Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (46) Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 16:00-18:20 Paikka Valtuusto-virastotalo, lautakuntien kokoushuone Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Iris Asikainen, puheenjohtaja Keijo Voutilainen, varapuheenjohtaja Paavo Kankkunen Jaakko Kosunen Isto Huttunen, varajäsen Anne Paulo-Tuovinen Pekka Pollari Varpu Puskala Maija Svärd, klo 18.15 saakka, asiat 1-9 Markku Söderström Eero Wetzell Muut saapuvilla olleet Ilkka Raninen kaupunginhallituksen edustaja, klo 17 saakka, asiat 1-3 Jarmo Pirhonen palvelualuejohtaja, esittelijä Terhi Leppänen tiedottaja Tapio Räsänen suunnittelujohtaja Ismo Heikkinen kaupungininsinööri Jari Kyllönen kiinteistöjohtaja, klo 17.55 saakka, asia t1-5 Lea Pöyhönen ympäristöjohtaja, klo 17.20 saakka, asiat 1-3 Anne Simonen-Ruuskanen henkilöstö- ja talouspäällikkö, pöytäkirjanpitäjä Asiat 144-155
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2013 2 (46) Allekirjoitukset Iris Asikainen puheenjohtaja Anne Simonen-Ruuskanen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Kuopion kaupunki kaupunkiympäristön palvelualueella (Suokatu 42), 28. elokuuta 2013 Keijo Voutilainen Paavo Kankkunen Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Kuopion kaupunki kaupunkiympäristön palvelualueella (Suokatu 42), 2. syyskuuta 2013 Anne Simonen-Ruuskanen Pöytäkirjanpitäjä
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2013 3 (46) Muutoksenhakukiellot Kuntalain 91 :n mukaan ei oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta voi tehdä :ien 144 146, 151, 153-155 osalta, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitukset Muutosta ei voi hakea valittamalla :iin 147 150, koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 momentin mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus. Pöytäkirjaan liitetään oikaisuvaatimusohjeet :ien 147-150 osalta liite A seuraava valitusosoitus :n 152 osalta liite H
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2013 4 (46) Käsitellyt asiat Nro Liite/ viite* Otsikko 1 144 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 5 2 145 Pöytäkirjantarkastajat 6 3 146 1-7 Vuoden 2014 talousarvion valmistelutilanne 7 4 147 Metsästysoikeuksien luovuttamisen periaatteet ja metsästystaksat 12 5 148 Itkonniemen kaupunginosan korttelien 54,55 ja osan korttelista 22 vuokrausehtojen uusiminen 6 149 * Rakentamisen ja kunnossapidon palveluiden kunnallisteknisten töiden puitesopimus, optiovuoden käyttöönotto 7 150 8 Talkoorahan jakaminen vuonna 2013, määrärahan ylitys 25 8 151 9-13 Vesiosuuskuntien rakentamisen avustaminen vuonna 2013 27 9 152 14-15 Poikkeaminen (LTK) / Pirtti 34-80-4 (Unkarinpolku 8) 36 10 153 16 * Yhdyskuntatekniset palvelut 2013 -tutkimustulokset eri kunnissa, lyhyt tiivistelmä tuloksista kuopiolaisten kannalta 11 154 17 Kymp tiedonannot 2013 42 12 155 18 Ylimääräinen asia / tiedonanto / Lausunnon antaminen Kuopion hallinto-oikeudelle / Asemakaavan muutos / Kiinteistö Oy Kuopion Maaherrankatu 25 / Vahtivuori 2-6-3 ja 4 / SKP:n Kuopion osaston valitus Sivu 20 23 39 43 Muutoksenhaku 147-150 Liite A kuntalain mukainen oikaisuvaatimusohje 44 152 Liite H valitusosoitus poikkeamispäätökseen / 45
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2013 5 (46) 144 144 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätösehdotus Puheenjohtaja Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Varsinaisista jäsenistä kokouksesta oli poissa Sirpa Kulin. Hänen tilallaan kokouksessa oli läsnä varajäsen Isto Huttunen.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2013 6 (46) 145 145 Pöytäkirjantarkastajat Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Valitaan pöytäkirjantarkastajat. Vuorossa ovat lautakunnan jäsenet Keijo Voutilainen ja Paavo Kankkunen. Päätös Valittiin Keijo Voutilainen ja Paavo Kankkunen.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2013 7 (46) 146 146 Asianro 6310/02.02.00/2013 Vuoden 2014 talousarvion valmistelutilanne Henkilöstö- ja talouspäällikkö Anne Simonen-Ruuskanen Johdon tukipalvelut kyp Vuoden 2014 talousarvion valmistelu on käynnistetty kevään 2013 aikana kaupunginjohtajan johtoryhmässä, palvelualueiden yhteisseminaareissa sekä talousarviotiimissä, joka koostuu konsernipalvelujen talousarvion valmistelijoista ja palvelualueiden sekä liikelaitosten ja taseyksiköiden talouspäälliköistä. Talousarviovalmistelua on käsitelty lautakuntien omissa tilaisuuksissa (kaupunkiympäristön palvelualueen strategiaseminaari 29.4.2013) sekä kaupunginvaltuuston ja lautakuntien yhteisessä strategia ja talousseminaarissa 27.5.2013. Seminaarilinjausten ja viranhaltijavalmistelun perusteella kaupunginjohtaja ehdottaa, että vuoden 2014 talousarviovalmistelun keskeiseksi lähtökohdaksi hyväksytään, että ydinkaupungin vuoden 2014 toimintakate on euromääräisesti vuoden 2013 ensimmäiseltä vuosikolmannekselta laaditun seurantaraportin ennusteen (= 563,1 milj. euroa) tasolla. Tämä tarkoittaa, että toimintakate voi nimellisesti kasvaa noin 1,4 % maaliskuun ennusteesta, kun siitä on vähennetty 3.6.2013 kuluvalle vuodelle asettama 8 milj. euron säästötavoite. Kun kuntien kustannustason nousuksi ennakoidaan liki 2,5 prosenttia, tavoitteen mukainen toimintakate merkitsee toiminnan reaalista supistamista. Palvelualueilla toiminnan ja resurssien kohdentamisessa painopiste on erityisesti asiakasrajapinnassa. Palvelualueet ottavat määrärahojen kohdentamisessa huomioon tuottavuusohjelman ja strategian painopisteiden edellyttämät toimenpiteet ja tavoitteet. Henkilöstösuunnittelussa huomioidaan kaupunginvaltuuston 2.5.2012 hyväksymän Kuopion kaupungin henkilöstöohjelman tavoitteet. Henkilöstöohjelman toimenpiteet viedään käytäntöön suunnitelmallisesti ja painopisteet määräytyvät kunkin palvelualueen henkilöstötyön kehittämistarpeista ja toiminnan henkilöstövaikutuksista. Henkilöstösuunnittelu käsittää kokonaisvaltaisen näkemyksen siitä, miten tuottavuustoimenpiteiden ja toimintatapamuutosten toteuttaminen vaikuttavat tulevaan rekrytointitarpeeseen (henkilöstön suunnitelmallinen vähentäminen ja rekrytointi) ja miten Kuopion kaupunki työnantajana suunnitelmallisesti parantaa henkilöstönsä osaamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta, motivaatiota sekä henkilöstöresurssin hallintaa ja joustavaa käyttöä. Tuottavuusohjelman mukaan palvelut on järjestettävä siten, että avoimeksi tulevista tehtävistä voidaan jättää kaupunkitasolla täyttämättä neljän vuoden
