Pääluokka 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Opetusministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan vuonna 2003 myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti. S e l v i t y s o s a : Opetusministeriön hallinnonalan toimintayksiköt vastaavat koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toimeenpanosta. Hallinnonalan arvoja ovat sivistys, hyvinvointi, demokratia ja luovuus. Kansalaisten hyvinvointi, maan taloudellinen menestys ja työllisyyden paraneminen edellyttävät kansakunnan henkisen pääoman tasapainoista kasvattamista. Vuonna 2003 opetusministeriön hallinnonalan toimintojen painopisteitä ovat: Huolehditaan peruspalvelujen saatavuudesta ja laadusta ja kehitetään arviointia. Tietoyhteiskuntakehitystä edistetään lisäämällä verkko-opetusta, parantamalla alan tutkimusta ja opettajien osaamista, kehittämällä kansalaisten tietoyhteiskuntataitoja ja -palveluja sekä toteuttamalla sisältötuotantohankkeita. Hallinnonalan palvelujen saatavuutta tietoverkoissa parannetaan. Lisätään sektoritutkimusta ja vahvistetaan hallinnonalan strategista suunnittelua. Alueiden tasapainoista kehitystä edistetään. Koulutus- ja tutkimustoimintaa sekä kulttuuritoimialoja kehittämällä vahvistetaan kansallista innovaatiojärjestelmää. Luodaan edellytyksiä koulutuksen keskeyttämisen vähentämiselle, korkeakoulututkintojen suoritusaikojen lyhentämiselle ja suunnataan aikuiskoulutusta toisen asteen ammatillista koulutusta vailla oleville. Koulutuksen yhteyksiä työelämään tiivistetään. Parannetaan kulttuuriperinnön säilymistä ja edistetään alan yhteiskunnallista vaikuttavuutta saattamalla siihen liittyviä aineistoja digitaaliseen muotoon. Rakennusperintöstrategian toteuttamiseen osallistutaan. Kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi parannetaan kansalaistoiminnan edellytyksiä. Liikunnan eettistä pohjaa ja liikunnan edellytyksiä vahvistetaan. Lastenkulttuuria ja siihen liittyvää osaamista tuetaan. Edistetään uskonnonvapauden toteutumista. Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina 2001 2003 v. 2001 tilinpäätös 1000 v. 2002 varsinainen talousarvio 1000 v. 2003 varsinainen talousarvio 1000 Muutos 2002 2003 1000 % 01. Opetusministeriö 51 078 91 674 250 116 158 442 173 05. Kirkollisasiat 2 005 2 052 2 066 14 1 07. Opetushallitus 17 687 18 136 17 332-804 - 4 08. Kansainvälinen yhteistyö 15 268 15 578 15 539-39 - 0 10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus 1 122 706 1 188 163 1 222 358 34 195 3 20. Ammattikorkeakouluopetus 296 597 329 311 339 048 9 737 3 40. Yleissivistävä koulutus 1 591 452 1 715 146 1 849 313 134 167 8 60. Ammatillinen koulutus 459 622 511 178 544 542 33 364 7 69. Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa sivistystyö 297 152 302 451 290 298-12 153-4 70. Opintotuki 720 704 704 300 717 326 13 026 2 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

v. 2001 tilinpäätös 1000 v. 2002 varsinainen talousarvio 1000 v. 2003 varsinainen talousarvio 1000 Muutos 2002 2003 1000 % 88. Tiede 179 754 189 233 206 905 17 672 9 90. Taide ja kulttuuri 295 533 304 608 315 334 10 726 4 98. Liikuntatoimi 81 622 84 559 85 857 1 298 2 99. Nuorisotyö 21 129 22 016 22 413 397 2 Yhteensä 5 152 308 5 478 405 5 878 447 400 042 7 Henkilöstön kokonaismäärä 28 780 29 040 29 500 T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 4 9 / 2 0 0 2 v p ) s e l v i t y s o s a : Päätösosa lisätään talousarvioesityksen pääluokkaperusteluksi. Lisäys aiheutuu siitä, että opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet kohdennetaan sen vuoden menoksi, jolle vahvistettujen yksikköhintojen perusteella myönnettävästä valtionosuudesta on lain mukaan kysymys. Myös valtionavustukset kohdennetaan myöntöpäätösperusteella riippumatta siitä, perustuuko niiden myöntäminen valtionosuus- vai avustuslainsäädäntöön. K o u l u t u k s e n m ä ä r ä l l i n e n s u u n n i t t e l u. Koulutusmäärien ennakoinnin tehtävänä on varmistaa, että suomalainen elinkeinoelämä saa osaavaa henkilöstöä oikean määrän ja niin, että koulutus alueellisesti sijoittuu tarpeen mukaan. Ennakoinnilla pyritään lisäksi takaamaan se, että osaamistaso säilyy ajantasalla ja kehittyy. Suomessa koulutuksen määrällistä suunnittelua on toteutettu viime vuosikymmeninä vaihtelevasti. Usein muuttuva suunnittelu on heikentänyt koulutuksen oikeaa kohdentamista ja samalla vaikuttanut negatiivisesti oppilasrekrytointiin. Valtiosihteeri Sailaksen kansliapäällikkötyöryhmä on 22.8.2002 todennut, että osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi ja työvoimakapeikkojen syntymisen ehkäisemiseksi työvoima- ja osaamistarpeiden ennakointijärjestelmää uudistetaan. Myös parlamentaarinen aikuiskoulutustyöryhmä (OPM:n työryhmien muistioita 3:2002) on kartoittanut koulutustarvetta. Opetusministeriö puolestaan on käynnistänyt seuraavan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman valmistelun. Suunnittelun yhteydessä on rakennettu yhteydet maakunnallisiin liittoihin ja löydetty toimiva yhteistyömuoto Työvoima 2020 -hankkeen ja erityisesti sen alue- ja ammattirakennetyöryhmän kanssa. Valiokunta katsoo, että tämä malli, jossa yhteys maakunnallisiin liittoihin ja TE-keskuksiin antaa paremman mahdollisuuden alueellisten tarpeiden huomioon ottamiseen, lisää mahdollisuuksia määrällisen suunnittelun onnistumiselle. Valiokunta kiinnittää huomiota erityisesti taiteen alan koulutusmääriin. Esimerkiksi tanssitaiteen koulutuksen laajentaminen viime vuosikymmenellä on sinänsä kohottanut tanssitaiteen kansainvälisestikin korkealle tasolle. Toisaalta kuitenkin lisääntyneet koulutusmäärät ja se, että taloudellista tukea on voitu jakaa niukasti on johtanut monilla taiteen aloilla ammattikoulutuksen saaneiden työttömyyden lisääntymiseen. Valiokunta viittaa kuluvan vuoden talousarviomietinnössään opettajankoulutuksen ja opettajien täydennyskoulutuksen määrällisestä lisäämisestä todettuun. Valiokunta painottaa myös ammatillisen koulutuksen opettajankoulutuksen lisäämistarvetta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ammatillinen opettajankoulutus on yksi ammattikorkeakoulusektorin vaikeimmista ongelmista tällä hetkellä. Tarve aloituspaikkojen lisäämiseen on suuri. Valtionavustusten taso on kuitenkin pysynyt useana vuonna ennallaan. Valiokunta pitää tärkeänä huomioida ammatillisen opettajankoulutuksen lisämäärärahatarpeet tulevien vuosien talousarvioissa. B u d j e t i n r a k e n n e. Valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, ettei opetusministeriön hallinnonalan talousarvioehdotuksessa näy selkeästi kuntia koskevat osuudet taulukon tai muun vastaavan yhtenäisen selvityksen muodossa. Valiokunta katsoo, että opetusministeriön hallinnonalalla tulisi jatkossa olla tällainen selvitys. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että aikuiskoulutusmäärärahojen kokonaisuutta on vaikea talousarvioehdotuksesta hahmottaa. Aikuiskoulutusmäärärahoja on lukuisilla momenteilla ja myös perusteluista on usein vaikea selkeästi nähdä, mikä määräraha luetaan nimenomaan aikuiskoulutukseen kuuluvaksi. Valiokunnan mielestä myös aikuiskoulutukseen osoitettavat määrärahat tulisi selkeästi näkyä esimerkiksi yhteenvedosta, johon on otettu eri momenttien aikuiskoulutusmäärärahat. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

