovat siten vähintään 122 cm tavoitevedenpinnan tason yläpuolella. Pisteet ovat alimpia pisteitä ja sijaitsevat alla olevan ortoilmakuvan ruskean korkeuskäyrän kohdalla. Pisterivistöstä kaakkoon päin mentäessä maan pinta nousee edelleen ja sitä osoittaa laserkeilauskuvan tummemman ruskea väri. Punainen viiva osoittaa kiinteistön rajaa. Laserkeilausaineisto, ortoilmakuva ja kiinteistötiedot Maanmittauslaitos, lupanro 053/MML/13. 12

13 A B C B C A Kuva 8. Iso Kivijärven suunnittelun vaiheita. Kuva A: Ensimmäisellä vaaituskerralla mitattiin Tornatorin omistamalla kiinteistöllä järven itärantaa. Vasemmalla oleva nuori koivikko on vanhaa järvenrantaa. Jos 40 cm:n vedennosto toteutuisi, vesiraja jäisi Jannesta 5 m vasemmalle. Oikealla oleva iso koivu on vanhaa rantapengertä ja ollut aiemminkin kuivaa maata. Kuva B: Iso Kivijärvellä pidettiin yhdessä kiinteistönomistaja Reijo Nurmelan (kuvassa oikealla) kanssa suunnittelupalaveri, jossa pohdittiin kunnostamisen toteuttamisenmahdollisuuksia sekä LIFE-hankkeen kosteikkojen kunnostamisen periaatteita. Mukana olivat myös Janne Paldanius (kuvassa vasemmalla) sekä Juha Siekkinen. Kuva C: Iso Kivijärven tulo- ja lähtöojan ympäröivien alueiden vaaitus tehtiin Vaaituksen tekivät tasolaserilla Juha Siekkinen ja Janne Paldanius. Kuvat: J. Siekkinen/1.6. ja

14 A B Kuva 9. Iso Kivijärven koillisosa. Kuva A: laaja sammalpeitteinen vesijättömaa hallitsee koillisosassa itäreunaa. Vedennoston jälkeen kuvassa näkyvällä avoimella alueella olisi vettä cm. Kuvaussuunta itään-etelään. Kuva B: kuvan alalla on märkää luhtamaista aluetta, jossa pallosara on tyyppikasvi. Veden noston jälkeen se olisi erinomaista sorsien ruokailualuetta. Kuvaussuunta etelään-länteen. Kuvat J. Siekkinen/ , ortoilmakuva Maanmittauslaitos, lupanro 053/MML/13. B A 14

15 A B Kuva 10. Iso Kivijärven eteläosa. Kuva A: Eteläreunalla luhdan saraikkokasvillisuus ulottuu lähelle puuston rajaa. Kuivaa sammalpintaa on 5-15 m ennen puuston rajaa. Rantapuusto on 5-15 m leveä nuoren puuston vyöhyke ja se on järven entistä vesijättöä. Vedennoston jälkeen kuvassa näkyvällä avoimella alueella olisi vettä cm. Kuvaussuunta länteen-pohjoiseen. Kuva B: Länsireunalla on laajoja luhtamaisia-nevamaisia alueita, jossa pallosara on ilmaversoisten tyyppilaji järvikortteen kanssa. Veden noston jälkeen etualan alue olisi erinomaista vesilintujen ruokailualuetta. Kuvaussuunta pohjoiseen-kaakkoon. Joutsenen pesäkumpu on osoitettu molempiin kuviin punaisella nuolella. Vedennoston jälkeenkin saaren maaperä on vähintään n cm vedenpinnan yläpuolella. Kuvat J. Siekkinen/ (kuva A) ja , ortoilmakuva Maanmittauslaitos, lupanro 053/MML/13. B A 15

