HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

Transkriptio

1 N:o 1 HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN 2003 S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS N:o Kv Säännön nimi 1/ Rakennusjärjestys HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

2 2 I LUKU: YLEISTÄ TAVOITE TEHTÄVÄ RAKENTAMISTA KOSKEVAT OHJEET...4 II LUKU: RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA SUUNNITTELUTARVEALUE HÄMEENLINNAN KAUPUNGISSA RAKENNUSPAIKALLE ASETETTAVAT VAATIMUKSET RAKENNUSOIKEUS RAKENNUSPAIKKA RANTA-ALUEELLA RAKENNUKSEN SIJAINTI RANTA-ALUEELLA JA ETÄISYYS RANTAVIIVASTA RAKENNUKSEN ETÄISYYS NAAPURISTA SEKÄ YLEISESTÄ JA YKSITYISESTÄ TIESTÄ...6 III LUKU: RAKENNUKSEN RAKENTAMINEN SEKÄ OPASTUS JA MUUT LAITTEET RAKENNUKSEN SOPEUTUMINEN YMPÄRISTÖÖN RAKENNUKSEN KORKEUSASEMA TONTIN RAJAN YLITTÄMINEN ASEMAKAAVASSA MÄÄRÄTYN RAKENNUSALAN RAJAN YLITTÄMINEN MYYNTI-, TIEDOTUS- JA MAINOSLAITTEET SEKÄ MARKIISIT IKKUNAMAINOKSET TONTIN JA RAKENNUKSEN OSOITENUMEROINTI TONTIN JA RAKENNUKSEN VALAISTUS SEKÄ RAKENNUSTEN NIMEÄMINEN...9 IV LUKU: TYÖMAAT RAKENNUSHANKKEESTA TIEDOTTAMINEN RAKENNUSPAIKALLA RAKENNUSAIKAISET TOIMENPITEET RAKENNUSPAIKALLA KATU- TAI MUUN YLEISEN ALUEEN KÄYTTÄMINEN TYÖMAAN JÄTEHUOLTO SEKÄ TYÖMAAN PURKAMINEN JA SIISTIMINEN...10 V LUKU: RAKENNUKSEN YHDYSKUNTATEKNINEN HUOLTO LIITTYMINEN VESIHUOLTOVERKOSTOIHIN JÄTEVESIEN KÄSITTELY JA VEDEN HANKINTA JÄTEHUOLTO ENERGIAHUOLTO JA TALOTEKNIIKKA...11 VI LUKU: PIHAMAAN RAKENTAMINEN PIHAMAAN RAKENTAMINEN PIHAMAAN KORKEUSASEMA TONTIN LUISKAAMINEN KATU- TAI MUULLE YLEISELLE ALUEELLE TUKIMUURIT JA PENGERRYKSET SADE- JA PINTAVESIEN JOHTAMINEN LUMEN VARASTOINTI TONTIN LIIKENNEJÄRJESTELYT TONTIN AJONEUVOLIITTYMÄ AIDAT JA ISTUTUKSET SEKÄ PUUSTO PIHAMAAN VAJAT, RAKENNELMAT JA LAITTEET...14 VII LUKU: RAKENNUKSEN ELINKAARI RAKENNUKSEN SOPEUTUMINEN TONTILLE RAKENNUKSEN KÄYTTÖIKÄ JA MATERIAALIVALINNAT RAKENNUKSEN KUNNOSSAPITO JA KORJAAMINEN RAKENNUKSEN TAI SEN OSAN PURKAMINEN...16 VIII LUKU: JULKINEN KAUPUNKITILA JULKISEN KAUPUNKITILAN MÄÄRITELMÄ KADUT, TORIT JA MUUT VASTAAVAT LIIKENNEALUEET SEKÄ PUISTOT...18

3 42 RAKENNELMAT JA LAITTEET JOHTOJEN, LAITTEIDEN JA RAKENNELMIEN SIJOITTAMINEN KATUALUEEN JA MUUN YLEISEN ALUEEN KAIVAMINEN TAPAHTUMAN JÄRJESTÄMINEN...19 IX LUKU: RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO JA VALVONTA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO KONEIDEN JA LAITTEIDEN SÄILYTTÄMINEN JA VARASTOINTI JULKISEN KAUPUNKITILAN KUNNOSSAPITO JA HOITO RAKENNETUN YMPÄRISTÖN VALVONTA...20 X LUKU: RAKENTAMINEN ERITYIS- TAI ONGELMA-ALUEELLA RAKENTAMINEN JA PURKAMINEN KANSALLISEN KAUPUNKIPUISTON ALUEELLA MAANRAKENNUSTYÖT POHJAVESIALUEILLA RAKENTAMINEN POHJAVESIALUEILLA JA RAAKAVEDEN OTTOALUEELLA PILAANTUNEIDEN MAIDEN JA MAAPERÄN RADONPITOISUUDEN HUOMIOON OTTAMINEN RAKENTAMISESSA...22 XI LUKU: ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ KAUPUNGIN RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN TOIMENPITEIDEN LUVANVARAISUUS RAKENNUSJÄRJESTYKSEN VALVONTA JA KAUPUNGIN VIRANOMAISTEN YHTEISTYÖ POIKKEUKSEN MYÖNTÄMINEN MÄÄRÄYKSISTÄ TONTIN JA RAKENNUSPAIKAN RINNASTAMINEN RAKENNUSJÄRJESTYKSEN LIITTEET RAKENNUSJÄRJESTYKSEN VOIMAANTULO LIITEKARTAT

4 4 I LUKU: YLEISTÄ 1 Tavoite Rakennusjärjestyksellä annetaan paikallisista oloista johtuvia määräyksiä ja ohjeita, joilla ohjataan maankäyttöä ja rakentamista Hämeenlinnan kaupungissa suunnitelmallisen ja sopivan rakentamisen edistämiseksi ja kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioimiseksi sekä hyvän, terveellisen ja viihtyisän elinympäristön toteutumiseksi ja säilyttämiseksi. 2 Tehtävä Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) ja -asetuksen (MRA) sekä muiden maankäyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi Hämeenlinnan kaupungissa on noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, mikäli oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty (MRL 14 4 mom.). 3 Rakentamista koskevat ohjeet Rakentamisen ohjaamiseksi kaupunki voi antaa alueellisia tai koko kaupunkia koskevia rakentamistapaohjeita. Ohjeiden tulee edistää alueen ominaispiirteisiin ja paikallisiin erityisolosuhteisiin sopivaa ja kestävää rakentamista. Rakentamisen yksityiskohtaista ohjausta ja neuvontaa varten rakennustarkastaja voi antaa suunnittelua, rakennustyön toteuttamista ja rakentamistapaa koskevia velvoittavia ohjeita. Kaupungin antamat asemakaavamääräyksiä täydentävät kortteli- tai tonttikohtaiset suunnitteluohjeet ovat velvoittavia kaikilla kaavan vaikutuspiirissä olevilla tonteilla sekä kaavan välittömässä läheisyydessä olevilla muilla kiinteistöillä, ellei ohjeessa ole erikseen toisin mainittu.

