5.8 FYSIOTERAPIAN KOULUTUSOHJELMA. PIRAMK / Terveysala



Samankaltaiset tiedostot
Terveydentila (häiriö tai tauti)


5.9 FYSIOTERAPIAN KOULUTUSOHJELMA


Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Suoritettava tutkinto

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

OPINTO-OPAS Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos

6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät , Jyväskylä Päivi Haarala

Torstai Klo Metropolian tietojärjetelmät Päivi Setälä

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Fysioterapian, Hoitotyön ja Sosiaalialan koulutusohjelmat Opistoasteen tutkinnon pohjalta AMK-tutkintoon johtava koulutus OPINTO-OPAS

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

KANSANTERVEYSTIETEEN KOULUTUS

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) joulukuu 2014

Fysioterapia työterveyshuollossa

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op)

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SISÄLLY SISÄLL SL Y UETTEL

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Tiedote TERVETULOA AIKUISOPISKELIJAKSI HOITOTYÖN KOULUTUSOHJELMAAN

Suoritettava tutkinto

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT lk

MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Fysioterapeutti (AMK)

Oppimisympäristön arvioiminen ja tunnistaminen tutkinnon perusteiden avulla. Metsurintie JÄMSÄNKOSKI puh

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

YHTEISTOIMINNASTA VOIMIA ARKEEN - PSYKOMOTORISESTA LÄHESTYMISTAVASTA VARHAISKASVATUKSESSA ANITA AHLSTRAND JA MARI JAAKKOLA

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

työseminaari Alice Pekkala Kartanonväkikoti

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

YLIOPISTOKURSSIT TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE

Sosiaalialan AMK -verkosto

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

Opiskelija Opiskeluryhmä. Työssäoppimisen ajankohta. Työssäoppimispaikka. Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja Puh.

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

AUD Hyvinvointia mediasta 20ov

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

OPINTOPOLKU lukuvuosi

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

Terveyden edistämisen laatusuositus

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

Sosiaali- ja terveysalan opintotarjonta

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Psyykkinen toimintakyky

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Terveystieto, valinnainen Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) (HUOM! Suorituksesta saa merkinnän Työkykypassiin)

Transkriptio:

5.8 FYSIOTERAPIAN KOULUTUSOHJELMA PIRAMK / Terveysala Fysioterapeuttikoulutus on koulutusta kuntoutusalan ammattiin. Kuntoutus on yksilön ja yhteisön voimavaroja, selviytymistä ja yhdenvertaisen osallistumisen mahdollisuuksia tukevaa prosessiluontoista toimintaa. Kuntoutusalan työntekijäryhmien keskeisenä toiminta-alueena on ihmisen toimintakyvyn edistäminen, ylläpitäminen ja parantaminen. Toimintakyky on osa elämisen laatua, kun ihminen kykenee selviytymään ja toimimaan erilaisissa ympäristöissä ja elämäntilanteissa mm. työssä, leikissä ja vapaa-ajan toimissa. Kuntoutusta voidaan perustella sekä yksilön että yhteisön hyvällä ja yhteiskunnan hyödyllä. Se on lakisääteistä, laaja-alaista ja moniammattista yhteistyötä asiakkaan/ kuntoutujan kanssa. Ihmistä ja hänen kuntoutustarvettaan tulee tarkastella siinä ympäristössä, jossa hän elää. Kuntoutus on yhteiskunnan ja yksilön kannalta tavoitteellista toimintaa, jossa asiakkaan/kuntoutujan mm. koti- ja työympäristön mahdollisuudet ja vaatimukset vaikuttavat kuntoutuksessa tehtäviin päätöksiin ja valintoihin. Kuntoutustarpeen ennakointi on tärkeää kuntoutuksen vaikuttavuuden takaamiseksi. Kuntoutuksen perustana on asiakas/ kuntoutujalähtöinen toiminta. Asiakas/ kuntoutuja on elämäänsä suunnitteleva, aktiivinen ja toimintakykyinen ihminen, joka toteuttaa tarkoituksenmukaisesti omia pyrkimyksiään ja elämänprojektejaan. Kuntoutusprosessin lähtökohtana on asiakkaan/kuntoutujan hyvinvointi, itsemääräämisoikeus ja vastuullisuus. Kuntoutus on poikkitieteellistä, moniammattista toimintaa, joka voidaan nähdä toisaalta edellä esitetyn kaltaisena työotteena ja toisaalta palvelualana. Kuntoutuksessa toimii asiakkaan/ kuntoutujan tarpeita tukeva laaja verkosto, johon kuuluu asiantuntijoina kuntoutusalan koulutuksen saaneita eri ammattiryhmien edustajia. Kuntoutuksen asiantuntija tuntee ammattitaitonsa rajat ja tekee niiden puitteissa yhteistyötä muiden ammattiryhmien edustajien kanssa arvostaen heidän asiantuntijuuttaan. Asiantuntija tukee asiakkaan/ kuntoutujan parasta kaikissa olosuhteissa edistäen kuntoutujan ja hänen läheistensä sitoutumista kuntoutumisprosessiin. Tulevina vuosina yhteiskunnalliset muutokset muun muassa lisääntyvä muuttoliike, väestön ikääntyminen, työikäisen väestön väheneminen, syrjäytyneisyyden sekä mielenterveys-ongelmien lisääntyminen, asiakkaiden moniongelmaisuus ja nopeasti muuttuva työelämä asettavat uusia haasteita kuntoutukselle. Tämä edellyttää kuntoutusalan asiantuntijatehtäviin kouluttautuvalta alueensa tuntemisen lisäksi muutoksen sietokykyyn ja joustavuuteen oppimista jo koulutuksensa aikana sekä tutkivaa ja kehittävää lähestymistapaa omaan työhönsä. Fysioterapian perustana on fysioterapiatiede. Fysioterapiatieteen keskeisenä kiinnostuksen kohteena on ihmisen liikkuminen suhteessa tämän toimintakykyyn. Fysioterapiassa käytetään hyväksi monen muun tieteenalan tutkimusta ja tietoainesta. Fysioterapia on osa kuntoutus-, liikunta-, sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää. Fysioterapian tavoitteena on väestötasolla edistää ja ylläpitää niin yksilöiden kuin ryhmien terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia. Fysioterapiassa selvitetään fysioterapeuttisen tutkimisen avulla asiakkaan/kuntoutujan liikkumista ja toimintaa sekä niitä uhkaavia tai haittaavia tekijöitä asiakkaan toimintaympäristöissä. Fysioterapiassa pyritään yhdessä asiakkaan/kuntoutujan kanssa saavuttamaan hänelle optimaalinen liikkumis- ja toimintakyky huomioiden hänen resurssinsa ja palvelujärjestelmien tarjoamat mahdollisuudet. Fysioterapeutti työskentelee pääasiassa lääkinnällisen kuntoutuksen asiantuntijana 262

