Maa-20.3376 Kiinteistötekniikan syventävä opintojakso (4 op) Luennot Aika Aihe Luennoitsija 13.1. 20.1. 27.1. Kurssin sisältö ja tavoitteet Kiinteistönmääritys - rajankäynti. Halkominen; halkomistavat. Tilushalkominen; kokonaisarvohalkominen toimitusprosessi, jyvitys, tilit. Yhteisen alueen jako Erillisen alueen tilaksi muodostaminen. 3.2. Yhteismetsän muodostaminen 10.2. 17.2. Moottorikelkkailureittitoimitus Ulkoilureittitoimitus Vireillä olevat lainsäädännön uudistushankkeet, Lapinmaan maanomistus, kiinteistötoimitukset Ruotsissa 16.3. Luentokuulustelu klo 12 15 Arvo Vitikainen Arvo Vitikainen Arvo Vitikainen Arvo Vitikainen Arvo Vitikainen Arvo Vitikainen Opiskelija ymmärtää kiinteistönmääritystoimitusten ja maajakotoimitusten toimitusmenettelyn. Osaa laatia rajankäynnin, tilus- ja kokonaisarvohalkomisen toimituskirjan ja soveltaa kiinteistölainsäädäntöä näissä toimituksissa. Osaa käyttää eri tietolähteitä tiedonhaussa ja analysoida tietoja päätöksenteon perustaksi. Harjoitukset Aika Aihe Ohjaaja 19.1. Rajankäynnin tehtävänanto 26.1. Rajankäynnin esitys ja palautus 2.2. 9.2. Halkomisen tehtävänanto, halkomismenetelmän ja arvioinnin / jyvityksen esittely Ohjausta, jakosuunnitelman ja korvausten esittely 16.2. Ohjausta 23.2. Ei harjoitusta 1.3. Ohjausta 15.3. Halkomisen palautus Pekka Nurmikari Pekka Nurmikari Pekka Nurmikari Pekka Nurmikari Pekka Nurmikari Pekka Nurmikari Pekka Nurmikari
Selvitetään, mikä on voimassa oleva kiinteistöjaotus Kiinteistönmääritys poikkeaa muista toimituksista siinä, ettei sen johdosta yleensä aiheudu muutosta voimassa olevaan kiinteistöjaotukseen. Toimituksen tarkoituksena on lähinnä selvittää ja ratkaista aikaisempien toimitusten asiakirjojen, karttojen ja muun selvityksen perusteella, mikä on voimassaoleva kiinteistöjaotus Arvo Vitikainen 2016 DEKLARATIIVINEN KIINTEISTÖTOIMITUS
Tässä esityksessä tarkastellaan: Kiinteistönmääritystä epäselvyyden ratkaisemiseksi Rajankäyntiä Vesioikeudellisen kylän rajankäyntiä Umpilampea koskevaa kiinteistönmäärätystä Yleistä tarvetta varten perustetun alueen muodostamista kiinteistöksi tai yhteiseksi alueeksi ja alueen omistaja selvittämistä kiinteistönmäärityksellä. Virheen korjaamista kiinteistönmäärityksellä
Kiinteistönmäärityksellä selvitetään ja ratkaistaan epäselvyydet koskien (KML 101 ): q rajan paikkaa ja rajamerkkiä koskien (rajankäynti); q mihin rekisteriyksikköön jokin alue kuuluu; q rasiteoikeutta ja rasitteen sijaintia; q kiinteistön osuutta yhteiseen alueeseen tai yhteiseen erityiseen etuuteen ja osuuden suuruutta sekä sitä kuuluuko kiinteistölle erityinen etuus; q yhteisen alueen tai yhteisen erityisen etuuden osakaskiinteistöjä ja niille kuuluvien osuuksien suuruutta; q epäselvän, kadonneen tai turmeltuneen toimitusasiakirjan tai kartan sisältöä; q ristiriitaisista toimitusasiakirjoista tai -kartoista johtuvaa epäselvyyttä; q muuta kiinteistöjaotukseen liittyvää epäselvyyttä.
