VERTAISTUEN MERKITYKSIÄ JA VAIKUTUKSIA ESIMERKKINÄ NOVAT- VERTAISTUKITOIMINTA/KESKI-SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYSPOLITIIKAN KEHITTÄMISPÄIVÄT/27.8.

Samankaltaiset tiedostot
Eriarvoistava kieli ja köyhyys

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA

TUTKIJAN NÄKÖKULMAA VERTAISUUDESTA. Seinäjoki Päivi Rissanen Terveystieteiden jatko-opiskelija

NUORTEN PAAVO KUNTOUTUSOHJAUS NUORTEN PAAVO- KUNTOUTUKSESSA

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ

Voimaantuminen. Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori

Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat

Vertaisuus ja osallisuuden paikat. Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana

Turun Kaupunkilähetys ry

Kokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi

Kuluttajien luottamusmaailma

Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta

ELÄMÄNOTE-TUTKIMUS

Lähihoitaja, mielenterveys- ja päihdetyö 2016 (20h) Marika Liehu

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

Perheen ennaltaehkäisevä tukeminen verkossa esimerkkinä Naistenkartanon Nettikartanon toiminta

Sosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa

Miesten kokema väkivalta

TYÖNOHJAUS LUOTTAMUSHENKILÖIDEN IDEN TUKENA

Jaana Vanhala Vastaava ohjaaja Kulttuuripaja Marilyn

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

Oppisopimuskoulutuksen hyödyt ja haasteet työnantajan näkökulmasta

Järjestötoimintaan osallistuminen vahvistaa hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) tutkimustuloksia.

Luonnosta hyvinvointia

Tunnistaminen ja kohtaaminen

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja Hämeenlinna

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

SOLUKU LOMAOTOIMINTA. Risto Lappalainen järjestösuunnittelija

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari

Toiminnallinen vertaistuki yhdistyksessä osana sosiaalisesti kestävää kehitystä

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse

JÄRJESTÖT LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISIJÖINÄ

Koulutusta taksin kuljettajille ja hoitajille Potilaan eettinen kohtaaminen

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Työhyvinvointiosaaminen ja työn muutos Elisa Mäkinen FT, yliopettaja

Järjestöt, hyvinvointi ja osallisuus Yhteenvetoa MIPAtutkimustuloksista

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry

Tuettava kriisissä Eija Himanen

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla

asiakaslähtöinen kehittämisorientaatio Timo Toikko, Seinäjoen AMK

Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta

Psyykkinen toimintakyky

Teknologiaa arjen ehdoilla? Ikääntyneiden kokemuksia kotiteknologiakokeilusta

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

Palveluista ja asiakkaista Peliklinikalla

Turvakävely pedagogisena menetelmänä

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA

PIENTEN LASTEN HYVINVOINTI VUOROHOIDON ARJESSA

Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Vertaisuus vuorovaikutuksessa. IDEA Tampere Onni Westlund

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN IHMISSUHTEET

VERTAISTUKI VOIMAANTUMISEN VÄLINEENÄ SOSIAALITYÖSSÄ Miten NOVAT ryhmä auttaa ja tukee, kun naisella on paha olo?

Liikennekäyttäytyminen hierarkiana

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

Lainsuojattomasta yhteiskuntaihmiseksi

Lataa Alkoholin vaurioittamat. Lataa

Lapsen luovuttaminen adoptoitavaksi biologisen vanhemman kokemana. Lastensuojelun keskusliitto Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Taina Majuri

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Kokemusasiantuntijuuden. monet merkitykset sosiaalialalla. Asumissosiaalisen työn päivä, Kuopio Taina Meriluoto

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi

Haastavat elämäntilanteet Mitä tiedämme ja mitä voimme tehdä? Elisa Tiilikainen, VTT, tutkijatohtori, Itä- Suomen yliopisto

Vanhusten yksinäisyys ja syrjäytyminen

Palvelumuotoilun perusteet ja palvelupolku. luontokeskus

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS Aulikki Kananoja

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova parisuhdeterapeutti

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

kynnyksetön Olopiste - työtoiminta

Asumissosiaalinen työote

Koulutuksen maailmat nuorten maailmoina. Tomi Kiilakoski Helsinki

Laadukas ohjaus ja valmennuksen arki + ryhmätyöt Varkaus. Petri Puroaho

Muutoksessa elämisen taidot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

Pekka Lund Ikääntyneiden peliriippuvuus

18 Komponentit, ulkoasu ja visuaalisuus. Materiaalit CC-BY 4.0 Mikko Lampi

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

Mies ja seksuaalisuus

Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi

Osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla. Miikka Niskanen

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN

Käsitteitä omasta työstä omaan työhön

Transkriptio:

VERTAISTUEN MERKITYKSIÄ JA VAIKUTUKSIA ESIMERKKINÄ NOVAT- VERTAISTUKITOIMINTA/KESKI-SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYSPOLITIIKAN KEHITTÄMISPÄIVÄT/27.8.10 HELENA PALOJÄRVI

NOVAT-OHJELMA Kaikille yli 18-vuotiaille naisille tarkoitettu varhaisvaiheen päihdeohjelma Perustuu 13 lauselmaan sekä teorioihin naisen päihderiippuvuuden kehityksestä, siitä irtautumisesta hoidosta ja kuntoutumisesta ryhmän avulla Ohjelman ydin on suljettu vertaisryhmä joka saa erilaisia tukimuotoja. Terapeuttinen ryhmä ja yhteisö NOVAT-ryhmät kokoontuvat kerran viikossa n.1,5 tuntia yhteensä puolentoista vuoden ajan Kaikille yli 18-vuotiaille naisille avoin ryhmä. Osallistuminen tapahtuu yleisötilaisuuksien ja niiden yhteydessä pidettävien infojen kautta. Ohjelmaan osallistuminen ei edellytä minkään ongelman tunnustautumista tai tunnustamista, Vertainen, vertaistuki ja vertaisryhmä (ryhmä tarkastelun kohteena) 9.9.2009 Helena Palojarvi, Naistenkartano ry 2

Naisen päihdeongelman erityispiirteitä Päihderiippuvuus voi kohdistua aineeseen tai asiaan Riippuvuudella on eri vaiheita ja se kehittyy asteittain, naiset salaavat ja häpeävät vaikeuksiaan viimeiseen saakka. Naisen ja miehen riippuvuudet kehittyvät eri tavoin lähisuhdeteorian merkitys. Siksi nainen tarvitsee erilaista apua eri vaiheissa Naisella voi olla useita riippuvuuksia samanaikaisesti

VERTAISTUKI/VERTAISRYHMÄ NOVAT- OHJELMASSA Naisten keskinäiseen tukee perustuva ryhmä, jossa työstetään NOVAT-ohjelman mukaisia asioita ja ryhmät saavat yhdistykseltä erilaisia tukimuotoja. Ryhmään osallistuminen ei perustu samaan ongelmaan, vaan jokaisen omaan yksilölliseen tavoitteen asetteluun NOVAT-ohjelmassa. Kyse vertaisryhmän käytöstä asiakaslähtöisen sosiaalityön välineenä.

Tutkimuksen tavoite Tavoitteena oli saada tietoa vertaistuesta ja sen suhteesta ammatilliseen sosiaalityöhön ryhmien parissa NOVAT-ryhmätoiminnan valossa 1) Miten naiset ennen NOVAT-ryhmään osallistumistaan määrittelevät elämäntilannettaan ja ongelmaansa? 2) Miten naiset kuvaavat vertaistuen toteutumista ryhmän aikana? 3) Millaisia vaikutuksia naiset katsovat NOVAT-ryhmän vertaistuella olevan heidän elämäänsä?

Tutkimuksen kohderyhmä ja menetelmä Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat 12 puolitoistavuotisen NOVAT-ohjelman vertaisryhmän loppuvaiheessa olevaa naista eri puolilla Suomea. Tutkimushaastattelut toteutettiin vuonna 2007 puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen. Tutkimus on induktiivinen ja aineistolähtöinen. Analyysiäni ohjasi myös ryhmien toimintaa, naisten addiktioita, ja niistä irtaantumista sekä voimaantumista koskevat teoriat.