joko toisen palveluksessa tai yrittäjänä. Fysioterapeutti toimii mm. sairaaloissa ja terveyskeskuksissa, tutkimus- ja hoitolaitoksissa, kuntoutuslaitoksissa ja kylpylöissä, fysikaalisissa hoitolaitoksissa, työterveyshuollossa, kansanterveys-, liikunta-, ja vammaisjärjestöissä, sosiaalitoimen alueella vanhain- ja päiväkodeissa ja koulu- ja liikuntatoimessa. Fysioterapeutin ammatillisen ydinosaamisen alueita ovat - fysioterapeuttinen tutkiminen ja päättely, - motorinen oppiminen, opetus ja ohjaus, - kehotietoisuus, - ergonomia, - terapeuttinen harjoittelu, - manuaalinen ja fysikaalinen terapia, - apuvälinepalvelut, ja toimintaympäristön suunnittelu sekä - terveysliikunta. Edellä luetellut osaamisalueet ovat keskeisiä eri toimintaympäristöissä tapahtuvassa eri-ikäisten ihmisten liikunta- ja toimintakyvyn tukemiseen ja edistämiseen harjaannuttavassa ohjatussa harjoittelussa. Fysioterapeutti vastaa itsenäisesti työnsä suunnittelusta, toteutuksesta, arvioinnista ja kehittämisestä ottaen huomioon tehokkuuden ja taloudellisuuden vaatimukset sekä eettiset ja lainsäädännölliset näkökulmat. Fysioterapeutti toimii oman alansa asiantuntijana moniammattisissa työryhmissä. Fysioterapeutti vaikuttaa yhteiskunnassa aktiivisesti fysioterapiapalvelujen tuottamiseen ja kehittämiseen sekä palvelun laatuun huomioiden palvelun käyttäjien muuttuvat tarpeet. Fysioterapeuttikoulutus toteutetaan Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa ongelmaperustaisen oppimisen (problem based learning = PBL) mukaisesti. PBL on pedagoginen vaihtoehto lisääntyvän tietomäärän käsittelyyn rajatussa opiskeluajassa tavoitteenaan valmiudet läpi elämän jatkuvaan itsenäiseen oppimiseen. Oppiminen ymmärretään aktiivisena tiedon käsittelyn prosessina. Oppimista virittävät lähtökohdat nostetaan esiin oman ammattialan ja työelämän keskeisistä osaamistarpeista. Keskeistä on oppijan kokemus ja sen aktiivinen käsittely. Kokemukset herättävät uuden tiedon tarvetta ja oppimisprosessissa uusi tieto jäsentyy oppijan sisäiseksi tiedoksi. Tämän lähestymistavan kautta voidaan jatkuvasti opiskella työelämän muuntuvista tarpeista lähtien. Ongelmaperustainen opetussuunnitelma integroi eri oppiaineita ammattialan ydinteemojen mukaisiksi kokonaisuuksiksi. Oppija on aktiivinen, vastuuntuntoinen ja tietoa etsivä ihminen, jolta edellytetään sitoutumista tavoitteelliseen, itseohjautuvaan opiskeluun ja aktiivista työpanosta tavoitteiden saavuttamiseksi. Opettaja toimii oppimisen ohjaajana, koordinoijana ja aktivoijana mutta myös oman erityisalansa asiantuntijana. 263

Opintojen rakenne fysioterapian koulutusohjelmassa AMMATTIOPINNOT Fysioterapian koulutusohjelman ammattiopinnot, 86 ov PERUSOPINNOT Pirkanmaan ammattikorkeakoulun yhteiset perusopinnot 10 (14) ov Fysioterapian koulutusohjelman perusopinnot, 34 ov HARJOITTELU 50 ov *) OPINNÄYTETYÖ 10 ov **) VAPAASTI VALITTA- VAT OPINNOT 10 ov *) harjoittelu 50 ov sisältyy pääasiassa ammattiopintoihin **) opinnäytetyön tekeminen kytkeytyy ammattiopintoihin 264

Fysioterapian koulutusohjelman opinnot ja niiden eteneminen PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULUN YHTEISET PERUSOPINNOT 10 (14) ov 1. v 2. v 3. v 4. v Orientoivat opinnot Y021 Orientoivat opinnot 1 ov 1 Tiedonhallinta ja tutkimusvalmius Y003 Tiedonhallinta (L036) (1) Y004 Tutkimustyön perusteet 1 ov 1 Y005 Tietotekniikka 1 ov 1 Y006 Tilastotieteen perusteet 1 ov 1 Kommunikaatiotaidot Y008 Kirjoitusviestintä 1 ov 1 Y009 Neuvottelu- ja kokoustaito 1 ov (L212) (1) Y010 Ruotsi 2 ov 2 Y011 Ensimmäinen vieras kieli 2 ov 2 Ihminen, työ ja ympäristö Y012 Yrittäjyyden perusteet 1 ov (L218) (1) Y014 Ympäristöprojekti 1 ov (L216) (1) n valitsema jakso PIRAMK:n perusopintojen valikosta 1 Taulukossa sulkuihin merkityt opintojaksot on integroitu kyseisissä kohden viitattuihin fysioterapian opintojaksoihin. FYSIOTERAPIAN KOULUTUSOHJELMAN PERUSOPINNOT 34 ov L036 Ongelmaperustainen oppiminen fysioterapian koulutusohjelmassa 2 ov (Y003 1 ov) L037 Fysioterapia kuntoutusalalla 3 ov 3 L060 Ihminen liikkujana ja toimijana 8 ov 8 L061 Liikkumisen ja toiminnan valmiudet 10 ov 10 L062 Liikkumisen ja toiminnan ohjaaminen 10 ov 10 K034 Ensiapu 1 ov 1 FYSIOTERAPIAN KOULUTUSOHJELMAN AMMATTIOPINNOT 86 ov L212 Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä 4 ov (Y009 1 ov) 4 L213 Lasten ja nuorten fysioterapia 14 ov 14 L214 Aikuisten fysioterapia 28 ov 18 10 L215 Ikäihmisten fysioterapia 10 ov 10 L216 Vaihtoehtoinen syventävä fysioterapia 14 (Y014 1 ov) 7 7 L217 Fysioterapian kehittäminen ja opinnäytetyö (sisältää 1 7 5 opinnäytetyön 10 ov) 13 ov L218 Työelämä, yrittäjyys ja yhteistyö sosiaali- ja terveysalalla 2 sekä kuntoutuksessa 2 ov (Y012 1 ov) L206 Ammattiin kasvu ja oppiminen 1!! 1 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 10 ov 1 4 5 2 265

L036 ONGELMAPERUSTAINEN OPPI- MINEN FYSIOTERAPIAN KOULUTUS- OHJELMASSA 2 ov - perehtyy oppimisen teoreettisiin lähtökohtiin - saa valmiuksia ongelmaperustaiseen oppimiseen - perehtyy tiedonhankintaan uudessa oppimisympäristössään - perehtyy fysioterapian koulutusohjelmaan osana sosiaali- ja terveysalan koulutusta - oppiminen - nuori aikuinen oppijana - ongelmaperustainen oppiminen - ryhmän merkitys oppimisessa - tietolähteet ja tiedonhankinta - fysioterapeuttikoulutuksen sisältö ja sen rakenne Opiskelumuodot ja opintojakson suoritus Aktiivinen tutorryhmätyöskentely Itsenäinen työskentely Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn Itsenäisesti laadittu hyväksytty loppuraportti Boud. D. & Feletti. G.I. 1999. Ongelmalähtöinen oppiminen: uusi tapa oppia. Helsinki: Terra cognita. Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. 2000. Tutkiva oppiminen. Porvoo: WSOY. Lähteenmäki, M-L. 2000. Problem-based learning ongelmaperustainen oppiminen ammatillisessa koulutuksessa ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Pirkanmaan ammattikorkeakoulun julkaisusarja A. Tutkimukset ja selvitykset. Nro 1. Tampere: Pirkanmaan ammattikorkeakoulu. Poikela. S. 1998. Ongelmaperustainen oppiminen Uusi tapa oppia ja opettaa? Tampereen yliopiston opettajakoulutuslaitos. Ammattikasvatussarja 19. Tampere: Tampereen yliopisto. Woods. D.R. 1994. Problem based learning: How to gain the most from PBL. Waterdown: Woods Opetussuunnitelma 2001-2002. Pirkanmaan ammattikorkeakoulu. Kasvatustiede, psykologia, fysioterapia L037 FYSIOTERAPIA KUNTOU- TUSALALLA 3 ov - tulee tietoiseksi kuntoutuksen merkityksestä yksilön ja yhteisön kulttuuriset tekijät huomioiden - jäsentää kuntoutuksen osana yhteiskunnan palvelujärjestelmiä - selvittää ja tulee tietoiseksi kuntoutuksen työotteesta, asiakaslähtöisyydestä, moniammattisuudesta ja kuntoutumisprosessista - tutustuu fysioterapiaan, fysioterapiaprosessiin ja fysioterapeutin työhön osana kuntoutusta - kuntoutus käsitteenä - kuntoutuksen palvelujärjestelmä - kuntoutusta ohjaavat keskeiset lait - kuntoutuksen työote - yksilö kuntoutumisprosessissa kuntoutujan rooli - fysioterapia kuntoutumisprosessissa / fysioterapeutin työ fysioterapeutin rooli Opiskelumuodot ja suorittaminen Aktiivinen tutorryhmätyöskentely Itsenäinen työskentely ja ohjauksen käyttö sen tukena Opintokäynti Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn Haataja, M. ( toim. ), 1994. Lääkinnällinen kuntoutus. Helsinki: Suomen kuntaliitto 266