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2013 8 (46) 146 suunnittelujaksolla 200 htv eli keskimäärin 50 htv vuodessa. Henkilöstösopeuttamisen hitaan käynnistymisen vuoksi tavoite asetetaan tasolle 75 htv tai vastaava säästö osoitetusti ostopalveluista. Vuoden 2014 talousarvion nettoinvestointitasoksi on tässä vaiheessa merkitty taloussuunnitelman mukainen 60 milj. euroa. Kaupunki ei kykene rahoittamaan investointeja tulorahoituksella vaan ne joudutaan rahoittamaan velalla ja omaisuuden myynnillä. Mikäli varsinaisen toiminnan ja investointien rahoitusvaje hoidetaan kokonaisuudessaan velanotolla, lainakanta lisääntyy noin 34 milj. euroa. Kaupunginhallitus on päättänyt 17.6.2013 kokouksessaan vuoden 2014 talousarvion valmistelun periaatteista edellä mainitulla tavalla sekä linjannut valmistelua seuraavasti: Mahdollista tuloveroprosentin tarkistamisen tarvetta arvioidaan syksyllä talousarviovalmistelun edettyä. Liikelaitosten ja taseyksiköiden talousarviovalmistelun pohjana olevia tuloutus- ja/tai tulostavoitteita tarkistetaan keskimäärin 5 %. Tarkistuksen vaikutus on yhteensä noin 2 milj. euroa ja se tehdään yksikkökohtaisesti. Liikelaitokset ja taseyksiköt velvoitetaan saavuttamaan vähintään nettotulos tulostavoitteiden korottamisesta huolimatta. Palvelualueet velvoitetaan toteuttamaan suunnittelukaudella 2014 2017 tuottavuus ja henkilöstöohjelmat sekä tilojen käytön tehostaminen ja suunnittelemaan talousarviovuodelle 2014 niiden toteuttamista edistävät toimenpiteet. Kaupunginhallitus seuraa säännöllisesti ohjelmien ja kaupungin omasta käytöstä vapautuvien tilojen myyntitoimien ja vuokrausten edistymistä. Palvelualueet, taseyksiköt ja liikelaitokset velvoitetaan valmistelemaan toimintatuottoja lisääviä, tuottavuutta kohentavia ja toimintamenojen kasvua hillitseviä toimenpiteitä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä toteutettaviksi, tuomaan ne tarvittaessa päätöksentekoon ja viemään niitä käytäntöön. Konsernipalvelu valtuutetaan laatimaan kaupunginhallituksen päätökseen perustuva tarkempi talousarvion laadintaohje. kaupunginhallitus velvoittaa käynnistämään konsernirakenteen selkeyttämiseen, päällekkäisyyksien poistamiseen ja kustannustehokkuuden lisäämiseen liittyvän selvitystyön. Talousarviovalmistelussa on huomioitava strategiset painotukset, jotka perustuvat kaupunginvaltuuston 27.5.2013 seminaarissa tehtyihin ryhmätöihin ja käytyyn keskusteluun: Vahva- ja monipuolinen elinkeinoelämä Tontteja on tarjolla riittävästi ja monipuolisesti. Yrityspalvelut pidetään erinomaisella tasolla. Innovaatio ja opiskelukaupunki Kampus-hanke etenee.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2013 9 (46) 146 Kuopio kuva Matkailumarkkinointia tehostetaan. Ylläpidetään kaupungin houkuttelevuutta ja vahvistetaan jo hyvää imagoa. Tulevaisuuteen suunnattu ja kestävä kaupunkirakenne Vahvistetaan täydennysrakentamista ja pidetään huolta taajamien elinvoiman säilymisestä. Kasvu tukeutuu yhä enemmän täydennysrakentamiseen ja olevaan infrastruktuuriin. Toimiva ja edullinen joukkoliikenne. Kaupunkikeskustan edelleen elävöittäminen Matkakeskushanke. Asiakaslähtöiset ja ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutapoja kehitetään asukkaat mukaan ottaen ja asukkaiden omaa vastuuta terveydestään ja hyvinvoinnista lisätään. Kuntalaisten sähköisiä asiointimahdollisuuksia parannetaan. Ennaltaehkäiseviä palveluja ja toimintatapoja kehitetään edelleen. Tasapainoinen talous (aiemmin: riittävä taloudellinen liikkumavara) Kaupungin talous tasapainotetaan valtuustokaudella. Toteutetaan tuottavuuden kehittämistoimenpiteitä ja toimitaan käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Kaupunkitasoinen vuosikatteen kasvu max 1,4 %. Tilahallintaa ja tilankäyttöä tehostetaan tarpeettomista tiloista luovutaan (myynti/ ulosvuokraus). palveluverkostojen tehokkuus. Toimintoja (palveluprosesseja) arvioidaan kriittisesti, tehostetaan ja järkeistetään. Päällekkäisyyksiä palveluprosesseissa poistetaan. Päätöksentekoon tuodaan rohkeita uusia avauksia tuottavuuden kehittämiseksi. Henkilöstön luontainen poistuma (eläköityminen ja muu poistuma) hyödynnetään tehokkaasti tuotavuuden parantamisessa. Palvelujen tuottamistapoja arvioidaan kriittisesti (ostopalvelun ja oman toiminnan arviointi). Erikoissairaanhoidon kustannuskehityksen leikkaaminen (tuottavuusohjelma). Liikelaitosten, yhtiöiden ja kuntayhtymien palvelukyky (aiemmin: sitouttava omistajaohjaus) Vahvistetaan ja terävöitetään edelleen omistajaohjausta. Liikelaitosten, yhtiöiden ja kuntayhtymien toimintaa ja taloutta arvioidaan ja kumppanuutta kehitetään tuotteistaminen. Tehtyjä tuotannon organisointimuutoksia arvioidaan myös tuottavuuden näkökulmasta. Konserniyhtiöiden tuottaminen tukipalveluiden kustannukset pidetään hallinnassa ja toiminnan tuottavuus nousee.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2013 10 (46) 146 Sairaanhoitopiirin strategista omistajaohjausta vahvistetaan ja tuetaan SHP:n tuottavuusohjelman toteuttamista. Kysin ja perusterveydenhuollon yhteistyötä tiivistetään. Määrätietoinen kokonaisjohtaminen (aiemmin: kannustava johtaminen ja henkilöstöpolitiikka) Henkilöstö ymmärrytetään ja sitoutetaan tuottavuuden parantamiseen. Työtä ja toimintatapoja kehitetään kaikilla tasoilla palvelutapauudistuksen mukaisesti. Henkilöstöohjelmaa toteutetaan. Kannustava palkkaus yhtenäistetään. Talousarviovalmistelu etenee siten, että valmistelutilannetta käsitellään kaupunginvaltuuston ja lautakuntien iltakoulussa 9.9.2013. Palvelualueiden lautakuntien talousarvion valmisteluseminaarit pidetään viikkojen 37 39 aikana. Kaupunginhallitus käsittelee kaupunginjohtajan talousarvioehdotusta ensimmäisen kerran 7.10.2013 ja päättää ehdotuksesta 21.10.2013. Kaupunginvaltuuston periaatekeskustelu kaupunginhallituksen talousarvioehdotuksesta on 4.11.2013 ja talousarvion päätöskokous 11.11.2013. Palvelualueiden lautakunnat hyväksyvät palvelualueiden käyttösuunnitelmat viimeistään 13.12.2013. Kaupunkirakennelautakunnan käyttösuunnitelman päätöskokous on 11.12.2013. Palvelualueiden alustava raami jakaantuu seuraavasti: TA+TAMU Lisäsopeutus Raamin lähtötaso Muutos Raami 2013 kh 3.6.2013 2014 raamiin 2014 Vetovoimaisuuden pa -5 483 881-5 483 881-5 483 881 Kaupunkiympäristön pa 1 049 248 1 049 248 1 049 248 Hyvinvoinnin edistämisen pa -33 209 057-33 209 057 100 000-33 109 057 Kasvun ja oppimisen pa -162 234 138 190 000-162 044 138-1 060 000-163 104 138 Perusturvan pa -128 340 789 734 853-127 605 936-1 276 050-128 881 986 Terveydenhuollon pa -192 710 933 541 676-192 169 257-13 301 000-205 470 257 - josta ESH -130 340 000-130 340 000-13 000 000-143 340 000 Terveydenhuollon pa ilman ESH -62 370 933 541 676-61 829 257-301 000-62 130 257 Vaalit -15 000-15 000-134 000-149 000 Tarkastustoimi -327 214-327 214-327 214 Konsernipalvelu -7 085 801-7 085 801-7 085 801 Yleishallinto -16 109 160-16 109 160-4 866 000-20 975 160 Yhteensä -544 466 725 1 466 529-543 000 196-20 537 050-563 537 246
