Tutkimusosasto / TK-hanke 11.4.2013 Mitä tiedämme työikäisten kuntoutuksen vaikuttavuudesta? Katariina Hinkka, LT Työterveyshuollon el, kuntoutuksen erityispätevyys Kuntoutustieteen dosentti
Pdf-versiot: www.kela.fi/tutkimus 2
Vaikuttavuus? Kaikki siitä puhuvat ja sitä vaativat vaan ymmärtävätkö puhujat toisiaan? Hyvinvointivaltion eri vaiheissa sekä eri hallinnonaloilla, ammattitehtävissä ja tieteenaloilla vaikuttavuutta on tarkasteltu eri tavoin. Vaikuttavuus on yleisesti ottaen sitä, miten hyvin jossain toiminnossa, ohjelmassa tai palvelussa onnistutaan. Rajavaara 2007
Vaikutusten järkeilytyylit kuntoutuksessa (Rajavaara 2007) Näyttöperusteinen 1990=> Auditointi 1990=> Vuorovaikutteinen 1980-1990=> VAIKUTTAVUUS Tuloksellisuus 1980=> Tavoiteperusteinen 1960=> Tarveperusteinen 1960=> Kokeellinen 1950 => Tilastollinen ja rekisteriperusteinen 1880=>
Työpaikka Työ, työyhteisö, johtajuus, työolosuhteet Yhteiskunnan sosiaalinen ja kulttuurinen konteksti Terveydenhuoltojärjestelmä Työterveysh., julk. ja yksit. perustervhuolto, erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoito, työterveysh. Perusterv., työterv. Työterveyshuolto Työhönpaluun tuki Työkyvyn varhainen tuki Työpaikan tyhy (työkyvyn tuki?) Työkykyongel mainen kuntoutuja ASLAK TYK Työterv. Ja TSlainsäädäntö.SV-ja kuntoutuslainsäädäntö Sairausperusteinen kuntoutus, ammatillinen kuntoutus Tapat.vakuutus ja eläkelains Sosiaalivakuutuslainsäädäntö Yhteiskunnan sosiaalinen ja kulttuurinen konteksti Kuntoutusjärjestelmä Kela, työeläkelaitokset, terveydenhuolto, sos ja kasv kuntoutus (Loisel 2005 & 2009, modified)
Definition of work ability A person P has complete (spesific) work ability if, and only if, P has the work specific manual and intellectual competence, strength, as well as toleration and courage, relevant virtues, other qualifications and has the physical, mental and social health that is required to fulfil the tasks (or alternatively within the set of tasks) and reach the goals (with some requirements of quality) witch belong to the job in question, given that the physical, psychosocial and organizational work environment is acceptable to P, or can with adjustments easily be made acceptable to P. Nordenfelt L (2008). The concept of work ability.
Työterveyslaitos; Ilmarinen 2006
Työkyvyn erilaiset käsitteet Vakuutuslääketieteen malli Integroitu malli työkyvystä Työkyky = Terveydentila Työn vaatimukset
Tutkimusosasto / TK-hanke Vaikuttavuus nettomuutos toiminnan perimmäisessä tavoitteessa, joka on luettavissa toiminnan ansioksi (Sintonen 1997) Tavoite interventio tulos
Tutkimusosasto / TK-hanke Kuntoutuksen tutkimus Tarve Prosessi Vaikuttavuus Olisiko interventio vaikuttava, jos kohderyhmä olisi toisenlainen? Mikä interventiossa aiheuttaa tavoitteen suuntaisen muutoksen? Ovatko vaikuttavuuden mittarit järkeviä?
Kuntoutuksen musta laatikko? Whyte J, Hart T. It s more than a black box; It s a Russian doll. Defining rehabilitation treatments. Am J Phys Med Rehabil 2003; 82: 639-52.
Tutkimusosasto / TK-hanke Tutkimustulosten tulkinta: pientyöpaikkojen kokeilu-aslak 1997-99 Salmelainen U ym. 2002 Tietäen, taitaen ja yhdessä toimien: kokemuksia pientyöpaikkojen ASLAK-kuntoutuskurssien järjestämisen kokeilusta Turja J 2009 Ammatillisesti syvennetyn lääketieteellisen kuntoutuksen vaikuttavuus. Kuntoutus osana työpaikan terveyden edistämistä. TaY
Tutkimusosasto / TK-hanke Tutkimuksen hierarkia Pätevä näyttö vaikuttavuudesta edellyttää satunnaistettua kokeellista asetelmaa Satunnaistettu koe Kohorttitutkimus, tapaus-verrokkitutkimus RCT Cross-over Poikkileikkaustutkimus Potilassarja Näyttö vaikuttavuudesta
Tutkimusosasto / TK-hanke Tutkimusmenetelmien laatu 1. Satunnaistaminen 2. Tutkittavien sokkouttaminen 3. Terapeuttien sokkouttaminen 4. Havainnoitsijoiden sokkouttaminen 5. Tutkittavien vertailukelpoisuus 6. Muut samanaikaiset interventiot 7. Hoidon noudattaminen 8. Tutkimuksesta poisjääneiden määrä 9. Hoitoaikeen mukainen analyysi
Näytön laatu A systemaattiset katsaukset useista satunnaistetuista kontrolloiduista kokeista B julkaisut satunnaistetuista ja kontrolloiduista kokeista C julkaisut kliinisistä kontrolloiduista kokeista, kohorttitutkimuksista ja tapaus-verrokkitutkimuksista D tapausselostus-tyyppiset julkaisut Ref.1, Ref 2, Ref 3 Ref4
Systemaattisia katsauksia Härkäpää 2002 Kuoppala ja Lamminpää 2006 Pasternack I 2008 Tirkkonen ym. 2009 27 varhaiskuntoutustutkimusta -6 RCT 45 kansainvälistä artikkelia -sl, eläköityminen, työhönpaluu Näytönastekatsaus depressiopotilailla - Aslak ja TYK, 4 tutk. Suomalaiset tutkimukset 2001 jälkeen Saltychev ym. 2012 11 kontrolloitua ja 15 kontrolloimatonta Aslaktutkimusta Monialainen kuntoutus sl kasvua, myönteistä vaikututusta koettuihin oireisiin, koettuun työ- ja toimintakykyyn sekä psyykk. hyvinvointiin Moniamm kuntoutus (lääk+ amm) hyvinvointia ja sl Näytön aste parhaimmillaankin heikko Oireet ja työkyky: D-luokan näyttö Sl (pari v), tk-eläkkeet, koetut posit muutokset katoavat, ei työolosuhdevaikutuksia Ristiriitaiset tulokset, näyttö puuttuu, kjien valinta?
ASLAK - kohdentuminen Suoyrjö et al. J Rehabil Med 2007; 39:198-204. Allocation of rehabilitation measures provided by the Social Insurance Institution in Finland: a register linkage study. - Rekisteritutkimus, 67106 kokopv kuntatyöntekijää v. 1994-2002 - Sl, tk-eläke, erityiskorv. yhteydet demografisiin ja työsuhdemuuttujiin +/- Saltychev et al. J Rehabil Med 2011; 43:404-410. Predictive factors of future participation in rehabilitation in the working population: the Finnish public sector study - Prospektiivinen kohorttitutkimus, 49264 kuntatyöntekijää, Aslak 1997-2005, 5v seuranta - Lamminpää et. al. J Rehabil Med 2012: 44: 669 676 Employee and work-related predictors for entering Rehabilitation : a cohort study of civil servants. - Prospektiivinen kohorttitutkimus, 967/120000 valtiotyöntekijäotos, 7v seuranta +