Karjalainen, V. & Saikku, P., ( toim. ) 1998. Vuoropuhelun aika. Stakes. Helsinki: Edita OY. Suikkanen, A., Härkäpää, K., Järvikoski, A., Kallanranta, T., Piirainen, K., Repo, M. & Vikström, J., 1995. Kuntoutuksen ulottuvuudet. Juva: WSOY. Tossavainen, A., 1996. Kohti asiakaslähtöistä kuntoutusta. Porvoo: WSOY. Winell, K. & Ståhle, T., 1998. Kuntalaisten kuntoutuspalvelut. Stakes. Helsinki: Edita OY. Kuntoutuslehden ajankohtaisia artikkeleita. Edeltävät opinnot L036 Sosiaalipolitiikka, psykologia, kuntoutus L060 IHMINEN LIIKKUJANA JA TOIMIJANA 8 ov, josta 3 ov on harjoittelua. - hahmottaa ihmisen psykofyysisenä kokonaisuutena - ymmärtää ihmisen elämänkaaren vaiheita - selvittää ihmisen psykomotorista kehitystä ihmisen elämänkaaren eri vaiheissa erityisesti lapsuudessa tapahtuvan kehityksen osalta - saa kuvan ihmisen kognitiivisesta ja psykososiaalisesta kehityksestä elämänkaaren eri vaiheissa - osaa havainnoida alle kouluikäisen lapsen kehitystä erityisesti psykomotoriikan kannalta - ymmärtää itsensä tuntemisen merkityksen fysioterapian vuorovaikutustilanteissa sekä tutustuu itseensä liikkujana ja toimijana - saa valmiuksia havainnoida asentoja, liikkeitä ja liikkumista ja perehtyy ko. alueen peruskäsitteistöön - selvittää lihaksen toimintaa liikkeen ja liikkumisen aikaansaamisessa - saa valmiuksia havainnoida ja edistää rentoutuneisuutta ja hengitystoimintaa - ymmärtää ja tunnistaa omia ja toisen henkilön psyykkisiä ja fyysisiä reaktioita ja tunnetiloja erilaisissa tilanteissa - ymmärtää yksilöllisyyden, elämäntapojen ja elämän situationaalisuuden vaikutuksen yksilön toimintaan ja käyttäytymiseen - kartoittaa omaa ja lähiyhteisön terveyttä ja toimintakykyä edistäviä ja heikentäviä tekijöitä - saa keinoja vaikuttaa omaan ja toisen henkilön terveyteen ja toimintakykyyn - psykosomaattinen malli fysioterapian jäsentäjänä - lapsen, nuoren, aikuisen ja ikäihmisen kognitiivinen ja psykososiaalinen kehitys - motorinen kehitys lapsuudessa, nuoruudessa, aikuisuudessa ja ikääntyessä - perusliikkumisen kehitys - refleksien merkitys kehityksessä - oikaisu-, tasapaino- ja suojareaktiot - fysiologian perusteita: - kudokset - solujen välinen viestintä - nestetasapaino, virtsaneritys - ruuansulatusjärjestelmä ja sen toiminta - lisääntyminen - elintoiminnot ja niiden säätely eri tilanteissa (mm. hormonit ja autonominen hermosto) - kineettinen ketju - asento, liike, liikkuminen, toimintakyky - biomekaniikan ja mekaniikan perusteita ihmisen liikkumisessa - motorinen toiminta, motorinen taito - lihaksen rakenne, motorinen yksikkö ja lihastoiminta - hengitys- ja verenkiertoelimistön rakenne ja toiminta - hyvä hengitystapa, hengitystoimintojen mittaaminen - kehonkäyttö, kehontuntemus ja itsetunto - stressi, rentoutuminen - elämäntapa, roolit, normit, arvot ja asenteet ihmisen käyttäytymisessä - elintavat ja niiden muuttuminen - terveyden psyykkinen ja sosiaalinen merkitys - liikunta oman itsensä tunnistamisessa ja terveyden edistämisessä 267

Opiskelumuodot ja opintojakson suoritus Aktiivinen tutorryhmätyöskentely Itsenäinen työskentely Aktiivinen osallistuminen harjoituksiin Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn Hyväksytysti suoritettu käytännöllinen ja teoreettinen koe Ensimmäisen vieraan kielen (Y011, 1ov ) yhdistäminen ammatin perusteiden opiskeluun Edeltävät opinnot L037 Bjålie.J.G. ym. 1999. Ihmisen fysiologia ja anatomia. Cech, D. & Martin, S. 1995. Functional Movement Development Across the Life Span. Philadelphia: W.B.Saunders Company. Hamill.J. & Knutzen. K.M. 1995. Biomachanical Basis of Human Movement. Baltimore: Williams & Wilkins. Haug. E. 1995. Ihmisen fysiologia. Porvoo: WSOY. Lintunen. T., Koivumäki. K. & Säilä. H. 1995. Jalka potkee, mieli notkee: Liikunta mielenterveyden tukena. Helsinki: Suomen mielenterveysseura. Nienstedt. W., Hänninen. O., Arstila., A. & Björkvist. S-E. 1990 (tai uudempi) Ihmisen fysiologia ja anatomia. Porvoo: WSOY. Nupponen. R. 1993. Terveyspsykologian perusteet: tukea koulutukseen ja terveyspalveluihin. Helsinki: Stakes. Payne. R.A. 1995. Relaxation techniques; A practical handbook for the health care professional. Edinburgh: Churchill Livingstone. Sheridan. M. D. 1992. From birth to five years: children s developmental progress. London: Routledge. Tortora. G. J. 2000. Principles of anatomy and physiology. New York: Harper Collins College Publishers. Zukunft-Huber, B. 1991. Vauva oppii liikkumaan - Lapsen ensimmäinen vuosi. Helsinki: Kirjayhtymä. Ym. ajankohtainen kirjallisuus Fysioterapia, psykologia, yhteiskuntatieteet, liikuntatiede, fysiologia, biomekaniikka, fysiikka, terveydenhoito L061 LIIKKUMISEN JA TOIMINNAN VALMIUDET 10 ov, josta 3 ov on harjoittelua - ymmärtää fysioterapeuttisen tutkimisen osana fysioterapiaprosessia - perehtyy tuki- ja liikuntaelimistön rakenteeseen, toimintaan ja toimintaa sääteleviin tekijöihin - ymmärtää eri yhteyksissä vallitsevien erilaisten kuormituksellisten tekijöiden merkityksen ihmisen fyysiseen toimintakykyyn - harjaantuu asentojen, liikkeen ja liikkumisen analysoinnissa ja tutkimisessa haastattelun, havainnoinnin, palpoinnin ja mittaamisen keinoin - harjoittelee tutkimistulosten kirjaamista - harjaantuu käyttämään manuaalisia taitoja liikkumisen ja toiminnan tutkimisessa ja tukemisessa - Hislopin systeemiteoreettinen malli fysioterapian jäsentäjänä - liikkeen hermostollinen säätely, motorinen kontrolli - tuki- ja liikuntaelimistön anatomia ja fysiologia - nivelten liikkeiden ja lihastoiminnan tutkiminen ja analysointi: lihastoimintaroolit, lihasten aktivoitumisjärjestys - kävelyn ja asennosta toiseen siirtymisen analysointi ja niiden manuaalinen ohjaaminen - klassisen hieronnan perusotteet - liikkuminen ja liikkumisen avustaminen vedessä Opiskelumuodot ja opintojakson suoritus Aktiivinen tutorryhmätyöskentely Osallistuminen harjoituksiin 268