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2013 11 (46) 146 Kaupunkiympäristön palvelualueen talousarviota on valmisteltu edellä mainittujen lähtökohtien puitteissa, mutta vuoden 2013 tasolle ei palvelualue pysty talousarviota valmistelemaan. Suurin muutos vuoden 2013 leikattuun talousarvioon on myyntivoittojen aleneminen 5 milj. euroa. Paineita aiheuttavat myös joukkoliikenteen järjestämisen lisäkustannukset ja kunnossapidettävien alueiden laajeneminen. Asiaa esitellään tarkemmin kokouksessa. Kaupunkiympäristön palvelualueen vuoden 2014 toiminnan painopisteet esitellään liitteenä olevassa aineistossa, samoin kuin avainprosessien välinen raaminjako kaupunkiympäristön palvelualueella, toiminnalliset muutokset ja vuoden 2013 talousarvion tasapinotuksen tilanne. Kaupunkiympäristön palvelualueen talousarvion valmisteluseminaari pidetään 18.9.2012 klo 12. Vaikutusten arviointi - Esitys Lautakunta hyväksyy palvelualueen toiminnan painopisteet ja tasapainotusja tuottavuustoimenpiteet 2013 euroineen talousarvion jatkovalmistelun pohjaksi ja merkitsee talousarvion valmisteluaineiston tiedoksi. Liitteet 1 6310/2013 TA 2014 KYMP 2 6310/2013 Toimenpiteet KYMP 3 6310/2013 KYMP Toiminnalliset muutokset vuoteen 2013 4 6310/2013 Avainprosessien raami 2014 5 6310/2013 Tasapainotus 2013 6 6310/2013 KVn strategisetpainotukset 2014 7 6310/2013 Kaupungin strategiapainotukset 2014 Valmistelija Anne Simonen-Ruuskanen puh. 017 18 5116 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy henkilöstö- ja talouspäällikön esityksen. Päätös Merkitään, että kaupunginhallituksen edustaja Ilkka Raninen poistui kokouksesta tämän käsittelyn aikana. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Merkitään, että ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2013 12 (46) 147 147 Asianro 6034/14.03.05/2013 Metsästysoikeuksien luovuttamisen periaatteet ja metsästystaksat Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut 1. Yleistä Kuopion kaupunki omistaa metsää n. 10 000 ha ja vesialueita n. 8 500 ha. Metsästysoikeuksia maa- ja vesialueille luovutetaan pienriistan, hirvieläinten ja ns. vahinkoeläinten pyyntiin, mikäli ne ovat sijaintinsa ja muun käytön kannalta tähän soveltuvia. Soveltuvuuden ratkaisee aina metsästysoikeuden omistaja eli maanomistaja. Metsästysoikeuksien luovutus tapahtuu vuokraamalla metsästysoikeus esim. alueella toimivalle metsästysseuralle tai myymällä yksittäisiä metsästyslupia metsästäjille. Pääosa kaupungin omistamien alueiden metsästysoikeuksista on vuokrattu paikallisille metsästysseuroille. Kaupungilla on myös joitakin lupakirja-alueita, joille myydään pienriistan metsästyslupia yksittäisille henkilöille. Metsästysasioiden periaatteista ja taksoista päättää kaupunkirakennelautakunta ja käytännön toimista em. periaatteiden pohjalta vastaa kaupunginmetsänhoitaja. 2. Metsästysalueiden vuokraaminen Pääosa kaupungin omistamien alueiden metsästysoikeuksista on vuokrattu paikallisille metsästysseuroille. Seuroille vuokratut alueet oikeuttavat tapauskohtaisesti pienriistan ja/tai hirvieläinten metsästykseen. Kaupunki luovuttaa alueitaan metsästykseen ns. liitännäisalueina paikallisille metsästystä harrastaville, järjestäytyneille metsästysseuroille siten kuin se seurojen muihin metsästysmaihin parhaiten soveltuu. Tarvittaessa neuvotellaan naapuriseurojen kanssa metsästysalueiden rajoista. Erityisestä syystä metsästysoikeus voidaan antaa myös rajoitettuna, jolloin hirvieläintä saa vain ajaa kaupungin omistamalla maa- tai vesialueella, mutta ei ampua. Tällaisia alueita on kaupungin läheisyydessä. Metsästysoikeus luovutetaan vuokraamalla yleensä 5 vuodeksi kerrallaan. Metsästysalueista peritään vuokraa ja vuokralaisena toimiva metsästysseura velvoitetaan tekemään vuokra-alueella riistanhoitotyötä. 3. Pienriistan metsästys lupakirja-alueilla Metsästysseuraan kuulumattomille metsästäjille on kaupunki varannut joitakin lupakirja-alueita, joille myydään yksittäisiä metsästyslupia. Pienriistan metsästyslupia on myyty lupa-aluetta kohti korkeintaan 24 lupaa / viikko / lupa-alue. Mikäli pienriistan metsästyslupien kysyntä ylittää tarjonnan niin silloin pienriistan metsästyslupia myydään ensisijassa vain kuopiolaisille metsästäjille. Etusija on metsästysseuroihin kuulumattomilla metsästyskortin omistavilla kuopiolaisilla. Myös muut kuin Kuopion kaupungin asukkaat voi-
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2013 13 (46) 147 vat saada oikeuden metsästää kaupungin maa- ja vesialueilla mm. silloin kun kiintiöissä on tilaa. Viime aikoina on pystytty vastaamaan asiakkaiden kysyntään pienriistan metsästyslupien osalta, eikä kuopiolaisia ole tarvinnut pitää etusijalla. Metsästykseen sopivat lupakirja-alueet ovat ns. Niittylahden palstat, Lamperilan palsta ja Iivarinsalon vesi- ja maa-alueet. Näistä on muodostettu kaksi erillistä lupakirja-aluetta. Lupakirja-alueilla riistaeläimet pisteytetään seuraavasti; teeri 4 pistettä, muut riistalinnut ja jänis/rusakko 2 pistettä, pienpedot 0 pistettä. Metsoa ja riekkoa ei viime vuosina ole pyydetty kannan vähäisyyden vuoksi. Metsänhoitaja määrittää vuosittain ennen jahtikauden alkua lupaa kohden tulevan enimmäispistemäärän (ollut useana vuotena 6 pistettä), lajikohtaiset pisteytykset ja samoin mahdolliset rauhoitukset. 3.1. Lupakirja-alue 1: Niittylahti ja Lamperi Se sisältää tilat Niittylahti, Vaajasalmi, Välimetsä, Mustamäki, Ristola, Tanssikallio, Tanssikallio II ja Lamperi. Niiden pinta-ala on yhteensä n. 975 ha. Alueeseen ei sisälly vesialuetta. Lupia myydään viikkolupina siten, että alueella voi olla kerrallaan enintään 24 metsästäjää. Lupakirja-alue 1: Tilat Niittylahti, Vaajasalmi, Välimetsä, Mustamäki, Ristola, Tanssikallio ja Tanssikallio II
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2013 14 (46) 147 Lupakirja-alue 1: Lamperi 3.2. Lupakirja-alue 2: Iivarinsalon saaristoalue Se sisältää tilan Iivarinsalo maa- ja vesialueet; pinta-ala on yhteensä n. 303 ha maa-aluetta ja 4 200 ha vesialuetta. Lupia myydään viikkolupina siten, että alueella voi olla kerrallaan enintään 24 metsästäjää. Vesialueella aloitetaan metsästys vasta 30.9. jälkeen.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2013 15 (46) 147 Lupakirja-alue 2: Iivarinsalo