5 5 II LUKU: RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA 4 Suunnittelutarvealue Hämeenlinnan kaupungissa Koko Hämeenlinnan kaupunki on maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentissa tarkoitettua suunnittelutarvealuetta. Suunnittelutarvealuemääräys on voimassa 10 vuotta tämän rakennusjärjestyksen voimaan tulosta. Rakennusluvan erityisten edellytysten olemassaolon suunnittelutarvealueella ratkaisee erillisessä menettelyssä kaupunginhallitus (MRL mom.). 5 Rakennuspaikalle asetettavat vaatimukset Rakennuspaikan on oltava sijainniltaan, muodoltaan, maastosuhteiltaan ja maaperältään tarkoitukseen sovelias sekä pinta-alaltaan rakentamiseen riittävä. Rakennuspaikan vesihuolto on voitava järjestää hyväksyttävällä tavalla. Asemakaava-alueen ulkopuolella asumiskäyttöön tarkoitetun rakennuspaikan on oltava pinta-alaltaan vähintään m2. Liitekartoilla numerot 1-3 merkityillä alueilla saa muutoin sovelias rakennuspaikka olla pinta-alaltaan pienempi, kuitenkin vähintään m2. Uudestaan rakentaminen, peruskorjaus ja vähäinen lisärakentaminen saadaan suorittaa sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä on määrätty, jos rakennuspaikka pysyy samana eikä toimenpiteellä lisätä asuntojen määrää ja kyse on lähinnä asumismukavuuden parantamisesta. Milloin oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena, rakentamisessa noudatetaan kaavan rakennuspaikkaa koskevia määräyksiä. Tieyhteyteen yleiseltä tieltä on saatava Hämeen tiepiirin lupa. 6 Rakennusoikeus Rakennuspaikan pinta-alasta saa rakentamiseen käyttää yhteensä enintään 10 prosenttia. Asumiskäyttöön tarkoitetulle rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen ja kaksikerroksisen asuinrakennuksen. Lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa asumiseen liittyviä, yksikerroksisia talousrakennuksia. Asumiskäyttöön tarkoitetun rakennuksen kerrosala saa olla enintään 300 m2. Talousrakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 150 m2. Rakennusoikeuden käyttöä tulkittaessa lasketaan kerrosalaan kuuluvaksi rakennukseen liittyvät katokset siltä osin kuin niiden määrä ylittää 50 % rakennuksen alasta Muualla kuin maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n 1 ja 2 momentin mukaisella ranta-alueella ei rakennusvalvontaviranomaisen lupa kokonaisalaltaan enintään 30 m2:n suuruisen kylmän talousrakennuksen rakentamiseen ole tarpeen, mikäli rakennus on sijoitettu rakennuspaikalle rakennusjärjestyksen 9 :n mukaisesti. Kokonaisalaltaan 10 m2:n tai suuremman talousrakennuksen rakentamisesta on kuitenkin rakennusvalvontaviranomaiselle tehtävä toimenpideilmoitus (MRA 61 ). Rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja voidaan sijoittaa maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle, mikäli se huomioon ottaen rakennus ja sen käyttötarkoitus sekä soveltuminen rakennettuun ympäristöön on mahdollista.

6 6 7 Rakennuspaikka ranta-alueella Maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitetulla ranta-alueella, saa rakennuspaikan pinta-alasta rakentamiseen käyttää yhteensä enintään viisi prosenttia. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen ja yksikerroksisen loma-asunnon, jonka kerrosala saa olla enintään 80 m2. Lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa enintään kaksi talousrakennusta, joiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 40 m2. Rakennuksiin voi rakentaa varsinaiseen kerrosalaan kuulumattomia terasseja ja katoksia suuruudeltaan enintään 40 % rakennuksen rakennetusta kerrosalasta. Rakennuspaikan vesistöön tai vesijättöön rajoittuvan rantaviivan pituuden on oltava vähintään 40 metriä. 8 Rakennuksen sijainti ranta-alueella ja etäisyys rantaviivasta Rakennuksen sijainnin rakennuspaikalla ja etäisyyden rantaviivasta tulee olla sellainen, että rantamaiseman luonnonmukaisuus säilyy. Rakennuspaikan puusto ja muu kasvillisuus on säilytettävä erityisesti rakennusten ja rantaviivan välisellä vyöhykkeellä. Rakennusta ei saa rakentaa tulvavesirajan alapuolelle. Rakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta on oltava vähintään 25 metriä ja alimman lattiatason vähintään yhden metrin ylävesirajaa korkeammalla. Ellei ylävesirajaa ole tiedossa on alimman lattiatason oltava vähintään puolitoista metriä keskivedenkorkeudesta. Milloin kyseessä on rakennusjärjestyksen 5 :ssä tarkoitettu uudestaan rakentaminen tai peruskorjaus rakennusta laajentamatta taikka sen ulkonäköä olennaisesti muuttamatta, saa lomarakennuksen sijainti poiketa edellä 2 momentissa määrätystä etäisyysvaatimuksesta, milloin se jätevesien käsittelyn osalta on ympäristöviranomaisen mukaan mahdollista. Kerrosalaltaan enintään 20 m2:n talousrakennuksen saa sijoittaa 15 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta, milloin se jätevesien asianmukaisen käsittelyn osalta on mahdollista ja rakennus liittyy yhtenäiseen rakennusryhmään tai muutoin sopeutuu ympäristökuvaan. 9 Rakennuksen etäisyys naapurista sekä yleisestä ja yksityisestä tiestä Rakennuksen etäisyys toisen omistamasta ja hallitsemasta maasta on oltava yhtä suuri kuin rakennuksen suurin korkeus, kuitenkin vähintään 5 metriä. Rakennusta ei saa ilman naapurin suostumusta tai erityistä syytä rakentaa kymmentä metriä lähemmäs naapurin rakennusta. Epätasaisessa maastossa, mikäli rakennus sijoittuu rajaa korkeammalle, lisätään etäisyyteen rajan ja rakennuksen sijaintipaikan välinen korkeusero siltä osin kuin se on enemmän kuin 1,5 metriä. Rakennuksen etäisyydestä toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla olevasta rakennuksesta sekä palovaarallisen rakennuksen sijoittamisesta on säädetty erikseen (MRA 57 2 ja 3 mom.). Rakennuksen etäisyyden yleisessä käytössä olevan maantien ajoradan keskiviivasta on oltava vähintään 20 metriä sekä paikallistien ja yksityistien keskilinjasta vähintään 12 metriä.