Itsenäinen työskentely Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn Hyväksytysti suoritetut kokeet Ensimmäisen vieraan kielen (Y011, 1 ov) yhdistäminen ammatin perusteiden opiskeluun Edeltävät opinnot L060 aiemmin esillä ollut kirjallisuus soveltuvin osin Campion, M.R. (1997) Hydrotherapy. Principles and Practice. Butleworth. Owford: Heineman. Daniels.L. & Worthingham.C. 1986. Muscle Testing. Philadelphia: W.B.Saunders Company. Hertling. D. & Kessler. R.M. 1996. Management of Common Musculoskeletal Disorders. Physical therapy. Principles and Methods. New York: Lippincott. Kahle. W., Leonhardt.H. & Plazer. W. 1992 (tai uudempi painos). New York: Locomoror System. Kapandji, I. A. 1997. Kinesiologia 1: yläraajojen nivelten toiminta. Laukaa: Mederehab. Kapandji, I. A. 1997. Kinesiologia 2: alaraajojen nivelten toiminta. Laukaa: Mederehab. Kapandji, I. A. 1997. Kinesiologia 3: selkärangan, rintakehän ja lantion nivelten toiminta. Laukaa: Mederehab. Shumway-Cook,A. & Wollacott, M. 1995. Motor Control. Theory and Practical Applications. Baltimore: Williams & Willkins. Whittle. M. 1997. Gait Analysis. An introduction. Oxford: Butterworth-Heinemann. Fysioterapia, anatomia, fysiologia, biomekaniikka, liikunta, fysiikka L062 LIIKKUMISEN JA TOIMINNAN OH- JAAMINEN 10 ov, josta 5 ov on harjoittelua - selvittää ja analysoi yksilön ja ryhmän liikkumista osana terveyttä ja toimintakykyä - tuntee terveysliikunnan tavoitteet ja sisällön ja osaa liittää terveysliikunnan osaksi fysioterapiaa - oppii toimimaan asiakkaiden / potilaiden liikkumisen, toimintakyvyn ja terveyden edistämiseksi - harjaantuu toimimaan ohjaajana erilaisissa liikunta- ja terveyskasvatustilanteissa - ymmärtää ryhmädynaamisten tekijöiden vaikutuksen yksilöön - oppii fysioterapiaa suunnitellessaan ja ohjatessaan ottamaan huomioon ohjattavan yksilölliset tarpeet, elämäntilanteen ja valmiudet taidon oppimiseen - harjaantuu perusliikkumisen ja terapeuttisen harjoittelun ohjauksessa tukien asiakkaan / potilaan motorista oppimista - harjoittelee kokonaisvaltaista fysioterapian suunnittelua, toteutusta, arviointia ja kirjaamista fysioterapiaprosessin mukaisesti - ymmärtää ja tiedostaa omien ajatusten, uskomusten ja tunteiden merkityksen vuorovaikutuksessa - pyrkii ymmärtämään sairaan ihmisen tilannetta - harjaantuu ohjauksessaan käyttämään selkeää ja tarkoituksenmukaista kieltä - ihmisen kohtaaminen, terapeuttisuus vuorovaikutus sairaan ihmisen kanssa - ryhmäprosessi fysioterapiatilanteissa - fysioterapeuttinen ohjaaminen - yksilön ja ryhmän ohjauksen periaatteet - ohjausprosessimalli - motivaatio - motorinen oppiminen - fysioterapiaprosessi, asiakasraportti - viestinnän eri muodot erilaisissa ammatillisissa tilanteissa - terveyskasvatus - terveysliikunta - ravitsemusneuvonta - lihasmekaniikka, liikunnan vaikutus elinjärjestelmittäin - terapeuttinen harjoittelu, PNFmenetelmä - perusliikkumisen ohjaaminen (myös liikkumisen apuvälineiden kanssa) - liikunnan didaktiikka 269

- musiikin käyttö ohjaustilanteissa Opiskelumuodot ja suoritustavat Aktiivinen osallistuminen tutorryhmätyöskentelyyn, itsenäinen työskentely ja ohjauksen käyttö Aktiivinen osallistuminen fysioterapian, liikunnan didaktiikan ja viestinnän harjoituksiin Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn Hyväksytty asiakasraportti Hyväksytysti suoritetut yksilö- ja ryhmäfysioterapiatilanteet Hyväksytysti suoritettu ohjattu harjoittelu Hyväksytysti suoritettu käytännön koe Hyväksytysti suoritettu kirjallinen koe Edeltävät opinnot L061 Hynninen.E., Moisio.P., Rinne.M. & Taulaniemi. A. 1996. Terveysliikuntaa ryhmässä. Tampere: UKK-instituutti. Jääskeläinen. L., Korpilauri. A. & Tikkanen. J. 1985. Liikunnan didaktiikka. Helsinki: Otava. Nupponen. R. 1993. Terveyspsykologian perusteet: tukea koulutukseen ja terveyspalveluihin. Helsinki: Stakes. Ruohotie, P. 1998. Motivaatio, tahto ja oppiminen. Helsinki: Oy Edita Ab. Talvitie, U., Karppi, S-L. & Mansikkämäki, T. 1999. Fysioterapia. Helsinki: Oy Edita Ab. Vertio. H. 1993. Terveyden edistäminen. Hämeenlinna: SHKS. Wiio. O.A. 1993. Terveysviestinnän opas. Keuruu: Otava. Vuori.I. 2000. Tehokas ja turvallinen terveysliikunta. Terveysliikunnan opas. Tampere: UKK-instituutti. Vuori, I. Taimela (toim.) 1995. Liikuntalääketiede. Helsinki: Duodecim. Fysioterapia, kasvatustiede, liikuntatiede, ravitsemusoppi, psykologia, terveyskasvatus L212 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- JÄRJESTELMÄ 4 ov - perehtyy suomalaisen väestön sairastavuuteen ja sen merkitykseen kuntoutus-, sosiaali- ja terveyspalvelujen suunnittelussa ja järjestämisessä - ymmärtää suomalaisen terveyspalvelujärjestelmän toimintaperiaatteet - tulee tietoiseksi taloudellisten resurssien merkityksestä kuntoutus -, sosiaali- ja terveyspalvelujen suunnittelussa ja tuottamisessa - saa valmiuksia ohjata asiakastaan sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen että kuntoutuspalvelujen käytössä koulutuksensa tulevissa vaiheissa - saa valmiuksia moniammattisen työryhmän puheenjohtajana, sihteerinä ja aktiivisena ammattinsa edustajana toimimiseen suomalaisten terveys, sairaus, sairastavuus ja niiden mittaaminen väestötasolla valtionosuusjärjestelmä, valtion tulo ja menoarvio suunnittelu, päätöksenteko ja seuranta sosiaali-, terveydenhuollon ja kuntoutuksen palvelujärjestelmissä priorisointi ja eettiset kysymykset ammatillinen vuorovaikutus neuvottelun teoria, kokoustekniikka, videoneuvottelu Opiskelumuodot ja suoritustavat Aktiivinen osallistuminen tutorryhmätyöskentelyyn Itsenäinen työskentely Aktiivinen osallistuminen harjoituksiin Tutustumiskäynti terveydenhuollon organisaatioon Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn Hyväksytysti suoritettu koe 270