01. Opetusministeriö S e l v i t y s o s a : Opetusministeriö vastaa osana valtioneuvostoa koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan kehittämisestä ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Ministeriö edistää sivistystä, luo edellytyksiä osaamiselle, elinikäiselle oppimiselle, luovuudelle sekä kansalaisten osallistumiselle ja hyvinvoinnille. Opetusministeriön arvoja ovat asiantuntijuus, vastuullisuus, avoimuus ja yhteistyö sekä tulevaisuuteen suuntautuneisuus. Ministeriön omaa toimintaa kehitetään siten, että hallinto luo edellytykset laadukkaalle ohjaukselle, päätöksenteolle ja toimeenpanolle. Opetusministeriön toiminnan painopisteitä vuonna 2003 ovat: Opetusministeriön strategia 2010:n toimeenpano aloitetaan. Laaditaan koulutus- ja tiedepolitiikan toimialalle kolmivuotiset tulossopimukset. Kulttuurin ja taiteen toimialan virastojen ja laitosten tulosohjaus uudistetaan. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma laaditaan vuosille 2003 2008. Kulttuurin tietoyhteiskuntakehitystä edistetään kulttuurisen tietoyhteiskunnan strategian 2003 2006 pohjalta. Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntastrategian toimeenpanoa jatketaan. Taide- ja taiteilijapoliittisen ohjelman jatkotoimenpiteet käynnistetään. Koulutuksen arviointitoiminnan kehittämiseksi opetusministeriön yhteyteen perustetaan koulutuksen arviointineuvosto. Viranomaisten välistä yhteistyötä lisätään muun muassa alueiden kehittämisessä, koulutuksessa ja työelämään motivoimisessa, tutkimus- ja kehittämistoiminnassa, terveysliikunnassa, nuorten elinolojen parantamisessa sekä nuorten yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa ja ennaltaehkäisevässä huumetyössä. Dopingin vastaista toimintaa edistetään. Jatketaan uskonnollisten yhteisöjen valtionapujärjestelmän valmistelua. Laaditaan opetus- ja kulttuurihallinnon sähköisen asioinnin toimintaohjelma. Valtionavustushakemusten sähköistä vireillepanoa kehitetään edelleen osana uudistettua Kansalaisen verkkolomakepalvelua. Opetusministeriössä otetaan käyttöön uusi palkkausjärjestelmä. Jatketaan ministeriön toimitilahankkeen suunnittelua, jonka tavoitteena on koota yhteen useisiin toimipisteisiin hajautuneet toiminnot. 10. Eräiden kiinteistöjen käyttö ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 1 500 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää opetusministeriön hallinnassa olevien kiinteistöjen käytöstä, kunnossapidosta, korjauksista ja niihin liittyvistä lisärakennushankkeista sekä vuokrista aiheutuvien menojen maksamiseen. Momentin käyttötarkoitukseen liittyviä sitoumuksia saa vuonna 2003 tehdä siten, että niistä vuoden 2003 jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään 840 000 euroa. Opetusministeriö oikeutetaan luovuttamaan vastikkeetta hallinnassaan olevat Utsjoen kirkon ja kirkkotupien rakennussuojelullisesti, kulttuurihistoriallisesti ja luonnonsuojelun kannalta merkittävät kiinteistöt rakennuksineen, RN:o 893:11:6 ja RN:o 893:12:3, Kuhmon Juminkeko -kiinteistö rakennuksineen, RN:o 34:140:14 ja RN:o 34:140:15 sekä Suomen Kansallisteatterin Oma Pohja - näyttämön käytössä olevat As Oy Mikonkatu 20:n, Helsinki, osakkeet nrot 602 717 niiden nykyisille käyttäjille. Opetusministeriö valtuutetaan päättämään tarkemmat luovutusehdot. Määrärahaa saa käyttää myös yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. S e l v i t y s o s a : Momentin nimike on muutettu. Luovutettavien kiinteistöjen käypä arvo on yhteensä noin 770 000 euroa ja osakkeiden noin 260 000 euroa. Tarkoituksena on luovuttaa omaisuutta luonnonsuojelun Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

sekä yleishyödyllisen käytön turvaavin ehdoin. Omaisuuden luovutus liittyy valtion kiinteistöhallinnon uudelleenjärjestelyihin. Henkilöstön palkkaus liittyy opetusministeriön toimitilahankkeen suunnitteluun. 2003 talousarvio 1 500 000 2002 talousarvio 1 290 000 2001 tilinpäätös 1 580 967 19. Opetusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 149 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää muiden kuin erikseen arvonlisäverovelvollisten hallinnonalan virastojen ja laitosten tavaroiden ja palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäverojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtion kulutus- ja investointimenot on budjetoitu ilman arvonlisäveroa. Muille kuin erikseen verovelvollisille valtion virastoille ja laitoksille myönnetään määrärahat verottomin hinnoin. Määräraha on siirtoa momentilta 28.81.(23). 2003 talousarvio 149 000 000 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 413 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot 19 593 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 120 000 Muut toimintamenot 19 473 000 Bruttotulot 180 000 Maksullisen toiminnan tulot 140 000 julkisoikeudelliset suoritteet 110 000 muut suoritteet 30 000 Muut tulot 40 000 Nettomenot 19 413 000 2003 talousarvio 19 413 000 2002 talousarvio 19 413 000 2001 tilinpäätös 18 663 982 22. Kehittämistoiminta (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 5 595 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää opetusministeriön hallinnonalan kehittämis-, kokeilu-, suunnittelu-, tutkimus- ja tiedotustoiminnasta, koulutuksen arviointitoiminnasta, niihin liittyvästä kansainvälisestä yhteistyöstä sekä eri hallinnonalojen yhteishankkeista aiheutuvien toimintamenojen ja avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös digitaalisen opetusmateriaalin tuotannon tukemiseen sekä kulttuuriperinnön digitointiin ja muihin sisältötuotantoa palveleviin tarkoituksiin. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus-, koulutus- ja kulttuurihankkeiden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös enintään 13 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. S e l v i t y s o s a : Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen toimialan hankkeet 2 160 000 Koulutuksen arviointi 500 000 Muut hankkeet 2 935 000 Yhteensä 5 595 000 Määrärahasta on tarkoitus käyttää 2 520 000 euroa sisältötuotantoa palveleviin tarkoituksiin valtion omaisuuden myynnistä vuosina 2000 2003 saatavien tulojen käytöstä 26.5.2000 tehdyn valtioneuvoston periaatepäätöksen perusteella. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 500 000 euroa siirtona momentilta 29.07.21 koulutuksen arviointineuvoston sihteeristön palkkaus- ja muihin kulutusmenoihin 1.3.2003 lukien. Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen eräiden koulutusta koskevien lakien sekä opetushallituksesta annetun lain muuttamisesta. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 1 000 000 euroa valtion ja kuntien yhteistoimintakokeilua varten nuorten osallisuuden lisäämiseksi. 2003 talousarvio 5 595 000 2002 talousarvio 4 645 000 2001 tilinpäätös 4 245 231 26. Eräät kopiointi- ja käyttöoikeuskorvaukset (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 6 222 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää tekijänoikeuslakiin (404/1961) perustuvien kopiointi- ja muiden käyttökorvausten sekä kopiointia, tallennusta ja käyttöoikeuksia koskevan tiedotus- ja tutkimustoiminnan menojen maksamiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 1 342 000 euroa valokopiointimäärien kasvun johdosta ja korvaustason jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi. 2003 talousarvio 6 222 000 2002 talousarvio 4 880 000 2002 I lisätalousarvio 418 000 2001 tilinpäätös 4 036 510 50. Eräät avustukset (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 503 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Svenska Finlands folkting -toiminnan valtionavusta annetun lain (902/1985) mukaisten avustusten ja käyttösuunnitelmassa yksilöityjen muiden avustusten maksamiseen. Käyttösuunnitelma: Svenska Finlands folkting -toiminnan valtionapu, mistä 80 000 euroa utbildningsdelegationin sekä muihin toiminta- ja toimistomenoihin 345 000 Paasikivi-Seura 13 000 Eräiden siirtoväen sankarihautojen hoito 15 000 Kaatuneiden muiston vaaliminen sekä luovutetun alueen hautausmaiden kunnostaminen 130 000 Yhteensä 503 000 2003 talousarvio 503 000 2002 talousarvio 503 000 2001 tilinpäätös 504 556 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus opetusministeriön osalta (arviomääräraha) Momentille myönnetään 67 883 000 euroa. Vuonna 2003 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 67 151 000 eurolla. Mikäli vuoden 2002 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2003. Määrärahaa saa käyttää Euroopan aluekehitys- ja sosiaalirahastosta rahoitettavien tavoite 1-, 2- ja 3 -ohjelman sekä Equal-, Interreg- ja Urban-yhteisöaloitteiden ja pilottihankkeiden valtion rahoitusosuuden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös teknisen avun ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen yhdessä momenteilla 26.98.61 ja 34.05.61 olevien EU-osuuksien kanssa. S e l v i t y s o s a : Määräraha on alueiden kehittämiseen suunnattavaa rahoitusta. Määrärahasta arvioidaan käytettävän 18 153 000 euroa Euroopan aluekehitysrahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena ja 49 730 000 euroa Euroopan sosiaalirahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena. Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti (milj. euroa): Myöntämisvaltuusvuosi 2003 2004 2005 Yhteensä Vuosien 2001 2002 sitoumukset 50,141 19,507-69,648 Vuoden 2003 sitoumukset 17,742 29,257 20,152 67,151 Yhteensä 67,883 48,764 20,152 136,799 Momentin myöntämisvaltuuden arvioidaan jakautuvan rahastoittain ja ohjelmittain seuraavasti (milj. euroa): Tavoite 1 Tavoite 2 Tavoite 3 Interreg Urban Yhteensä Euroopan aluekehitysrahasto 7,301 9,084-2,691 0,144 19,220 Euroopan sosiaalirahasto 13,634 7,344 26,953 - - 47,931 Yhteensä 20,935 16,428 26,953 2,691 0,144 67,151 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmiin (milj. euroa): Budjetoitu Budjetoitu valtuutta määrärahaa v. 2000 2002 Myöntämis- v. 2000 2002 talousarvio+ valtuus talousarvio+ Määräraha Ohjelma lisätalousarviot v. 2003 lisätalousarviot v. 2003 Euroopan aluekehitysrahasto Tavoite 1 19,076 7,301 14,727 7,227 Tavoite 2 21,021 9,084 17,185 8,341 Interreg 7,144 2,691 3,149 2,431 Urban 0,320 0,144 0,096 0,154 Yhteensä 47,562 19,220 35,157 18,153 Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 1 39,863 13,634 30,428 13,400 Tavoite 2 21,187 7,344 14,710 7,176 Tavoite 3 76,907 26,953 51,966 26,372 Equal 6,598-0,538 2,782 Yhteensä 144,554 47,931 97,642 49,730 EAKR + ESR yhteensä 192,116 67,151 132,799 67,883 2003 talousarvio 67 883 000 2002 talousarvio 60 943 000 2002 I lisätalousarvio 18 420 000 2002 II lisätalousarvio 2001 tilinpäätös 22 046 601 05. Kirkollisasiat S e l v i t y s o s a : Luvun määrärahoilla rahoitetaan muun muassa ortodoksisen kirkkokunnan kirkollishallituksen ja kolmen hiippakunnan aluehallinnon palkoista, vuokrista ja matkoista aiheutuvat menot sekä avustukset eräille ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnille ja laitoksille sekä Suomen Merimieskirkolle. 21. Ortodoksisen kirkollishallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 1 679 000 euroa. Valtiovarainvaliokunta on kuluvan vuoden talousarvioehdotusta käsitellessään pitänyt välttämättömänä, että Joensuussa toimivan ortodoksisen seminaarin opettajavoimia vahvistetaan. Määrärahaa toisen opettajan palkkaamiseksi ei kuitenkaan ole sisällytetty ensi vuodenkaan talousarvioehdotukseen. Momentin määrärahaa korotetaan tämän vuoksi 21 000 eurolla. 2003 talousarvio 1 679 000 2002 talousarvio 1 665 000 2002 I lisätalousarvio 2001 tilinpäätös 1 618 472 50. Eräät avustukset (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 387 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelmassa yksilöityjen avustusten maksamiseen. Suomen Merimieskirkolle myönnettävästä avustuksesta saa käyttää enintään 152 000 euroa Antwerpenin ja Hampurin merimieskirkkojen rakennusavustuksiin ja rakennuslainojen hoitoon edellyttäen, että evankelisluterilaisen kirkon keskusrahasto suorittaa vastaavat osuudet. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