Yksilön toimintatilat 1 = äärimmäinen toimintatila 2 = objektiivinen toimintatila 3 = subjektiivinen toimintatila. (Björling 2004). Voimaantumisen malli 1 2 3

VOIMAANTUMISEN MALLISSA YKSILÖN TOIMINTATILOIHIN KYTKEYTYVÄT ASPEKTEJA JA ELEMENTTEJÄ LÄHISUHTEET ITSEARVOSTUS(ITSETUNTO JA ITSELUOTTAMUS PUOLENSAPITÄMISEN TAITO PÄIHDE- JA MUUT RIIPPUVUUDET TURVALLISUUDEN TUNTEEN MUUTOS TOIMINTAKYKY JA TUNNE TOIMINTAKYVYSTÄ SOSIAALINEN JA FYYSINEN TURVALLISUUS MERKITYKSELLISYYS JA KEHITYS NAISTIETOISUUS

MITÄ VOIMAANTUMINEN TARKOITTAA? Yksilö muokkaa toimintatilojaan ja vaikuttaa niiden rajoihin ja selventää niitä. Yksilön toimintatilojen laajetessa hänen toimintakykynsä voi kasvaa. Tämä liittyy kokemukseen vallasta. Voimaantuminen voidaan myös määritellä sen puuttumisen näkökulmasta. Näin myös henkilöt, joilla on valtaa ja kykyä voivat menettää voimaantumista kuvaavia kykyjään joiltakin osin elämäänsä.

MITEN ON TULTU NOVAT-RYHMÄÄN Muodollisena syynä oli lehti-ilmoitus luennosta ja pidettävästä infosta (9 naista) ja 3 esitteestä. Ainoastaan 2 oli saanut tiedon ammattilaisilta. Vertaisuus houkuttaa - naisia koskettavat aiheet ja vain naisille tarkoitettu NOVATryhmä kiinnostaneet naisia

Miten naiset määrittelevät ongelmiaan aloitettaessa ryhmän? Itsetunnon horjuminen alkoholin haitallisen käytön ja omien elämänongelmien kytköksien tiedostaminen lähisuhteisiin tai niiden puuttumiseen kytkeytyvä sisäinen paha olo alkoholinkäytön humalahakuisuus ja riippuvuuden kokemus ihmissuhteisiin ja itsetuntoon liittyvät ongelmat ihmissuhteisiin liittyvää riippuvuutta ja kriisejä usealla elämänalueella yksinäisyyden kokemus ja eristäytymisen pelot puolison kaltoin kohtelun herättämät tunteet

ITSETUNNNON HORJUMINEN Mulla puhkes sellanen henkilökohtainen kriisi ja sellainen, tunnustin itselleni vakavan alkoholiongelman, josta halusin päästä eroon. (h11) Olen tämmösen narsistisen miehen kanssa naimisissa ja se oli ihan mulle semmonen, ja se oli ihan mulle semmonen olisinko mä nyt sitten vuoden tai pari sitten ymmärtänyt ja se oli se ongelma, minkä osasin sanoa siinä, että mä olen nyt tällasessa tilanteessa ja mun pitäis päättää tai ehkä olen jo päättänytkin tehdä jotain. Se oli se suurin, mitä sitten koin silloin.kun mä olin tähän narsismiin niin kuin narsistin kanssa. jossa elää sellasessa suhteessa, niin siinä on hirveen yksin. Et tavallaan sieltä löyty tietyllä tavalla ymmärtäjiä siihen.

NOVAT- ryhmälle asetetut odotukset Muutoksen aikaansaaminen minäkuvassa ja lähisuhteiden parantaminen terapeuttisen tuen ja avun saaminen itsetuntemuksen ja lähi- ja muiden ihmissuhdetaitojen lisääminen alkoholiin ja muihin riippuvuuksiin liittyvien ongelmien ratkaisu sisäisen pahan olon poistaminen liittyen lähisuhdekriiseihin ihmissuhdevaikeuksista irtautuminen kasvu naisena NOVATryhmän avulla

TAVOITTEENA MUUTOKSEN AIKAANSAAMINAN MINÄKUVASSA JA LÄHISUHTEIDEN PARANTAMINEN Mä tarviin niin kuin et jostain mun piti lähteä niin kuin selvittelemään asioita ja mä en oikein niin kuin tiennyt, et mistä päästä ja se oli niin jotenkin osuva sitten siihen niin kuin mulle tää Novatin ohjelma, että niin kuin se oli mun mielestä semmonen napakymppi ennen kuin mä edes tiesin mitä se oli, mutta et niin kuin., että mä olin niin kuin semmosessa kehittymisprosessissa, jossain semmosessa, että vanha piti jättää ja uutta luoda (h4)