Edeltävät opinnot L062 Koskinen S., Teperi J., 1999. Väestöryhmien välisten terveyserojen supistaminen. Stakes. Edita Oy. Nissinen, A., Kauhanen, J. & Myllykangas, M. 1994. Kansanterveystiede. Porvoo: WSOY. Ryynänen, O-P., Myllykangas M., 2000. Terveydenhuollon etiikka. WSOY. Suomalaisten terveys 1996. 1997. Kansanterveyslaitos ja STM. Helsinki: Edita. Sintonen, H., Pekurinen, M & Linnakko, E. 1997. Terveystaloustiede. Porvoo: WSOY. Karisto, A., Lahelma, E. & Rahkonen, O. ( toim. ) 1992 : Terveyssosiologia. Porvoo: WSOY. Taipale, V., Lehto, J. & Mäkelä, M. 1997. Sosiaali- ja terveydenhuollon perusteet. Porvoo: WSOY. Uusitalo H., Parpo A., Hakkarainen A., ( toim ) 2000. sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukatsaus. Stakes. Edita Oy. Valtioneuvoston päätös. Uusin sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma. Viitanen, E. 1994. Fysioterapia kansanterveystyössä: tutkimus fysioterapiapalveluiden järjestämisestä ja palveluiden suunnittelusta kansanterveystyössä. Tampere: Tampereen yliopiston kansanterveystieteen laitos. Vohlonen, I. 1998. Suomalainen terveyspolitiikka. Helsinki: Kirjayhtymä. Winell, K., Ståhl, T., 1998. Kuntalaisten kuntoutuspalvelut. Stakes. Edita Oy. Ajankohtaisia opettajan osoittamia julkaisuja ja artikkeleita. terveydenhuollon hallinto, kansanterveystiede, terveystaloustiede, sosiologia, fysioterapia, puhetekniikka L 213 LASTEN JA NUORTEN FYSIOTERA- PIA 14 ov, josta 8 ov on harjoittelua - tuntee lapsen ja nuoren kasvun ja kehityksen vaiheet ja tunnistaa eri ikäkausille tyypillisen toiminnan - tietää ja havaitsee viivästyneen motorisen kehityksen merkkejä - oppii kohtaamaan eri-ikäisiä lapsia ja nuoria ja oppii toimimaan heidän kanssaan - saa kokemuksia eri-ikäisten lasten ja nuorten leikin, liikkumisen sekä toiminnan ja liikunnan suunnittelusta ja ohjaamisesta - perehtyy yleisimpiin lasten ja nuorten liikkumis- ja toimintakyvyn muutoksiin ja niihin vaikuttaviin tekijöihin - saa valmiuksia määritellä lapsen ja nuoren liikkumis- ja toimintakyvyn resurssit ja ongelmat yhteistyössä perheen ja muiden yhteistyöhön osallistuvien tahojen kanssa - harjaantuu fysioterapian suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa eri-ikäisten lasten ja nuorten liikkumista ja toimintakykyä tukevasti ja edistävästi - ymmärtää yhteiskunnan ja sen muutosten vaikutukset perheen rakenteeseen ja toimintaan - ymmärtää sairauden vaikutuksen lapseen / nuoreen ja perheeseen - lapsen motoriikan tutkiminen osana kokonaiskehitystä viivästynyt kehitys - lapsen leikin, liikkumisen ja liikunnan ohjaaminen - hermoston anatomia ja fysiologia: aistiradat ja liikeradat - perherakenteen muutos lasten / nuorten asema - lapsen ja perheen sosiaaliturva sairaan lapsen / nuoren kuntoutus - lapsi / nuori ja sairaus - lääketieteelliset kysymykset lapsella ja nuorella - fysioterapia lasten keskus- ja ääreishermoston ongelmissa - fysioterapia tuki- ja liikuntaelinsairailla lapsilla - fysioterapia lasten ja nuorten hengityselinsairauksissa - fysioterapia lasten ja nuorten psykiatrisissa ongelmissa - hygienia ja aseptiikka fysioterapiassa 271

Opiskelumuodot ja opintojakson suoritus Aktiivinen osallistuminen tutorryhmätyöskentelyyn Aktiivinen osallistuminen harjoituksiin Itsenäinen työskentely Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn Hyväksytysti suoritettu käytännöllinen koe Hyväksytysti suoritettu teorialoppukoe Hyväksytysti suoritettu ohjattu harjoittelu Opintojakson alussa erikseen sovittava muu suoritustapa Edeltävät opinnot L212, K034 Aaltonen ym. 1997. Lapsen aika. Porvoo: WSOY. Ahonen T. 1997. Aivot ja oppiminen. Kliinistä lastenneuropsykologiaa. Jyväskylä: Atena. Ayres, A. J. 1992. Kun lapsi ei opi leikkimään. Helsinki: Vapk-kustannus. Burns, Y.N.& MacDonald, J. 1996. Physiotherapy and the growing child. London: Saunders. Cech, D., Martin, S. 1995. Functional Movement Development Across the Life Span. Philadelphia: W.B. Saunders Company. Eckersley, P.M. 1993. Elements of paediatric physiotherapy. Edinburgh: Churchill Livingstone. Karvonen-Pirttimaa. 1986. Liikkumisen ilo. Mannerheimin lastensuojeluliitto. P- julkaisusarja no15. Numminen P. 1996. Kuperkeikka - varhaiskasvatuksen liikunnan didaktiikka. Jyväskylä: Gummerus. Piper, M & Darrah J 1994: Motor assessment of developing infant USA W.B. Sauders Company Pryor, J. A. & Webber, B. A. 1998. Physiotherapy in respiratory and cardiac problems. Edinburgh: Churchill Livingstone. Ryöppy, S. 1997. Lastenortopedia. Jyväskylä: Duodecim. Räsänen, E., Moilanen, I., Tamminen, T. & Ahlmqvist. F. 1996. Lasten- ja nuorisopsykiatria. Helsinki: Duodecim. Sherborne, V. 1993. Lasten kokonaiskehitystä tukeva liikunta. Kehitysvammaliitto. Helsinki: Hakapaino. Sheridan, M. 1985. From birth to fifth years, children s developmenttal progress. USA: NEER-Nelson. Shumway-Cook, A. 1995. Motor Control: theory and practical applications. Baltimore: Williams & Wilkins. Sillanpää, M., Airaksinen, E,. Iivanainen, M., Koivikko, M. & Saukkonenm A-L. 1996. Lasten neurologia. Helsinki: Duodecim. Fysioterapia, sosiologia, sosiaalipolitiikka, psykologia, anatomia, fysiologia, lääketiede, erityispedagogiikka, liikunta, aseptiikka L214 AIKUISTEN FYSIOTERAPIA 28 ov, josta 17 ov on harjoittelua OSA I 18 ov, josta 10 ov on harjoittelua - ymmärtää, tunnistaa ja osaa selvittää aikuisen elämäntilanteeseen, liikkumiseen sekä toiminta- ja työkykyyn liittyviä tekijöitä ja ottaa ne huomioon fysioterapian suunnittelussa sekä toteutuksessa - kykenee fysioterapian keinoin tukemaan aikuisen ihmisen liikkumista sekä toimintaja työkykyä eri elinjärjestelmien häiriötiloissa - pystyy arvioimaan omaa toimintaansa ja ohjaamansa fysioterapian vaikutuksia - saa kuvan traumaattisen kriisin vaiheista ja pyrkii ymmärtämään kriisiä sairaan ja / tai kuolevan ihmisen kokemuksena - ymmärtää sairauden ja kivun merkityksen aikuisen kokemuksena Fysioterapia ja sen keinot tukea liikkumis-, työ- ja toimintakykyä aikuisen tarpeiden ja voimavarojen tunnistaminen liikkuvuuden, lihastoiminnan sekä tunnon eriytynyt tutkiminen 272