ASLAK-VAIKUTTAVUUSTUTKIMUKSIA 2000-LUVULLA Helo 2000 kustannus-vaikuttavuus 1996-1996 Hinkka ym. 2000 ei vertailuryhmää 1993-1996 Arokoski et al. 2002 ei vertailuryhmää 1992-1993 Holopainen ym. 2004 ei vertailuryhmää 1993-1994 Kurki 2004 vertailu selkä- ja niskakjiin 1996-1997 Lind ym. 2007 Kelan rekisteriseuranta 2002 Suoyrjö et al. 2008 kaltaistetut rekisteriverrokit 1994-2002 Turja 2009 kaltaistetut verrokit 1997-1999 Tirkkonen & Kinnunen 2010 Verrokit potent. Aslak-kjia 2007-2008 Pekkonen 2010 ei vertailuryhmää 2000-01, 2007-08 Tirkkonen ym. 2011 verrokit 2008-2009 Saltychev 2012 kaltaistetut rekisteriverrokit 1997-2005
Väitöstutkimuksia Kurki M 2005. Missä kunnossa kuntoutukseen, entä kuntoutuksen jälkeen? Tules- ja Aslak-kurssit pystyvyysarvioiden vahvistajina. HY Turja J 2009. Ammatillisesti syvennetyn lääketieteellisen kuntoutuksen vaikuttavuus. Kuntoutus osana työpaikan terveyden edistämistä. TaY Ylisassi H 2009. Kehittävän kuntoutuksen mahdollisuudet. Tutkimus Aslak-kun toutuksen, työkytkennän ja asiakkuuden rakentumisesta. HY Suoyrjö H 2010 Kelan järjestämän kuntoutuksen kohdentuminen ja vaikutukset työkykyyn kunnallisilla työpaikoilla. TY Pekkonen M 2010. Terveyteen liittyvä elämänlaatu laitoskuntoutuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. RAND-36-mittarin soveltuvuus työikäisten laitoskuntoutuksen ongelmaprofiilin määrittämiseen ja kuntoutuksen vaikutusten arvioimiseen. HY Saltychev M 2012. The effectiveness of vocationally oriented medical rehabilitation (Aslak) amongst public sector employees. TY Tirkkonen M 2012. Aslak-kuntoutus vahvistaa työhyvinvointia valikoivasti. TaY
MUITA TUTKIMUKSIA ASLAK-VAIKUTUKSISTA: GRADUJA 2000-LUVULTA ASLAK-kuntoutujien liikunta-aktiivisuus ja siihen yhteydessä olevat Castren P 2003 tekijät Gråsten E 2007 Työkyvyn tekijänä ASLAK Harju S 2002 Miten ASLAK-kuntoutus jäsentyy kuntoutujien ja kuntoutustyöntekijöiden yhteisenä kohteena? Heikkinen M 2008 ASLAK-kuntoutuksen vaikutus farmaseuttien työkykyyn ja työhyvinvointiin Hiltunen-Toura 2004 Honkalehto S 2002 Huikuri K 2005 Laitinen J-P 2001 Matilainen A 2008 Varhaiskuntoutuksen vaikutusten ja kustannusten arviointi Terveys- ja liikuntakysely sekä submaksimaalinen polkupyöräergometritesti liikuntakelpoisuuden arvioinnissa 45-55-vuotiailla, ASLAK-kuntoutukseen hakeutuneilla miehillä Ammatillisesti syvennetyn lääketieteellisen kuntoutuksen vaikutus hoitajien terveyteen, työkykyyn ja fyysiseen suoritus- kykyyn Tapausesimerkki ammatillisesti syvennetyn lääketieteellisen kuntoutuksen (ASLAK) vaikuttavuudesta Aslak-kuntoutus- " mitä se hyövvää"?: fenomenografinen tutkimus Aslak-kuntoutuksesta kuntoutujien kokemana
LISÄÄ ASLAK-GRADUJA 2000-LUVULTA Molander-Mäkelä -07 Mäkinen H 2004 Niskanen S 2009 Penttinen L 2003 Rantalaiho-Kulo 2010 Romppanen A 2006 Salmi M 2010 Savontaus H 2005 Sirviö J 2011 Tuomi A 2002 Aslak-kuntoutuksen vaikuttavuus viiden vuoden seurannassa Yrittäjä ja kuntoutus - yrittäjien suhtautuminen kuntoutukseen ja arviointi sen vaikutuksesta työssä jaksamiseen, CASE: Kelan PYRI - kuntoutuskurssi. Muuttaako Aslak työntekijöiden fyysistä kuormittavuutta työssä: Vertaileva tutkimus postinjakajilla ASLAK-kuntoutuksen koettu merkitys siivoojien työkykyyn Ammatillisesti syvennetyn lääketieteellisen kuntoutuksen (ASLAK) hyödyt kuntoutujalle : kirjallisuuskatsaus vuosilta 1997-2009 Fyysinen suorituskyky ja aktiivisuus ASLAK-kuntoutujilla ja verrokkiryhmällä Työn ja työhyvinvoinnin kehittäminen työpaikan, työterveyshuollon ja kuntoutuksen yhteistyönä Miehet ja naiset olivat tyytyväisiä Aslak-kuntoutuksen ryhmäkeskusteluihin Kuntoutujan esimies hyvinvoinnin tuki työyhteisösysteemissä Paperitehtaan varhaiskuntoutus
Prosessin tehostamiseksi: ASLAK-kehittämishankeraportteja 2000-luvulta Salmelainen ym. 2002 Ylisassi ym. 2004 Tietäen, taitaen ja yhdessä toimien : kokemuksia pientyöpaikkojen ASLAK-kuntoutuskurssien järjestämisen kokeilusta Työhön integroidun varhaiskuntoutuksen kehittämishanke Aslakkurssitoiminnan kehittämiseksi Pakkala & Saarni 2005 PYRI Yrittäjille sopivampi varhaiskuntoutusmalli Ala-Kauhaluoma & Henriksson 2011 Arola ym. 2011 Ylisassi 2011 Akateemisten pätkätyöläisten hyvinvointi ja kuntoutus. TUULIkehittämishankkeen arvioinnin loppuraportti. Teosta-kuntoutus: Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishanke epätyypillisessä työsuhteessa oleville Toteutuksen (2008 2011) loppuraportti GAS:n (Goal Attainment Scaling) käyttö ammatillisessa (työhön liittyvässä) kuntoutuksessa. Tutkimus- ja kehittämishanke Aslak kuntoutuksessa.
Tutkimusosasto / TK-hanke Prosessi Elina Voutila: Aslak oppimisprosessina - miten aikuiskasvatuksen ideoita voidaan soveltaa kuntoutuskursseilla. Kuntoutus 3/2010
Kuntoutuksen kehittäminen biolääketieteellistä mallia soveltaen Vaiheittain, ei yhtä lineaarisesti kuin lääketutkimus ICF-viitekehys Tavoitteena sisäisesti ja ulkoisesti validi näyttö hoidon tehokkuudesta 0 Idea -kudostutkimukset -eläinmallit Kliiniset havainnot Early Human Testing Large Scale Efficacy Testing Effectiveness Assessment Impact on function I Kliinisen tilan luonnollinen kulku II III IV Whyte & Barrett 2012
Ketjulinkkimalli kuntoutuksen kehittämisessä Tutkimus Tietämys (Vrt. Kuitunen & Haila 2007, 26) Ideointi ja kehittäminen Pilotointi Kansalaisten kuntoutustarpeet Päätöksenteko käyttöönotosta Käyttöönotto ja vakiinnuttaminen 6.5.2013 25
Tutkimusosasto / TK-hanke Kuntoutuksen kehittämisestä Välttämättömät edellytykset onnistuneelle kuntoutukselle? Mikä toimii ja miksi? Rakenteelliset esteet mallin optimaaliselle toimivuudelle? Mikä ei toimi? Miksi? Mitä implementointi vaatii? Mekanismit, toimintatavat + Konteksti Vaikutukset
Kuntoutuja-arviot eri tahojen toiminnasta (TK1-hanke, n=130) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % haitallista ei hyötyä/haittaa hyödyllistä
Surveytutkimus Kokeellinen tutkimus Vertaileva tutkimus Toimintatutkimus Tapaus tutkimus Monimenetelmäisyys Empiirinen tutkimus Historiatutkimus Etnografinen tutkimus Määrällinen tutkimus Tutkimusstrategiat Laadullinen tutkimus Kriittinen tutkimus Teoreettinen tutkimus Hermeneuttinen tutkimus Diskurssitutkimus Poikittaistutkimus Pitkittäistutkimus Narratiivinen tutkimus Fenomenologinen tutkimus
Kelan työhönkuntoutuksen kehittämisen tutkimustuki TK1 NETTI HYPRO TUUKKA RCT?? KOKONAISKUNTO MODULO TK2 JYRI TUULI TEOSTA 30-60-90 HAASTATT. KIRJALLISUUS MITTARIREKISTERI REKISTERISEURANTA 2007 2011 2012 2015
Kiitos!