Käyttösuunnitelma: Eräät avustukset ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnille ja laitoksille 152 000 Avustus Suomen Merimieskirkolle 235 000 Yhteensä 387 000 käyttää muun ohella Suomen ortodoksisen kirkkomuseon, Lapin ortodoksisen seurakunnan ja Valamon konservointilaitoksen toiminnan tukemiseen. 2003 talousarvio 387 000 2002 talousarvio 387 000 2001 tilinpäätös 386 832 S e l v i t y s o s a : Ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnille ja laitoksille myönnettävät avustukset on tarkoitus 07. Opetushallitus S e l v i t y s o s a : Opetusministeriö on talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä asettanut alustavasti Opetushallitukselle vuodelle 2003 seuraavat tulostavoitteet: Opetushallitus toteuttaa kansallista koulutuspolitiikkaa valmistelemalla toimialaansa kuuluvan koulutuksen opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet, toteuttamalla niihin liittyviä opetuksen kehittämisohjelmia sekä levittämällä innovaatioita. Virasto tuottaa tietoa koulutuksen tilasta ja tarpeista sekä työelämästä. Opetushallitus hoitaa sen tehtäväksi säädetyt ja määrätyt viranomaistehtävät sekä tuottaa palveluja koulutusalan toimijoille. Kaikessa toiminnassaan Opetushallitus: tukee koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista ja kansainvälisesti tunnustetusti korkealaatuisten ja yhtenäisten koulutuspalvelujen järjestämistä lapsille, nuorille ja aikuisille, tähtää syrjäytymisen ehkäisemiseen ja vähentämiseen, tukee maahanmuuttajien kotouttamista, koulutusta ja työhön sijoittumista, tukee teknologian hyödyntämistä oppimisessa ja koulutuksessa, tähtää siihen, että työmarkkinoiden käytettävissä on riittävä määrä ammatillisesti päteviä työntekijöitä, tukee opetustoimialan kansainvälistymistä Euroopan unionin sopimien ja kansallisten tavoitteiden mukaisesti sekä tuottaa päätöksenteossa, koulutuksen seurannassa, arvioinnissa ja tiedotuksessa tarvittavaa tietoa kansalliseen ja kansainväliseen käyttöön. Perusopetuksen 1. 9. luokkien ja lukion opetussuunnitelmien perusteet valmistuvat annettavaksi koulutuksen järjestäjille ja kouluille. Lukion uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön vuonna 2004 ja perusopetuksen uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan viimeistään vuonna 2006. Jatketaan toimenpiteitä, joilla edistetään siirtymistä perusopetuksesta toisen asteen koulutukseen ja ammatillisesta koulutuksesta työelämään sekä vähennetään keskeyttämistä. Ammatillisiin perustutkintoihin kuuluvien näyttöjen kehittämistä ja työssäoppimisen järjestelyjen tukemista jatketaan. Aikuisten näyttötutkintojen perusteita tarkistetaan ja uudistetaan tavoitteena tutkintojen käytön laajentaminen työelämän kaikilla toimialoilla. Valmistellaan valtionhallinnon kielitutkintojen perusteet siten, että tutkinnot voidaan ottaa käyttöön vuoden 2004 alussa uuden kielilainsäädännön voimaantullessa. Kehitetään ammatillisen peruskoulutuksen näyttöjärjestelmään perustuva oppimistulosten kansallinen arviointijärjestelmä sekä ammatillisen koulutuksen laadunhallintaa. Kehitetään koulutuksen perustietojärjestelmää koulutuspoliittista seurantaa ja päätöksentekoa sekä koulutuksen arviointia, koulutuksen tilan kuvauksia ja koulutusindikaattorien tuotantoa varten. Kehitetään koulutuksen ennakointimenetelmiä ja tuotetaan ennakointitietoa. Hoidetaan Euroopan unionin koulutus- ja yhteistoimintaohjelmiin sekä tietoverkkoihin liittyviä tehtäviä sekä Euroopan sosiaalirahaston rahoittamien koulutushankkeiden hallinnointia. Hoidetaan tutkintojen kansalliseen ja kansainväliseen tunnustamiseen kuuluvat tehtävät. Osallistutaan Venäjä- ja lähialueyhteistyöohjelmien toimeenpanoon. Tuetaan ope- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

tustoimen henkilöstön osaamista rahoittamalla usean opintoviikon pitkäkestoista täydennyskoulutusta. Kehitetään koulukirjastotoimintaa. Opetushallituksen tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momenttien 29.20.25, 40.25, 60.25 ja 69.25 määrärahoja. Maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko: 2001 2002 2003 toteutuma ennakoitu arvio Maksullisen toiminnan tuotot (t ) 6 936 5 393 6 251 Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (t ) 4 373 4 266 4 858 Käyttöjäämä (t ) 2 563 1 127 1 393 % tuotoista 37,0 20,9 22,3 Osuus yhteiskustannuksista (t ) 683 706 833 Ylijäämä (t ) 1 880 421 560 % tuotoista 27,1 7,8 9,0 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 17 332 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös oppimateriaalin kehittämiseen sekä ruotsinkielisen ja muun vähälevikkisen oppimateriaalin tuottamiseen. Määrärahasta käytetään 258 000 euroa avustuksena saamelaiskäräjille jaettavaksi saamenkielisen oppimateriaalin tuottamista varten. S e l v i t y s o s a : Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot 23 783 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 4 858 000 Muut toimintamenot 18 925 000 Bruttotulot 6 451 000 Maksullisen toiminnan tulot 6 251 000 Muut tulot 200 000 Nettomenot 17 332 000 Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 500 000 euroa siirtona momentille 29.01.22. S a a m e n k i e l i s e n o p p i m a t e r i a a l i n t u o t t a- m i n e n. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan saamenkielinen opetus on selvästi lisääntymässä peruskoulun vuosiluokilla 7 9, samalla kun pohjoiskoltansaamenkielisen opetuksen rinnalla on syksyllä 2000 aloitettu myös inarinsaamenkielinen opetus. Saamenkielisen opetuksen lisääntyessä myös oppimateriaalitarpeet kasvavat. Uusia oppimateriaaleja tulisi voida valmistaa mahdollisimman nopeasti, jotta saamenkielistä opetusta saavien oppilaiden opetus olisi samantasoista ja samanarvoista suomenkielisen vastaavan opetuksen kanssa. Määrärahatarvetta aiheutuu lisäksi euroon siirtymisestä aiheutuvista matematiikan oppikirjojen uudistamistarpeista, mihin tarkoitukseen ei ole kuluvana vuonna myönnetty lisämäärärahaa. Tämän vuoksi momentille lisätään 5 000 euroa. 2003 talousarvio 17 332 000 2002 talousarvio 18 136 000 2001 tilinpäätös 17 686 979 08. Kansainvälinen yhteistyö 22. Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 752 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot 762 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 10 000 Muut toimintamenot 752 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