raajanivelten tutkimisen ja käsittelyn periaatteet toimintakyvyn tutkiminen aikuisten asentojen, liikkumisen ja toimintakyvyn ohjaus rentoutumisen ja hengitystoiminnan ohjaus apuvälineen valinta ja käytön ohjaus Kipu fysiologisena ja psykologisena ilmiönä kivun tutkiminen ja fysioterapia akuutin kivun hoidossa Traumaattinen kriisi, kuolema Aikuisten ryhmänohjaus Fyysisen kunnon mittaaminen Sosiaaliturvajärjestelmä Vakuutusjärjestelmät ja työn sosiologia Lääketieteelliset kysymykset aikuisen ihmisen kannalta Röntgenologinen kuvantaminen Anatomiset, fysiologiset ja ravitsemukselliset kysymykset aikuisilla Raajojen hermotus OSA II 10 ov, josta 7 ov on harjoittelua - ymmärtää työikäisen ihmisen elämän laatuun ja työssä jaksamiseen vaikuttavia tekijöitä, jotka aiheutuvat ympäröivästä yhteiskunnasta, työ- ja perheyhteisöstä sekä hänessä itsessään tapahtuvista fyysisistä ja psyykkisistä muutoksista - harjaantuu tuki- ja liikuntaelimistön ongelmiin, leikkausten jälkitiloihin ja pitkittyneisiin kiputiloihin liittyvän konservatiivisen fysioterapian suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa - ymmärtää aikuisen ihmisen kehitysvaihetta ja elämäntilannetta - osaa toimia yhteistyössä muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa asiakkaan kuntoutusprosessin eri vaiheissa - Fysioterapia ja sen keinot tukea aikuisen toiminta- ja työkykyä - tuki- ja liikuntaelimistön ongelmatilanteissa - Aikuisen tarpeiden ja voimavarojen tunnistaminen aikuisen kehitysvaiheet ja elämäntilanne - Fyysisen suorituskyvyn ja terveyskunnon arviointi - Aikuisen ryhmänohjaus - Selkärangan tutkimisen ja käsittelyn periaatteet - Neuraalikudoksen käsittelyn periaatteet - Asentojen, liikkumisen ja toimintakyvyn ohjaus - Fysikaalinen terapia - Ergonomia, työsuojelu ja kuntouttavat toimenpiteet (varhaiskuntoutus, Tyky-, TYK-, ja ASLAK- kuntoutus) työkyvyn ylläpitämisessä ja edistämisessä - Yhteistyö työterveyshuollon kanssa - Niska- ja selkäpotilaan lääketieteelliset kysymykset - Työn merkitys, vaatimukset ja työelämän stressitekijät Opiskelumuodot ja opintojakson suoritus Aktiivinen osallistuminen tutorryhmätyöskentelyyn Aktiivinen osallistuminen harjoituksiin Itsenäinen työskentely Hyväksytysti suoritetut ryhmänohjaukset Hyväksytyt ohjatun harjoittelun jaksot terveydenhuollon palveluja antavissa laitoksissa tai vastaavissa paikoissa Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn Hyväksytysti suoritetut kirjalliset ja käytännön kokeet Opintojakson alussa erikseen sovittava muu suoritustapa Edeltävät opinnot L213 aiemmin esillä ollut kirjallisuus soveltuvin osin Kuusinen, K-L. 1993. Terveyspsykologia. Porvoo: WSOY. Roti, O. & Ihanus, J. 1997. Terveys ja psykologia. Helsinki: Kirjayhtymä. 273

Ehernkrona, Öman,(red.), 1994, Rehabilitering vid hjärt- och kärlsjukduma.lund: Studentlitteratur. Webber, Pryor, 1994, Physiotherapy for Respiratory and Cardiac Problems. Churchill Livingstone. Hough, 1991, Physiotherapy in Respiratory Care. A problem-solving approach. Chapman & Hall. Suomen Sydäntautiliitto, 1995, Opas sydänliikunnan ohjaajalle. Helsinki: Miktor. Kinnunen, Tukiainen, Laitinen,(toim.), 1997, Keuhkosairaudet. Jyväskylä. Gummerus. Sydänsairaalla on lupa liikkua. Käsikirja potilaan ohjaukseen. 1996. Sydäntautiliitto. Peräsalo, 1982, Sisätautioppi. Porvoo. WSOY. Davies,1993, Steps to Follow. A Guide to the Treatment of Adult Hemiplegia. Berlin. Springer-Verlag. Davies,1990, Right in the Middle. Selective Trunk Activity in the Treatment of Adult Hemiplegia. Berlin. Springer-Verlag. Davies, 1994, Starting Again. Berlin. Springer- Verlag. Stokes. 1998. Neurological Physiotherapy. London: Mosby. Edwards,1996, Neurological Physiotherapy. A Problem-solving Approach. New York. Churchill Livingstone. Virsu, 1991, Aivojen muotoutuvuus ja kuntoutuminen. Helsinki. Yliopistopaino. Carr, Shepherd, 1989, Toispuolihalvauspotilaan liikkeiden uudelleenoppiminen. Helsinki. Valtion Painatuskeskus. Palo, Jokelainen, Kast4e, Teräväinen, Waltimo. 1996, Neurologia. Porvoo: WSOY. Scapiro, R. T. 1991. Multiple sclerosis: rehabilitation approach to management. New York: Demos. Magee, uusin painos, Orthopedic physical assesment. Philadelphia. Saunders. Kaltenborn, Evjenth,1986, Raajojen nivelten manuaalinen mobilisointi. Parmed Oy. Sullivan, Marcos, 1995, Clinical Decision Making in Therapeutic Exercise. Appleton & Lange. Caillet,1989, Soft Tissue Pain and Disability. Philadelphia. F. A. Davis Company. Alaranta, Pohjolainen, Rissanen, Vanharanta, (toim.),1997, Fysiatria. Jyväskylä. Gummerus Kirjapaino Oy. Rokkanen, Slätis, Alho, Ryöppy, Huittinen,1995, Traumatologia. Forssan Kirjapaino Oy. Laine, Isomäki,1994, Reumataudit. Porvoo. WSOY. Chaitow. 2000. Fibromyalgia syndrome. A Practitioner s guide to treatment. London: Churchill Livingstone. Rokkanen, Tervo, Avikainen, 1990, Ortopedia. Helsinki. Kandidaattikustannus Oy. Rissa, K. 1996. Panosta työkykyyn. Työeläkeläisten liitto: Työturvallisuuskeskus. Kuusinen, J. 1994. Ikääntyminen ja työ. Helsinki: WSOY. Nurminen, M-L. 1998. Lääkehoito. Juva: WSOY. Sandström, Metsola, Hoogland, Lundberg, van Der Eshc, ver Hoeven, 1991, Fysikaaliset syvälämpö- ja sähköhoidot - fysiologia ja käytännön toteutus. Jyväskylä. Gummerus. David.&Lloyd. 1999. Rheumatological Physiotherapy. London: Mosby. Tidswell. 1998. Orthopedic Physiothereapy. London: Mosby. Hyyppä, 1997. Tunteet ja oireet. Uusin psykosomatiikka. Tampere: Tammer-Paino Oy. Monsen, 1992, Psykodynaaminen fysioterapia. Otava. Keuruu. Bunkan,1992, Muskelspänningar: undersöking och behandling. Stockholm: Liber. Roxendal, G. 1987. Ett helhetsperspektiv sjukgymnastik inför framtiden. Lund: Studentlitteratur. Ahlfors, Saarikoski, Sova. 1992. Psykiatrinen auttamistyö. Tampere: Tammer-Paino Oy. Isohanni, M. 1996. Perusterveydenhuollon psykiatria. Helsinki: Duodecim. Aittasalo, M. 1999. Fysioterapian vaikuttavuudesta tärkeimmissä kansantaudeissa käsitteitä, problematiikkaa ja tutkimustuloksia. Helsinki: Suomen fysioterapeuttiliitto. Fysioterapia, sosiologia, sosiaalipolitiikka, psykologia, fysiologia, anatomia, lääketie- 274

de, liikunta, terveysliikunta, liikunnan didaktiikka, liikuntafysiologia, kuormitusfysiologia, fysiikka L215 IKÄIHMISTEN FYSIOTERAPIA 10 ov, josta 7 ov on harjoittelua : - perehtyy ikääntymisen mukanaan tuomiin elämänmuutoksiin ja vanhenemiseen ilmiönä - ymmärtää ikääntyvän ihmisen asemaa yhteiskunnassa - saa kokonaiskuvan vanhustenhuollosta osana yhteiskunnan palvelujärjestelmiä - pystyy toimimaan fysioterapian toteuttajana ja asiantuntijana erilaisissa ikääntyviä ihmisiä koskevissa yhteistyötilanteissa - pystyy arvioimaan ikääntyvän ihmisen liikkumista, toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä sekä näissä tapahtuvia muutoksia erilaisissa toimintaympäristöissä - pystyy ohjaamaan ikääntyvää asiakasta, omaista ja muuta henkilökuntaa liikkumista ja toimintakykyä sekä asiakkaan itsenäistä selviytymistä koskevissa asioissa - perehtyy muistihäiriöisen vanhuksen fysioterapiaan sekä tämän itsenäisen selviytymisen arviointiin ja tukemiseen - pystyy arvioimaan ikäihmisten kanssa toteuttamaansa fysioterapiaa - vanhustyön eettiset lähtökohdat - sosiaalinen vanheneminen, sosiaalihuolto, sosiaalipalvelut ja sosiaaligerontologia - psyykkiset muutokset ja elämänstrategiat ikääntyvällä ihmisellä - biogerontologia - toimintakyky ja ikääntyminen - sydän-, hengitys- ja verenkiertoelimistön toiminnan, tuki- ja liikuntaelimistön ja aistikanavajärjestelmien heikkenemisen vaikutukset ikääntyvän ihmisen toimintakykyyn - fysioterapian keinot vaikuttaa ikääntyneen ihmisen toimintakykyyn - ikäihmisten motoristen taitojen harjoittaminen eri aistikanavia hyödyntäen - muistihäiriöisen vanhuksen fysioterapia - terveysteknologia ja geronteknologia itsenäisen selviytymisen tukena Opiskelumuodot ja opintojakson suoritus Hyväksytysti suoritettu alkukoe Aktiivinen tutorryhmätyöskentely Hyväksytty oppimispäiväkirja / portfolio luennoista Teoreettista opiskelua tukeva harjoittelu Itsenäinen työskentely Hyväksytysti suoritettu ohjattu harjoittelu ja harjoitteluun liittyvä kirjallinen syventävä työ Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn Edeltävät opinnot L214 Era, P. 1997. Ikääntyminen ja liikunta. Jyväskylä: LIKES. Heimonen, S. & Voutilainen, P. 1998. Kuntouttava työote dementoituvien hoitotyössä. Helsinki: Kirjayhtymä Oy. Jylhämaa, S., Kemppainen, A-K. & Toljander, T. 1996. Tasapainokoulun käynnistäminen. Vanhustyön keskusliitto. Helsinki. Tyylipaino. Karvinen, E. 1994. Iloisesti ikääntyen. Jyväskylä: VK-kustannus Oy. Koskinen, S., Aalto, L.., Hakonen, S. & Päivärinta, E. 1998. Vanhustyö. Vanhustyön keskusliitto. Vammalan kirjapaino. Laukkanen, P. 1998. Iäkkäiden henkilöiden selviytyminen päivittäisissä toiminnoissa. Jyväskylän yliopisto. Lyytinen. P. ym. 1995. Näkökulmia kehityspsykologiaan. Helsinki: WSOY. Suominen ym. 2001. Ikääntyvien liikunta, terveys ja toimintakyky. Lahti: VKkustannus Oy. Tilvis, R. 1993. Geriatria. Helsinki: Duodecim. Liikunta ja tiede-lehden artikkeleita Fysioterapia, sosiaaligerontologia, psykologia, geriatria, biogerontologia, liikuntatiede, ravitsemustiede, farmakologia 275

L216 VAIHTOEHTOINEN SYVENTÄVÄ FY- SIOTERAPIA 14 ov, josta 10 ov on harjoittelua : - perehtyy fyysisen kuormittumisen arviointiin, työergonomiaan ja työhön liittyvien rasitusvammojen ja liikuntaelinoireiden ehkäisyyn ja hoitoon - saa valmiuksia suunnitella, toteuttaa ja arvioida työfysioterapiaa moniammattisessa yhteistyössä - saa valmiuksia suunnitella, toteuttaa ja arvioida mielenterveysongelmaisen potilaan fysioterapiaa osana kuntoutuksen kokonaisuutta - harjaantuu ja syventyy valitsemansa / valitsemiensa fysioterapia-alueiden kautta fysioterapian suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa - ymmärtää luonnon ja terveellisen ympäristön merkityksen voimavarana ihmisen hyvinvoinnille ja terveydelle ja saa valmiuksia hyödyntää tätä tietämystä tarkoituksenmukaisesti fysioterapiassa - tiedostaa oman persoonan merkityksen fysioterapian toteutuksessa - työterveyshuoltoa ja sen tehtäviä koskevat säännökset - hyvä työterveyshuoltokäytäntö - fysioterapian menetelmät työterveyshuollossa - - ergonominen selvitys - - työntekijän ergonominen ohjaus - - tuki- ja liikuntaelimistön työkuormittumisen arviointi - - terveyskunnon arviointi - - kehon taloudellisen käytön ohjaus - - työkykyä ylläpitävä toiminta - fysioterapia osana mielenterveysongelmaisen potilaan / asiakkaan kokonaishoitoa ja kuntoutumista - terapeuttinen suhde ja fysioterapian työtavat mielenterveyttä tukevassa fysioterapiassa: masennus-, skitsofrenia-, päihdeongelmaiset ja ahdistuspotilaat - luontokokemus osana ihmisen hyvinvointia - ilman, veden, maaperän laadun, rakennetun ympäristön ja melun yhteys ihmisen terveyteen - ympäristön tila paikallisesti ja maailmanlaajuisesti - ympäristöpoliittinen ja ympäristöeettinen näkökulma Opiskelumuodot ja opintojakson suoritus Aktiivinen osallistuminen tutorryhmätyöskentelyyn Itsenäinen työskentely Ohjauksen käyttö Osallistuminen tutorryhmätyöskentelyä tukeviin harjoituksiin Aktiivien osallistuminen työpaja- ja seminaarityöskentelyyn Hyväksytysti suoritettu ohjattu harjoittelu joko työterveysfysioterapian tai mielenterveyttä tukevan fysioterapian ohjatussa harjoittelussa sekä vapaasti valittavassa harjoittelupaikassa Opintojakso on mahdollista suorittaa henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaan osittain tai kokonaan kansainvälisessä opiskelijavaihdossa Edeltävät opinnot L215 Kukkonen, Hanhinen, Ketola, Luopajärvi, Noronen, Helminen, (toim.), 1997, Työfysioterapia. Helsinki. Työterveyslaitos. Ketola, R., Viikari-Juntura, E., Koskinen. K. ym. 1996. Rasitusvammaopas. Yläraajan rasitussairaudet ja yläraajoihin kohdistuvan kuormituksen arviointi. Työterveyslaitos. Hyvä työterveyshuoltokäytäntö. 1997. Opas toiminnan suunnitteluun ja seurantaan. Työterveyslaitos. Hernberg, J. 1998. Epidemiologia ja työterveys. Työterveyslaitos. Ilmarinen, J. 1999. Ikääntyvä työntekijä Suomessa ja Euroopan Unionissa tilannekatsaus sekä työkyvyn, työllistyvyyden ja työllisyyden parantaminen. Työterveyslaitos. 276