7 7 III LUKU: RAKENNUKSEN RAKENTAMINEN SEKÄ OPASTUS JA MUUT LAITTEET 10 Rakennuksen sopeutuminen ympäristöön Rakentamisessa on vältettävä tärvelemästä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, erityisiä maastomuotoja, siirtolohkareita ja kauniita yksittäispuita tai puuryhmiä. Uudisrakennuksen, lisärakennuksen ja uudestaan rakentamisen tulee sopeutua ympäröivän alueen yleisesti noudatettuun rakennustapaan rakennuksen sijoituksen, koon, muodon, ulkomateriaalien, värityksen sekä julkisivun jäsentelyn osalta. Rakennuspaikalla tai tontilla rakennusten tulee muodostaa ympäristö- ja kaupunkikuvaltaan sopusuhtainen kokonaisuus. 11 Rakennuksen korkeusasema Rakennuksen korkeusasema on sopeutettava olemassa olevan ja suunnitellun ympäristön korkeusasemiin sekä katukorkeuteen ja muuhun kuntatekniikkaan. Rakennuksen perustamissyvyyttä ja alinta lattiakorkeutta määriteltäessä on otettava huomioon viemäriverkoston padotuskorkeus, pohja- ja tulvaveden korkeus sekä perustusten kuivatusmahdollisuus. Rakennuslupahakemukseen on liitettävä kartta tai piirros, joka osoittaa rakennuspaikan tai tontin ympäröivän alueen rakennusten ja katujen olemassa olevat ja suunnitellut korkeussuhteet sekä kuntatekniikan sijainnin. Rakennuslupahakemuksen julkisivupiirroksissa on esitettävä oleva maanpinta katkoviivoin rakennuspaikan rajalle saakka. Liitettävyys vesihuoltoverkostoihin on esitettävä vesihuoltolaitoksen liitoslausunnolla. Rakennusvalvontaviranomainen voi rakennuslupahakemuksen arvioimiseksi edellyttää luvanhakijalta, että rakennuspaikan tai tontin kulmapisteiden sekä suunnitellun rakennuksen nurkkapisteiden sijainti ja korkeusasema merkitään lupahakemuksen käsittelyä varten rakennuspaikalle tai tontille. 12 Tontin rajan ylittäminen Mikäli rakennuksen saa rakentaa tontin kadun vastaiselle rajalle, se saa ulottua tontin rajan yli katualueelle tai erityisestä syystä muulle yleiselle alueelle seuraavasti: 1) erkkerit, katokset, räystäät, parvekkeet ja muut vastaavat ilmassa olevat rakennuksen osat 1 metriä ja 2) sisäänkäyntikatokset, porrasaskel tai liikuntaesteisten luiska, tekniset laitteet ja muut vastaavat rakennusosat rakennusvalvontaviranomaisen harkinnan mukaan. Kiinteistön vesihuoltolaitteet on kuitenkin sijoitettava tontille. Ylityksestä ei saa aiheutua kadun käytölle, kunnossa- tai puhtaanapidolle eikä johtoverkostolle haittaa. Kadun pinnan ja rakennusosan alapinnan välillä on oltava vähintään 3,2 metriä vapaata tilaa jalkakäytävän osalla ja vähintään 4,5 metriä ajoradan yläpuolella. 13 Asemakaavassa määrätyn rakennusalan rajan ylittäminen Rakennus saa erityisestä syystä ulottua asemakaavassa määrätyn rakennusalan rajan yli tontilla seuraavasti: 1) rakennuksen perustusrakenteet ja kellarin rakenteet maanpinnan alapuolella rakennusvalvontaviranomaisen harkinnan mukaan,

8 2) erkkerit, katokset, räystäät, parvekkeet, kuistit, portaat ja muut vastaavat rakennusosat 1,2 metriä ja 3) ulkoseinän lisäeristys, porrasaskelmat, ovipielet, syöksytorvet, tekniset laitteet, liikuntaesteisten luiska ja muut vastaavat rakennusosat rakennusvalvontaviranomaisen harkinnan mukaan. Ylityksestä ei saa aiheutua haittaa ympäristölle tai tontin naapureille. 14 Myynti-, tiedotus- ja mainoslaitteet sekä markiisit Myynti-, tiedotus-, mainos- ja muuta sellaista laitetta sekä ikkuna- tai ovimarkiisia, terassin aurinko- ja sadesuojaa tai muuta vastaavaa laitetta sijoitettaessa on asemakaava-alueella noudatettava seuraavaa: 1) rakennukseen kiinnitettävä laite saa ulottua 1 metrin tontin rajan yli katualueelle tai muulle yleiselle alueelle siten, että maanpinnan ja laitteen alapinnan välillä on oltava vähintään 3,2 metriä vapaata tilaa jalkakäytävän osalla ja 4,5 metriä ajoradan osalla, 2) laite on kiinnitettävä tukevasti eikä se saa haitata kadun tai yleisen alueen käyttöä eikä olla häiritsevä, 3) laite ei saa estää liikenteenohjauslaitteiden havaitsemista, 4) laitteen muodon, värityksen ja rakenteen on sopeuduttava rakennukseen ja ympäristöön ja 5) laite on pidettävä kunnossa ja rikkoutunut laite on korjattava tai poistettava välittömästi. Milloin ikkuna- tai ovimarkiisi taikka terassin aurinko- tai sadesuoja on helposti nostettava, markiisi saa ulottua tontin rajan yli katualueelle tai yleiselle alueelle enintään 2 metriä. Markiisin alimman kohdan ja maanpinnan välillä on oltava vähintään 2,4 metriä vapaata tilaa jalkakäytävän osalla ja 4,5 metriä ajoradan yläpuolella. Irralliset mainoslaitteet on asetettava katu- tai muulle yleiselle alueelle niin, etteivät ne haittaa liikuntaesteisiä, kadun tai yleisen alueen muuta käyttöä tai ole pysäköinnin esteenä. Mainostelineet on poistettava liikkeen aukioloajan päättyessä. Mainoslaitteita saa sijoittaa vain liikkeen tai toimipaikan välittömään läheisyyteen. Laitteen asettaja on aina vastuussa kaikesta sen aiheuttamasta haitasta ja vahingosta. Kaupungilla on oikeus poistaa tämän asiakohdan vastaisesti sijoitetut laitteet sen asettajan tai kiinteistön omistajan taikka haltijan kustannuksella. 15 Ikkunamainokset Liikehuoneiston kunkin ikkunan pinta-alasta saa peittää mainos- tai muussa vastaavassa tarkoituksessa enintään puolet, ellei ikkunan peittämiselle ole saatu rakennusvalvontaviranomaisen toimenpidelupaa. Mainoksia ei saa sijoittaa ikkunalasin ulkopintaan eivätkä ne saa estää luonnonvalon pääsyä huoneeseen eikä rumentaa rakennusta tai kaupunkikuvaa. 16 Tontin ja rakennuksen osoitenumerointi Rakennukseen on asetettava kadulta tai muulta liikenneväylältä näkyvään paikkaan rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymän mallin mukainen valaistava osoitenumero. 8

9 Kulmataloon on asemakaava-alueella kiinnitettävä oma osoitenumeronsa kummankin kadun puolelle. Milloin tontilla on useita asuinrakennuksia, osoitenumero on kiinnitettävä jokaiseen taloon tai tarvittaessa tontin ajoväylälle on sijoitettava osoiteviitta. Jos rakennuksessa on useampia porrashuoneita, on ne merkittävä valaistavin kirjaimin. Huoneistot on jatkuvaa numerosarjaa käyttäen kautta talon merkittävä numeroilla A-portaan alimmasta kerroksesta lähtien. Osoitenumerointi ja muut tarpeelliset osoitemerkinnät on oltava toteutettuna rakennuksen käyttöönottokatselmukseen mennessä. Puutteellinen osoitenumerointi on muulloin kaupungin vaatimuksesta viipymättä korjattava. Vesihuoltolaitoksella on oikeus kiinnittää venttiilien, palovedenottolaitteiden ja muiden maanalaisten laitteiden sijaintikilpiä rakennusten seiniin. 17 Tontin ja rakennuksen valaistus sekä rakennusten nimeäminen Tontin ja rakennuksen valaistus on järjestettävä siten, että valaistus sopeutuu kaupunkikuvaan eikä haitallisesti häikäise alueella liikkuvia tai naapureita. Rakennuksen omistajalle on oikeus ilman rakennusvalvontaviranomaisen toimenpidelupaa kiinnittää rakennuksen seinään nimikyltti, jonka koko saa olla leveydeltään enintään 100 cm ja korkeudeltaan enintään 50 cm. 9