Bruttotulot 10 000 Maksullisen toiminnan tulot, muut suoritteet 10 000 Nettomenot 752 000 Opetusministeriö on talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä alustavasti asettanut Venäjän ja Itä-Euroopan instituutille vuodelle 2003 seuraavat tulos- ja palvelutavoitteet: Instituutin tehtävänä on avustaa viranomaisia, eri laitoksia, tutkijoita ja muita sidosryhmiä toimialansa kysymyksissä ja tuottaa tietoa päätöksenteon ja tutkimuksen tueksi. Instituutti osallistuu Suomen ja Venäjän välisten kulttuuri-, opetus-, tutkimus- ja arkistoalan yhteistyösopimusten ja -ohjelmien käytännön toteuttamiseen. Instituutin tutkimustoiminnan ensisijaisena maantieteellisenä kohteena ovat itäslaavilaiset alueet (Venäjä, Valko-Venäjä ja Ukraina) ja Baltia. Myös muut entisen Neuvostoliiton osat samoin kuin venäläinen kulttuuriperinne Suomessa sekä Venäjältä ja Itä-Euroopasta Suomeen muuttaneiden kielen ja kulttuurin tukeminen kuuluvat instituutin toimialaan. Instituutti toimii International Council for Central and East European Studies (ICCEES) -järjestön tiedotuskeskuksena. 2003 talousarvio 752 000 2002 talousarvio 751 000 2001 tilinpäätös 731 617 25. Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 7 130 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää menoihin, jotka aiheutuvat osallistumisesta kansainvälisten järjestöjen toimintaan ja pohjoismaiseen kulttuuriyhteistyöhön sekä kulttuurisopimusten ja vaihto-ohjelmien toimeenpanosta. Määrärahasta saadaan myöntää ulkomaille suuntautuvan kulttuuri- ja sivistystoiminnan edellyttämiin palkkaus- ja ohjelmamenoihin tarkoitettuja avustuksia ja apurahoja henkilöille ja yhteisöille, jotka edistävät opetus-, tiede- ja kulttuurivaihtoa sekä Suomen kulttuurin tunnetuksi tekemistä ulkomailla. Määrärahaa saa lisäksi käyttää määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavasti. S e l v i t y s o s a : Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: Monenkeskinen yhteistyö 876 000 Kahdenkeskinen yhteistyö 2 926 000 Euroopan integraatiosta aiheutuvat menot 600 000 Ulkosuomalaisten sivistysolojen edistäminen 1 455 000 Pohjoismainen yhteistyö 920 000 Sukukansaohjelma 353 000 Yhteensä 7 130 000 2003 talousarvio 7 130 000 2002 talousarvio 7 369 000 2001 tilinpäätös 7 324 416 50. Eräät avustukset (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 5 212 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien avustusten maksamiseen. Käyttösuunnitelma: Kulttuuri-instituuttien toiminta 3 099 000 Kansainväliseen levitykseen tarkoitettujen julkaisujen tukeminen 253 000 Eräiden kulttuuri- ja koulutusyhteistyötä tekevien ulkomaanyhdistysten toiminta 1 860 000 Yhteensä 5 212 000 S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon kertamenona 55 000 euroa Suomi- Venäjä-Seuran vuokramenojen kertaluonteiseen avustukseen vuoden 2002 lisätalousarvion perusteluihin viitaten. Suomen ulkomailla toimivat kulttuuri-instituutit tekevät tärkeää työtä Suomen tunnetuksi tekemiseksi ja toimivat yhteyksien luojana eri maissa. Instituuteilla on meneillään muun muassa uusia yhteishankkeita taidekorkeakoulujen kanssa. Pienimmissä instituuteissa on erityinen tarve henkilöstön vahvistamiseen. Opetusministeriö esitti valtion talousarvioehdotukseen määrärahaa uuden kulttuuri-instituutin perustamiseen Unkariin. Määrärahaa ei kuitenkaan ole hallituksen esityksessä. Valiokunnan saaman selvityksen perusteella instituutin perustaminen on kuitenkin tärkeää. Tarkoituksena on, että instituutti toimisi kulttuurin, tieteen, teknologian ja elinkeinoelämän interaktiivisena yhteistyöverkostona. Opetusministeriön tarkoituksena on ollut, että insituutin toiminta voitaisiin aloittaa vuoden 2003 alussa Budapestissa. Edellä todetun perusteella momentille lisätään 70 000 euroa käytettäväksi uuden instituutin perustamiseen ja Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

70 000 euroa käytettäväksi muiden kulttuuri-instituuttien toimintaan. Suomi-Venäjä-Seuran toimitilakysymys on uudelleenjärjestelyjen kohteena. Kapiteeli Oy on myynyt toimitilat ja järjestöllä on määrärahat puolen vuoden vuokraan. Tarkoitus on, että seura hankkii uudet toimitilat vuoden 2003 loppuun mennessä. Siirtymäkauden vuokramenojen kattamiseksi valiokunta katsoo, että järjestöä tulee avustaa vuokrakustannuksissa koko vuoden osalta. Momentille lisätään 55 000 euroa lisäyksenä Suomi-Venäjä-Seuran vuokramenojen kertaluonteiseen avustukseen käytettäväksi. 2003 talousarvio 5 212 000 2002 talousarvio 4 962 000 2002 I lisätalousarvio 43 000 2001 tilinpäätös 4 961 544 66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) Momentille myönnetään 2 445 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Unescon ja muiden hallitustenvälisten monenkeskisen sivistyksellisen yhteistyön järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: Unescon jäsenmaksu 1 865 0 00 Suomen maksuosuus Euroopan nuorisosäätiöön 29 000 Suomen maksuosuus Euroopan neuvoston nuorisokortin osittaissopimuksesta 6 000 Suomen maksuosuus WIPOlle/Bernin unionille 83 000 Suomen maksuosuus ICCROMille 20 000 Maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelua koskevasta sopimuksesta aiheutuva meno 22 000 OECD/CERI jäsenmaksu 19 000 Suomen maksuosuus Euroopan neuvoston EURIMA- 263 00 GES-rahastoon 0 Suomen maksuosuus Audiovisuaalisen Eurekan kustannuksista 17 000 Suomen maksuosuus Euroopan audiovisuaaliselle observatoriolle 20 000 Suomen maksuosuus Euroopan nykykielten keskukselle 36 000 Suomen maksuosuus WADAlle 65 000 Yhteensä 2 445 0 00 Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 65 000 euroa Suomen maksuosuutena WADAlle (World Anti-Doping Agency). 2003 talousarvio 2 445 000 2002 talousarvio 2 496 000 2001 tilinpäätös 2 250 178 10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus S e l v i t y s o s a : Yliopistojen, teknillisten korkeakoulujen, kauppakorkeakoulujen ja taidekorkeakoulujen (jäljempänä yliopistot) kehittäminen perustuu korkeakoululaitoksen kehittämisestä annettuun lakiin (1052/1986) ja valtioneuvoston vahvistamaan koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosille 1999 2004 (VNp 29.12.1999). Korkeakoululaitoksen kehittämisestä annetun lain mukaan yliopistojen toimintamenomomentille osoitettua määrärahaa korotetaan vuosittain vähintään määrällä, mikä vastaa valtion keskustason palkkauksia koskevista sopimusratkaisuista aiheutuvaa palkkausmenojen kasvua. Lisäksi on säädetty, että määrärahaa korotetaan vuonna 2003 vähintään 30 milj. eurolla ja vuonna 2004 vähintään 20 milj. eurolla. Säännös koskee vuosia 2002 2005. Yliopistojen budjetoinnissa painotetaan yliopistojen perustehtävien toteuttamista ja mahdollistetaan koulutus-, tutkimus- tai kulttuuripoliittisesti merkittävien valtakunnallisten tehtävien hoitaminen ja toiminnan laadun ja vaikuttavuuden palkitseminen. Yliopistolaitoksen toimintamenojen perusrahoituksen määräytymisperusteissa on siirrytty kokonaan laskennalliseen menettelyyn. Vuonna 2003 päätetään yliopistojen tulosohjauksen ja rahoitusmallin arviointihankkeen esitysten pohjalta tarvittavista kehittämistoimenpiteistä tulossopimuskautta 2004 2006 varten. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämistoimet suunnataan kehittämissuunnitelmassa määritellyille painoaloille, joita ovat mm. tietoteollisuus, opettajankoulutus, bioteknologia, liiketoimintaosaaminen, virtuaaliyliopisto ja tutkijankoulutus. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

Opetusministeriö on asettanut yliopistoille vuodelle 2003 seuraavat tavoitteet: Yliopistojen toiminnan tavoite on korkea laatu tutkimuksessa, opetuksessa ja taiteellisessa toiminnassa sekä vahvistunut yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja vuorovaikutus kulttuuri-, työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Yliopistot edistävät korkeakouluverkon sisäistä profiloitumista tehostamalla yhteistyötä ja työnjakoa. Yliopistot parantavat tutkimuksen ja opetuksen edellytyksiä sekä vahvistavat painoalojaan jatkamalla rakenteellista kehittämistä. Yliopistot mitoittavat täysimittaisen koulutustarjontansa 18 000 19 000 uudelle opiskelijalle. Yliopistot edistävät aikuisopiskelijoiden opiskelumahdollisuuksia ja hyväksyvät avoimen yliopisto-opiskelun väylän kautta tutkinto-opiskeluun 1 000 opiskelijaa. Kaikissa yliopistoissa ja kaikilla koulutusaloilla vahvistetaan joustavaa sivuaineopiskelua. Yliopistot edistävät valmistuvien työllistymistä. Yliopistoissa arvioidaan suoritettavan vuosina 2001 2003 keskimäärin 12 700 ylempää korkeakoulututkintoa ja 1 300 tohtorin tutkintoa. Yliopistot kehittävät opintoja kaikilla aloilla siten, että koulutuksen läpäisy tehostuu ja tutkintojen suorittamisajat lyhenevät. Tavoitteena on, että opiskelijoista 5 400 opiskelee osan tutkinnostaan ulkomailla. Arvion mukaan avoimia yliopisto-opintoja opiskelee laskennallisesti keskimäärin 20 000 kokopäiväistä opiskelijaa. Ulkopuolisella rahoituksella tuetaan yliopistojen tavoitteita. Yliopistojen liiketaloudellinen maksullinen palvelutoiminta on kokonaisuudessaan kannattavaa. Yliopistoilla arvioidaan olevan käytössä EU:n maataloustuotannon tukia noin 336 000 euroa. Yliopistokohtaiset tutkintotavoitteet keskimäärin vuosiksi 2001 2003: Ylemmät korkeakoulututkinnot Tohtorintutkinnot toteutuma tavoite toteutuma tavoite 2001 2002 2003 2001 2002 2003 Helsingin yliopisto 2 307 2 380 362 364 Jyväskylän yliopisto 1 122 1 110 109 112 Oulun yliopisto 1 126 1 330 111 153 Joensuun yliopisto 602 700 58 59 Kuopion yliopisto 367 385 60 68 Turun yliopisto 1 058 1 140 113 125 Tampereen yliopisto 983 980 95 94 Åbo Akademi 410 540 48 55 Vaasan yliopisto 299 355 11 16 Lapin yliopisto 328 345 12 11 Teknillinen korkeakoulu 853 1 130 107 117 Tampereen teknillinen yliopisto 674 760 48 53 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 363 395 16 23 Helsingin kauppakorkeakoulu 320 380 16 17 Svenska handelshögskolan 238 215 14 9 Turun kauppakorkeakoulu 201 220 8 10 Sibelius-Akatemia 111 125 6 6 Teatterikorkeakoulu 44 45 4 2 Taideteollinen korkeakoulu 128 140 6 5 Kuvataideakatemia 47 25 1 1 Yhteensä 11 581 12 700 1 205 1 300 Yliopistoilla säilytetään oikeus luovuttaa tiloja opiskelijaruokaloille sekä opinala- ja harrastejärjestöille vastikkeetta siitä huolimatta, että Senaatti-kiinteistöt perii yliopistoilta vuokraa näistä tiloista. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

Opetusministeriön korkeakoulujen alueellista tehtävää tutkinut työryhmä (OPM 26/2001) on todennut muun muassa, että alueiden osaamisrakenteilla on keskeinen merkitys aluekehityksen kannalta. Koulutus tarjoaa hyvän pohjan osaavan ja kehittyvän inhimillisen peruspääoman tuottamiselle ja levittämiselle. Tutkimus- ja kehittämistyön hyödyntämisen kautta osaamispääoman vaikutukset alueilla vahvistuvat merkittävästi. Alueiden kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamiseksi ja vahvistamiseksi korkeakouluista tulee muodostaa riittävän vahvoja koulutuksen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan yksiköitä ja korkeakoulujen tulee yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa muodostaa tarkoituksenmukaisia yhteistyöverkostoja. Yksittäisten seutukuntien tarpeista voidaan huolehtia mm. aikuiskoulutusta kehittämällä ja kohdentamalla tutkimus- ja kehitystyötä näiden alueiden tarpeisiin esimerkiksi projektitoiminnalla. Valiokunta pitää näitä työryhmän linjauksia oikeina ja katsoo, että korkeakoulujen roolia alueellisessa innovaatiojärjestelmässä tulee kehittää. Valiokunnan mielestä eri alueiden koulutustarpeet ja muu alueellinen kehittäminen tulee ottaa huomioon eri yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa järjestettäviä koulutusaloja suunniteltaessa. Porissa on järjestetty yliopistollista koulutusta ja tutkimusta vuodesta 1983 lähtien. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Satakunnassa on käytetty yliopistollisen koulutuksen kehittämiseen aluekehitysvaroja noin 10 miljoonaa euroa. Vuoden 2001 2003 osalta yliopistollisen koulutuksen rahoitus toteutetaan yhteistyömallilla opetusministeriön, koulutusta järjestävien yliopistojen, Porin kaupungin ja alueen kuntien kesken. Tarkoituksena on, että vuodesta 2004 Porissa annettavan yliopistokoulutuksen rahoitus tulee normaaliin tapaan kokonaan valtion talousarvion määrärahoista. Valiokunta pitää tärkeänä, että tämä toteutetaan suunnitellun mukaisesti. Valiokunta pitää muutoinkin tärkeänä selvittää tarvittavia toimenpiteitä yliopistollisen koulutuksen alueellisen vaikuttavuuden tehostamiseksi. Valiokunnan mielestä tulee tarkasti selvittää hammaslääkärikoulutuksen lisätarve ja sen toteuttaminen tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaimmalla tavalla. Eduskunta on kuluvan vuoden talousarviota käsitellessään kiinnittänyt huomiota Turun yliopiston diplomi-insinöörikoulutukseen. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta katsoo, että Turun yliopistolle tulee antaa oikeus diplomiinsinööritutkintojen myöntämiseen. Valiokunta kiinnittää huomiota niihin ongelmiin, joita aiheutuu apurahalla työskenteleville tutkijoille. Apurahalla työskentely ei anna työsuhteen tarjoamaa sosiaaliturvaa, se ei oikeuta työterveyshuoltoon eikä apurahakausi kartuta työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloaikaa eikä eläkettä. Apuraha ei myöskään kasvata verotettavaa ansiotuloa, mistä johtuen sairaus- sekä äityispäiväraha jäävät usein vähimmäispäivärahan tasolle. Näin apurahalla työskentelevä tutkija joutuu epäoikeudenmukaiseen asemaan verrattuna työsuhteessa työskentelevään tutkijaan. Valiokunta pitää välttämättömänä, että apurahalla työskentelevien tutkijoiden sosiaaliturvassa olevat ongelmat selvitetään ja ryhdytään toimenpiteisiin niiden poistamiseksi. Valiokunta on useaan kertaan kiinnittänyt huomiota siihen, että Senaatti-kiinteistöt perivät yliopistoilta niin korkeita vuokria, että tämä supistaa merkittävästi yliopistojen käytettävissä olevia toimintamäärärahoja. Kuitenkin lainsäädäntö sallii koulutukseen tarkoitetuista tiloista perittäväksi alempaa vuokraa kuin mitä Senaatti-kiinteistöille asetettu yleinen tuottotavoite edellyttäisi. Huomionarvoista on myös se, että valtiolle on siirtynyt useita lahjoituskiinteistöjä, jotka valtio on siis saanut korvauksetta. V a l i o k u n n a n l a u s u m a e h d o t u s 6 : Eduskunta edellyttää hallituksen kiirehtivän toimenpiteitä, joilla yliopistokoulutukseen tarkoitetuista tiloista peritään alempaa vuokraa kuin mitä Senaatti-kiinteistöille asetettu yleinen tuottotavoite edellyttäisi. Päätöksiä tehtäessä on huomioitava myös se, että lahjoituskiinteistöistä ei ole aiheutunut hankintakustannuksia valtiolle. E d u s k u n n a n l a u s u m a 6 : Eduskunta edellyttää hallituksen kiirehtivän toimenpiteitä, joilla yliopistokoulutukseen tarkoitetuista tiloista peritään alempaa vuokraa kuin mitä Senaatti-kiinteistöille asetettu yleinen tuottotavoite edellyttäisi. Päätöksiä tehtäessä on huomioitava myös se, että lahjoituskiinteistöistä ei ole aiheutunut hankintakustannuksia valtiolle. 21. Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 122 805 000 euroa. Määrärahasta saa käyttää täydennyskoulutuksen hintojen alentamiseen enintään 5 000 000 euroa yliopistojen omien päätösten mukaisesti. Määrärahaa saa käyttää myös yliopistojen opettajille, tutkijoille ja opiskelijoille myönnettävien tutkimusta ja koulutusta edistävien apurahojen maksamiseen, opiskelijoille opintoihin liittyvän harjoittelun järjestämiseen sekä yliopistojen toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestö- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

jen jäsenmaksuista ja rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Vuoden 2003 aikana saa tehdä sellaisia yliopistojen tiloja lisääviä vuokrasopimuksia, joista aiheutuu menoja vasta vuoden 2003 jälkeen, siten että nettomenojen lisäys on vuositasolla enintään 4 700 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetusministeriön asetukseen yliopistojen eräistä suoritteista perittävistä maksuista (1317/2001) sekä opetusministeriön päätöksiin, kirjasto- ja tietopalveluista perittävistä maksuista (82/1993) ja avoimesta korkeakouluopetuksesta korkeakouluissa perittävistä maksuista (83/1993). Määräraha on tarkoitus jakaa seuraavasti: Helsingin yliopisto, mistä 2 317 000 euroa Svenska social- och kommunalhögskolanille ja 11 269 000 euroa kansalliskirjaston valtakunnallisena osuutena 265 717 000 Jyväskylän yliopisto 87 423 000 Oulun yliopisto 117 751 000 Joensuun yliopisto 51 532 000 Kuopion yliopisto 47 959 000 Turun yliopisto 100 360 000 Tampereen yliopisto 77 120 000 Åbo Akademi 43 704 000 Vaasan yliopisto 17 940 000 Lapin yliopisto 23 163 000 Teknillinen korkeakoulu 103 358 000 Tampereen teknillinen yliopisto 54 492 000 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 28 249 000 Helsingin kauppakorkeakoulu 22 845 000 Svenska handelshögskolan 10 746 000 Turun kauppakorkeakoulu 12 205 000 Sibelius-Akatemia 20 941 000 Teatterikorkeakoulu 9 430 000 Taideteollinen korkeakoulu 23 494 000 Kuvataideakatemia 4 376 000 Yhteensä 1 122 805 000 Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 30 000 000 euroa korkeakoululaitoksen kehittämislain perusteella ja 36 000 euroa yhden henkilötyövuoden palkkausten siirtona momentilta 31.24.21. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot 1 636 825 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 198 850 000 Yhteishankkeet 288 790 000 Muut toimintamenot 1 149 185 000 Bruttotulot 514 020 000 Maksullisen toiminnan tulot 226 460 000 liiketaloudellisesti hinnoitellut suoritteet 209 600 000 julkisoikeudelliset suoritteet 16 860 000 Muut tulot 287 560 000 yhteishankkeet 272 400 000 lahjoitukset 14 400 000 sponsoritulot 600 000 muut tulot 160 000 Nettomenot 1 122 805 000 Liiketaloudellisen maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko: 2001 2002 2003 toteutuma ennakoitu arvio Maksullisen toiminnan tuotot (t ) 201 560 207 880 209 600 Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (t ) 165 400 158 433 159 850 Käyttöjäämä (t ) 36 160 49 447 49 750 % tuotoista 17,9 23,8 23,7 Osuus yhteiskustannuksista (t ) 27 650 41 828 41 740 Ylijäämä (t ) 8 510 7 619 8 010 % tuotoista 4,2 3,7 3,8 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

Tuotot % kustannuksista 104,4 103,8 104,0 Volyymin muutos % 7,8 3,1 0,8 Lääkärikoulutuksen aloituspaikkojen määrä on vuoden 2002 valinnoissa nostettu 550:stä 600:aan. Saadun selvityksen mukaan aloituspaikkojen lisäyksestä johtuvia lisämäärärahoja ei ole täysimääräisinä otettu talousarvioehdotukseen. Sen vuoksi momentille lisätään 100 000 euroa lääkärikoulutuksen lisäyksestä aiheutuviin menoihin. Ehdottaessaan hyväksyttäväksi lakiehdotusta ammatillisen lisäkoulutusjärjestelmän rahoituksesta sivistysvaliokunta piti välttämättömänä täsmentää talousarvioesityksen momentin 29.10.21 perusteluissa todettua siten, että määrärahasta kohdennetaan 5 miljoonaa euroa täydennyskoulutuksen kehittämiseen ja toteuttamiseen. Sen vuoksi momentin perusteluja muutetaan sivistysvaliokunnan kannanottoa vastaavaksi. 