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2013 16 (46) 147 4. Pienpedot (villiminkki, kettu, supikoira, näätä) ja muut vahinkoeläimet Pienpetojen pyyntilupia on myönnetty metsästyslupia supikoiralle ja minkille ilman lupamaksua sellaisille alueille, mitä ei ole vuokrattu metsästysseuralle. Kettu ja näätä sisältyvät pienriistan metsästyslupaan, mutta ei pienpetojen ilmaiseen metsästyslupaan. Ilmaiseenkin pienpetojen metsästykseen tarvitaan maanomistajan lupa samalla tavalla kuin kaikkeen muuhunkin metsästykseen. Viime vuosina ovat jäniskannat olleet paikoin erittäin vahvoja ja ne ovat aiheuttaneet haittaa kaupunkilaisten istutuksille; paikallinen vaihtelu on ollut suurta. Lisäksi oravat rakentavat toisinaan pesiään asuinrakennusten yläpohjiin ja aiheuttavat vahinkoja rakennusten omistajille. Kaupungin lähialueilla jäniskantojen ja/tai muiden vahinkoeläinkantojen ollessa vahva voi kaupunginmetsänhoitaja harkinnan mukaan myöntää metsästyslupia kyseisen lajin metsästykseen. 5. Metsästyksen vartiointi ja riistanhoito Metsästyksen vartiointia suoritetaan etupäässä metsätoimiston oman henkilökunnan toimesta käyttäen tarvittaessa apuna poliisiviranomaisia. Myös ulkopuolista asiansa hallitsevaa henkilöstöä voidaan käyttää erityisestä syystä tilapäisesti apuna. Riistanhoitoa suoritetaan metsästykseen luovutetuilla alueilla talousarvion määrärahojen puitteissa. Myös niillä alueilla, joiden metsästysoikeus luovutetaan metsästysseuroille, velvoitetaan vuokramies tekemään riistanhoitotyötä. 6. Metsästyskoirien harjoitus ja koetoiminta Neulaniemen tilaa RN:o 1:56 Kuopio Harjula annetaan edelleen ajavien koirien koetuomarikoulutukseen Neulaniemen kärjessä sekä koirien koulutus-, koe- ja harjoitustoimintaan. Muitakin alueita voidaan olosuhteiden salliessa luovuttaa tilapäisesti muidenkin metsästyskoirien koulutus-, koe- ja harjoitustoimintaan.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2013 17 (46) 147 ranta Pieni- Telkko Halkosaari Kaijansaari Telaniemi Palosaari Koirien ajoharjoittelualue Maikonsaari Pöyrynlahti Mökkialue Niuvankuja Niuvankuja Niuvankuja Niuvankuja Niuvankuja Sirkka Kalliosaari Vaivanen Varpasaari Raiskio Mökkialue mutka mutka mutka mutka mutka Ruukin- Hako- Hako- Hako- Hako- Hako- Suvipolku Tervaruukintie Tervaruukintie Tervaruukintie Tervaruukintie Tervaruukintie P P = Lähtöpaikka / Pysäköintipaikka P P Ajokoirien ajoharjoittelualue Neulaniemessä 7. Taksat Metsästyksen taksoja on viimeksi tarkistettu vuonna 2003, jolloin taksoja korotettiin Pohjois-Savon tilannetta vastaavasti. Metsästyksen taksoja on verrattu valtakunnallisiin suuriin metsäyhtiöihin ja metsähallitukseen; maanomistajat eivät halua taksojensa yksityiskohtia julkisuuteen. Kaupungin perimät taksat ovat vuoden 2003 jälkeen jääneet jälkeen suurmetsänomistajien tasosta, joten peruste taksojen korottamiseen on olemassa. Metsästysmaksuilla kaupunki saa tuloja tällä hetkellä vuosittain n. 4-5 000 euroa. Viime vuosina erityisesti hirvieläinten metsästysvuokria on nostettu, missä muutoksessa kaupunginkin on syytä olla mukana. Metsästysharrastus edistää kuitenkin monilla tavoilla metsästäjien hyvinvointia ja terveyttä, joten kaupungin ei ole hyvä olla hintajohtajana metsästysvuokrissa. Seuraavassa asetelmassa on esitetty kaupungin nykyinen metsästysvuokrien taksataso, vertailu suurmetsänomistajien taksatasoon Pohjois-Savossa sekä tehty ehdotus uudeksi noudatettavaksi taksatasoksi.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2013 18 (46) 147 Metsästysvuokran Nykyinen taksa Suurmetsänomistajat Taksaehdotus peruste Euroa / ha / v ( ALV sis. ) Euroa / ha / v ( ALV sis. ) Euroa / ha / v ( ALV sis. ) Hirvieläimet 0,25 0,45-0,68 0,45 Pienriista 0,25 0,31-0,45 0,3 Lupakirja-alueille kaupunki on myynyt yhden viikon metsästyslupia pienriistalle. Myös viikkoluvissa on kaupunki jäänyt taksatasossa jälkeen, joten korotustarvetta on olemassa. Vertailukohtana on käytetty metsähallituksen taksatasoa, koska muut suurmetsänomistajat eivät myy yksittäislupia juuri lainkaan. Seuraavassa asetelmassa on esitetty kaupungin nykyinen taksataso, vertailu Metsähallituksen taksatasoon Pohjois-Savossa sekä tehty ehdotus uudeksi noudatettavaksi taksatasoksi. Metsähallituksen lupa pitää sisällään selvästi kaupungin saaliskiintiötä suuremman saaliskiintiön, mikä osaltaan antaa perusteen kaupungin Metsähallitusta alhaisemmalle taksatasolle. Lupakirjan Nykyinen taksa Metsähallitus Taksaehdotus peruste Euroa / 7 vrk ( ALV sis. ) Euroa / 7 vrk ( ALV sis. ) Euroa / 7 vrk ( ALV sis. ) Metsäkanalinnut 20 70 30 Jänis ja rusakko 20 38 30 Kaupungin lupa pitää sisällään samassa pienriistaluvassa sekä jäniseläimet että metsäkanalinnut. Teknisen lautakunnan vuonna 2003 tekemän päätöksen mukaan pienpetojen, kuten minkin ja supikoiran, pyyntiluvista ei ole peritty lupamaksua ollenkaan. Kaupunkialueen sekä muiden erityisalueiden haitalliseksi käyneen jäniskannan metsästyksen lupa on ollut 20 euroa / lupa (ALV sis.) ja ajokoirien harjoituslupa 5 euroa / lupa. Em. maksuihin ei esitetä korotusta. 8. Taksojen tarkistusaikataulu Taksojen tarkistus voidaan vuokrasopimusten osalta tehdä päättyviin/uusittaviin vuokrasopimuksiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vuoden 2013 lopussa päättyvät sopimukset tehdään uusilla taksoilla. Pienriistan lupakirjametsästyksen pelisäännöt metsästyskaudelle 2013 2014 on jo aiemmin päätetty kaupunginmetsänhoitajan erillispäätöksellä, joten luonteva aloitusajankohta uusille taksoille on metsästyskausi 2014-2015. Vaikutusten arviointi Päätöksellä ei ole merkittäviä vaikutuksia ilmastostrategiaan. Metsästysharrastus edistää alan yritysten liiketoimintaedellytyksiä. Esitys Esitän, että kaupunkirakennelautakunta korottaa metsästysvuokria ja metsästystaksoja edellä esittelytekstissä esitetyllä tavalla. Metsästysvuokrauksen minimivuokrana peritään kuitenkin vähintään maksu, josta Kuopion kaupunki ei peri laskutuslisää. Tällä hetkellä kaupunki perii alle 35 euron laskuista laskutuslisää. Metsästysvuokria nostetaan vuoden 2014 alusta uusittaviin met-