10 10 IV LUKU: TYÖMAAT 18 Rakennushankkeesta tiedottaminen rakennuspaikalla Rakennushankkeeseen ryhtyvän on tiedotettava tulevasta rakentamisesta pystyttämällä rakennustyömaalle työmaataulu tai -kyltti, jos rakentaminen tai muu toimenpide kestää vähintään kuukauden ja aiheuttaa olennaisen muutoksen ympäristössä. Työmaataulusta tai -kyltistä tulee ilmetä rakennustyön kohde, työstä vastaavat tahot ja yhteystiedot sekä kohteen valmistumisajankohta. 19 Rakennusaikaiset toimenpiteet rakennuspaikalla Rakennustyön aikaiset laitteet ja varusteet sekä varastot on sijoitettava rakennuspaikalle siten, että ne eivät kohtuuttomasti aiheuta haittaa naapurikiinteistön käytölle. Rakennustyömaan varastointi ei saa myöskään rumentaa ympäristöä tai kaupunkikuvaa. Rakennustyömaa on tarvittaessa aidattava ja muutoinkin suojattava siten, ettei siitä aiheudu henkilö- tai omaisuusvahinkoja, vahinkoa kasvullisuudelle, liikenne- tai muuta häiriötä tai kohtuutonta melu-, pöly- tai muuta haittaa ympäristölle. Lisäksi on noudatettava kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä. Maarakennustöiden yhteydessä ajoneuvojen pyörät on tarvittaessa puhdistettava ennen yleiselle liikenneväylälle ajoa. 20 Katu- tai muun yleisen alueen käyttäminen Rakentajalle voidaan hakemuksesta myöntää määräajaksi oikeus käyttää kaupungin katutai muuta yleistä aluetta työmaata tai sen huoltotiloja varten. Hakemukseen on sisällytettävä tarpeelliset suunnitelmat työmaan aitaamisesta, kasvillisuuden suojaamisesta, jätehuollon sekä ajoneuvo- ja jalankulkuliikenteen järjestämisestä ja melu- ja pölyhaittojen rajoittamisesta. Käyttöoikeudelle voidaan luvassa asettaa ehtoja ja hakijan on suoritettava käyttöoikeudesta kaupungin hyväksymä maksu. 21 Työmaan jätehuolto sekä työmaan purkaminen ja siistiminen Työmaalla on oltava sen kokoon suhteutetut, riittävät tilat jätehuollon asianmukaiseen järjestämiseen ja jätehuollon tulee olla suunnitelmallista huomioiden jätemäärän vähentäminen ja jätteen hyötykäyttö. Rakennustyön jälkeen työmaan huoltoparakit ja työmaa-aidat sekä vastaavat työmaarakenteet on poistettava viipymättä ja työmaa-alue siistittävä. Vahingoittunut tai likaantunut katu- tai muu alue on kunnostettava ja siistittävä välittömästi.

11 11 V LUKU: RAKENNUKSEN YHDYSKUNTATEKNINEN HUOLTO 22 Liittyminen vesihuoltoverkostoihin Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella sijaitseva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesihuoltoverkostoihin kaupungin ympäristösuojelumääräysten, vesihuoltolain, vesihuoltolaitoksen ja viranomaisten määräysten mukaisesti. 23 Jätevesien käsittely ja veden hankinta Vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston toiminta-alueen ulkopuolella kiinteistön jätevedet tulee käsitellä kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. Yksityistä viemäriä ja sen laitteita koskevalle suunnitelmalle on haettava rakennusvalvontaviranomaisen hyväksyminen. Muutoin jätevesien johtamista ja käsittelyä koskevat määräykset ovat kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä. Vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkoston toiminta-alueen ulkopuolella on rakentajan ennen rakennustöihin ryhtymistä varmistuttava siitä, että talousvesi täyttää sille lainsäädännössä asetetut vaatimukset. Liitekarttaan numero 4 merkityillä arseeni- ja radonhaitta-alueilla on rakennuspaikan vesihuolto järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle. 24 Jätehuolto Rakennuslupahakemuksessa tulee osoittaa rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten kokoon ja käyttötarkoitukseen suhteutetut, riittävät tilat jätehuollonjärjestämiseen. Tilojen varauksessa on huomioitava jätteiden lajittelun ja kuljetuksen edellyttämät vaatimukset. Jätteiden keräysvälineet ja kompostit on sijoitettava siten, etteivät ne aiheuta haittaa kiinteistön asukkaille tai naapureille. Keräysvälineet ja kompostit on tarvittaessa aidattava tai muutoin suojattava palovaaran ja ympäristöhaittojen välttämiseksi. Jätteiden käsittelyssä on noudatettava kaupungin jätehuoltomääräyksiä. Tontin jätehuollon sijoituksessa on lisäksi otettava huomioon rakennusjärjestyksen jäljempänä VI luvusta ilmenevät määräykset. Jätteiden aluekeräyspisteen sijoittaminen katu- tai muulle yleiselle alueelle vaatii rakennusvalvontaviranomaisen luvan. 25 Energiahuolto ja talotekniikka Pienkiinteistöjen lämmityskattilassa tai muussa tulipesässä ei saa polttaa sellaista polttoainetta tai muuta ainetta, josta aiheutuu haittaa naapureille tai ympäristölle. Rakennuksen savupiipun korkeus sekä rakennusten ilmanvaihtolaitteet on suunniteltava siten, että savu- ja poistokaasujen sekä melun leviäminen ympäristöön ei aiheuta haittaa tai vahinkoa naapurikiinteistöille tai sen asukkaille. Tarkemmin ilmansuojelua ja meluntorjuntaa koskevat määräykset ovat kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä. Maalämmön ja vesistöstä otettavan lämmön käyttöön otossa on putkistoissa johdettavan aineen oltava sellaista, ettei vaaraa pohjavesille ja vesistöille ole. Lupakäsittelyn yhteydessä on erikseen selvitettävä käytetyn nesteen laatu.

12 12 VI LUKU: PIHAMAAN RAKENTAMINEN 26 Pihamaan rakentaminen Pihamaata rakennettaessa on huolehdittava, että siitä tulee tontin tai rakennuspaikan käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla käyttökelpoinen, terveellinen, turvallinen ja viihtyisä eikä se tuota haittaa naapureille. 27 Pihamaan korkeusasema Pihamaan korkeusasema on sopeutettava olemassa olevan ja suunnitellun ympäristön korkeusasemiin. Pihamaan korkeussuhteita ei saa ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa olennaisesti muuttaa siitä, mitä rakennusluvassa vahvistetut piirustukset osoittavat. Rakentamisen yhteydessä pihamaa on suunniteltava ja toteutettava siten, että rakentamisella ei lisätä pinta- ja sadevesien valumista tontin rajan yli naapurin puolelle. 28 Tontin luiskaaminen katu- tai muulle yleiselle alueelle Tontin luiskaaminen katu- tai muulle yleiselle alueelle on kielletty, mikäli siihen ei saada kaupungin suostumusta. Mikäli tontin luiskaamiseen on saatu kaupungin suostumus, tontin tasaus ja luiskaus on suoritettava siten, että luiska sopeutuu luontevasti katuun tai olevaan maastoon. Luiskan tulee olla kaltevuudeltaan 1:2 tai sitä loivempi. Tontin tasaus ja luiskaus on esitettävä asemapiirroksessa. 29 Tukimuurit ja pengerrykset Pihamaan tasaaminen on ensisijaisesti toteutettava luiskaamalla ja toissijaisesti pengertämällä tai tukimuureilla. Luiskaaminen ja pengertäminen on toteutettava kokonaan omalla tontilla siten, etteivät maa-ainekset ja sade- ja pintavedet valu naapuritontin puolelle tai katu taikka muulle yleiselle alueelle. Tukimuurin sijoittaminen naapuritontin rajalle edellyttää naapuritontin omistajan tai haltijan suostumusta. Erityisestä syystä rakennusvalvontaviranomainen voi antaa luvan rakentaa tukimuuri naapurin rajaan kiinni, vaikka tämä ei ole antanut suostumustaan. Pengertämistä tontin rajalla ei saa ilman rakennusvalvontaviranomaisen suostumusta tehdä jyrkemmäksi kuin 1:3. 30 Sade- ja pintavesien johtaminen Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella (sadevesiverkosto) sijaitseva kiinteistö on liitettävä laitoksen sadevesiverkostoon vesihuoltolain, vesihuoltolaitoksen ja viranomaisten määräysten mukaisesti, mikäli sade- ja pintavesille on oma verkostonsa. Mikäli kiinteistö ei ole vesihuoltolaitoksen sadevesiverkoston toiminta-alueella on sade- ja pintavedet sekä salaojiin kertyvä vesi imeytettävä omalla kiinteistöllä tai mahdollisuuksien mukaan johdettava ne avo-ojajärjestelmään. Mikäli sade- ja pintavedet johdetaan tien kuivatusjärjestelmään, on rakennuslupahakemukseen liitettävä järjestelmän haltijan suostumus. Sade- ja pintavesien poisjohtaminen on suoritettava siten, ettei siitä aiheudu huomattavaa haittaa naapureille tai kadun käyttäjille.