TULOKSET- Ryhmän alkuvaihe Miten vertaistuki toteutuu? Muotoutuvaan ryhmään liittymisen aiheuttamat epävarmuuden kokemukset ryhmään liittymisen ambivalenssi monenlaisten ongelmien herättämät tunteet oman ryhmän peli sääntöjen opettelua kokemus toisten ryhmän jäsenten erilaisuudesta hyväksytyksi tulemisen tarve erilaisten ongelmien ja elämäntilanteiden aiheuttamat tunteet

TULOKSET - Ryhmän keskivaihe Yksilöllisten ongelmien käsittelyn mahdollistava NOVAT-ryhmä minun ja muiden ongelmien pieneneminen ja muuntuminen NOVAT-ryhmän vertaistuki omien ongelmien työstäminen omien ongelmien hyväksyminen ja niiden ratkaisujen oppiminen ryhmään sitoutuneiden jäsenten työskentely vertaisryhmän välineenä NOVAT-materiaalin tärkeys

TULOKSET Ryhmän loppuvaihe vertaistuen keskeisyys osallisuuden ja yhtei söllisyyden kokemus omassa ryhmässä Voimaantumisen tuntemukset ongelmien hallinnan ja jatkuvan kasvun kokemus itsetuntemuksen ja itseluottamuksen lisääntyminen kielteisistä käyttäytymismalleista irtautuminen muutokset lähisuhteissa ja vuorovaikutustaidoissa

Vertaistuen merkityksiä loppuvaiheessa On se, et saa tänne tulla kerran viikossa ja saa puhua kenenkään keskeyttämättä se on jotain niin ihmeellistä. Et sitä ei mun elämässäni vielä tullut vieraitten ihmisten kanssa ja se yhtenäisyys mitä tämän myötä on tullut se on jotain ihan ihmeellistä. (h1)

Kokemusta ongelmien hallinnasta "Ja vaikka se mun puheenvuoro meidän ryhmätapaamisissa on lyhyt, mut kun ajattelee, kuinka paljon mun päässä risteilee niitä ajatuksia ennen sitä ja minä monena päivänä mietin omaa itteeni saati sit vielä, kun yhdessä käsitellään jotain teemaa siinä ryhmässä, niin taas tulee paljon lisämateriaalia. Niin mä pystyn tarkastelemaan sitä omaa ongelmaani ja kehittelemään siihen jotain helpottavia ratkaisuja. (h9)

Esimerkkejä yksilöitymisestä Että mä en oikein tiennyt kuka mä olen siinä, että se läheisriippuvuus on niin kuin Mut kyllä mun mielestä niin kuin mä en ollut hahmottanut näitä omakohtaisesti. Mä olin niin kuin kirjallisesti lukenut kaikkea, et tää niin kuin tavallaan tuki sitä mun omaa ja sen takia ehkä mulla ei ollutkaan niin selkeetä tossa, koska se oli tapahtunut aikaisemmin. Et tää on niin kuin tavallaan koko ajan tukenut sitä mun omaa kehitystä omaksi itsekseni. (h8) Mä olen sitten tipatonta tammikuuta viettänyt puoltoista vuotta ja mä olen tosi ylpeä itsestäni ja siitä on tullut mulle niin kuin elämäntapa. Se ei ole mikään semmonen asia, mitä mun pitäs miettiä jatkuvasti ja tunnen olevani niin kuin tietyllä lailla sen asian päällä, mutta pidän sen kyllä mielessä, että sitä ei parane unohtaa koskaan. Mut mulla on semmonen kauheen hyvä levollinen olo ja tunnen olevani kauheen tärkee ihminen ja mä olen hirveesti saanut itsetuntoa tässä matkan varrella. (h10)

Päätelmät NOVAT-ryhmässä asiakkaan kokema osallisuudesta eri vaiheissa ryhmäprosessia vaikuttaa laajentavan oleellisesti saatavan tuen, interventioiden, ja tavoiteltavien tulosten mahdollisuuksia.. Vertaistuen ja ammatillisen sosiaalityön yhdistelmällä edistetään voimaantumista, pystytään kohtaamaan ja ehkäisemään tämän päivän ongelmia ja ihmisten subjektiivista pahoinvointia. Vertaistuki on keskeinen osa voimaannuttavaa sosiaalityötä. Ammattilaisten roolina vertaisryhmän rakentamisessa on auttaa ryhmän vertaistuen muodostumisessa luomalla sellaisia tukirakenteita, jotta kasvu, muutos ja viimein voimaantuminen voivat alkaa tapahtua naisten toimesta.