16 3 KOSTEIKON PERUSTAMISEN TOIMENPITEET Lomakkeella kuvataan toimenpidealueet ja niillä tehtävät toimenpiteet riittävän yksityiskohtaisesti Perustamistapa kaivamalla patoamalla avoveden lisäys pintakasvillisuuden poistolla Tiivistelmä tärkeimmistä toimenpiteistä Toimenpide Puuston poisto Iso Kivijärven keskiveden pintaa nostetaan nykytilanteesta 18,25 m + N2000 pohjapadon avulla 40 cm korkeammalle tasolle 18,65 m + N2000. Vedenkorkeuden säätelyä varten Kivijärvenojaan rakennetaan lankuista tiivisteseinä, jossa on irrotettavat settilankut. Settilankkujen avulla veden pintaa voidaan nostaa ja laskea vähitellen. Toimenpiteiden tavoite ja yksityiskohtainen kuvaus Iso Kivijärven suunnittelualueelta ei ole tarvetta poistaa puustoa. Rantoja kiertää enintään 20 m leveä nuoren lehtipuuston vyöhyke, joka pinnan noston jälkeen jää rantavyöhykkeen yläosaan osittain matalaan veteen osittain kuivalle alueelle. Patopenkereet ja patolaitteet Suunnitellun pohjapadon alueella joudutaan poistamaan puut kaivuutöiden vuoksi. Tällä alueella puusto on läpimitaltaan alle 15 cm koivua ja mäntyä. Patopenkereet patolaitteen ympärille. Patopenkereitä ei tarvitse tehdä, sillä patolaite laitetaan kaivettuun ojauomaan. Patolaitteen rakennus. Tavoitteena on rakentaa vedenkorkeuden säätelyä varten patolaite, joka on varmatoiminen, edullinen ja vaatii vain vähän huoltoa. Patolaite rakennetaan Kivijärvenojaan noin 20 m järven rannasta etelään ojan alajuoksulle. Patolaitteena on lehtikuusilankuista rakennettava tiivisteseinä. Ponteilla varustetut lankut painetaan kaivinkoneella yksitellen pystysuoraan. Maaperä ojan kohdalla on osittain moreenia, joten lankkujen painaminen täytyy tehdä huolellisesti. Patoseinä on 3,5 m leveä. Lankun pontti ohjaa painettavaa hirttä pysymään pystysuorassa. Patoseinän läpi virtaa vain vähän vettä, kun puu turpoaa ja rakoihin kertyy kiinteää hienoainesta. Kun tiivisteseinä on valmis, sen patoaukko ja muun osan yläreunat sahataan moottorisahalla oikeaan muotoon ja korkotasoon. Virtaamamitoituksen mukainen aukko sahataan tasoon 18,20 m+n2000, mikä on 5 cm alempi kuin Iso Kivijärven nykyinen pinta. Tämän jälkeen tiivisteseinä tervataan huolellisesti ennen maan kasaamista sen ympärille. Tervaaminen estää lankkuja lahoamiselta. Lisäksi lehtikuusi on hyvin pihkainen puulaji sen lahonsietokyky on erinomainen. Lopuksi asennetaan patoaukon molemmin puolin settiraudat ja niihin vaakasuoraan settilankut. Irrotettavilla settilankuilla vedenpinta voidaan säätää tasolle 18,65 m + N2000. Settilankut tervataan myös. Patoseinän rakentamisen jälkeen patolaitteen alavirran puolelle nostetaan kiviä aiemmin kaivetuista kaivuumaakasoista. Kivet tukevat patoseinää ja niillä saadaan nostettua puron pohjaa jonkin verran. Kevätkutuiset kalat voivat nousta Kivijärvenojaa pitkin tiivisteseinän rakentamisen jälkeen, koska keväällä tulvan aikaan ojan pinta tiivisteseinän molemmin puolin on melko samalla tasolla. Tulo- ja lähtöuomien kaivuutyöt Tulvakynnys. Veden säätelyn varmistamiseksi ja poikkeuksellisen runsaiden tulvavesien ohjaamiseksi patolaitteen viereen jää tulvakynnys nykyiseen maaperään. Tulvakynnystä ei kaiveta kaivinkoneella eikä