103 (1159/2005) Kiinteistönmääritys tehdään: q rekisteriyksikön omistajan, osaomistajan tai muun sellaisen henkilön hakemuksesta, jonka oikeutta kiinteistönmääritys välittömästi koskee. q Kaavan laatimista tai toteuttamista varten tarpeellinen kiinteistönmääritys tehdään kunnan hakemuksesta. q Rajankäynti, jonka tarkoituksena on rajamerkin rakentaminen, siirtäminen tai korjaaminen, tehdään myös sellaisen viranomaisen, yhteisön tai muun henkilön hakemuksesta, jonka toimenpiteen vuoksi rajankäynti on tullut tarpeelliseksi.
q Kiinteistötoimituksen yhteydessä tehdään hakemuksetta sellainen rajankäynti ja muu kiinteistönmääritys, joka on tarpeen toimituksen suorittamista varten. Tällainen kiinteistönmääritys voi koskea myös yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) mukaista oikeutta.
Asiaa, joka 101 :n mukaan ratkaistaan kiinteistötoimituksessa, ei saa ottaa yleisessä alioikeudessa käsiteltäväksi (KML 281 ). Rajankäynti tarkoittaa rajan paikkaa ja rajamerkkiä koskevan epäselvyyden selvittämistä ja ratkaisemista kiinteistönmääritystoimituksessa asiakirjojen, karttojen, maalla olevien rajamerkkien ja muun selvityksen perusteella (KML 101.1,1 ). Alueen kiinteistöjaotuksen selvittäminen tehdään kiinteistönmäärityksessä (KML 101.1,2 ). Riita tai epäselvyys koskee yleensä jotakin vähäistä yksittäistä aluetta, joka ei ehkä vielä ole luettu kartoissa ja asiakirjoissa mihinkään tilaan. Tällöin on ratkaistava, mihin rekisteriyksikköön alue kuuluu (Hyvönen 2001 s. 605). Yhteisalueosuus luetaan kiinteistön ulottuvuuteen (KML 2,1 ). Kiinteistönmääritystoimituksessa voidaan selvittää ja ratkaista (KML 101.1, 4-5 ): kiinteistön osuus yhteiseen alueeseen tai yhteiseen erityiseen etuuteen ja osuuden suuruus sekä kiinteistölle kuuluva erityinen etuus ja yhteisen alueen tai yhteisen erityisen etuuden osakaskiinteistöt ja niille kuuluvien osuuksien suuruudet (osakasluettelon laatiminen).
Esimerkki omistusoikeusselvityksestä: PORRASKOSKEN SAHAMYLLYN ELI MYLLYSAHAN OMISTUSRIITA Kosken putouskorkeus 6 m ja virtaama 15 m3/s = noin 3500 MWh/v. Noin 200 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosittain tarvitsema sähkömäärä.
KIINTEISTÖN ULOTTUVUUS SUOMESSA Kiinteistönmuodostamislain (554/95) mukaan kiinteistö käsittää siihen kuuluvan alueen, osuudet yhteisiin alueisiin ja yhteisiin erityisiin etuuksiin sekä kiinteistölle kohdistuvat rasiteoikeudet ja yksityiset erityiset etuudet (KML 2,1 ). Yhteinen alue kuuluu kahteen tai useampaan kiinteistöön tietyn perusteen mukaisin osuuksin. Yhteinen alue ei ole kiinteistö, vaan se on tarpeistona liitossuhteessa muihin kiinteistöihin. Erityisiä etuuksia voivat olla esimerkiksi kivilouhos, koski tai kiinteistöön kuuluva oikeus kalastaa tietyssä paikassa tai tiettyä kalalajia toisen omistamalla vesialueella tai kylän rajojen ulkopuolella (erityinen kalastusoikeus). Niukkanen 2014 Rasiteoikeus on viranomaisen päätöksellä kiinteistön, muun alueen tai sellaisella olevan kohteen muodostaman käyttöyksikön omistajalle kuuluva oikeus, jolla hän käyttää rasitteen kohteena olevaa aluetta tai määrää alueen omistajan käytöstä.
Arkistotutkimukset Ruotsin kuninkaallisen kamari- ja kauppakollegion perustamispäätös 23.11.1780 Uudenmaan ja Hämeen läänin kuninkaallisen käskynhaltijan päätös 30.5.1800 Hämeen läänin maakirjan sahaluettelo vuodelta 1845 Varamaanmittari Östringin pitämä katselmustoimitus 6.9.1862
Johtopäätökset: q Yhteisen vesialueen RN:o 109-537- 876-1 Yläjoen palstassa omistaa Nuhkalan osakaskunta. q Porraskosken koskivoima on tilalle Porraskosken voimala jm. 401-428- 1-75-M601 kuuluva yksityinen erityinen etuus, jonka omistaa (1/1) Porraskosken voima Oy (lainhuuto 25.10.2005, 2160). KIINTEISTÖREKISTERIMERKINTÄ: Oikeus koskivoimaan Oikeutettu: 401-428-1-75-M601 Porraskosken voimala Rasitettu: 109-573-876-1 Yhteinen vesialue.
RAJANKÄYNTI Rajankäynnissä selvitetään ja ratkaistaan kiinteistön tai muun rekisteriyksikön rajan paikkaa tai rajamerkkiä koskeva epäselvyys. (KML 101 ) Rajankäynti suoritetaan joko erillisenä toimituksena tai muun toimituksen - esim. lohkomisen tai halkomisen yhteydessä (ns. sivutoimituksena), jos se on tarpeen ko. toimituksen suorittamiseksi. (KML 103 ) Tiedottaminen ja toimitusmiehet Kutsukirje 10 pv ennen kokousta kaikille (7 pv. ennen henkilökohtaisesti jätettynä) ja tarvittaessa sanomalehtikuulutus, 10 pv tai c) sopimalla Toimitusinsinöörinä voi olla myös teknikko tai amk-insinööri Voidaan tehdä ilman uskottuja miehiä
Rajan paikan määrääminen: Aikaisemmin lainvoimaisesti määrätty raja on käytävä entiseen paikkaansa. Rajan paikka on määrättävä viimeisen lainvoimaisen ratkaisun mukaisesti, mikäli rajan paikka on määrätty eri toimituksissa eri tavoin. (KML 104.1 ) /rajaviittojen merkitys - toimituksen purkaminen/ 2 16 3 1 18 4
Rajan paikan määrittämisen perusteena voi olla tapauksesta riippuen esimerkiksi: r aikaisemmat lainvoimaiset rajankäyntiasiakirjat ja - kartat; r maastosta löytyvät rajamerkit; r nautinta; r muu lainvoimainen päätös tai asiakirja; r todistajan lausunto; r asianosaisten sopimus (KML 104.3 säädetyin rajoituksin); r kadonneen rajamerkin koordinaatit tai sidemitat; ja r muu selvitys
r Kiinteistönmuodostamislaki ja -asetus eivät aseta mitään rajan paikan määrittämisperustetta ensisijaiseksi, vaan asia jää tapauskohtaisesti harkittavaksi. Aikaisemmin lainvoimaisesti määrätty raja on kuitenkin aina määrättävä entiseen paikkaansa viimeisen lainvoimaisen ratkaisun mukaisesti (KML 104.1 ). Kun toimitus tehdään maanmittaustoimiston ja kunnan kiinteistörekistereihin merkittyjen alueiden rajalla, on aina tutkittava molempien viranomaisten tekemät rajaa koskevat lainvoimaiset toimitukset.
Jos rajan paikkaa ei ole aikaisemmin lainvoimaisesti määrätty, toimituksessa on selvitettävä rajan paikkaa koskevat vaatimukset ja niiden perusteet sekä ratkaistava niiden ja muun asiasta saatavan selvityksen nojalla, mikä rajan paikka on oleva. (KML 104.2 )
RAJAN PAIKASTA VOIDAAN MYÖS SOPIA kartat ja asiakirjat ovat puutteellisia ja saapuvilla olevat asianosaiset sopivat ja sopimus ei ole ristiriidassa saadun selvityksen kanssa Jos asiakirjojen ja karttojen ollessa puutteellisia, rajan molemmin puolin olevien kiinteistöjen saapuvilla olevat omistajat sopivat sellaisesta rajan paikasta, joka ei ole ristiriidassa rajan paikasta saadun selvityksen kanssa, määrätään raja asianosaisten sopimaan paikkaan. (KML 104.3 )
Rajankäyntinä suoritettavat muut toimenpiteet: r Rajamerkin siirtäminen: Jos rajamerkki on vaarassa tuhoutua tai siitä on haittaa, se saadaan siirtää toiseen paikkaan rajan paikkaa muuttamatta. r Rajamerkin korjaaminen: Jos rajamerkki on huonokuntoinen tai muutoin puutteellinen eikä rajan oikeasta paikasta ole epäselvyyttä tai riitaa, rajamerkki saadaan korjata rajan paikkaa määräämättä. r Uuden rajamerkin rakentaminen: Myös uusi rajamerkki saadaan rakentaa rajan paikkaa muuttamatta, jos se on tarpeen rajan paikan osoittamiseksi maastossa.
Rajojen mittaus ja merkitseminen maastoon: r Pääsääntö on, että raja on täsmällisesti määrättävä ja merkittävä pysyvästi maastoon. r Rajan paikka voidaan kuitenkin jättää maastoon merkitsemättä: - asemakaava-alueella sekä - erityisistä syistä muuallakin, jos merkitseminen ei ole tarpeen kiinteistöjaotuksen selvyyden vuoksi eikä muodostettavan kiinteistön omistaja merkitsemistä vaadi. r Myös selvä luonnollinen raja (esim. käytössä oleva tie, selvä vesialueen ranta, valtaoja tms.) voidaan jättää merkitsemättä maastoon. (KML 185 ) r Vesiraja - kartalle
r Rekisteriyksiköiden välinen raja on asema- ja rakennuskaava-alueen ulkopuolella avattava niin leveäksi, että rajalinjan paikka on maastossa selvästi havaittavissa. (KMA 55 ) Kumottu Jakoasetus sääti (123 ): Rekisteriyksiköiden välinen raja on metsämailla yleensä avattava puolentoista metrin levyiseksi puiden runkojen välillä tai niin leveäksi kuin tarve vaatii välttämällä kuitenkin arvokkaiden puiden kaatamista. 400 m lyhempiä sekä kaava-alueella olevia rajoja ei tarvitse avata leveämmäksi kuin on välttämätöntä. Rajalla olevia istutuksia ei omistajan suostumuksetta saa kaataa. r Rajapyykit - rajapyykin sijoittaminen - MTM r Vanhan lainsäädännön mukaiset rajaviitat r Rajamerkkien numerointi - MTM r Rajapisteen paikan merkitseminen rajamerkkiin
1.8.2011 Kumottu MML määräys 31.5.2004
Rajankäynnissä on toimituskarttaan merkittävä, mihin paikkaan raja on käyty. Jos on epäselvää rajan oikeasta paikasta tai rasitteen tai muun kohteen sijainnista, on toimituskarttaan tai tarvittaessa erilliseen liitekarttaan merkittävä: 1) sekä hyväksytyt että riitaiset rajamerkit, 2) muut seikat, joilla voi olla merkitystä rajan paikan tai rasitteen tahi kohteen sijainnin määräämisessä sekä 3) ne rajan tai muun kohteen eri sijainnit, joita asianosaiset vaativat, tai joita eri määräämisperusteet osoittavat. (KMA 51 )
Rajankäynnin kustannukset: r Kiinteistönmuodostamislain mukaan kiinteistötoimitusten toimituskustannukset jaetaan asianosaisten maksettavaksi heidän toimituksesta saamansa hyödyn mukaan, mikäli he eivät toisin sovi. (KML 209 ) Toimitusmiesten harkintaan jää em. hyödyn määrittäminen. ½ rajanaapureiden kesken rajojen pituuksien suhteessa pyykin hävittänyt maksaa aiheettomasti haettu rajankäynti
Kiinteistötoimitusmaksun määräämistä koskevaan päätökseen ei saa hakea valittamalla muutosta (KTML 13.1 ). Asianosainen voi kuitenkin tehdä kiinteistötoimitusmaksusta verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetun lain (706/2007) 9 :ssä tarkoitetun perustevalituksen, joka osoitetaan hallintooikeudelle (KTML 13.2 ). Lain (706/2007) 9 :n mukaan oikeus perustevalituksen tekemiseen on sillä, joka katsoo, että julkinen saatava on määrätty tai maksuunpantu virheellisesti. Asianosaisille on selostettava, että toimituslasku on maksettava perustevalituksen tekemisestä huolimatta laskussa määrättynä aikana. Perustevalitus on tehtävä ennen kuin viisi vuotta on kulunut sitä seuranneen vuoden alusta, jona saaminen on määrätty tai maksuunpantu (laki (706/2007) 9.2 ja 21.3 ).
Vesioikeudellisen kylän raja (Laki välirajasta vedessä)
Vesioikeudellisen kylän rajankäynti: Vesioikeudellisen kylän vesialueen raja vedessä, jos sitä ei ole aikaisemmin määrätty, määrätään noudattaen, mitä tällaisen rajan paikasta määräyksiä välirajasta vedessä ja vesialueen jaosta sisältävässä laissa (LVV) säädetään (KML 105). Käytäessä kylien välistä rajaa vedessä on ulkopalstat vaihdettava ja raja oiottava, jos se on tarkoituksenmukaista (KML 106) Luonnollisen rajan oikaiseminen: Käytäessä sellaista rajaa, jota ei ole osoitettu rajamerkeillä tai koordinaateilla, saadaan rajaa oikoa siten, että pintaalaltaan ja arvoltaan vähäisiä alueita vaihdetaan kiinteistöjen kesken tai, jollei sopivaa vastikealuetta ole, siirretään kiinteistöstä toiseen. Vaihdettavien alueiden arvojen erotuksesta tai siirrettävästä alueesta suoritetaan korvaus.
Kylien välinen raja vesialueella: q 1400-luvulta asti keskiviivaperiaate kylien välillä kalavesillä; q Laki välirajasta vedessä (LVV) 31/1902 Kukin kylä vallitsee sen osan vettä ja veden alaista pohjaa, joka on lähempänä omaa rantaa kuin toisen (1 ) q Selkää, jonka pituus ja leveys on kahdeksan kilometriä tahi enemmän, älköön kylä vallitko ulommalta kuin viisisataa metriä siltä kohdalta rantavettä, josta, tavallisen vedenkorkeuden aikana, kahden metrin syvyys alkaa. Jos ulompana on kylään kuuluva saari, olkoon kylällä saarenkin ympärillä yhtäläinen rantamatalaoikeus. Selkää pidettäköön yhtäjaksoisena joistakuista vähäisistä saarista huolimatta. q Kalavesien ja vesialueiden jaoissa on muodostettu mm. yhteisiä rauhoituspiirejä ja apajapaikkoja, yksityisiä sekä yhteisiä vesialueita.
Kosulanlampi ja Pieni Raudanvesi Rantasalmella Haukivesi Kosulanlampi Pieni Raudanvesi
Iso selkävesi Yli 8 km x 8 km Inarinjärvi, Kasarinselkä
SUOJELUALUEIDEN RAJANKÄYNNIT
UMPILAMPI Järvi, joka on saman tilan alueella eikä ole yhteydessä tämän ulkopuolella olevan vesistön kanssa muutoin kuin puron kautta, jota myöten kala ei voi sanottavassa määrässä kulkea, sekä samanlaatuinen purokin, kuulukoon yksinomaisesti tälle tilalle, ellei niitä jaossa tahi muutoin ole toisin pidetty - eikä siis kylän tai jakokunnan yhteisen vesialueen osakaskunnalle.
Umpinainen vesialue eli umpilampi kuuluu yksityisenä tiluksena taloon tai tilaan Epäselvyys siitä, onko vesialue umpinainen ja mihin rekisteriyksikköön umpilampi ehkä kuuluu, on selvitettävä ja ratkaistava kiinteistönmääritystoimituksessa. (LVV 9.2 ; KML 101.1,2).
KML 101.2 Sellainen ennen 1.1.1917 voimassa olleen lainsäädännön nojalla maanmittaustoimituksessa yleisenä tai yhteisenä alueena jakokunnan osakastilojen tarvetta laajempaan tarkoitukseen käytettäväksi jätetty tai erotettu alue tai tällaisen alueen osa, jota ei ole myöhemmin muodostettu kiinteistöksi tai yhteiseksi alueeksi ja joka on tarkoitettu sotaväen harjoituskentäksi tai käytettäväksi kirkkoa, kappelia, hautausmaata, pitäjänkoulua, köyhäinhuonetta, kruununmakasiinia, pitäjänmakasiinia, sairaanhoitolaitosta tai muuta sellaista yleistä tarvetta varten, muodostetaan kiinteistöksi tai yhteiseksi alueeksi ja alueen omistaja selvitetään ja ratkaistaan kiinteistönmäärityksellä.
Edellä 101 :n 2 momentissa tarkoitetun alueen omistaja on se,: 1. jota varten alue toimitusasiakirjoista tai muista asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan on yleiseksi tai yhteiseksi jätetty tai erotettu ja joka on ryhtynyt käyttämään aluetta alkuperäiseen tarkoitukseen. 2. Jos alueen käytöstä alkuperäiseen tai sitä vastaavaan tarkoitukseen on ryhtynyt huolehtimaan toinen, joka on saanut alueen hallintaansa, on omistaja se, joka tehtävästä huolehtii. 3. Muissa kuin 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa alueen omistaja on se, joka aluetta omistajana hallitsee. 4. Jollei aluetta kukaan omistajana hallitse eikä aluetta ole erotettu tai jätetty tilojen yhteiseksi alueeksi, omistaa kunta alueen. Mitä edellä tässä pykälässä säädetään alueesta, koskee myös alueen osaa.