13 13 Sade- ja pintavesiä ei saa johtaa vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriverkostoon. Rakennuslautakunta voi määrätä useampia kiinteistöjä suunnittelemaan ja toteuttamaan yhteisen sade- ja pintavesijärjestelyn, mikäli se alueen vesiolosuhteiden johdosta on välttämätöntä. 31 Lumen varastointi Lumi on varastoitava tontille. Lumen varastointi on suoritettava siten, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa naapureille tai kadun käyttäjille. Lumen sulamisvesien osalta on voimassa mitä edellä 30 :ssä on määrätty. Tontille tai jalkakäytävälle taikka sen vierelle kertyneet lumivallit on tarvittaessa poistettava. Lumenkaato on sallittu vain kaupungin osoittamille paikoille. 32 Tontin liikennejärjestelyt Tontin tai rakennuspaikan ajoneuvoliikenne on suunniteltava ja toteutettava siten, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa asukkaille tai ympäristölle. Pelastuslaitoksen nostokalustolla tulee olla vapaa pääsy 3-kerroksisen tai sitä korkeamman rakennuksen viereen siten, että pelastustoimenpiteet ovat mahdollisia. Tontille tai rakennukseen on sijoitettava opasteita, joista ilmenee pelastustien sijainti. Tämän lisäksi rakennuksen porrashuoneeseen on kiinnitettävä pelastustietä osoittava piirros. Tontin pelastustie sekä hälytysajoneuvoja ja huoltoajoa varten tarkoitetut kulkuyhteydet on säilytettävä ajokelpoisina. 33 Tontin ajoneuvoliittymä Tontille tai rakennuspaikalle saa rakentaa yhden kadulle tai yleiselle tielle johtavan ajoneuvoliittymän. Rakennusvalvontaviranomainen voi erityisestä syystä sallia rakennettavaksi useamman ajoneuvoliittymän, mikäli se tontin tai rakennuspaikan käytön kannalta on perusteltua ja kaupungin tekninen virasto puoltaa hakemusta. Yleiselle tielle rakennettavista liittymistä päättää tiehallinto. Ajoneuvoliittymän rakentaminen sekä kunnossa- ja puhtaanapito kuuluu tontin tai rakennuspaikan omistajalle tai haltijalle. Rakentamisesta katualueella määrää kaupungin tekninen lautakunta. Tontin tai rakennuspaikan omistajalle tai haltijalle kuuluu kadun peruskorjauksen yhteydessä myös liittymän rummun uusiminen, mikäli vanha rumpu ei ole tarkoitustaan vastaavassa kunnossa. Rummun täytyy olla halkaisijaltaan vähintään 300 mm tai muovisena vähintään 250 mm. Ajoneuvoliittymässä on oltava riittävä, esteetön näkemäalue liittymästä 5 metrin etäisyydelle Ajoneuvoliittymän leveys asuntoalueilla saa olla enintään 5 metriä ja muilla alueilla enintään 8 metriä. Mikäli tontille tai rakennuspaikalle ei ole järjestettävissä edellä mainitun mukaista liittymää, rakennukseen on jätettävä kulkuaukko, joka on vähintään 4 metriä leveä ja vapaa korkeus vähintään 4,5 metriä ja jonka pituuskaltevuus ei saa olla jyrkempi kuin 1:8 kumpaankin suuntaan. 34 Aidat ja istutukset sekä puusto Kiinteistön omistajalla tai haltijalla on oikeus rakentaa tai istuttaa katua vastaan tai tonttien väliselle rajalle aita, ellei asemakaava toisin määrää taikka rakennuslautakunta erityisestä syystä toisin päätä. Raja-aidaksi katsotaan korkeuttaan lähempänä rajaa oleva aita.

14 14 Katua tai muuta yleistä aluetta vastaan rakennettava aita edellyttää rakennusvalvontaviranomaisen lupaa ja aita on rakennettava kokonaan tontin puolelle. Istutettava aita on sijoitettava kokonaan tontille ja aidan oksiston ja juuriston on täysikasvuisenakin pysyttävä omalla tontilla. Tonttien väliselle rajalle rakentamistapaohjeiden mukaan rakennettava enintään 1,2 metriä korkea kiinteä aita ja istutettava aita eivät edellytä rakennusvalvontaviranomaisen lupaa, mikäli tonttien omistajat tai haltijat asiasta sopivat. Rakennusvalvontaviranomainen voi naapuria kuultuaan antaa luvan aidan rakentamiseen rajalle vastoin naapurin suostumustakin, mikäli luvan myöntämistä on pidettävä hakijalle erityisestä syystä tarpeellisena eikä aidasta ole naapurille kohtuutonta haittaa. Aidan on materiaaliltaan, korkeudeltaan, muodoltaan ja väriltään sopeuduttava ympäristöön. Aidasta ei saa aiheutua kohtuutonta haittaa naapurille, haittaa liikenteelle eikä kadun kunnossa- ja puhtaanapidolle. Liikenteellisen näkemäesteen aiheuttava aita on rakennusvalvontaviranomaisen vaatimuksesta poistettava tai muutettava liikenneturvalliseksi. Rakennetun aidan tukirakenteet sijoitettava oman tontin puolelle. Istutettava aita on sijoitettava tontille siten, että sen oksisto ja juuristo täysikasvuisenakin pysyvät omalla tontilla, ellei asiasta ole naapurin kanssa sovittu. Tontin rajan ylittävän kasvuston poistamisesta säännellään Naapurussuhdelain 8 :ssä. Tonttien välisellä rajalla olevan aidan rakentamisesta ja kunnossapidosta vastaavat tontin omistajat tai haltijat yhdessä puoliksi, kumpikin tonttinsa puolelta, ellei muuta ole sovittu. Rakennusvalvontaviranomaisen luvalla rakennettavan aidan rakentamisesta ja kunnossapidosta vastaa hakija, ellei velvollisuuden muunlaisesta jakamisesta ole sovittu tai jakamiseen toisin ole erityistä syytä. Mikäli jakoperusteesta ei sovita, siitä päättää rakennuslautakunta. Maisemaa muuttavaa puiden kaatamista ei asemakaava-alueella saa suorittaa ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa (maisematyölupa). Vaikutuksiltaan vähäisiin toimenpiteisiin ei lupa ole tarpeen. Kaupungin luonnonhoitotoimiston tehtäviin kuuluu arvioida pyynnöstä kaatohankkeen laajuus. 35 Pihamaan vajat, rakennelmat ja laitteet Vajat, rakennelmat ja laitteet kuten autosuojat, varastot, puutarhamajat, kasvihuoneet, grillikatokset, maakellarit, jätekatokset ja -aitaukset ja muut vastaavat on sijoitettava kiinteistölle siten, etteivät ne aiheuta haittaa naapurille eivätkä rumenna ympäristöä. Kiinteät rakennelmat ja laitteet on sijoitettava vähintään rakennelman tai laitteen suurimman korkeuden osoittaman mitan etäisyydelle naapuritontin rajasta, kuitenkin vähintään neljän metrin etäisyydelle rajasta ja kahdeksan metrin etäisyydelle naapurin rakennuksesta. Pistemäisen rakennelman etäisyys rajasta voi rakennusvalvontaviranomaisen harkinnan mukaan poiketa edellä lausutusta. Asemakaava-alueen ulkopuolella sijoituksesta on voimassa kuten tämän rakennusjärjestyksen 9 :ssä rakennuksen osalta määrätään. Rakennelman sijoittaminen edellä mainittua lähemmäksi edellyttää naapuritontin omistajan tai haltijan suostumusta. Erityisestä syystä rakennusvalvontaviranomainen voi antaa luvan sijoittaa rakennelman tai laitteen edellistä lähemmäksi rajaa taikka rajaan kiinni, vaikka naapuri ei ole antanut suostumustaan. Jätehuollon rakennelmien turvaetäisyys rakennukseen on lisäksi yksittäisten roskaastioiden osalta neljä metriä rakennuksen räystäslinjasta, useamman roska-astian rivistö on sijoitettava kuuden metrin etäisyydelle rakennuksen räystäslinjasta ja jätekatokset kahdeksan metrin etäisyydelle rakennuksen räystäslinjasta. Palo-osastoinnilla voidaan turvaetäisyys sallia edellä mainittua pienemmäksi. Turvaetäisyydestä on soveltuvin osin