paikalle tuoda kiviä. Maaperä on matalan kasvillisuuden peitossa, joten se sitoo riittävästi maaperää todennäköisesti lyhytaikaisen tulvan aiheuttamalta veden kulutukselta. Jos kyseessä on kevättulva, maaperä on silloin jäässä eikä tulva aiheuta maaperään eroosiota. Iso Kivijärven pohjoispäähän laskevaa tulo-ojaa ei kaiveta. Lähtöojana toimivaa Kivijärvenojaa ei tarvitse kaivaa, koska tiivisteseinän lankut painetaan yksitellen maaperään. Ojan reunoilla olevista kaivuumaakasoista nostetaan maata ja kiviä patolaitteen ympärille. 16

17 Kosteikon muut kaivuutyöt Muut työt Luonnonpurossa kalan kulun varmistaminen Vesi- ja maaalueiden pinta-alat ja veden syvyydet Kuivatustilanne Suunnittelualueella ei tehdä muita kaivuutöitä. Infotaulu. Iso Kivijärven patolaitteen viereen laitetaan Life-hankkeen infotaulu Kivijärvenoja on kaivettu ja oiottu oja. Kalan kulusta ojassa ei ole varmuutta. Patolaite ei estä kevätkutuisten kalojen kulkua järveen tai siitä pois. Iso Kivijärven pinta-ala = 3,4 ha, kun veden pinnan taso = 18,65 m + N2000, josta arvioituna: nykyinen vesialue 2,0 ha, 59 %. Alue käsittää avovesialueen lisäksi sen alan, jossa kasvillisuuden seassa on vettä vähintään n. 5 cm veden noston jälkeen uutta 1-20 cm:n syvyistä vettä 0,6 ha, 18 % veden noston jälkeen uutta cm:n syvyistä vettä 0,8 ha, 23 % Vaikutukset kosteikon lähellä olevien naapurikiinteistöjen kuivatustilanteeseen Toimenpiteillä ei ole vaikutusta naapurikiinteistöjen kuivatustilanteeseen, koska vedennosto jää suhteellisen vähäiseksi. Itäpuolen kiinteistön (tila , om. Tornator Oy) kohdalla metsämaan reunassa lähellä järven rantaa vesi on vähintään 50 cm kasvullisen metsämaan pinnasta alaspäin, joten se ei haittaa merkittävästi puiden kasvua. Metsämaan pinta nousee vähitellen korkeammalle tasolle. Nykyinen avovesialueen raja, kun vedenkorkeus 18,25 m + N2000. Vedennoston jälkeen vesialueen raja, kun vedenkorkeus 18,65 m + N2000 Kuiville jääviä saarekkeita m Kosteikon infotaulu Patolaite Kivijärvenojassa: tiivisteseinä irrotettavilla settilankuilla. Aukon harja säädettävissä settilankuilla tasoilla 18,20-18,65 m + N2000. Sijainti: kiinteistön alueella. Kuva 11. Iso Kivijärvelle suunnitellun patolaitteen sijainti ja uusi vesialueen raja. Toimenpiteenä on rakentaa yksinkertainen ja toimiva tiivisteseinä järvestä lähtevään Kivijärvenojaan. Jos vesi nostetaan nykytasosta 40 cm ylemmäksi tasolle 18,65 m + N2000, veden raja ulottuu lähelle vanhaa rantapengertä keltaisen katkoviivan osoittamaan rajaan. Järven keskiosaan jää kolme kuivan maan saareketta. Saari, jossa on joutsenen pesäkumpu on osoitettu punaisella nuolella. Ortoilmakuva Maanmittauslaitos, lupanro 053/MML/13. 17

18 0 m 360 m Korkeus merenpinnasta (m+n2000) 20,80 20,60 20,40 20,20 20,00 19,80 19,60 19,40 19,20 19,00 18,80 18,60 18,40 18,20 18, Maan/vedenpinta (m+n2000) Etäisyys (m) Veden noston tavoitetaso = 18,65 m+n2000 Kuva 12. Iso Kivijärven poikittaisprofiili. Profiililinjan korkeustasot on määritetty laserkeilausaineistosta n. 10 m välein. Yhdellä kohtaa pisteitä on haettu niin monta kertaa, että Fugroviewer-ohjelma on antanut pinnan arvoksi luokan "Ground" (=maanpintaluokittelu). Profiililinja alkaa järven luoteispuolelta naapurikiinteistön puolelta 20 m kiinteistön rajasta ja päättyy kaakkoispuolelle 70 m kiinteistön rajasta. Järven keskellä olevasta saaresta on haettu korkeimmat maanpintaa osoittavat pisteet. Vedenpinnan noston tavoitetaso on määritelty keilausaineiston perusteella tasoon 18,65 m + N2000. Punainen viiva osoittaa kiinteistön rajaa. Laserkeilausaineisto, ortoilmakuva ja kiinteistötiedot Maanmittauslaitos, lupanro 053/MML/13. 18

19 0 m -40 m ja - 20 m= 40 ja 20 m ojalinjasta kaakkoon. Pisteet haettu keilausaineistosta erikseen 340 m 345 m = n. 5 m ojalinjasta kaakkoon. Piste haettu keilausaineistosta erikseen Korkeus merenpinnasta (m+n2000) 19,8 19,6 19,4 19, ,8 18,6 18,4 18, Etäisyys (m) Maanpinta (m+n2000) Veden tavoitetaso (m+n2000) Kuva 13. Iso Kivijärven pitkittäisprofiili. Profiililinjan korkeustasot on määritetty laserkeilausaineistosta n. 10 m välein. Yhdellä kohtaa pisteitä on haettu niin monta kertaa, että Fugroviewer-ohjelma on antanut pinnan arvoksi luokan "Ground" (=maanpintaluokittelu). Profiililinja alkaa järven pohjoispuolelta naapurikiinteistön puolelta 20 m kiinteistön rajasta suolta, sieltä tulo-ojaan ja sitä pitkin järven eteläpuolen lähtöojaan. Huom mittauspisteet -40 m ja -20 m sekä 345 m eivät näy ylhäällä oikealla olevassa Fugroviewer-kartassa, sillä ne on haettu keilausaineistosta erikseen. Järven eteläpuolella laskuojan korkotasoista osa on viereisen maanpinnan tasoja. Sen eteläisin piste kuvaa ojan korkeutta ja osoittaa alaspäin viettoa etelään päin. Korkopisteet on haettu aineistosta n. 10 m välein. Yhdellä kohtaa pisteitä on haettu niin monta kertaa, että Fugroviewer-ohjelma on antanut pinnan arvoksi luokan "Ground" (=maanpintaluokittelu). Vedenpinnan noston tavoitetaso on määritelty aineiston perusteella tasoon 18,65 m + N2000. Punainen viiva osoittaa kiinteistön rajaa. Laserkeilausaineisto, ortoilmakuva ja kiinteistötiedot Maanmittauslaitos, lupanro 053/MML/13. 19

20 20,97 =+232 cm, : ,32 =+167 cm, : ,78 =+13 cm, : ,49 =+184 cm, : ,92 =+227 cm, : ,49 =+284 cm, : ,51 =+186 cm, : ,48 =+83 cm, : ,59 =-6 cm, : ,30 =+65 cm, : ,89 =+124 cm, : ,14 =+49 cm, : ,44 =-21 cm, : ,33 =-32 cm, : ,87 =+22 cm, : ,80 =+115 cm, : ,01 =+36 cm, : ,34 =-31 cm, : ,49 =+84 cm, : ,82 =+117 cm, : ,41 =-24 cm, : ,43 =+78 cm, : ,36 =-29 cm, : ,75 =+110 cm, : ,67 =+102 cm, : Patoseinän harja = 18,65, : ,05 =+40 cm, : ,46 =+81 cm, : ,35 =+270 cm, : ,59 =+194 cm, : ,00 =+235 cm, : ,96 =+2231 cm, : ,48 =+183 cm, : ,45 =+280 cm, : Värien korkeusarvot (m + N2000) karttaan merkittyjen arvojen perusteella 18,33-18,59 18,78-19,05 19,14-19,89 20,32-20,59 20,92-21,00 21,35-21,49 Kuva 