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2013 19 (46) 147 sästysvuokrasopimuksiin ja metsästystaksoja koskien metsästyskautta 2014-2015. Lisäksi esitän, että metsästyksessä kaupungin maa- ja vesialueilla noudatetaan edellä esittelytekstissä kuvattuja periaatteita. Valmistelija Seppo Jauhiainen puh. +358 0400577330 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy kiinteistöjohtajan esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2013 20 (46) 148 148 Asianro 6190/10.00.02.011/2013 Itkonniemen kaupunginosan korttelien 54,55 ja osan korttelista 22 vuokrausehtojen uusiminen Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut Kuopion kaupunki omistaa Itkonniemen kaupunginosassa suurimman osan siellä olevista yritystonteista. Itkonniemen alueelle kaupunginvaltuuston 18.6.2007 65 hyväksymän maapoliittisen ohjelman mukaisesti teollisuus- ja varastotonttien pääoma-arvoksi on määritelty 22,89 /m2. Liiketonteille ei ole määritelty tässä yhteydessä arvoa. Kartassa näkyvän alueen vuokrasopimukset päättyvät 31.12.2018 31.12.2040 välisenä aikana. Suurin osa näistä päättyy 2022 2026. Alueen vuokralaiset ovat aktiivisesti kysyneet mahdollisuutta ostaa vuokratontti tai mahdollisuutta vuokrasopimuksen uusimiseen. Alueen rakennuskannasta suurin osa on rakennettu 1980-luvulla. Alueelle ei olla rakentamassa uusia rakennuksia vaan olemassa olevat rakennukset säilyvät ja niitä peruskorjataan. Itkonniemen alueelle on hyväksytty 23.1.1984 asemakaava nro 453. Lisäksi tontille 297-9-22-37 on tehty asemakaavan muutos, joka on hyväksytty 27.11.2000. Asemakaavassa alueen tontit ovat teollisuus-, varasto- ja toimistorakennusten korttelialuetta (TK-6) lukuun ottamatta tonttia 9-22-37, joka on teollisuus-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (TK-7). Hallinto-oikeuden 20.6.2002 vahvistamassa keskeisen kaupunkialueen yleiskaavassa alue on yksityisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PK-1). Alueelle saa sijoittaa liike- ja toimistorakennuksia. Alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavaramyymälöitä. Alueen yrityskanta on monipuolista eli teollisuus-, palveluliike-, vähittäiskauppa- ja toimistotoimintaa. Alueen toimijoita on mm. Sähköfinne Oy, Norelco Oy, Aateli Remontti Oy, Kuopion Venevälitys Ky, Dimire Oy, Offsetpaino L. Tuovinen Ky, Kuopion Konepaja sekä tilitoimistoja.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2013 21 (46) 148 Yritystonttien pääasiallinen luovutusmuoto on Kuopion kaupungissa vuokraaminen, joka on pitkäaikainen vahva maapoliittinen linjaus. Syksyllä 2011 strategisen maankäytön suunnittelu, asemakaavoitus, maaomaisuuden hallintapalvelut sekä yrityspalvelu ovat yhdessä tarkastelleet Itkonniemen yritysalueen tonttien myyntimahdollisuuksia kaupungin strategisen maankäytön suunnittelun ja maapolitiikan toteuttamisen näkökulmasta. Kyseisen alueen välittömässä läheisyydessä on jo alkanut Maljalahden kerrostalotonttien rakentaminen ja keskusta-alueen Master Plan ylettyy aivan yritysalueen reunaan. Master Planissa ei ole kuitenkaan otettu kantaa Itkonniemen yritysalueeseen. Koko Itkonniemen alue on tulevaisuudessa kaupungin kehittämisen kannalta strategisesti tärkeä ja alueella on tarkoitus lähivuosina
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2013 22 (46) 148 käynnistää yleiskaavallinen tarkastelu. Strategisen maankäytön, asemakaavoituksen, yrityspalvelujen ja maaomaisuuden hallintapalvelujen kanssa käydyissä neuvotteluissa on päädytty siihen, että vuokrasopimuksia kartalla näkyvällä alueella voidaan jatkaa 31.12.2040 saakka. Itkonniemen alueen tontit säilytetään kaupungin omistuksessa ja tonttien luovutus on edelleenkin vuokraaminen. Vuokrasopimuksen uusimisen ehtona on, että rakennusoikeudesta on käytetty yli 50 %. Lisäksi rakennusten julkisivun pitää olla kaupunkikuvallisesti yhtenäinen. Vaikutusten arviointi Alueen pitkät vuokra-ajat tuovat yrityksille mahdollisuuden kehittää toimintaansa, joten päätös on yritysvaikutuksiltaan positiivinen. Esitys Esitän kaupunkirakennelautakunnalle päätettäväksi karttaan merkityn alueen (korttelien 54,55 ja osan korttelista 22) vuokrausehtojen uusimista seuraavin ehdoin: 1. Tonttien vuokrausta jatketaan 31.12.2040 saakka. 2. Vuokran suuruus on 4 % pääoma-arvosta. Pääoma-arvo on vuokrasopimuksia uusittaessa toistaiseksi 60 /k-m2. Pääoma-arvot on sidottu elinkustannusindeksin pistelukuun 1871 (joulukuu 2012). 3. Pelkästään tuotantokäytössä olevien tonttien vuokrasta peritään 80 %. 4. Itkonniemenkadun varressa olevien liike- ja toimistotonttien vuokraa korotetaan 20 %:lla. 5. Muut vuokrausehdot ovat normaaleja yritystonttivuokraehtoja. Valmistelija Pirkko Laaksonen puh. +358 044 718 5511 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy kiinteistöjohtajan esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Merkitään, että kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2013 23 (46) 149 149 Asianro 6296/10.03.011/2013 Rakentamisen ja kunnossapidon palveluiden kunnallisteknisten töiden puitesopimus, optiovuoden käyttöönotto Kaupungininsinööri Ismo Heikkinen Rakentamisen ja kunnossapidon palvelut Rakentamisen ja kunnossapidon palvelut on keväällä 2011 kilpailuttanut avoimessa kilpailussa rakennusurakoitsijat vuosille 2011 ja 2012 puitesopimusjärjestelyyn. ( tehnyt päätöksen 16.3.2011 76) Puitesopimukseen valittiin 3 rakennusurakoitsijaa. Puitesopimuksen tarkoituksena on ollut keventää varsinkin pienten kunnallisteknisten urakalla toteutettavien pienkohteiden hankintamenettelyä. Puitesopimus on solmittu LVM- Maarakenne Oy:n, Destia Oy:n ja Lemminkäinen Infra Oy:n kanssa. Kohdekohtainen urakoitsijan valinta on tapahtunut edellä mainittujen puitesopimuskumppaneiden välillä niin sanotulla minikilpailutuksella, jossa kohteiden urakoitsijavalinnat tapahtuvat lyhyellä aikataululla. Halvimman kohdekohtaisen urakkatarjouksen antanut urakoitsija valitaan urakan toteuttajaksi. Lisäksi rakentamisen palvelut on pidättänyt pienehköissä töissä itsellään oikeuden valita kohdekohtaiseksi työnsuorittajaksi puitesopimuksen yksikköhintojen perusteella halvimman tarjouksenantajan. Puitesopimus kunnallisteknisistä töistä sisältää 1+1 vuoden optiot, joten sopimusta pystytään sopimuspuolten kesken sovittaessa jatkamaan vuosille 2013 ja 2014. Alkuperäisen tarjouspyynnön mukaan sopijapuolet neuvottelevat keskenään optiovuoden käyttöönotosta. Puitesopimusta varten tarjoukset on pyydetty alun perin kahta urakkaa varten. Urakka 1 käsittää kunnallistekniset urakalla toteutettavat pienkohteet sisältäen mm. vesihuoltolinjojen, katurakenteiden sekä muiden mahdollisten kunnallistekniikkaan liittyvien töiden rakentamistyöt. Urakka 2 sisältää kunnallistekniset urakalla toteutettavat pintarakenteiden pienkohteet sisältäen mm. reuna-, päällystekivityöt, vihertyöt sekä muut mahdolliset kunnallisteknisiin töihin liittyvät pintarakenteet. Vuosina 2011 ja 2012 on toteutettu useita erillisiä kunnallisteknisten töiden puitesopimukseen perustuvia urakoita. Tyypillisimpiä näistä ovat olleet erilaiset hidasteet, saarekkeet ja töyssyt. Laajempana urakkana mainittakoon Kanavapuiston toteuttaminen vuonna 2012. Puitesopimuskumppanit ovat puhelimitse käydyissä neuvotteluissa hyväksyneet optiovuoden käyttöönoton. Rakentamisen palvelut haluaa varmistaa vuoden 2013 käyttösuunnitelman toteutumisen lisäämällä rakennusurakointiresursseja puitesopimuksen optiovuoden käyttöönoton kautta. Puitesopimuskumppaneiden avulla Kuopion kuntatekniikkaliikelaitoksen kuormitus vähe-
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2013 24 (46) 149 nee ja käyttösuunnitelman mukaiset investointikohteet pystytään toteuttamaan vuoden 2013 aikana. Vaikutusten arviointi Optiovuosien käyttöönotto parantaa kaupungin ja urakoitsijoiden välistä kumppanuutta. Esitys Esitän, että hyväksyy optiovuoden 2013 käyttöönoton puitesopimusjärjestelyissä. Sopimus tehdään LVM-Maarakenne Oy:n, Destia Oy:n ja Lemminkäinen Infra Oy:n kanssa. Vuoden 2014 optiovuodesta tehdään tarvittaessa erillinen päätös. Viiteaineisto 1 6296/2013 Kaupunkirakennelautakunnan päätös 16.3.2011 76 2 6296/2013 tarjouspyyntö puites 11 Valmistelija Matti Sutinen puh. +358 044 718 5673 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy kaupungininsinöörin esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2013 25 (46) 150 150 Asianro 6320/02.05.011/2013 Talkoorahan jakaminen vuonna 2013, määrärahan ylitys Kaupungininsinööri Ismo Heikkinen Rakentamisen ja kunnossapidon palvelut Talkooraha on vuosittain eri kohteisiin jaettava avustus, jota voidaan hakea mm. seuraaviin kohteisiin: Yleisen kaupunkikuvan kohentamiseen tähtäävät hankkeet (epäsiistin alueen viher- ja istutustyöt, siivoustalkoot yms.) Yleisen kaupunkiympäristön kohentamiseen (keskeiset katualueet, erilaiset virkistysalueet) Palvelutason parantamiseen tähtäävät hankkeet (uima- ja venerannat, ilmoitustaulut ym. hakijoiden hallinnassa olevien ja yleisessä käytössä olevien rakennusten ja rakenteiden korjaamiseen) Ympäristön tilan parantamista koskevat hankkeet (pienimuotoinen vesistöjen kunnostus ja vieraslajien torjunta). Talkoorahaa vuonna 2013 on jaettu kymmenelle hyväksytylle talkoorahakohteelle elokuun alkuun mennessä lähes 20 000 euron edestä. Lisäksi talkoorahasta on rahoitettu eri kaupunginosien pienimuotoisia siivoustalkoita. Näitä siivoustalkoita on vuonna 2013 järjestetty mm. Päivärannassa, Haapaniemellä, Kelloniemessä ja Kurkimäessä. Siivoustalkoiden ja myönnettyjen talkoorahojen yhteismäärä on vajaa 21 000 euroa. Talkoorahahankkeet ovat Kuopion kaupungille edullinen ja helppo tapa investoida yhteiseen kaupunkiympäristöön ja yleiseen kaupunkikuvaan sekä parantaa eri asukasyhteisöjen yhteisöllisyyttä. Talkookohteiden toteuttajat sitoutuvat talkoohankkeisiin jo rakennusvaiheessa ja kunnossapitovastuun siirtyminen hakijoille tapahtuu saumattomasti. Rakentamisen ja kunnossapidon palveluilla on tällä hetkellä käsittelyssä 4 talkoohakemusta. Osa talkoohakemuksista on jo todettu talkoorahan käyttöja jakoperusteiden mukaiseksi. Alun perin hyväksytyn talkoomäärärahan puitteissa ei syksyn hakemuksia voida käsitellä, vaikka kuntalaiset ovat selvästi kiinnostuneita toteuttamaan kohteita talkoorahoin. Kuopion kaupungille olisi kuitenkin edullista toteuttaa talkookohteita ja säilyttää näin myös hajaasutusalueiden ja eri kylien asukkaiden aktiivisuus oman ympäristönsä kehittämisessä. Vaikutusten arviointi Talkoorahan käytöllä vaikutetaan positiivisesti kylien ja kaupunginosien yhteisöllisyyteen ja edistetään ihmisten välistä kanssakäyntiä. Rahaa käytetään usein siivoustalkoisiin, joka vähentää kaupungin puhtaanapitotarvetta. Osa määrärahasta kanavoituu yrityksille.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2013 26 (46) 150 Esitys Esitän, että kaupunkirakennelautakunta myöntää 20 000 euron lisämäärärahan talkoorahakohteisiin. Lisämääräraha katetaan palvelualueen kohdentamattomasta rahasta, joka on budjetoitu johdon tukipalveluihin. Lisämäärärahan myöntäminen ei aiheuta talousarviomuutosta vaan määrärahan siirron johdon tukipalvelujen ja rakentamisen ja kunnossapidon palvelujen välillä. Määrärahalla rahoitetaan kesän ja syksyn 2013 talkoorahakohteita. Liitteet 8 6320/2013 talkoorahan jako vuonna 2013 Valmistelija Matti Sutinen puh. +358 044 718 5673 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy kaupungininsinöörin esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2013 27 (46) 151 151 Asianro 4047/14.05.00/2013 Vesiosuuskuntien rakentamisen avustaminen vuonna 2013 Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Tiivistelmä: Kuopion kaupunki on varannut vuoden 2013 käyttösuunnitelmassaan 568 000 euroa haja-asutusalueen vesihuollon avustamiseen. Avustusrahat ovat pääosin tarkoitettu käytettäväksi haja-asutusalueilla toimivien vesihuoltolaitosten investointien avustamiseen. Tähän mennessä määrärahoja on sidottu käytettäväksi 108 072 euroa (Nilsiän kv 15.10.2012) ja esitetty sidottavaksi 100 000 euroa Ranta-Toivala - Uuhimäen vesiosuuskunnalle. Koska vesihuollon yleinen kehittäminen on kunnan tehtävä, käytetään osa määrärahoista (n. 40 000 euroa) mm. tarvittavien vesihuollon yleissuunnitelmien laatimiseen haja-asutusalueella. Kuopion kaupungin säästösyiden vuoksi on vuoden 2013 määrärahoja karsittu 30 000 eurolla, joka on huomioitu avustusesityksissä. Osuuskuntia on pyydetty toimittamaan avustusanomuksensa 26.3.2013 mennessä. Anomuksia saapui yhdeksältä vesiosuuskunnalta: Etelä-Kuopion, Karttulan, Kotasalmen, Leppärannan, Pieksänkosken, Pohjois-Tuusniemen, Ranta-Toivala - Uuhimäen, Riistaveden kylän ja Ryönän vesiosuuskunnilta. Osuuskuntien esittämän lähinnä suunnittelu- ja rakentamishankkeiden kokonaiskustannusarviot ovat yhteensä 2 344 982,82 euroa. Määrärahojen niukkuudesta ja kaupungin yleisestä säästöpaineesta johtuen on avustettavia hankkeita jouduttu priorisoimaan vaikuttavuuden ja kiireellisyyden perusteella. Lautakunnalle ja edelleen kaupunginhallitukselle esitetään, että hajaasutusalueilla toimiville edellä mainituille vesihuoltolaitoksille myönnetään niiden esittämiin vesihuoltoverkoston laajennushankkeisiin yhteensä 289 928 euroa. Mikäli osuuskunnilta jää määrärahaa käyttämättä, esitetään, että määrärahaa voidaan käyttää Etelä- ja Länsi-Kuopion alueiden vesihuollon yleissuunnitelmien toteuttamiseen. Vesiosuuskuntien avustaminen ja avustuksen jakoperusteet Kuopion kaupunki on varannut vuoden 2013 käyttösuunnitelmassaan 568 000 euroa haja-asutusalueen vesihuollon avustamisen. Avustusrahat ovat pääosin tarkoitettu käytettäväksi haja-asutusalueilla toimivien vesihuoltolaitosten investointien avustamiseen. Tähän mennessä määrärahoja on sidottu käytettäväksi 108 072 euroa (Nilsiän kv 15.10.2012) ja esitetty sidottavaksi 100 000 euroa Ranta-Toivala - Uuhimäen vesiosuuskunnalle. Lisäksi osa kehittämisrahoista (n. 40 000 euroa) varataan osuuskuntien verkostotietojen vientiin kaupungin tietojärjestelmiin ja haja-asutusalueiden vesihuollon yleissuunnittelua varten. Kaupunginhallituksen päätöksellä vuonna 2012 käynnistetyt Etelä- ja Länsi-Kuopion alueiden vesihuollon yleissuunnitelmat tehdään loppuun.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2013 28 (46) 151 Etelä-Kuopion vesiosuuskunta Riistaveden kylän vesihuolto-osuuskunta Osuuskuntia on pyydetty toimittamaan avustusanomuksensa 26.3.2013 mennessä. Anomuksia saapui yhdeksältä vesiosuuskunnalta: Etelä-Kuopion, Karttulan, Kotasalmen, Leppärannan, Pieksänkosken, Pohjois-Tuusniemen, Ranta-Toivala - Uuhimäen, Riistaveden kylän ja Ryönän vesiosuuskunnilta. Osuuskuntien esittämän lähinnä suunnittelu- ja rakentamishankkeiden kokonaiskustannusarviot ovat yhteensä 2 344 982,82 euroa. Määrärahojen niukkuudesta ja kaupungin yleisestä säätöpaineesta joutuen on avustettavia hankkeita jouduttu priorisoimaan vaikuttavuuden ja kiireellisyyden perusteella. Avustukset esitetään kohdennettaviksi niiden vesiosuuskuntien hankkeille, joille on haettu tai saatu ELY-keskuksen avustusta, tai jotka on tarkoitus saattaa loppuun. Etelä-Kuopion vesiosuuskunta hakee kaupungilta avustusta vesi- ja viemärijohtojen suunnitteluun, rakentamiseen ja valvontaan mm. Koijärven alueelle. Osuuskunta on perustettu vuonna 2003 ja sen toiminta-alue käsittää Pellesmäen, Vehmasmäen ja Sotkanniemen kylät. Osuuskunnan vesijohtoon on liittynyt 263 kiinteistöä ja vesijohtoverkoston pituus on 115 km. Vesi ostetaan Kuopion Veden keskeisen kaupunkialueen verkostosta Puutossalmen vesiosuuskunnan verkoston kautta, keskimäärin 62 m 3 /d. Jätevesiviemäriin on liittynyt 99 kiinteistöä ja viemäriverkoston pituus on 32 km. Jätevettä johdetaan Kuopion Veden Kurkimäen jätevedenpuhdistamolle keskimäärin 20 m 3 vuorokaudessa. Etelä-Kuopion vesiosuuskunta anoo 25.3.2013 päivätyllä hakemuksella 60 604,50 euron avustusta eli 40 % kokonaiskustannusarviosta vuoden 2013 vesi- ja viemärijohtojen rakentamiseen. Etelä-Kuopion vesiosuuskunnan rakentamishankkeiden kokonaiskustannusarvio on 151 511,25 euroa. Vireillä olevien hankkeiden myötä osuuskunta rakentaa uusia vesi- ja viemäriliittymiä 12-15 kpl. Lisäksi osuuskunta on alkanut vuonna 2012 rakentaa Koijärven alueen alueelle vesi- ja viemärijohtoja, joihin on mahdollista liittyä 70 kiinteistöä. Kaupungin voimassaolevien vesihuollon avustamista koskevien periaatteiden mukaan kaupunki myöntää avustusta vesihuollon runkojohtojen rakentamiseen. Etelä-Kuopion vesiosuuskunta ei ole hakenut tai saanut avustusta ELYkeskukselta vesihuoltoverkostojen rakentamisen toteuttamiseksi vuonna 2013. Määrärahojen niukkuuden vuoksi Etelä-Kuopion vesiosuuskuntaa ei tässä vaiheessa esitetä avustettavaksi. Mikäli avustettavilta vesiosuuskunnilta jää avustusmäärärahoja käyttämättä, voidaan Etelä-Kuopion vesiosuuskuntaa avustaa 20 %:lla määrärahojen puitteissa suunnittelujohtajan päätöksellä. Riistaveden kylän vesihuolto-osuuskunta hakee kaupungilta avustusta jätevesiviemäröinnin rakennussuunnittelua varten. Riistaveden kylän vesihuoltoosuuskunta on perustettu 1989, ja sen toiminta-alue on Savulahden, Lohilahden, Vartialan ja Kankaalan alueilla. Osa osuuskunnan toiminta-alueesta sijoittuu osittain Ryönänkankaan ja Laatanlammen pohjavesialueille. Osuuskunta ostaa talousveden Kuopion Veden Melalahden verkostosta (Melalahden ottamo). Osuuskuntaan on liittynyt 222 kiinteistöä ja osuuskunnan keskimääräinen vedenkulutus on 104,5 m 3 /d. Maatalouden kuluttama veden osuus oli 58 %. Vesijohtoverkoston pituus on noin 68 km. Osuuskunnan vesijohtoverkosto on yhdistetty Ryönän vesihuolto-osuuskuntaan. Osuuskunnalla ei ole varavesilähdettä. Alueen jätevesien käsittely hoidetaan kiinteistökohtaisesti.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2013 29 (46) 151 Ryönän vesihuolto-osuuskunta Riistaveden kylän vesihuolto-osuuskunta hakee 8.4.2013 päivätyllä hakemuksella avustusta vesihuollon rakennussuunnittelun rahoittamista varten. Alustavaksi suunnittelukustannukseksi on arvioitu 67 150,00 euroa. Kyseessä on pääasiassa jätevesiviemärin suunnittelu ja osittain vesijohtoverkoston täydennyssuunnittelu. Rakennussuunnitelma on tarkoitus tehdä lähtökohtaisesti yleissuunnitelmaluonnoksen mukaiselle alueelle ja rakentamisen toteutus vaiheittain rahoituksen ja liittymishalukkuuden mukaan. Kokonaisjohtopituus on 66,5 km, josta 65,5 km viemäriputkea ja 17 km vesijohtoa. Liittyviä kiinteistöjä on arvioilta 265 kpl. Vesihuoltohankkeen rakentamiskustannukset ovat n. 3,6 milj. euroa. Riistaveden kylän vesihuolto-osuuskunta on hakenut avustusta ELY-keskukselta viemäriverkostojen rakentamiseen vuonna 2013, mutta sitä ei myönnetty varojen vähyyden vuoksi. Osuuskunnan on tarkoitus hakea rahoitusta uudelleen syksyllä 2013. Valtuuston 17.6.2013 hyväksymän vesihuollon kehittämissuunnitelman vuoteen 2020 mukaan osa Riistaveden kylän vesiosuuskunnan alueesta on mahdollista viemäriverkoston rakentamisaluetta. Riistaveden kylän vesiosuuskunnan alue sijaitsee osittain Laatanlammen ja Ryönäkankaan pohjavesialueilla, joten viemärin rakentaminen alueelle on ympäristösyiden kannalta perusteltua. Riistaveden kylän vesihuolto-osuuskunnalle myönnetään vain suunnittelukustannuksiin 40 % avustusta hyväksytyistä ja toteutuneista kustannuksista, maksimissaan 20 000 euroa. Suunnittelutyö on tehtävä yhteistyössä Riistaveden kylän vesihuolto-osuuskunnan ja Kotasalmen vesiosuuskunnan kanssa. Ryönän vesihuolto-osuuskunta hakee kaupungilta avustusta jätevesiviemäröinnin rakennussuunnittelua varten ja natriumhypokloriittipumpun hankintaa varten. Osuuskunta on perustettu 1990 ja sen vedenjakelun toiminta-alue on Ryönän kylällä ja sen lähialueilla. Toiminta-alueesta osa sijoittuu Jänneniemen pohjavesialuetta ympäröivälle vedenhankinnan kannalta tärkeän vesistön valuma-alueelle ja Ryönänkankaan pohjavesialueelle. Osuuskunta ostaa talousveden Kuopion Veden Melalahden verkostosta (Melalahden ottamosta). Osuuskuntaan on liittynyt noin 50 kiinteistöä. Osuuskunnan keskimääräinen vedenkulutus on 21 m 3 /d. Vesijohtoverkoston pituus on 18,2 km. Osuuskunnan verkosto on yhdistetty Riistaveden kylän vesi-osuuskunnan verkostoon. Osuuskunnalla ei ole varavesilähdettä. Alueen jätevesien käsittely hoidetaan kiinteistökohtaisesti. Ryönän vesiosuuskunta hakee 21.3.2013 päivätyllä hakemuksella Kuopion kaupungilta avustusta vuonna 2013 tehtävään viemäriverkoston suunnitteluun Ryönän pohjavesialueelle, kustannusarvio 30 000 euroa sekä natriumhypokloriittiannostelijan hankintaan, jonka kustannusarvio on 2 300 euroa. Kustannukset ovat yhteensä 32 300, 00 euroa. Ryönän vesihuolto-osuuskunta on hakenut avustusta ELY-keskukselta viemäriverkostojen rakentamiseen vuonna 2013, mutta sitä ei myönnetty varojen vähyyden vuoksi. Valtuuston 17.6.2013 hyväksymän vesihuollon kehittämissuunnitelman vuoteen 2020 mukaan Ryönän vesihuolto-osuuskunnan alue on mahdollista viemäriverkoston rakentamisaluetta. Ryönän alue sijaitsee osittain pohjavesialueella, joten viemärin rakentaminen alueelle on ympäristösyiden kannalta perusteltua. Ryönän vesiosuuskunnalle myönnetään vain suunnittelukustannuksiin 40 % avustusta hyväksytyistä ja toteutuneista kustannuksista, maksi-
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2013 30 (46) 151 Leppärannan vesihuolto-osuuskunta Kotasalmen vesiosuuskunta missaan 12 000 euroa. Suunnittelutyö on tehtävä yhteistyössä Riistaveden kylän vesihuolto-osuuskunnan ja Kotasalmen vesiosuuskunnan kanssa. Leppärannan vesihuolto-osuuskunta hakee kaupungilta avustusta jätevesiviemäröinnin yksityiskohtaista suunnittelua varten, varavoimakoneen, natriumhypokloriittipumppujen ja jakeluvaunun hankintaa sekä verkostolinjojen tarkemittausta ja karttojen tekoa varten. Osuuskunta on perustettu 1991. Sen vedenjakelun toiminta-alue on Leppärannan ja Lähemäen alueilla sekä osittain Tuusniemen kunnan puolelle. Toiminta-alue sijaitsee osittain Laatanlammen pohjavesialueella. Osuuskunta ostaa talousveden Kuopion Veden Melalahden verkostosta. Verkostoon on liittynyt noin 130 kiinteistöä. Osuuskunnan keskimääräinen vedenkulutus on 31 m 3 /d. Vesijohtoverkoston pituus on 40,5 km ja verkosto käsittää kaksi erillistä linjaa. Osuuskunnalla ei ole varavesilähdettä. Alueen jätevesien käsittely hoidetaan kiinteistökohtaisesti. Leppärannan vesihuolto-osuuskunta hakee 19.3.2013 päivätyllä hakemuksella Kuopion kaupungilta avustusta verkostojen suunnitteluun ja rakentamiseen avustusta yhteensä 53 595,00 euroa, joka muodostuu seuraavasti: viemäriverkoston suunnittelu Leppärannan pohjavesialueelle 25 000 varavoimakoneenhankintaan (tulee yhteiskäyttöön Ryönän vesiosuuskunnan kanssa) 15 775,00 natriumhypokloriitin annostelijat (2 kpl) 4 600 verkostojen tarkemittaus ja verkostokarttojen teko 5 220 sekä jakeluvaunu poikkeustilanteita varten (yhteiskäyttöön Ryönän kanssa) 3 000 Leppärannan vesiosuuskunta on hakenut avustusta ELY-keskukselta viemäriverkostojen rakentamiseen vuonna 2013, mutta sitä ei myönnetty varojen vähyyden vuoksi. Valtuuston 17.6.2013 hyväksymän vesihuollon kehittämissuunnitelman vuoteen 2020 mukaan osa Leppärannan vesiosuuskunnan alueesta on mahdollista viemäriverkoston rakentamisaluetta. Leppärannan alue sijaitsee osittain Laatanlammen pohjavesialueella, joten viemärin rakentaminen alueelle on ympäristösyiden kannalta perusteltua. Leppärannan vesihuoltoosuuskunnalle myönnetään 40 % hyväksyttävistä toteutuneista suunnittelukustannuksista, maksimissaan 10 000 euroa. Varavoimakoneen hankintaa ei tässä ole kaupungin taloustilanteessa mahdollista avustaa, ja muut kulut puolestaan eivät ole tukikelpoisia. Kotasalmen vesiosuuskunta hakee kaupungilta avustusta jätevesiviemäröinnin rakennussuunnittelua varten. Osuuskunta on perustettu 1994 ja sen vedenjakelun toiminta-alue on Kotasalmen ja Pelonniemen alueilla. Osuuskunta on perustettu vuonna 1994 ja sen vedenjakelun toiminta-alue on vuonna 2005. Osa osuuskunnan alueesta on Jänneniemen pohjavesialuetta ympäröivän vedenhankinnan kannalta tärkeän vesistön valuma-aluetta sekä Kettukankaan pohjavesialuetta. Talousveden vesiosuuskunta ottaa Kettukankaan pohjavesialueelle sijoittuvalta ottamoltaan. Osuuskuntaan on liittynyt noin 70 kiinteistöä. Osuuskunnan keskimääräinen vedenkulutus on 30 m 3 /d, josta
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2013 31 (46) 151 Karttulan vesiosuuskunta maatalouden kuluttaman veden osuus on noin 52 % kokonaiskulutuksesta. Kotasalmen vesiosuuskunnasta ei ole johtoyhteyttä muihin vesijohtoverkostoihin. Alueen jätevesien käsittely hoidetaan kiinteistökohtaisesti. Kotasalmen vesiosuuskunta hakee 21.3.2013 päivätyllä hakemuksella Kuopion kaupungilta avustusta viemäriverkostojen suunnitteluun 30 000 euroa. Valtuuston 17.6.2013 hyväksymän vesihuollon kehittämissuunnitelman vuoteen 2020 mukaan Kotasalmen alue on mahdollinen viemäriverkoston rakentamisalue. Kotasalmen alue sijaitsee osittain Jänneniemen vedenhankinta vesistön valuma-alueella ja Kettukankaan pohjavesialueella, joten viemärin rakentaminen alueelle on ympäristösyiden kannalta perusteltua. Kotasalmen vesiosuuskunnalle myönnetään 40 % hyväksyttävistä toteutuneista suunnittelukustannuksista, maksimissaan 12 000 euroa. Jätevesiviemärin suunnittelu on tehtävä yhdessä Riistaveden kylän ja Ryönän vesihuolto-osuuskuntien kanssa. Karttulan vesiosuuskunta hakee Kuopion kaupungilta avustusta Airakselan alueen vesi- ja jätevesiviemäröinnin rakentamiseen vuonna 2013. Karttulan vesiosuuskunnan nykyinen vesijohdon toiminta-alue kattaa entisen Karttulan kunnan alueella ne haja-asutusalueet, joilla yhteisvedenhankinnan on katsottu olevan tarkoituksenmukaista. Lisäksi osuuskunnalla on jätevesiviemäriverkoston toiminta-alue Pörönniemessä, Kuivaniemessä, Hatunkivessä ja Airakselassa. Karttulan vesiosuuskunnan vesijohtoverkostoon on liittynyt noin 530 kiinteistöä. Vesijohtoverkostoja osuuskunnalla on noin 200 km. Osuuskunnan verkostot ovat useilla alueilla rakennettu siten, että vettä pystytään johtamaan kahdesta suunnasta. Osuuskunnan keskimääräinen vedenkulutus on 125 m 3 /d. Osuuskunta ostaa talousveden pääosin Kuopion Vedeltä ja lisäksi osuuskunnalla on Airakselassa oma vedenottamo. Osuuskunnalla on Pörönniemessä, Hatunkivessä, Kuivaniemessä ja osin Airakselassa viemäriverkostoa noin 50 km, johon on liittynyt noin 150 kiinteistöä. Osuuskunta johtaa jätevedet Kuopion Veden jätevedenpuhdistamolle puhdistettavaksi, lukuun ottamatta Airakselan aluetta, jonka jätevedet johdetaan Suonenjoelle. Muualla osuuskunnan alueella jätevesienkäsittely hoidetaan kiinteistökohtaisesti. Karttulan vesiosuuskunta rakentaa Airakselan alueelle vuosina 2012-2014 vesi- ja viemäriverkostoja 65 kilometriä, josta viemäriverkoston pituus on noin 43 km. Lisäksi Karttulan vesiosuuskunta alkaa rakentaa vuoden 2013 aikana viemäriverkostoa Kuttakoski - Savikoski alueelle. Pelkästään Airakselan hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 3 000 000 euroa. Hanke on kilpailutettu ja urakoitsijaksi on valittu LVM-maanrakennus. Vuonna 2012 alkaneessa rakennushankkeessa on rakennettu yhdysjohto, joka turvaa Airakselan alueen vedenjakelun. Yhteys on rakennettu Lempyyn vesihuolto-osuuskunnan kautta Suonenjoen kaupungin verkostoon, jonne myös johdetaan Airakselan alueen jätevedet puhdistettavaksi. Pohjois-Savon ELY-keskus on myöntänyt Karttulan Vesiosuuskunnalle avustusta vuosina 2012 ja 2013 yhteensä 635 000 euroa. Myönnetyt avustukset tulee käyttää Airakselan, Rääpys-Rytkyn tai Savikoski-Soinlahti alueiden vesi- ja viemäriverkostojen rakentamiseen. Vuonna 2012 aloitetusta Airakselan hankkeesta on valmistunut noin 15 km ja rakentaminen on jatkunut keskeytyksettä. Hankkeen oletetaan valmistuvan 2014 alkupuolella ja verkostoihin arvioidaan liittyvän 130-140 kiinteistöä.