2003 talousarvio 1 122 805 000 2002 talousarvio 1 090 137 000 2002 I lisätalousarvio 65 000 2001 tilinpäätös 1 026 519 702 22. Yliopistolaitoksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 24 473 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää yliopistoja koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan, näihin liittyvän kansainvälisen yhteistyön sekä työllistymistä edistävän toiminnan, esiopetusuudistukseen liittyvän pätevöittämiskoulutuksen ja opettajien kouluttajien täydennyskoulutuksen menojen maksamiseen. Käyttösuunnitelma: 1. Tutkimus-, kehittämis- ja julkaisutoiminta 9 276 000 2. Yliopistojen yhteinen atk-toiminta ja tietoliikenneyhteydet 8 497 000 3. Korvaus Helsingin yliopiston rahastoille 504 000 4. Yliopistojen alueellinen kehittäminen 3 196 000 5. Yliopistojen aikuiskoulutuksen kehittäminen 3 000 000 Yhteensä 24 473 000 Määrärahaa saa käyttää yliopistojen käyttöön tarkoitetun oppimateriaalin kustannustoiminnan sekä opetuksen ja tutkimuksen toimintaedellytysten turvaamiseksi tarvittavien menojen ja avustusten maksamiseen. Määrärahasta voidaan suorittaa Helsingin yliopiston rahastoille 504 000 euroa korvauksena suomen- ja ruotsinkielisten almanakkojen ja kalenterien julkaisemisen yksinoikeuden poistamiseksi lain (1195/1994) johdosta. Määrärahaa saa käyttää 209 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. Yliopistojen aikuiskoulutuksen kehittämiseen tarkoitettua määrärahaa voidaan käyttää pitkäkestoisen täydennyskoulutuksen tuotekehitystyöstä aiheutuviin kustannuksiin yliopistojen esittämillä alueilla osana niiden yhteiskunnallista tehtävää. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 3 000 000 euroa siirtona momentilta 29.69.31. Sivistysvaliokunnan mietinnön SiVM 16/2002 vp ja momentin 29.10.21 perusteluihin viitaten momentille lisätään uusi 6. kappale. Y l i o p i s t o j e n r e h t o r i e n n e u v o s t o. Yliopistolain 4 velvoittaa yliopistoja pyrkimään keskenään yhteistyöhön siten, että niiden kesken vallitsee tarkoituksenmukainen työnjako. Yliopistojen rehtorienneuvoston toiminta tukee tätä yliopistolain velvoitetta. Rehtorienneuvoston toiminta on tärkeää muutenkin niin kotimaisen yliopistoyhteistyön kuin kansainvälisen toiminnan kannalta. Ongelmaksi on muodostunut se, miten rehtorienneuvoston toimintaa voidaan yliopistojen määrärahoista rahoittaa. Valiokunta kiirehtii asian järjestämistä niin, et- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

tä rahoitus voidaan järjestää yliopistojen kannalta tarkoituksenmukaisesti. 2003 talousarvio 24 473 000 2002 talousarvio 22 843 000 2001 tilinpäätös 22 485 380 23. Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 650 000 euroa. Määrärahasta käytetään 2 802 000 euroa opiskelija-, harjoittelija-, nuoriso- ja asiantuntijavaihtoon myönnettäviin stipendeihin, apurahoihin ja avustuksiin, 1 638 000 euroa ulkomaisissa yliopistoissa palvelevien suomalaisten ulkomaanlehtoreiden ja vierailevien professorien sekä muiden ulkomailla toimivien opetushallintoviranomaisten, yhteensä enintään 47 henkilöä, palkkoja varten soveltuvin osin ulkomailla työskentelevien Suomen kielen ja kulttuurin yliopistonopettajien ohjesäännön mukaisesti ja ulkomailla tapahtuvan suomen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään 144 000 euroa maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen. S e l v i t y s o s a : Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot 8 870 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 514 000 Muut toimintamenot 3 066 000 Yhteishankkeet 850 000 Apurahat ja avustukset 2 802 000 Suomen kielen ja kulttuurin opetus ulkomailla 1 638 000 Bruttotulot 1 220 000 Maksullisen toiminnan tulot, muut suoritteet 370 000 Muut tulot, yhteishankkeet 850 000 Nettomenot 7 650 000 Opetusministeriö on talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä asettanut alustavasti kansainvälisen henkilövaihdon keskukselle vuodelle 2003 seuraavat tulos- ja palvelutavoitteet: Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMOn tavoitteena on edistää kansainvälistä vuorovaikutusta koulutuksessa ja työelämässä sekä kulttuuri- ja nuorisotoiminnan alueella. CIMO koordinoi ja toteuttaa stipendi- ja henkilövaihto-ohjelmia ja vastaa useiden Euroopan unionin koulutus-, kulttuuri- ja nuoriso-ohjelmien kansallisesta toimeenpanosta. CIMO järjestää ja kehittää toimialansa neuvonta- ja tietopalvelua sekä koulutusta ja markkinoi suomalaista koulutusta ulkomaalaisille. Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opintojen neuvottelukunta tukee Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa sekä järjestää ulkomaisille yliopisto-opiskelijoille suomen kielen kursseja Suomessa. CIMO tukee suomalaisia oppilaitoksia uusien mahdollisuuksien hyödyntämisessä EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien avautuessa eräille Keski- ja Itä-Euroopan maille. Yhteyksiä yritystoimintaan kehitetään henkilövaihdon keinoin sekä syvennetään erityisesti kansainvälisen harjoittelun suhteita oppilaitoksiin. Ammattikorkeakoulujen kansainvälisen toiminnan kehittämistä tuetaan. Uuden tietotekniikan hyväksikäyttöä lisätään edelleen tiedotuksessa, neuvonnassa ja koulutuksessa. EU:n nuoriso-ohjelman toteuttamiseen osallistutaan täysipainoisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään yhteistyön kehittämiseen CIMOn uusien sidosryhmien, mm. yleissivistävän koulutuksen ja aikuiskoulutusorganisaatioiden sekä kulttuurin alan toimijoiden kanssa. 2003 talousarvio 7 650 000 2002 talousarvio 7 703 000 2002 II lisätalousarvio 2001 tilinpäätös 7 441 979 24. Harjoittelukoulujen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 67 262 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös oppilasavustuksista aiheutuvien menojen sekä maksullisen kouluruokailun tarjoamisesta henkilökunnalle ja opetusharjoittelijoille aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Opetusministeriö on asettanut harjoittelukouluille osana yliopistolaitosta seuraavat tulostavoitteet: Harjoittelukoulujen tavoitteena on opettajankoulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja läheinen vuorovaikutus yliopiston kanssa. Harjoittelukoulut huolehtivat opetustyön laadusta sekä kehittävät opetussuunnitelmatyötä, opetusharjoittelua ja opetusteknologian käyttöä. Harjoittelukoulut osallistuvat täydennyskoulutuksen kehittämiseen ja toteuttavat osaltaan Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiaa. Harjoittelukouluissa on vuonna 2003 keskimäärin 8 250 oppilasta, joista peruskouluasteella 6 000 ja lukiossa 2 250 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15