Rissa, K. (toim.) 1996. Panosta työkykyyn. Työeläkelaitosten Liitto. Työturvallisuuskeskus. Jyväskylä. Pääkkönen, R. & Rantanen S. 1999. Työympäristön kemiallisten ja fysikaalisten riskien arviointi ja hallinta. Työterveyslaitos. Helsinki. Ala-Risku, M. 1997. Riskienhallinta työpaikalla. Sosiaali- ja terveysministeriö. Työsuojeluosasto. Tampere. Bunkan, B. H. 1987. Muskelspenningar, respirasjon og kroppsbilde: undersokelse og behandling. Oslo: Universitetsforlaget. Everett. T. 1995. Physiotherapy in mental health: a practical approach. Oxford: Butterworth-Heinemann. Isohanni, M., Larivaara. P. & Winblad, I. 1996. Perusterveydenhuollon psykiatria. Helsinki: Duodecim. Lintunen, T., Koivumäki, K. & Säilä, H. 1995. Jalka potkee, mieli notkee: Liikunta mielenterveyden tukena. Helsinki: Suomen Mielenterveysseura. Roxendal, G. 1993. Ett helhetsperspektiv sjukgymnastik inför framtiden. Lund: Studentlitteratur. Sivik, T. & Theorell, T. 1995. Psykosomatisk medicin. Lund: Studentlitteratur. Fysioterapia, ympäristötieteet, muut opiskelijan tekemien valintojen mukaan soveltuvat oppiaineet L217 FYSIOTERAPIAN KEHITTÄMINEN JA OPINNÄYTETYÖ 13 ov, joka sisältää 10 ov:n laajuisen opinnäytetyön : - syventää näkemystään fysioterapian teoreettisista lähtökohdista - syventää oman ammatillisen toimintansa edellytyksiä, mahdollisuuksia ja rajoja kuntoutus-, liikunta- ja sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä - saa keinoja vastata tämän päivän ja tulevaisuuden asettamiin yhteiskunnallisiin ja ammatillisiin haasteisiin - syventää valmiuksiaan suunnitella, toteuttaa, arvioida ja kehittää fysioterapiaa ja fysioterapiapalveluja - toteuttaa fysioterapian laadun arviointia ja kehittämistä joko harjoittelujaksonsa yhteydessä tai projektityönä - toteuttaa fysioterapian laadun arviointia ja kehittämistä sekä opinnäytetyössään että harjoittelujaksonsa yhteydessä tai projektityönä - fysioterapian laatu ja laadun hallinta - fysioterapian vaikuttavuus, tuloksellisuus, tehokkuus, taloudellisuus - fysioterapian suunnittelu ja johtaminen - fysioterapian kehittäminen - moniammatillinen yhteistyö fysioterapiassa - kriittisyys fysioterapiassa - fysioterapian teoria, tutkimus ja fysioterapiatiede - tutkimusprosessi ja sen vaiheet - fysioterapian tutkiminen ja tutkimusmetodiikka Opiskelumuodot ja opintojakson suoritus Itsenäinen työskentely Ohjauksen käyttö Seminaarityöskentely Fysioterapian laadun kehittämisen projektitehtävä Laadun kehittämistehtävä yhdessä harjoittelupaikan kanssa Työelämän tarpeita palveleva opinnäytetyö Edeltävät opinnot Fysioterapian koulutusohjelman perusopinnot Uskomuksista tietoon: fysioterapiatutkimuksen lähestymistapojen ja menetelmien esittely. 1991. Helsinki: Valtion painatuskeskus. Hirsjärvi, S., Remes, P., Liikanen, P., & Sajavaara. P. 1997. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Kirjayhtymä. 277

Koivula, U-M., Suihko, K. & Tyrväinen J. 1999. MISSION: POSSIBLE. Opas opinnäytteen tekijälle. Tampere: Pirkanmaan ammattikorkeakoulu. Hakala, J. 1998. Opinnäyte luovasti. Kehittämis- ja tutkimustyön opas. Tampere: Gaudeamus. Holma, T. & Outinen, M. 1997. Pienet - kohti laatujärjestelmää. Helsinki: Suomen kuntaliitto. Holma, T. 1997. ITE - menetelmä työyksikön itsearviointiin ja laadunhallintaan sosiaali- ja terveydenhuollossa. Helsinki: Suomen kuntaliitto. Holma, T. 1998. Tuotteistus tutuksi. Idea ja työvälineet. Esimerkkinä kuntoutuspalvelut perusterveydenhuollossa. Helsinki: Suomen kuntaliitto. Sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallinta 2000-luvulle: valtakunnallinen suositus. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Outinen, M., Lempinen, K., Holma, T. & Haverinen, R. 1999. Seitsemän laatupolkua. Vaihtoehtoja laadunhallintaan sosiaali- ja terveydenhuollossa. Helsinki: Suomen Kuntaliitto. Viitanen, E. 1997. Fysioterapian ammattikulttuuri terveyskeskuksissa. Acta Universitatis Tamperensis 577. Tampere: Tampereen yliopisto. Fysioterapia L218 TYÖELÄMÄ, YRITTÄJYYS JA YH- TEISTYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSALALLA SEKÄ KUNTOUTUKSESSA 2 ov - ymmärtää yrittäjyyden merkityksen koko yhteiskunnan toiminnassa ja erityisesti kuntoutus-, sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa monialaisena verkostona ja yhteistyönä - saa valmiuksia työllistää itsensä toisen palveluksessa, hankkeissa, projekteissa tai itsenäisenä yrittäjänä - yrittäjyys muuttuvassa yhteiskunnassa ja kansantalouden osana - sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelujen tuottamisen muuttuva kulttuuri - yrittäjyys - palvelusuhde - työ- ja virkasuhde - moniammattiset projektit, hankkeet - yrittäjäksi ryhtymisen prosessi, päätöksentekoprosessina ja verkostoitumisena - perustiedot yrityksen perustamisesta ja ammatinharjoittajana toimimisesta - yrityksen perustaminen ( harjoitus ) Opiskelumuodot Moniammattinen tutorryhmätyöskentely Harjoitukset Opintokäynnit Itsenäinen työskentely ja ohjauksen käyttö Seminaari Opintojakson suoritus Hyväksytysti suoritettu tutorryhmä- ja seminaarityöskentely. Kirjallisuus Aaltio-Marjasola, I. ( toim. ) 1997. Organisaatio ja yrittäjyys. WSOY Fysioterapeutin yrittäjäopas. 1998. Suomen Fysioterapeuttiliitto. Kovalainen, A. & Simonen, L. 1996. Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyys. Kyrö, P. 1997. Yrittäjyyden muodot ja tehtävät ajan murroksessa. Jyväskylän yliopisto. Jämsä, K. 2000. Osaamisen tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla. Tammi Saarinen, M. 1996. Työsuhdeasioiden käsikirja. Yritysjulkaisut. Edita. Sosiaalipolitiikka, hallinto, kansanterveystiede, fysioterapia 278

L206 AMMATTIIN KASVU JA OPPIMINEN 1 ov - ylläpitää omaa henkilökohtaista opetussuunnitelmaansa - kehittää ja seuraa aktiivisesti omaa oppimistaan ja ammatillista kasvuaan - terapeuttisuus - eettisyys - ammatillisuus - ammattiin kasvu - itsearviointi ja itseohjautuvuus - ryhmässä työskenteleminen Opiskelumuodot ja opintojakson suoritus Ohjauskeskustelut Portfolio ammattiin kasvun tukemisessa ja seurannassa Erikseen sovittavat muut opiskelumuodot ja suoritustavat Benner, P. 1993. Aloittelijasta asiantuntijaksi. Porvoo: WSOY. Eteläpelto, A. & Miettinen, R. 1993. Ammattitaito ja ammatillinen kasvu. Helsinki: Painatuskeskus. Helakorpi, S. & Olkinuora, A. 1997. Asinatuntijuutta oppimassa: ammattikorkeakoulupedagogiikkaa. Porvoo: WSOY. Somerharju, J. 1997. Portfolio ammatillisessa koulutuksessa. Helsinki: Opetushallitus. Vaittinen, M-L. 1988. Terveydenhuoltoammattiin kasvaminen. Porvoo: WSOY. Lampikoski, T. 1998. Urasuunnittelun opas. Juva: WSOY. VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 10 ov lla on mahdollisuus valita fysioterapeutin ammattiin kasvua tukevat vapaasti valittavat opinnot Pirkanmaan ammattikorkeakoulun eri oppilaitosten tarjoamista opintojaksoista, muiden ammattikorkeakoulujen tai yliopistojen omaa ammattialaa tukevina opintojaksoina tai joko osittain tai kokonaan kansainvälisessä opiskelijavaihdossa. Koulutusohjelmakohtaisia vapaasti valittavia opintoja: V229A Ergonomian perusteiden ohjaaminen, 2 ov Pirjo-Riitta Leppänen, periodi 2 V250A Hieronnan perusteiden ohjaaminen, 2 ov Hannle Sokka, periodi 1 V293A Rentoutumisen taidon ohjaaminen, 2 ov Marja-Leena Lähteenmäki, periodi 5 V2358 Nivelten mobilisaatio, 1 ov Arja Karhela, periodi 1 V2360 Terapeuttinen harjoittelu, 1 ov Irmeli Ahonen, periodi 2 V2278 Ääreishermosto ja sisäelinten paikannus,1 ov Kirsi Litmanen, periodi 6 Fysioterapia 279