Alue, jota 101 :n 2 momentissa tarkoitetaan, muodostetaan tilaksi tai liitetään ennestään olevaan tilaan noudattaen, mitä 41 :ssä säädetään. Jos alue on yhteinen alue, määrätään sen rajat, mikäli ne ovat epäselvät, ja ne kiinteistöt, joiden yhteinen alue on, sekä osuuksien suuruudet. Myönnettäessä lainhuutoa sille, joka 101 :n 2 momentissa tarkoitetussa kiinteistönmäärityksessä tehdyn ratkaisun mukaan on toimituksessa muodostetun tilan tai tilaan liitetynalueen omistaja, katsotaan toimituksessa laaditun selitelmän ote riittäväksi selvitykseksi hänen saannostaan.
KIINTEISTÖNMÄÄRITYSTOIMITUS TOIMITUKSESSA TEHDYN VIRHEEN OIKAISEMISEKSI (KML 277 ) Kiinteistönmääritystoimituksessa korjataan kiinteistötoimituksessa tehty q mittaus-, lasku-, kirjoitus- tai merkintävirhe taikka virhe rajan merkitsemisessä maastoon q virhe ei ole vähäinen ja vaikuttaa asianosaisen oikeuteen q Oikaisemisesta ei aiheudu kohtuutonta haittaa asianosaiselle q Sitä koskevaa toimitusta on haettu viiden vuoden kuluessa toimituksen rekisteröimisestä. q määräys toimitukseen voidaan antaa hakemuksettakin Vähäinen virhe tai virhe, joka ei vaikuta kenenkään asianosaisen oikeuteen, voidaan korjata kiinteistörekisterin pitäjän päätöksellä
Sitä vastoin asiavirhettä tai virheellistä laintulkintaa ei voida korjata KML 277.1 :n nojalla kiinteistönmääritystoimituksessa (Hyvönen 2001 s. 639). Jos kiinteistörekisteriin merkityssä toimituksessa tehtyä virhettä ei voida oikaista kiinteistönmäärityksessä, niin sen korjaamista voidaan harkita tuomionpurkumenettelyssä. Virheellisesti suoritetun toimituksen purkamista on yleensä haettava korkeimmalta oikeudelta. (OK 31:7 16; KML 102 ja 278 ).
AIEMMAN TOIMITUKSEN PURKAMINEN Kiinteistönmääritystoimitusta ei saa tehdä silloin, kun sama alue (esim. saari) on luettu kahdessa eri lainvoiman saaneessa maanmittaustoimituksessa kahden eri rekisteriyksikön tiluksiin. Asian korjaaminen vaatii toimituksen purkamisen korkeimmassa oikeudessa. Vastaavasti menetellään, jos lainvoimaisessa rajankäynnissä vahvistettu rajapyykki löytyy myöhemmin samalla rajalla suoritetun uuden lainvoiman saaneen rajankäynnin jälkeen ja on ristiriidassa myöhemmän rajankäynnin kanssa.
Pappa Julin osti Pietarinkarin saaret kauppakirjalla v. 1965 ja saaret lohkottiin Pietarinkari RN:o 4:57 nimiseksi tilaksi v. 1969. Julin on rakentanut saarille kesämökin ja saunan v. 1965-1966. Vuosina 1994-1995 toimitetussa ja 24.4.1995 rekisteröidyssä jakolain 231 :n mukaisessa jaon täydentämistoimituksessa TN:o 116343-8 toimitusmiehet päättivät (10 ), että Porhonsaaren itäpuoliset karit ja luodot kuuluvat Salmin jakokunnalle
Virhe oli syntynyt, koska oli kaksi erilaista isojakokartan jäljennöstä (alkuperäinen isojakokartta on tuhoutunut sodan aikana). Isojaon 1838 kantakartan kopio 1902 Vuonna 1905 rekisteröity tilan 1:4 halkominen, perustuu isojaon uudistuskarttaan Isojaon 1838 uudistuskartan kopio 1959 q MML:n keskushallinto haki vuonna 2011 pappa Julinin hakemuksesta jaon täydentämistoimituksen purkua. q KKO ei kuitenkaan purkanut jaon täydentämistoimitusta, ratkaisu 2015.