15 muutoin voimassa mitä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön julkaisussa Pihan jäteastiat ja tuhopolttojen torjunta (Tammer-Paino 2002) mainitaan. Tontille saa rakentaa kerrosalaan laskematta kokonaisalaltaan enintään 30 m2:n talousrakennuksen. Yhteensä talousrakennuksia saa tontilla olla enintään kolme kokonaisalaltaan yhteensä enintään 40 m2, mikäli asemakaavassa ei erikseen ole talousrakennusten rakennusoikeudesta määrätty. Näiden rakennelmien kokonaisalaan luetaan rakennusten ala katoksineen. Mikäli kokonaisalaltaan enintään 10 m2 kylmä vaja rakennetaan rakentamistapaohjeiden mukaisesti ja sen sijoitus tontilla on tämän asiakohdan mukainen, rakennusvalvontaviranomaisen lupa toimenpiteeseen ei ole tarpeen. Kuitenkaan tontin talousrakennusten edellä mainittua enimmäiskokonaisalaa tai -lukumäärää ei saa tällöin ylittää. Muutoin on luvanvaraisuudesta toimenpiteisiin säädetty maankäyttö- ja rakennusasetuksen 62 :ssä. Kiinteän tulisijan sisältävän rakennelman rakentaminen on kuitenkin aina luvanvaraista. 15

16 16 VII LUKU: RAKENNUKSEN ELINKAARI 36 Rakennuksen sopeutuminen tontille Rakennukset ja tontin käyttö on suunniteltava ja toteutettava siten, että tontin pinnanmuodot sekä erityiset luonnon- ja kulttuuriarvot mahdollisuuksien mukaan säilyvät. Rakennustyön yhteydessä vaurioitunut tai muuten ympäristöä rumentava osa pihamaasta on istutuksin ja alueen käyttöön liittyvin järjestelyin saatettava kokonaisuuteen sopivaan asuun. Maisemallisesti arvokkaat puut ja merkittävät luonnontilaiset tontin tai rakennuspaikan osat tulee suojata työmaa-aikana huolellisesti. Rakennusvalvontaviranomainen voi vaatia lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä tai rakennustyötä valvottaessa rakentajalta suojaussuunnitelman. 37 Rakennuksen käyttöikä ja materiaalivalinnat Rakennuksen käyttöiän on oltava rakennuksen käyttötarkoitus huomioon ottaen riittävän pitkä. Määritellyn käyttöiän varmistamiseksi rakennusvalvontaviranomainen voi vaatia luvan hakijalta asiantuntijan laatiman arvion rakennuksen käyttöiästä ja aikataulutetun suunnitelman rakennuksen käyttöiän aikaisista kunnossapito- ja korjaustoimista. Rakentamisessa on käytettävä materiaaleja, joiden kestävyydestä, keskinäisestä yhteensopivuudesta, huollettavuudesta, korjattavuudesta ja käytöstä poistamisesta on kokemusta ja luotettavaa tietoa. 38 Rakennuksen kunnossapito ja korjaaminen Rakennusta tulee hoitaa ja pitää kunnossa eikä sitä saa päästää rapistumaan korjauskelvottomaksi. Rakennuksen julkisivut on pidettävä asianmukaisessa, siistissä kunnossa. Ilkivallan aiheuttamat vahingot kuten töherrykset on poistettava julkisivuista välittömästi. Rakennuksen vesi- ja viemärijohdot on pidettävä kunnossa niin, ettei niistä aiheudu vesivahinkoja eivätkä ne vaaranna vesihuoltolaitoksen toimintaa. Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon rakennuksen ominaispiirteet, eikä korjaaminen saa perusteetta johtaa tyylillisesti alkuperäisestä rakennuksesta poikkeavaan lopputulokseen. Suojeltua tai suojelun arvoista rakennusta ei saa muuttaa tai käyttää niin, että rakennuksen suojeluarvo vähenee. Milloin toimenpide laatunsa tai laajuutensa vuoksi ei tavanomaisesti edellytä lupaa, on suojellussa tai suojelun arvoisessa rakennuksessa tehtävistä toimenpiteistä kuitenkin rakennusvalvontaviranomaiselle ennen toimenpiteeseen ryhtymistä ilmoitettava. 39 Rakennuksen tai sen osan purkaminen Rakennusvalvontaviranomainen voi rakennuksen tai sen osan purkamislupahakemusta tai purkamista edellyttävää rakennuslupaa käsitellessään vaatia hakijaa toimittamaan asiantuntijan tekemän selvityksen rakennuksen historiallisesta tai rakennustaiteellisesta arvosta. Rakennusvalvontaviranomainen voi myös edellyttää, että ennen purkamistyön aloittamista purkamisesta laaditaan tarvittaessa purkamissuunnitelma. Siinä on selvitettävä työn turvallinen järjestäminen sekä materiaalien ja rakennusosien lajittelu ja hyötykäyttö jätelain ja Hämeenlinnan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jos maaperään on saattanut

17 17 joutua ongelmajätteitä, suunnitelmassa on selvitettävä myös maaperän pilaantuneisuus. Purkamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota purkamistyöstä aiheutuvien melu- ja pölyhaittojen rajoittamiseen ja otettava huomioon kaupungin ympäristönsuojelumääräykset. Käytöstä poistettavat tontin vesihuoltolinjat on tulpattava tai suljettava katujohdoista. Tulppaamis- tai sulkemistyö on tilattava vesihuoltolaitokselta.