14. Iso Kivijärven alueen korkeusarvoja vedenpinnan noston tavoitetasoon laserkeilausaineiston perusteella. Kussakin kohdassa on kolme informaatiota: 1) kyseisen kohdan korkeussijainti N2000- korkeusjärjestelmässä, 2) korkeussijainti suhteessa vedenpinnan noston tavoitetasoon 18,65 m + N2000 ja 3) kyseisen kohdan koordinaatit ETRS-TM35FIN -koordinaattijärjestelmässä. Kartan värien korkeusarvot on määritelty karttaan merkittyjen arvojen perusteella. Värien perusteella veden noston jälkeen kaikki tummemman siniset alueet olisivat veden peitossa padon pohjoispuolisella alueella. Vaalean siniset alueet olisivat sen sijaan jo vedenpinnan yläpuolella (esim. järven keskellä oleva joutsenen pesimäsaari). Iso Kivijärven pinta-ala ennen vedenlaskua rajautui todennäköisesti vaalean sinisen värin rajoittamalle alueelle. Laserkeilausaineisto, ortoilmakuva ja kiinteistötiedot Maanmittauslaitos, lupanro 053/MML/13. 20

21 Kuva 15. Iso Kivijärven lähtöpuro. Tällä kaivetulla ojalla on aikoinaan laskettu Iso Kivijärven pintaa. Kuvauspaikka on merkitty ortoilmakuvaan keltaisella pisteellä. Ylhäällä: Vanha vesijättö kasvaa nyt nuorta puustoa. Oikeassa reunassa ison koivun kohdalla alkaa vanha rantapenger. Vedennoston jälkeen ojan vesipinta olisi 40 cm korkeammalla. Kuvattu suunnitellun padon kohdalta pohjoiseen-itään. Alhaalla: Tiivisteseinän suunniteltu paikka on merkitty keltaisella katkoviivalla. Tiivisteseinä ulottuu kaivuumaakasan reunojen viereen. Ojan ympärillä on korkeat kaivuumaakasat, joista voidaan ottaa kiviä ojan pohjalle tiivisteseinän taakse ja muuta maata patoseinän ympärille. Kuvaussuunta kaakkoonlounaaseen. Kuvat J. Siekkinen/ , ortoilmakuva Maanmittauslaitos, lupanro 053/MML/13. B 21

22 Taulukko 1. Iso Kivijärven patoaukon mitoitus. Laskennassa on käytetty insinööri Jouko Hämäläisen (Suomen metsäkeskus, Pohjois-Savo) Allasmitoitus-ohjelmaa. Valuma-alue ja virtaamat Iso Kivijärvi Valuma-alue F (järviä ei ole) 100 ha Keskiylivaluma MHq 130 l/s/km 2 Keskiylivirtaama MHQ 130 l/s (0,13 m 3 /s) Kerran 20. vuodessa tapahtuva ylivirtaama HQ l/s (0,247 m 3 /s) Tiivisteseinän patoaukon mitoitus Purkautumiskerroin u 0,65 Padon harjan vaakasuora pituus (m) b 1,30 Painekorkeus (m) h 0,22 Veden korkeus aukon etupuolella jonkin matkan etäis. Supistumakohtien määrä n 2 Yksiaukkoinen patoaukko Virtausnopeus ylävirran puolella (m/s) v 0,43 Tehopituus 1,25 VIRTAAMA, laskettu (m 3 /s) = padon virtaaman läpäisykyky Q = 0,25 Tämän arvon pitäisi olla vähintään teoreettisen VIRTAAMA HQ 20 suunniteltu arvon suuruinen VIRTAAMA, suunniteltu HQ (m 3 /s) Qsuunn 0,13 Normaali kevättulva VIRTAAMA, suunniteltu HQ 20 (m 3 /s) Qsuunn 0,28 Suuri kevättulva, kerran 20 v esiintyvä Kuva 16. Iso Kivijärven patolaite: Patolaitteena on vesiponttilankusta rakennettu tiivisteseinä, jossa on Irrotettavat settilankut. Settilankkujen avulla veden pintaa voidaan säätään tasoon 18,65 m+n2000. Tiivisteseinä rakennetaan paikan päällä valmiiksi. Patoseinän päätyjen ja kaivuumaakasan väliin tehdään lyhyt patopenger kaivuumaakasoista. Penkereen kosteikon puoleiselle sivulle laitetaan suodatinkangas, joka ulottuu padon harjalle saakka. Piirrokset J. Siekkinen/

23 Alussa painetaan kaivetun uoman molempiin päihin lankut pystyyn ja niiden väliin tiivisteseinän molemmin puolin vaakasuoraan kaksi ns. solkilankkua. Niiden avulla seinästä tulee suora ja ne myös ohjaavat lankkuja paremmin pysymään pystysuorassa. Sen jälkeen lankut painetaan kaivinkoneella yksitellen maaperään. Vinoon sahatun alapään ja pontin ansiosta lankut painautuvat tiiviisti toisiaan vasten. Jokaisen lankun painamisessa yksi henkilö pitää lankkua kiinni ja ohjaa sen oikeaan kohtaan, jonka jälkeen kaivinkoneen kuljettaja painaa koneen puomilla lankun alaspäin ja ohjaa sen liikkeellä lankkua pysymään pystysuorassa ja edellisessä lankussa kiinni. Maaperän laadusta riippuen lankku voidaan painaa tiiviiseen maaperään saakka. Kun rakennettava seinä ulottuu uoman reumaan, painetaan molemmille puolille vielä useita lankkuja koskemattomaan maahan. Siten estetään veden kierto tiivisteseinän pään kautta, mikä on todennäköisin vuodon kohta. Tiivisteseinän solkilankkuihin porataan noin metrin välein reikä ja seinä kiristetään pultilla tiiviiksi. Lopuksi solkilankun läpi hakataan naulalla kiinni jokainen tiivisteseinän lankku. Iso Kivijärvellä uoman pohjaa ei tarvitse kaivaa, sillä se on riittävän alhaalla. Maaperän noustessa vähitellen sivuilla maaperää joudutaan kaivamaan hieman, jotta solkilankku saadaan riittävän alas. Tiivisteseinän päissä maaperä jätetään kuitenkin edellä kuvatun tapaan koskemattomaksi. Lopuksi tiivisteseinä sahataan moottorisahalla oikeaan muotoon ja aukon harja sopivaan korkoon. Kuvassa näkyy miten tiivisteseinä asettuu hyvin uoman kohtaan ja molemmat päät ovat koskemattomassa, tiiviissä maassa. Sahaamisen jälkeen tiivisteseinän kosteikon puoleiselle sivulle asennetaan lattaraudasta tehdyt tuet settilankuille. Valmis tiivisteseinä, jossa aukon harjan leveys on 50 cm. Iso Kivijärvelle suunnitellun padon aukon harjaleveys on 130 cm. Kuvassa settilankut on asennettu jo paikoilleen. Tiivisteseinän taakse laskuuomaan (kuvassa etualalla) voidaan laittaa kiviä. Iso Kivijärvellä niitä saadaan kaivuumaakasoista. Kivet tukevat tiivisteseinää ja lisäksi ne korottavat hieman uoman pohjaa, jolloin kevätkutuiset kalat voivat nousta järvelle tulvakauden aikana. Lopuksi tiivisteseinän näkyvät osat tervataan puurakenteiden kestävyyden varmistamiseksi. Tervaaminen uusitaan 2-3 vuoden välein. Kuva 17. Tiivisteseinän rakentaminen Kuvat Isonkyrön Tursonnevan kosteikolta, J.Siekkinen/

24 4 HANKKEEN HAITTOJEN ARVIOINTI Lomakkeella kuvataan hankkeen haittojen ja uhkatekijöiden vaikutuksia luontoon, ympäristöön, käyttöön suunnittelualueella tai sen ulkopuolella. Tavoitteena on tunnistaa haitat ja suunnitella toimenpiteet niiden ehkäisemiseksi. Haittatekijä Valuma-alueelta tulevat poikkeuksellisen suuret tulvavedet nostavat kosteikon vedenpintaa aiheuttaen haittaa naapurikiinteistöille Mahdolliset viitasammakon elinympäristöt häviävät vedennoston seurauksena. Toimenpiteet haitan vähentämiseksi Kuivatustilanne naapurikiinteistölle on selostettu kappaleessa 3 Kuivatustilanne Kosteikon patolaitteet tulvakynnyksineen on mitoitettu kerran 20. vuodessa tapahtuvan tulvan mukaiseksi. Patolaitteen vieressä on lisäksi erillinen tulvakynnys suuria tulvia tai patolaitteen tukkeutumisen varalta. Viitasammakon esiintymisestä ei ole tietoa. Iso Kivijärvelle suunnitellut toimenpiteet voivat parantaa viitasammakon elinympäristöjä, koska entiset kuivuneet rantavyöhykkeen yläosat vesitetään ja ne voivat siten tarjota uutta elinympäristöä viitasammakoille. Kosteikolla on jo nykyisin kosteaan ja avovesiympäristöön sopeutunutta kasvillisuutta, mikä edistää viitasammakoiden uusien elinympäristöjen muodostumista. Kaivinkoneessa tapahtuu öljyvuoto, jolloin öljyä valuu Kivijärvenojaan tai Iso Kivijärveen. Konetöissä ei kaiveta Iso Kivijärveä. Kivijärvenojan pohja suunnitellun padon kohdalla on hiekkaa, kiveä ja vain ohuelti turvetta, minkä vuoksi se ei sovellu viitasammakon talvehtimispaikaksi. Kaivinkoneessa on öljyntorjunnan varalle imeytystarvikelaukku ja koneen kuljettaja tietää miten toimia öljyvahingon sattuessa. 5 SEURANNAT, RIISTANHOITO JA METSÄSTYS Toimenpide Tavoite Lisätiedot ja vastuutaho Vesilintuseuranta Mitata kosteikon luontaisten ravintovarojen vaikutuksia vesilinnustoon ja tuottaa vertailuaineistoa erilaisten kunnostushankkeiden vaikuttavuudesta. Kosteikolle on perustettu neljä vesilintujen laskentapistettä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ohjeiden mukaisesti. Laskentaohjelma: toukokuussa parilaskennat (2 kpl), poikuelaskenta ja kertymälaskenta. Laskentoja on tehty ennen kosteikon perustamista 3 kertaa v (Suomen riistakeskuksen toimesta) ja niitä tehdään v elokuuhun asti. Vertailukelpoisten laskentatulosten saamiseksi vesilintujen mahdollista ruokintaa ei saa aloittaa kosteikolla ennen elokuun alkupuolella tehtävää kertymälaskentaa eikä se saa vääristää seuraavana keväänä tehtävän parilaskennan tuloksia. Hoitoseuranta Pienpetojen pyynti Seurata patorakenteiden ja penkereiden kuntoa ja toimivuutta sekä tulo- ja lähtöuoman veden virtauksen ja patolaitteiden toimivuutta Motivoida paikallisia kosteikonhoitajia lisäämään Vastuutaho: kiinteistön omistaja ja paikallinen metsästysseura Paikalliselle toteuttajataholle annetaan tarvittaessa lisäohjeita kosteikoin toiminnan ja tuottavuuden ylläpidon kannalta tärkeiden hoito- ja kunnossapitotöiden toteuttamisesta Vastuutaho: kiinteistön omistaja Alueella pyritään pyytämään pienpetoja vähintään hankkeen ajan v loppuun asti. 24

25 Vesilintumetsästys vierasperäisiin pienpetoihin kohdistamaa pyyntipainetta kosteikoilla ja niiden lähiympäristöissä Seurata vesilintujen metsästyskuolleisuutta saalisseurannalla. Tietoja käytetään arvioitaessa metsästyksen vaikutuksia ja mitoitettaessa kestävä metsästysverotus (saalisverotus on suhteessa kosteikon vesilintutuottoon) Vastuutaho: kiinteistön omistaja ja paikallinen metsästysseura Jos alueella metsästetään, metsästysoikeuden haltija pitää kirjaa kosteikkokohteelta metsästyskauden aikana ( ) aikana saadusta vesilintusaaliista lajeittain vuoden 2015 loppuun saakka. Vastuutaho: kiinteistön omistaja Pesäpöntöt Pesimispaikka Laitetaan kosteikolle vähintään kolme telkänpönttöä. Vastuutaho: kiinteistön omistaja ja paikallinen metsästysseura Riistapelto Ruokailualue Ei tehdä tässä hankkeessa 6 VIESTINTÄ Lomakkeella kuvataan toimenpidealueelle suunniteltu viestintä. Viestintä Ajankohta Kotiseutukosteikko Life+ Toimenpiteiden jälkeen kosteikolle patolaitteen kyllä ei hankkeen opastetaulu viereen. Tiedote lehdistölle kyllä ei Noin 1 vk ennen toimenpiteiden aloitusta Ilmoitus kuntaan kyllä ei Noin 1 vk ennen toimenpiteiden aloitusta Ilmoitus lähialueen asukkaille kyllä ei Noin 1 vk ennen toimenpiteiden aloitusta Ilmoitus alueelliseen ELYkeskukseen kyllä ei Noin 1 vk ennen toimenpiteiden aloitusta Muu taho kyllä ei Paikallinen metsästysseura 25

26 7 TOIMENPITEET JA KUSTANNUKSET Lomakkeella kuvataan toimenpiteet ja arvioidaan vaadittavat resurssit töiden toteuttamiseksi Kotiseutukosteikko Life+ Fantsintie Helsinki Kosteikkohanke: ISO KIVIJÄRVI, Simo, pinta-ala 3,4 ha Kustannusarvion laadinta: Juha Siekkinen, YHTEENSÄ SUUNNITTELU JA TOTEUTUKSEN VALVONTA Yksikkö Määrä (sis. alv 24%) Suunnittelu: maastokäynnit ja vaaitus (J. Siekkinen) htp Toimenpidesuunnitelman ja hakemusasiakirjojen laadinta (J. Siekkinen) htp Toteutukseen liittyvät maastokäynnit (J. Siekkinen) htp Yhteensä KONETYÖT Kaivinkoneen työtuntihinta: sarakkeessa tunti+alv+yht Kaivinkoneen siirto Iso Kivijärvelle 250 Tiivisteseinän rakennustyöt. Työteho 1,5 m seinää/tunti m/t 258 Patopenkereen rakennus patolaitteen ympärille, kivien nosto vanhoista kaivuumaakasoista t Yhteensä 681 PATOLAITTEET JA -MATERIAALIT (sis. alv) Tiivisteseinän vesiponttilankut (seinän leveys 4 m): lankut lev. 14 cm, paks. 4,5 cm x pit. 200 cm, 25 kpl, yht. 50 m lankkua /m Tiivisteseinään solki- ja settilankut, lankut lev. 14 cm, paks. 4,5 cm x pit. 200 cm, 8 kpl, yht. 16 m lankkua m 4 64 Suodatinkangas tiivisteseinään ja sen ympärille rakennettavaan patopenkereeseen N2/TS30N 5 m x 5 m = 25 m2 m Tarvikkeet (settilankkujen kiinnitysraudat, pultit, mutterit, naulat, tervaa+pellavaöljyä tiivisteseinän pintakäsittelyyn 5 l) 50 Yhteensä HANKKEEN KOKONAISKUSTANNUKSET suunnittelu ja toteutuksen valvonta, konetyöt, patolaitteet ja -materiaalit (ei sis. talkootyötä) 2. KONETYÖT, PATOLAITTEET JA -MATERIAALIT, JOSTA a) SUOMEN RIISTAKESKUKSEN OSUUS 100 % b) KIINTEISTÖNOMISTAJIEN OSUUS 0 % (talkootyön arvoa ei ole tässä arvioitu) 0 26