1(13) LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS I YLEISTÄ 1 Rakennusjärjestyksen tehtävä 2 Rakennustapaohjeet Alueiden suunnittelua, käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi Lappeenrannan kaupungissa on noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä. Seuraavilla määräyksillä ohjataan maankäyttöä ja rakentamista erityisesti tavoitteena ottaa huomioon paikalliset olot ja tarpeet. Rakentamisen ohjaamiseksi Lappeenrannan kaupungin tekninen lautakunta antaa asemakaavoihin liittyvät rakennustapaohjeet. Rakennusvalvonta voi antaa koko kaupunkia koskevia tai alueellisia rakennustapaohjeita. Ohjeiden tulee edistää alueen ominaispiirteisiin ja paikallisiin erityisolosuhteisiin sopivaa ja kestävää rakentamista. Aikaisemman rakennusjärjestyksen nojalla hyväksytyt rakennustapaohjeet ovat voimassa tämän rakennusjärjestyksen mukaisina ohjeina. II LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET RAKENNUKSEN RAKENTAMI- SESTA 3 Rakennuksen sopeuttaminen ympäristöönsä Rakennuksen, lisärakennuksen ja uudestaan rakentamisen tulee sopeutua ympäröivän alueen yleisesti noudatettuun rakennustapaan rakennuksen sijoituksen, koon, muodon, ulkomateriaalien, värityksen sekä julkisivun jäsentelyn osalta. Tontilla rakennusten tulee muodostaa sopusuhtainen kokonaisuus. 4 Tontin rajan ylittäminen Mikäli rakennus saadaan rakentaa tontin kadunpuoleiselle rajalle, rakennus saa ulottua tontin rajan yli katualueelle tai erityisestä syystä muulle yleiselle alueelle seuraavasti:
2(13) 1 rakennuksen perusrakenteet maan pinnan alapuolella 1,5 metrin syvyyteen saakka 0,2 metriä ja maan pinnasta 1,5 metriä syvemmällä olevat perusrakenteet 1,0 metrin verran; 2 erkkerit, katokset, räystäät, parvekkeet ja muut vastaavat ilmassa olevat rakennuksen osat 1,0 metrin verran; julkisen rakennuksen ja liikerakennuksen pääsisäänkäynnin katos voi ulottua pidemmällekin. Korkeus ajoradalta on oltava vähintään 4,6 metriä ja kevyen liikenteen väylästä 3,3 metriä; 3 tekniset laitteet ja muu vastaava 0,3 metriä ja ulkoseinän lisäeristys rakennusvalvonnan harkinnan mukaan. 5 Tontilla oleva rakennusalan rajan ylittäminen Rakennus saa ulottua asemakaavassa määrätyn tontin sisäisen rakennusalanrajan yli seuraavasti: 1 rakennuksen perusrakenteet ja kellarin rakenteet maanpinnan alapuolella tarpeen mukaan; 2 räystäät, ulkoseinän lisäeristys, tekniset laitteet ja muut vastaavat tarpeen mukaan; 3 muut ylitykset käsitellään tapauskohtaisesti. Naapurin suuntaan tapahtuva ylitys vaatii aina naapurin lausunnon. 6 Rakennuksen korkeusasema Rakennuksen korkeusasema tulee sopeuttaa kadun ja muun ympäristön korkeustasoihin. Rakennuslupahakemuksessa tulee esittää rakennuksen korkeusasema ja lopulliset pihatasot sekä mahdolliset luiskat ja tukimuurit. 7 Mainoslaitteet ja muut vastaavat laitteet Myynti-, tiedotus-, mainos- ja muuta sellaista laitetta sekä ikkuna- tai ovimarkiisi, terassien aurinko ja sadesuojaa tai muuta vastaavaa laitetta tontille sijoitettaessa on noudatettava seuraavaa: 1 rakennukseen kiinnitettävä laite saa ulottua enintään 1 (yhden) metrin tontin rajan yli katualueelle tai muulle yleiselle alueelle. Maanpinnan ja laitteen alapinnan välillä on oltava esteetöntä tilaa vähintään 4,6 metriä ajoradan yläpuolella ja kevyen liikenteen väylän yläpuolella 3,3 metriä;
3(13) 2 laite on kiinnitettävä tukevasti, eikä se saa haitata julkisen kaupunkitilan käyttöä eikä olla huomattavasti häiritsevä; 3 laitteen muodon, värityksen ja rakenteen on sopeuduttava rakennukseen ja ympäristöön; 4 laitteet on pidettävä kunnossa ja rikkinäiset on joko korjattava tai poistettava välittömästi sekä 5 mainoslaite eikä sen valaistus saa häiritä ympäristöä eikä liikennettä. Kaikille edellä esitetyille laitteille on haettava lupa rakennusvalvonnalta. Mitä edellä on sanottu, koskee rakennukseen sijoitettavaa lautasantennia sellaisenaan siten, että kooltaan pieni lautasantenni, joka on huomaamattomasti asetettu, ei tarvitse erillistä lupaa, sekä tontille sijoitettavaa lautasantennia soveltuvin osin. Liikehuoneiston kunkin ikkunan pinta-alasta saa peittää mainos- tai muussa vastaavassa tarkoituksessa enintään puolet, muussa tapauksessa toimenpiteelle on haettava rakennusvalvonnan lupa. Ikkunan peittäminen ei saa rumentaa rakennusta tai ympäristöä. 8 Tontin ja rakennuksen valaistus Tontin valaistusjärjestelyissä valolaitteiden sijoitus, suuntaus ja valoteho tulee sovittaa siten, että ne lisäävät alueen turvallisuutta eivätkä kohtuuttomasti häikäise alueella liikkuvia tai naapurialueita. Julkisivuvalaistuksen tulee tukea rakennuksen luonnetta ja sen kaupunkikuvallista asemaa. III LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET PIHAMAASTA 9 Pihamaan rakentaminen Pihan korkeustasot tulee sopeuttaa kadun ja muun ympäristön korkeustasoihin. Pihamaan korkeussuhteita ei saa ilman rakennusvalvonnan lupaa olennaisesti muuttaa siitä, mitä rakennusluvan myöntämisen yhteydessä vahvistetut piirustukset osoittavat. Piha-alueiden luiskat eivät saa ylittää naapuritontin, katualueen tai muun yleisen alueen rajaa. Rakennuslupahakemuksen yhteydessä on esitettävä pihasuunnitelma, jossa olemassa olevat puut on inventoitu ja pihan käyttö on selkeästi
4(13) suunniteltu. Lisäksi suunnitelmassa tulee selkeästi esittää pihatasot, luiskakaltevuudet ja mahdolliset tukimuurit. Tontin pihajärjestelyissä on otettava huomioon lumet. Milloin tontin luonnollista korkeutta muutetaan tai tontilla suoritetaan muita toimenpiteitä, jotka muuttavat luonnollista vedenjuoksua alueella, tontin omistaja tai haltija on velvollinen huolehtimaan, ettei toimenpiteistä aiheudu haittaa naapuritonteille, katualueelle tai muille yleisille alueille. Katolta pihamaalle sekä salaojiin kertynyt vesi on johdettava tontin omaan sadevesijärjestelmään ja ensisijaisesti vesi on imeytettävä omalla tontilla. Mikäli tontin maaperä on sellainen, että imeyttäminen ei ole mahdollista, tulee sade- ja pintavedet johtaa yleiseen sadevesiviemäriin tai erityistapauksessa toimivaan avo-ojajärjestelmään. 10 Tontin käyttäminen ja liikennejärjestelyt Tontin ajoneuvoliikenne tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että ajoneuvoliikenteestä ei aiheudu vaaraa. Tontille saadaan tehdä vain yksi ajoneuvoliittymä. Erityistapauksissa, kuten isoilla kulmatonteilla ajoneuvoliittymiä voidaan tehdä kaksi. Rivitalo-, kerrostalo-, liike- ja teollisuustonttien liittymäperiaatteet tulee selvittää erikseen liikenneturvallisuus huomioon ottaen. Ajoluiskan kaltevuus saa olla korkeintaan 1:8. Pelastuslaitoksen nostokalustolla tulee olla vapaa pääsy 3-kerroksisen tai korkeamman rakennuksen kaikille sivuille siten, että pelastustoimenpiteet ovat mahdollisia. Pihamaalle tai rakennukseen on sijoitettava kyltti, josta ilmenee pelastustien sijainti. Mikäli pelastustietä ei voida järjestää rakennuksen kaikille sivuille, on näiltä osin asuntojen hätäpoistuminen järjestettävä kiintein tikkain tai muulla hyväksytyllä tavalla. Asuintontteja ei ole tarkoitettu kuorma-autojen, työkoneiden, asuntovaunujen tai kookkaiden veneiden säilytykseen, eikä niitä saa käyttää autokorjaamona tai varastoalueena. Asuintonteille ei myöskään saa varastoida palavia nesteitä ilman valvontaviranomaisen lupaa. Tontin rajan ja autotallin oven välissä tulee tontin puolella olla yhden auton pysäköintitila. Milloin rakennus ei ulotu katuun, muuhun liikenneväylään tai tontin sisäiseen liikennealueeseen taikka sen välittömään läheisyyteen, osoitenumero tai sen osoittava ohjaus on sijoitettava kiinteistölle johtavan ajoväylän alkupäähän. Kulmatalon osoitenumerointi on kiinnitettävä kummankin kadun tai liikenneväylän puolelle. Asemakaava-alueella osoitenumerot ja kirjaimet on valaistava.
5(13) 11 Vajojen ja muiden rakennelmien rakentaminen 12 Aidan rakentaminen Päärakennuksen lisäksi asuintontille saa rakentaa korkeintaan 2-3 vajaa tai muuta rakennusta. Rakennelmat, jotka ovat alle 4 m 2, eivät vaadi lupaa. Lisäksi enintään 10 m 2 :n suuruinen kylmä, tulisijaton ja kevytrakenteinen talousrakennus sekä parvekelasitus saadaan rakentaa ilmoitusmenettelyllä. Niitä ei kuitenkaan saa rakentaa neljää (4) metriä lähemmäksi rajaa sopimatta siitä kirjallisesti naapurin kanssa. Rakennukseen kiinni sijoitettu jätekatos ja suoja edellyttää riittävää paloosastointia. Muutoinkin jätekatoksia ja suojia suunniteltaessa ja toteutettaessa on syytä kiinnittää erityistä huomiota paloturvallisuuteen, siisteyteen ja hygieniaan. Jos vaja tai muu rakennelma on rakennettu ilman naapurin kirjallista suostumusta neljää (4) metriä lähemmäs tämän rajaa, rakennusvalvonta voi naapurin kirjallisesta vaatimuksesta velvoittaa siirtämään rakennelmaa. Tilapäisiä rakennelmia ei saa ilman rakennusvalvonnan lupaa pitää tontilla yhtä (1) vuotta kauempaa. Tontin kadun puoleinen raja voidaan erottaa istutuksin tai rajalle voidaan istuttaa pensasaita tai rakentaa enintään 1,5 metrin korkuinen kiinteä aita, jollei asemakaavassa muuta määrätä. Erityisestä syystä aita voi olla korkeampikin. Aidan tulee olla alueelle yleisesti käytettyä tyyppiä. Asuin- ja pientalotonttien välille saadaan rakentaa aita, jonka maksimikorkeus on 1,5 metriä, ilman rakennusvalvonnan lupaa. Naapurin kirjallinen suostumus asialle on kuitenkin välttämätön. Julkiseen tilaan rajoittuvalle aidalle on haettava rakennusvalvonnan lupa. 13 Rakennetun ympäristön kunnossapito Rakennus ympäristöineen tulee pitää jatkuvasti siistissä kunnossa. Tämän toteamiseksi rakennusvalvonta voi tarvittaessa järjestää kaupunginosa- tai aluekohtaisia tarkastuksia, joiden yhteydessä havaitut puutteet kirjataan ja ryhdytään asian vaatimiin toimenpiteisiin. Mikäli kysymyksessä on kaavassa suojeltu tai muutoin arvokkaaksi arvioitu alue, tulee ennen kaupunkikuvaan vaikuttavien toimenpiteiden toteuttamista olla yhteydessä rakennusvalvontaan.
6(13) Lumien varastoinnista ei saa aiheutua kohtuutonta haittaa liikenteelle tai naapurille. IV LUKU ERITYISET MÄÄRÄYKSET RAKENTAMISESTA ASEMA- KAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA 14 Rakennusten koko ja käyttötarkoitus Asuinkäyttöön tarkoitetulle rakennuspaikalle saa rakentaa ainoastaan yhden enintään 2-kerroksisen asuinrakennuksen. Tällaisen rakennuspaikan rakennusoikeus on enintään 250 krs-m 2. Jos rakennuspaikka on yli 2500 m 2, on rakennusoikeus enintään 10 % rakennuspaikan pintaalasta. Asuinrakennuksen lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa enintään kaksi (2) 1-kerroksista kerrosalaltaan yhteensä enintään 50 m 2 :n suuruista talousrakennusta. Enintään 20 krs-m 2 :n suuruinen, kylmä, tulisijaton ja kevytrakenteinen talousrakennus saadaan rakentaa ilmoitusmenettelyllä. Tämä ei kuitenkaan koske ranta-aluetta. Maa- ja metsätalouskäytössä olevalle tilalle saa lisäksi rakentaa toisen 1- asuntoisen asuinrakennuksen. Samoin saa rakentaa tarvittavia talousrakennuksia. Enintään 50 m 2 :n suuruinen, kylmä, tulisijaton varastorakennus saadaan rakentaa ilmoitusmenettelyllä. Rakennusten yhteinen kerrosala ei saa ylittää 10 % tilan pinta-alasta. 15 Rakennusten sijoittaminen ja etäisyys naapurista Rakennukset tulee sopeuttaa ympäristöönsä. Täysin avoimeen maastoon rakentaminen on sallittua ainoastaan erityisin perustein. Rakennuksen etäisyydet toisen omistamasta tai hallitsemasta maasta on oltava yhtä suuri kuin rakennuksen korkeus, kuitenkin vähintään viisi (5) metriä. Mikäli naapuri antaa kirjallisen suostumuksen, voi myös rakentaa lähemmäksi. Etäisyyden yksityistien tai paikallistien ajoradan keskilinjasta on oltava vähintään 12 metriä. Maantien keskilinjasta on etäisyyden oltava vähintään 20 metriä sekä valtatien keskiviivasta vähintään 30 metriä. Rakennettaessa lähemmäksi tarvitaan tienpitäjän kirjallinen suostumus. 16 Rakentaminen ranta-alueelle Rakennettaessa ranta-alueelle tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennuksen korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Suositeltavin verhousmateriaali maaseutumaisemassa on puu.
7(13) 17 Vesihuolto Rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja rakennuksen sijainnin rantapaikalla tulee olla sellainen, että rantamaiseman luonnonmukaisuus säilyy. Rakennuspaikan puusto ja muu kasvillisuus on säilytettävä erityisesti rakennusten ja rantaviivan välisellä vyöhykkeellä. Avoimelle rantaalueelle rakentaminen on kielletty, lukuun ottamatta pieniä laitureita. Rakennuspaikan tulee olla muodoltaan luonnollinen ottaen huomioon maastomuodot ja olosuhteet. Rantaviivan pituuden tulisi olla vähintään 75 metriä ja minimipinta-alan vähintään 3500 m 2. Rakennuksen etäisyyden keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 metriä. Saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 25 m 2, saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 10 metriä. Ympärivuotisen asunnon ja loma-asunnon alimman vaurioituvan lattiarakenteen tulee olla keskimäärin kerran 50 vuodessa toistuvan ylimmän tulvakorkeuden (HW 1/50) yläpuolella, mihin tulee lisätä vesistön erityispiirteistä johtuva lisäkorkeus 03, m 1 m. Tämä määräys koskee myös muita rakennuksia, jos niissä on veden noususta vaurioituvia rakenteita. Avointen ulapoiden rannoilla tulee vielä harkinnanvarainen aaltoiluvara. Rakennettaessa lomarakennuksia ranta-alueelle on kaikkien rakennettavien rakennusten yhteinen rakennusoikeus korkeintaan 150 krs-m 2. Kaikki ranta-alueelle rakennettavat rakennukset vaativat rakennusluvan. Vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisella alueella jätevesien käsittelyssä on noudatettava voimassaolevia ympäristönsuojelumääräyksiä. Kiinteistön jätevesijärjestelmästä on laadittava suunnitelma, joka on liitettävä rakennuslupahakemukseen. Kiinteistöllä on oltava riittävästi talousveden laatuvaatimukset täyttävää vettä. 18 Suunnittelutarvealueet Lappeenrannan kaupungin maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n sekä 72 :n mukaiset suunnittelutarvealueet on merkitty rakennusjärjestyksen liitteeseen. Suunnittelutarveratkaisun tekee rakennusvalvonta kuultuaan kaavoittajaa. V LUKU RAKENNUKSEN ELINKAARI
8(13) 19 Rakennuksen käyttöikä 20 Materiaalivalinnat Rakennuksen suunnittelun lähtökohtana on rakennukselle määriteltävä käyttöikä, jonka on oltava rakennuksen tarkoitukseen nähden riittävän pitkä. Rakennusvalvonta voi ennen rakennuslupapäätöksen tekemistä edellyttää luvan hakijaa esittämään asiantuntijan laatima arvio siitä, täyttääkö suunniteltu rakennus sille määritellyn käyttöiän. Rakentamisessa tulee käyttää materiaaleja, joiden kestävyydestä, huollettavuudesta, korjattavuudesta ja käytöstä poistamisesta on pitkä kokemus tai luotettavaa tietoa. 21 Rakennuksen kunnossapito ja korjaaminen Rakennusta tulee hoitaa ja pitää kunnossa, eikä sitä saa päästää rapistumaan korjauskelvottomaksi. Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon kunkin rakennuksen ominaispiirteet eikä korjaaminen saa johtaa tyylillisesti alkuperäisestä rakennuksesta poikkeavaan lopputulokseen. Kaavassa tai rakennussuojelulain nojalla suojeltua rakennusta ei saa muuttaa tai käyttää niin, että rakennuksen suojeluarvo siitä vähenee. Kun asemakaavassa rakennus on suojeltu ja määrätty, että rakennuksen julkisivun tyyliä ei saa muuttaa, tyylin muuttamiseksi katsotaan rakennuksen julkisivun, katon, ovien ja ikkunapuitteiden ja karmien materiaalin värityksen sekä ikkunajaon muuttaminen. 22 Rakennuksen tai sen osan purkaminen Rakennusvalvonta voi rakennuksen tai sen osan purkamislupahakemusta käsitellessään edellyttää hakijaa toimittamaan asiantuntijan tekemän selvityksen rakennuksen historiallisesta ja rakennustaiteellisesta arvosta. VI LUKU JULKINEN KAUPUNKITILA 23 Julkisen kaupunkitilan määritelmä Julkisella kaupunkitilalla tarkoitetaan tilaa, joka on asemakaavassa määritelty liikenne-, katu-, puisto- tai virkistysalueeksi, tai joka on asemakaava-alueen ulkopuolella edellä mainitussa käytössä. Julkisten rakennusten tonttien ulkotilat ovat luonteeltaan julkisia.
9(13) 24 Julkisen kaupunkitilan rakentaminen ja hoito Kadut, torit tai muut vastaavat liikennealueet Katujen, torien ja muiden vastaavien liikennealueiden päällystemateriaalit ja muut rakenteet on suunniteltava ja rakennettava kunkin alueen kaupunkikuvaan sopiviksi; Kun katu päällystetään uudelleen, ei kadun pinnan korkeutta saa ilman erityistä syytä muuttaa niin, että kadun varrella olevat tontit jäävät katuun nähden olennaisesti alemmaksi tai ylemmäksi, kuin mitä ne olivat ennen kadun uudelleen päällystämistä; Katu, tori tai muulle vastaavalle alueelle ei saa sijoittaa siirrettäviä myynti-, tiedotus- tai mainoslaitteita, jos ne vaarantavat jalankulkijoiden turvallisuuden tai haittaavat kadun käyttämistä ja kunnossapitoa. Julkisen kaupunkitilan rakennelmat ja laitteet Julkiseen kaupunkitilaan sijoitettavien rakennelmien koko, rakenne ja ulkoasu tulee suunnitella ja rakentaa kunkin alueen kaupunkikuvaan sopivaksi. Jakokaapit ja vastaavat muut tekniset laitteet on sijoitettava rakennuksiin. Jollei näin voida menetellä ilman kohtuuttomia vaikeuksia, ne voidaan sijoittaa katualueelle. Puistot Puistoihin rakennettavien rakennusten, rakennelmien, laitosten ja muiden rakenteiden sekä puistokäytävien pinnoitteiden tulee soveltua kunkin puiston luonteeseen. Puistoon ei saa sijoittaa myynti- tai mainoslaitteita, jolleivät ne liity kiinteästi puistossa harjoitettavaan toimintaan; Puiden kaatamisessa asemakaava-alueella tulee etukäteen sopia rakennusvalvonnan kanssa, ellei kyseessä ole hyväksytyn kunnostus- tai puistosuunnitelman mukainen puiden kaato. Julkinen kaupunkitaide ja muistomerkit Muistomerkit on pystyttämisen yhteydessä varustettava kilvellä tai muulla merkinnällä, josta ilmenee muistomerkin pystyttämisen tarkoitus, tekijä ja pystyttämisen vuosiluku. Julkisen kaupunkitilan rannat ja laiturit Ellei asemakaavasta, katu-, puisto- tai muun julkisen tilan suunnitelmasta muuta johdu, tarvitaan vähäistä enemmälle julkiseen kaupunkitilaan sisältyvän rannan luonnollisen rantaviivan muuttamiselle rantaa tai vesialuetta täyttämällä tai muulla vastaavalla tavalla rakennusvalvonnan,
10(13) vesilupaviranomaisen ja tarvittaessa muun sääntelyn edellyttämän viranomaisen lupa. Ennen luvan myöntämistä on vesialueen omistajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi asiassa. Julkisen kaupunkitilan rantaan sijoitettavat laiturit, aallonmurtajat ja muut vastaavat rakennelmat tulee suunnitella ja rakentaa kunkin alueen kaupunkikuvaan sopivaksi. Mastojen rakentaminen ja lautasantennien sijoittaminen Mastot ja vastaavat tekniset pylväät on sijoitettava niin, etteivät ne riko tarpeettomasti maisemaa eivätkä aiheuta haittaa naapureille. Maston pystyttämislupahakemuksen mukaan on liitettävä selvitys hakijan olemassa olevista ja muista suunnitelluista mastoista ympäristössä. Kaikille mastoille ja rakennukseen sijoitettaville lautasantenneille on haettava rakennusvalvonnan lupa, ellei kysymyksessä ole kooltaan pieni laite, joka on huomaamattomasti asetettu. Lautasantennit tulee pyrkiä sijoittamaan mahdollisimman huomaamattomasti. Julkisen kaupunkitilan valaistus Julkisen kaupunkitilan valaistuksessa on noudatettava soveltuvin osin, mitä tonttien valaistuksessa on tässä rakennusjärjestyksessä määrätty. 25 Tapahtumien järjestäminen Erilaisten tapahtumien järjestämistä varten voidaan julkiseen kaupunkitilaan pystyttää yleisötelttoja ja muita vastaavia siirrettäviä rakennuksia ja rakennelmia ilman rakennusvalvonnan lupaa niin, että ne voivat olla pystytettynä paikallaan ja käytössä kaksi (2) viikkoa. Tapahtumien järjestämiselle tulee olla maanomistajan suostumus ja muut mahdolliset tarvittavat luvat. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota mahdollisiin palo- ja pelastustoimintoihin sekä liikennejärjestelyihin. VII TYÖMAAT 26 Työmaan perustaminen ja hoitaminen Työmaa on erotettava ympäristöstään turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti, tarvittaessa aitaamalla. Työmaa-aidan koon, rakenteen, materiaalin ja värin on sopeuduttava ympäristöön ja kaupunkikuvaan. 27 Katu- tai muun yleisen alueen käyttäminen
11(13) Lappeenrannan kaupungin tekninen toimiala voi myöntää hakemuksesta oikeuden määräajaksi käyttää katu- tai muuta yleistä aluetta työmaata ja sen huoltotiloja varten. Hakemukseen on sisällytettävä tarpeelliset suunnitelmat työmaan aitaamisesta, jätehuollon, ajoneuvo- ja jalankulkuliikenteen järjestämisestä sekä melu- ja pölyhaittojen rajoittamisesta. VIII LUKU JÄTEHUOLTO, PUIDEN KUNNON VALVONTA JA POHJAVESIASIAT 28 Jätehuolto Lupahakemuksessa tulee osoittaa tontille rakennettavien rakennusten kokoon ja käyttöön suhteutetut riittävät tilat jätehuollon järjestämiseen. Muutoin on noudatettava, mitä Lappeenrannan kaupungin jätehuoltomääräyksissä on määrätty. 29 Alueelliset jätteiden keräyspisteet Julkiseen kaupunkitilaan voidaan sijoittaa alueellisia jätteiden keräyspisteitä. Pysyvän kiinteitä rakenteita sisältävän keräilypisteen sijoittaminen vaatii rakennusvalvonnan luvan. Ennen lupapäätöksen tekemistä on suunnitelmasta pyydettävä teknisen keskuksen ja ympäristötoimen lausunto. 30 Kiinteistön puiden kunnon valvonta Asemakaava-alueella kiinteistön haltijan on valvottava kiinteistönsä puiden kuntoa. Jos puu on ympäristölleen vaarallinen, on kiinteistön haltijan ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin. Puiden kaatamisesta on sovittava etukäteen rakennusvalvonnan kanssa. 31 Rakentaminen ja pohjavesi Haettaessa lupaa tai toimenpidelupaa I tai II-luokan pohjavesialueilla, on suunnittelussa huomioitava seuraavaa: Maata kaivettaessa on pohjaveden ylimmän pinnan ja maanpinnan välille jätettävä riittävä suojakerros. Täyttöjä tehtäessä on täyttöainesten oltava laadultaan puhtaita kivennäismaa-aineksia. Rakennusjätteitä ei saa käyttää tonttien täyttömateriaalina. Muihin kuin pientalojen lupa-asiakirjoihin on liitettävä asiantuntijan laatima pohjaveden hallintasuunnitelma ja siihen liittyvä pohjaveden tarkkailuohjelma. Mikäli toiminnalle joudutaan hakemaan ympäristölupaa, tulee tarkkailuohjelman liittyä ympäristölupa-asiakirjoihin.
12(13) Öljy-polttonestesäiliöt sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt on sijoitettava sisätiloihin tai maanpäällisiin suoja-altaalla varustettuihin säiliöihin tai maan alle kaksivaippaisiin säiliöihin (varustettava automaattisella vuodonilmaisujärjestelmällä). Mikäli edellä mainittujen aineiden säilyttäminen tarvitsee ympäristöluvan, annetaan määräykset rakenteista ympäristölupapäätöksessä. 32 Pilaantuneiden maiden ja pohjavesien huomioon ottaminen rakentamisessa Pilaantuneeseen maahan ei saa rakentaa. Rakennusluvan hakijan on tarvittaessa esitettävä selvitys tontin maaperän ja pohjaveden mahdollisesta pilaantuneisuudesta ja liitettävä tämä selvitys rakennuslupa-asiakirjojen mukaan. Selvitysasiakirjat on toimitettava myös kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle mahdollisen maaperän puhdistamiseen liittyviä lupajärjestelyjä varten (ympäristölupa, jätehuoltosuunnitelma). Lupa-asiakirjoihin on liitettävä myös selvitys niistä toimenpiteistä, joihin on tarpeen ryhtyä mahdollisten pilaantuneisuuden johdosta. Mikäli rakennuspaikan maaperä on todettu pilaantuneeksi, alue on kunnostettava ja maaperä vaihdettava tarpeellisilta osiltaan. Pilaantuneiden maiden käsittelyssä on noudatettava ympäristönsuojelulainsäädäntöä ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä. IX LUKU ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 33 Poikkeusten myöntäminen rakennusjärjestyksen määräyksistä sekä ilmoitusmenettely Rakennusvalvonta voi myöntää poikkeuksia rakennusjärjestyksen määräyksistä. Poikkeamisen edellytyksistä ja poikkeamismenettelystä on voimassa, mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa ja asetuksessa on asiasta säädetty. Ympäristö- ja rakennuslautakunta antaa tarkemmat ohjeet maankäyttöja rakennuslainsäädännön mukaisesta ilmoitusmenettelystä. 34 Rakennusvalvontaviranomainen Tässä rakennusjärjestyksessä tarkoitetaan rakennusvalvonnalla kaupungin rakennusvalvontaviranomaista, jonka toiminnasta määrätään kaupungin ao. johtosäännössä.
13(13) 35 Tontin ja rakennuspaikan rinnastaminen Asemakaava-alueen ulkopuolella sijaitsevan rakennuspaikan osalta noudatetaan soveltuvin osin, mitä rakennusjärjestyksessä on määrätty tontista. Tontin haltijan sekä rakennuspaikan omistajan ja haltijan osalta noudatetaan soveltuvin osin, mitä rakennusjärjestyksessä on määrätty tontin omistajasta. 36 Rakennusjärjestyksen liitteet Kaupunginvaltuusto voi täydentää rakennusjärjestystä hyväksymällä asia- tai aluekohtaisia liitteitä. 37 Rakennusjärjestyksen voimaantulo Tämä rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.3.2005 ja samalla sillä kumotaan Lappeenrannan kaupungin kaupunginvaltuuston toukokuun 4. päivänä 1992 hyväksymä rakennusjärjestys. Kv hyväksynyt 31.1.2005