18 18 VIII LUKU: JULKINEN KAUPUNKITILA 40 Julkisen kaupunkitilan määritelmä Julkisella kaupunkitilalla tarkoitetaan tilaa, joka asemakaavassa on määritelty liikenne-, katu-, tori-, puisto- tai virkistysalueeksi tai joka on asemakaava-alueen ulkopuolella edellä mainitussa käytössä. 41 Kadut, torit ja muut vastaavat liikennealueet sekä puistot Katu-, tori- ja muulle alueelle ei saa sijoittaa siirrettäviä myynti-, tiedotus- ja mainoslaitteita siten, että ne vaarantavat turvallisuutta tai haittaavat kadun käyttämistä taikka alueen kunnossa- ja puhtaanapitoa. Puistoihin tai muille yleisille alueille rakennettavien rakennusten, rakennelmien ja muiden rakenteiden ja laitteiden tulee olla kaupunkikuvaan sopivia. Puistoihin ei saa sijoittaa myyntija mainoslaitteita, elleivät ne liity puistossa harjoitettavaan toimintaan. Oikeudesta rakentaa puistoalueelle tai muulle virkistysalueelle on määrätty maankäyttö- ja rakennusasetuksen 47 :ssä. Tiehallinnon hallitsemilla alueilla on sijoittamiseen saatava Hämeen tiepiirin lupa. 42 Rakennelmat ja laitteet Julkiseen kaupunkitilaan sijoitettavien rakennelmien koko, rakenne ja ulkoasu on suunniteltava ja rakennettava kunkin alueen kaupunkikuvaan sopivaksi. Jakokaapit ja vastaavat tekniset laitteet on sijoitettava rakennuksiin tai siten, etteivät ne haittaa kadun käyttöä ja kunnossa- ja puhtaanapitoa eivätkä häiritse kaupunkikuvaa. Siltojen ja meluesteiden rakentamissuunnitelmista on pyydettävä rakennusvalvontaviranomaisen lausunto. Ravitsemusliikkeen ulkotarjoilualueen sijoittaminen katualueelle on kiellettyä ilman kaupungin teknisen viraston suostumusta. Mikäli ulkotarjoilualueen kuuluvilla rakennelmilla on tilapäisestikin merkittävää vaikutusta ympäristökuvaan tai sillä on vastaavaa merkittävää vaikutusta ympäröivän alueen maankäyttöön taikka kyse on yli 10 anniskelupaikan ulkotarjoilualueen sijoittamisesta katualueelle, edellyttää toimenpide lisäksi rakennusvalvontaviranomaisen lupaa. 43 Johtojen, laitteiden ja rakennelmien sijoittaminen Kaupungin hallitsemalla katualueella ja tai muulla yleisellä alueella suoritettavaan johtojen, laitteiden ja rakennelmien sijoittamiseen on saatava kaupungin teknisen viraston hyväksyminen. Tiehallinnon hallitsemilla alueilla on lupaviranomainen Hämeen tiepiiri. Kadunpidon järjestämiseksi asianomaisen johtojen, laitteiden ja rakennelmien omistajan tai haltijan tulee toimittaa kadunpitäjälle tai antaa kadunpitäjän käyttöön tarpeelliset sijaintitiedot katualueelle tai muulle yleiselle alueelle sijoitetuista tai sijoitettavista johdoista, laitteista tai rakennelmista. 44 Katualueen ja muun yleisen alueen kaivaminen Kaupungin hallitsemalla katualueella ja tai muulla yleisellä alueella suoritettavaan kaivamiseen tai louhimiseen on haettava kaupungin teknisen viraston lupa. Tiehallinnon hallitsemilla alueilla on lupaviranomainen Hämeen tiepiiri.

19 19 Lupaan on liitettävä ehdot kaivamistyön suorittamisesta kuten työmaa-alueen merkitsemisestä ja mahdollisesta aitaamisesta, ajoneuvo- ja jalankulkuliikenteen järjestämisestä, melu- ja pölyhaittojen rajoittamisesta sekä mahdollisesti pilaantuneiden maiden käsittelystä ja alueen pikaisesta kuntoon saattamisesta. Pilaantuneiden maiden käsittelystä antaa ohjeet Hämeen ympäristökeskus. Kaivamisluvasta sekä siitä aiheutuvista valvonta- ja muista kustannuksista hakijan on suoritettava kaupungin hyväksymät maksut. 45 Tapahtuman järjestäminen Tapahtuman järjestäminen julkisessa kaupunkitilassa edellyttää kaupungin teknisen viraston luvan. Mikäli tapahtuman johdosta on muutettava liikennejärjestelyjä, on muutokset sisällytettävä lupaan. Tapahtumien järjestämistä varten voidaan julkiseen kaupunkitilaan pystyttää yleisötelttoja ja muita vastaavia siirrettäviä rakennuksia, rakennelmia sekä tilaisuuden mainoslaitteita ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa, jos ne ovat paikallaan ja käytössä enintään kaksi viikkoa. Tapahtuman jätehuollossa tulee huomioida jätemäärän vähentäminen ja lajittelu hyötykäyttöön sekä muutoinkin Hämeenlinnan kaupungin jätehuoltomääräykset. Ns. suuren yleisötilaisuuden järjestämisestä on tehtävä ilmoitus terveydensuojeluviranomaiselle. Erityisen häiritsevää melua aiheuttavista tapahtumista järjestäjän on tehtävä ilmoitus ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tapahtumista on lisäksi voimassa mitä terveydensuojelujärjestyksessä on mainittu. Tapahtuman jälkeen yleisöteltat ja muut vastaavat rakennukset ja rakennelmat on poistettava viipymättä ja tapahtuma-alue siistittävä. Vahingoittunut tai likaantunut katu- tai muu alue on kunnostettava ja siistittävä välittömästi.

20 20 IX LUKU: RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO JA VALVONTA 46 Rakennetun ympäristön hoito Tontit ja rakennuspaikat on pidettävä niiden käyttötarkoituksen ja ympäröivän alueen maankäytön edellyttämässä asianmukaisessa kunnossa. Ympäristöä häiritsevien ulkovarastojen ympärille on istutettava tai rakennettava aita. Tontti ja rakennuspaikka tulee muutoinkin tarvittaessa sopivin istutuksin liittää ympäröivään maisemaan. Näkemäesteen alueella istutukset on hoidettava rajoitetun korkeuden mukaisena. Rakennukset, niiden julkisivut ja ulkopuoliset osat, portit, aidat, istutukset sekä sellaiset rakennelmat ja pienehköt laitokset, jotka vaikuttavat ympäristökuvaan, on pidettävä asianmukaisessa kunnossa ja niin, etteivät ne rumenna ympäristöä. 47 Koneiden ja laitteiden säilyttäminen ja varastointi Tonttia ja muuta aluetta ei saa käyttää häiriötä aiheuttavaan tai ympäristöä häiritsevään autojen, koneiden, laitteiden ja muiden vastaavien tavaroiden varastointiin taikka polttopuiden ympäristöä tai kaupunkikuvaa häiritsevään ulkosäilytykseen. 48 Julkisen kaupunkitilan kunnossapito ja hoito Liikenneväylät, kadut, torit ja katuaukiot sekä puistot ja oleskeluun tarkoitetut ulkotilat on pidettävä asianmukaisessa kunnossa siten, että ne täyttävät hyvän kaupunkikuvan ja viihtyisyyden sekä toimivuuden vaatimukset. Katu- tai puistopuihin taikka niiden suojarakenteisiin ei saa kiinnittää mainosta tai muuta tiedotusta ilman kaupungin lupaa. Maatuvaa puutarhajätettä tai muuta tontilla syntyvää jätettä ei saa varastoida tontilta kaupungin yleiselle tai muulle alueelle. Kaupunki saa luvatonta varastointia havaitessaan tontin tai alueen omistajaa taikka haltijaa kuultuaan toimittaa jätteen varastoijan tai kiinteistön kustannuksella jätteenkäsittelylaitokselle. 49 Rakennetun ympäristön valvonta Rakennuslautakunta valvoo rakennettua ympäristöä ja julkista kaupunkitilaa suorittamalla tarkastuksia ja katselmuksia. Rakennuslautakunta toimittaa vuosittain keväisin rakennusjärjestyksen tässä luvussa mainittujen valvontakohteiden ympäristönhoidon katselmuksen. Katselmuksesta on kuulutettava niin kuin kunnallisista ilmoituksista on määrätty. Havaituista puutteellisuuksista annetaan kunnossapitovelvollisille korjauskehotus sekä ilmoitetaan määräaika, mihin mennessä korjaukset on suoritettava. Määräajan jälkeen, mikäli laiminlyöntejä ilmenee, on rakennuslautakunnalla oikeus ryhtyä maankäyttö- ja rakennuslain 182 :ssä säädettyihin toimenpiteisiin.

21 21 X LUKU: RAKENTAMINEN ERITYIS- TAI ONGELMA-ALUEELLA 50 Rakentaminen ja purkaminen kansallisen kaupunkipuiston alueella Kansallisen kaupunkipuiston alueella, liitekartta numero 5, on rakentamisessa kiinnitettävä erityistä huomiota rakennusten ja rakenteitten sopivuuteen ympäristöön ja kaupunkikuvaan sekä kansallisen kaupunkipuiston tavoitteisiin ja tarkoitukseen. Rakennusten tai rakenteiden purkaminen on mahdollista vain perustellusta syystä. Tarkemmat arviointiperusteet on esitetty puistolle vahvistetussa hoito- ja käyttösuunnitelmassa. 51 Maanrakennustyöt pohjavesialueilla Tehtäessä maanrakennustöitä liitekartan numero 6 tarkoittamilla pohjavesialueilla, vedenhankinnan kannalta tärkeillä ranta-alueilla ja vesiensuojelun kannalta tärkeillä ranta-alueilla on erityistä huomiota kiinnitettävä veden pilaantumisen estämiseen. Pohjavesialue, vedenhankinnan kannalta tärkeä ranta-alue ja vesiensuojelun kannalta tärkeä ranta-alue on määritelty kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä. Maata kaivettaessa on pohjaveden ylimmän pinnan ja maanpinnan välille jäätävä riittävä suojakerros. Täyttöjä tehtäessä on täyttöainesten oltava laadultaan täyttöön soveltuvia kiviperäisiä maa-aineksia. Rakennusvalvontaviranomainen voi tarvittaessa vaatia rakentajalta selvitystä suojakerroksen riittävyydestä ja täyttömaiden puhtaudesta. Kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä on tarkempia määräyksiä kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista. 52 Rakentaminen pohjavesialueilla ja raakaveden ottoalueella Haettaessa lupaa rakentamiseen pohjavesialueilla lupa-asiakirjoihin on tarvittaessa liitettävä asiantuntijan laatima pohjaveden hallintasuunnitelma ja siihen liittyvä pohjaveden tarkkailuohjelma. Öljy- ja polttoainesäiliöt sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt on sijoitettava sisätiloihin tai maan päälle suoja-altaisiin. Pohjavesialueilla, vedenhankinnan kannalta tärkeillä rantaalueilla ja vesiensuojelun kannalta tärkeillä ranta-alueilla (liitekartta numero 6) on maanalaisista polttoaine- ja kemikaalisäiliöistä voimassa mitä kaupungin ympäristömääräyksissä on niiden osalta erityisesti määrätty. Pohjavesialueilla jätevedet on johdettava vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin. Yleisten alueiden ja muiden kuin omakotitonttien ajoteiden ja paikoitusalueiden pintarakenteiden tulee olla vettä läpäisemättömiä ja näiden alueiden pintavedet on johdettava vesihuoltolaitoksen sadevesiviemäriin, jos sellainen on olemassa. Tarvittaessa jätevesiviemärien tiiviydestä on varmistuttava koestamalla viemärit ennen niiden käyttöönottamista. Rakentajan on esitettävä selvitys jätevesijärjestelmän tiiviydestä viimeistään ennen rakennuksen käyttöönottoa. Kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä on tarkempia määräyksiä kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista.

22 53 Pilaantuneiden maiden ja maaperän radonpitoisuuden huomioon ottaminen rakentamisessa Rakennusluvan hakijan on selvitettävä rakennuspaikan maaperän mahdollinen pilaantuneisuus ja liitettävä tämä selvitys sekä selvitys niistä toimenpiteistä, joihin on tarpeen ryhtyä mahdollisen pilaantuneisuuden johdosta rakennuslupa-asiakirjoihin. Mikäli rakennuspaikan maaperä on todettu pilaantuneeksi, on alue kunnostettava ja maaperä vaihdettava tarpeellisilta osiltaan. Pilaantuneiden maiden käsittelyssä on noudatettava jätelakia ja ympäristönsuojelulakia sekä niiden nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä. Rakentamisessa on otettava huomioon maaperän mahdollinen radonpitoisuus. Liitekartassa numero 4 esitetyillä korkean radonpitoisuuden alueilla asuntojen ja työtilojen huoneilman radonpitoisuuden alentamiseksi on rakennuksen alapohjarakenteiden ja ilmanvaihtolaitteiden suunnitteluun ja toteutukseen kiinnitettävä erityistä huomiota. 22

23 23 XI LUKU: ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 54 Kaupungin rakennusvalvontaviranomainen Rakennusvalvonnan viranomaistehtävistä huolehtii Hämeenlinnan kaupungin rakennuslautakunta, jonka alaisena toimii rakennusvalvontatoimisto. Rakennuslautakunnan tehtävistä ja kokoonpanosta määrätään rakennuslautakunnan johtosäännössä. Rakennusvalvontatoimiston tehtävistä määrätään tarkemmin sen johtosäännössä. 55 Toimenpiteiden luvanvaraisuus Mikäli tässä rakennusjärjestyksessä ei ole toisin säädetty, määräytyy toimenpiteiden luvanvaraisuus maankäyttö- ja rakennusasetuksen 62 :n mukaisesti. 56 Rakennusjärjestyksen valvonta ja kaupungin viranomaisten yhteistyö Tämän rakennusjärjestyksen valvonta kuuluu sille viranomaiselle, jolla on asiassa toimivalta. Kaupungin viranomaiset toimivat yhteistyössä, mikäli rakennusjärjestyksen mukaisten tehtävien hoitaminen vaikuttaa toisen viranomaisen tehtäviin. 57 Poikkeuksen myöntäminen määräyksistä Rakennusvalvontaviranomainen voi myöntää poikkeuksia määräyksistä siinä järjestyksessä kuin maankäyttö- ja rakennuslaissa asiasta on säädetty. Kun poikkeaminen koskee rakennuspaikan vähimmäiskokoa, etäisyyttä rantaviivasta tai rakentamisen määrää, voidaan lupa myöntää, mikäli rakentaminen ei vaikeuta vastaista kaavoitusta. Ennen ratkaisemista on asiasta hankittava kaupunginhallituksen lausunto. Jos poikkeamiseen liittyy ympäristönsuojelullisia näkökohtia on ympäristöviranomaista asiassa kuultava. 58 Tontin ja rakennuspaikan rinnastaminen Asemakaava-alueen ulkopuolella sijaitsevan rakennuspaikan osalta noudatetaan soveltuvin osin, mitä rakennusjärjestyksessä on määrätty tontista. Tontin haltijan sekä rakennuspaikan haltijan ja omistajan osalta noudatetaan soveltuvin osin, mitä rakennusjärjestyksessä on määrätty tontin omistajasta. 59 Rakennusjärjestyksen liitteet Tämän rakennusjärjestyksen liitteenä on aluekohtaisia karttoja rakennuspaikan vähimmäiskokoalueista, pohjavesialueista, radonhaitta-alueista, arseenihaitta-alueista ja kansallisen kaupunkipuiston alueesta. Rakennuslautakunnalla on oikeus tarvittaessa täydentää ja tarkistaa liitekarttoja. 60 Rakennusjärjestyksen voimaantulo Tämä rakennusjärjestys tulee voimaan Tällä rakennusjärjestyksellä kumotaan voimassa ollut Hämeenlinnan kaupunginrakennusjär-

24 jestys, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt