Anne Viinikka Projektipäällikkö Vahvuutta vanhemmuuteen (VV) -seminaari 25.10.2012, Tampere Perheryhmämalli Vanhempien ja työntekijöiden kokemuksia perheryhmätoiminnasta
VV hanke keväästä 2010 - syyskuuhun 2012 Hankkeen tarkoituksena on: kehittää suomalaiseen palvelujärjestelmään soveltuva perheiden psykososiaalista tukea vahvistava perheryhmämalli kouluttaa kuntien työntekijöitä perheryhmien ohjaajiksi. Joitain lukuja: Lähes 80 kumppanuuskuntaa eri puolilla maata 14 perheryhmän ohjaajakoulutusta: n. 230 koulutettua perheryhmänohjaajaa: - terveydenhoitajia, perhetyöntekijöitä, sairaanhoitajia, lastentarhanopettajia, psykologeja sekä muita eri nimikkeillä työskenteleviä kunnan ja MLL:n työntekijöitä Koulutuksiin liittyviin ryhmiin on osallistunut yhteensä 987 henkilöä (343 äitiä, 295 isää ja 345 vauvaa sekä 4 muuta äidin tukihenkilöä) 2
Ensimmäisen yhteisen lapsensa saaneille pienten vauvojen vanhemmille VV -perheryhmässä vanhemmilla on mahdollisuus vauvan ja itsensä välisen suhteen turvalliseen tarkasteluun ja kokemusten jakamiseen tilaisuus pohtia, mitä ajatuksia, tunteita ja merkityksiä arjen eri tilanteet herättävät omassa ja vauvan mielessä tilaisuus miettiä ja jakaa ajatuksia omasta sisäisestä tunnekokemuksesta vanhempana olemisesta oppia ymmärtämään paremmin omaa ja lapsen välistä dynamiikkaa 3
Perheryhmän peruslähtökohdat Ammatillisesti ohjattu suljettu ryhmä Koostuu 12 tapaamisesta, joilla kullakin on oma teemansa Ryhmäkerrat etenevät joka kerta saman perusrungon mukaisesti Ohjaajat eivät luennoi tai anna valmiita neuvoja ja ratkaisuja Ohjaajien esittämillä reflektiivisillä kysymyksillä suunnataan vanhempien ajatuksia vauvan mielenliikkeisiin, ajatuksiin ja kokemuksiin rohkaistaan vanhempia miettimään sitä, mikä vaikutus heidän omilla tunteillaan ja käytöksellään eri tilanteissa mahtaa olla vauvaan tai muihin läheisiin ihmisiin Jokaisella tapaamiskerralla perheet saavat 2 esittelylehtistä, joista toisessa keskusteluteemaan liittyvää tausta-ajattelua ja toisessa kotitehtävä ja sen idea 4
Perheryhmän 12 teeman etenemisen taustalla on reflektiivisyyden etenemisen prosessi 1. Lapsen havainnointi mitä vauva yrittää viestiä eli kyky tunnistaa lapsen fysiologisia tuntemuksia ja ajatuksia: Hän on flunssainen, väsynyt ja nälkäinen 2. Kyky tunnistaa ja nimetä lapsen tunteita: Hän harmistui ; Hän pelästyi ( koska luuli, että jäi yksin kun menin hakemaan hänelle iltapalaa) 3. Tunteiden, tavoitteiden, tarkoitusperien kytkeminen käyttäytymiseen Hän haluaa, että otan hänet syliini ja hän tietää, että kohta alan syöttää häntä ja hän pääsee nukkumaan 4. Monimuotoisten, dynaamisten tunteiden ja vuorovaikutustilanteiden ymmärtäminen ja kytkeminen käyttäytymiseen Ymmärsin, että hän itki ja tarrautui jalkoihini, koska hänellä oli kurja olo ja hän oli yliväsynyt. Hän kaipasi rauhoittamista ja halusi vain syliini ja nukkumaan 5
Perheryhmän 12 tapaamista 1/3 Ensimmäisten tapaamisten aikana rohkaistaan vanhempia (tietoisesti) havainnoimaan lasta avoimin silmin! 1. Olen oma vauvasi (Oma vauva) 2. Minä olen minä! (Temperamentti) 3. Onkohan meillä tänään kiva päivä? (Toiveet ja odotukset) 4. Sinun ilosi ja surusi ovat myös minun (Vaikutamme toisiimme) 6
Perheryhmän 12 tapaamista 2/3 Seuraavaksi siirrytään tarkkailemaan vauvan, toisten perheenjäsenten sekä myös omia tunteita ja ajatuksia! Pohditaan myös sitä, miten vaikutamme toisiimme! 5. Joskus tunnen,että aivan pakahdun! (Voimakkaiden tunteiden käsittely) 6. Arkeni muuttuu kun kasvan (Siirtymätilanteet) 7. Minä tarvitsen sinua (Itsenäisyys ja riippuvuus) 8. Minua harmittaa! (Ristiriitaiset tunteet) 7
Perheryhmän 12 tapaamista 3/3 Lopputapaamisissa pohditaan mm. vanhempien ja lasten tunnetilojen vaikutusta eri perheenjäsenten käyttäytymiseen. Katse tulevaisuuteen 9. Ymmärrätkö mitä tarkoitan? (Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen) 10. Hyvässä ja pahassa, sinä olet esikuvani (Vaikeuksien kohtaaminen) 11. Maailmani laajenee (Kun maailma laajenee) 12. Muistele kanssani menneitä tapaamisia (Muistellaan yhdessä menneitä tapahtumia) 8
Perheiden palautteet V. 2011 pilottikysely vanhemmilta pyydettiin palautetta 2 kertaa (Webropol -lomake) Vuoden 2010 pilottikoulutuksiin liittyviin perheryhmiin osallistui 119 vanhempaa: 62 äitiä ja 57 isää sekä 62 lasta puolivälikyselyyn vastasi 98 (n) vanhempaa (51 naista, 45 miestä) ja päättymisen jälkeen 71 (n) vanhempaa (40 naista, 31 miestä) Tulokset ovat pitkälle samansuuntaiset kuin v. 2012 kyselyssä v. 2012 alusta palautetta on kerätty perheryhmän päättymisen jälkeen vanhemmille lähetettävällä webropol lomakkeella Syyskuuhun 2012 mennessä vanhemmilta (N=301) oli saatu 189 (n) vastausta =62% perheryhmiin osallistuneista aikuisista Ryhmiin on osallistunut 466 henkilöä (162 äitiä, 139 isää, 163 vauvaa ja 2 tukihenkilöä) 9
Palautekyselyyn vastanneiden taustatietoja Vastanneista 68% naisia, 31 % miehiä 70% vastanneista oli 25-35-vuotaita, alle 25-v oli 17% Vastaajien koulutustausta, % Ylempi korkeakoulututkinto 21 Alempi korkeakoulututkinto Ammatillinen tutkinto tai ylioppilas 37 38 Peruskoulu 4 10
Ryhmään hakeutumisen syyt: 1. Sosiaaliset suhteet ja vertaistuki % kaikista % naisista % miehistä Saadakseni keskustella muiden samassa elämäntilanteessa olevien kanssa 59 75 81 Halusin tutustua muihin vauvaperheisiin 51 68 75 Voidakseni jakaa kokemuksiani vauvaperheiden arjesta muiden kanssa 44 60 68 Saadakseni uusia ystäviä 9 19 24 11
2. Halu oppia tuntemaan omaa vauvaa ja vauvan kanssa eläminen Saadakseni vinkkejä tai ohjeita vauvaarkeen Halusin syventää ymmärrystäni vauvan kanssa elämisestä Saadakseni tukea vanhemmuuteen Halusin oppia tuntemaan vauvani paremmin % kaikista % naisista % miehistä 27 33 36 39 51 50 54 46 49 64 67 59 3. Muut syyt: Saadakseni tukea parisuhteeseen: kaikista 6 %; naisista 4 %; miehistä 10 % 12
Perheryhmän vaikutus vauvan ja vanhemman väliseen suhteeseen % kaikista % naisista % miehistä Ymmärrän paljon paremmin vauvani tarpeita ja tunteita 88 89 88 Suhteeni vauvaan vahvistui paljon 64 75 80 Sain paljon lisää varmuutta lapsen hoitoon 75 77 71 13
Perheryhmän koettu vaikutus vanhemmuuteen % kaikista % naisista % miehistä Sain paljon vahvistusta vanhempana toimimiseen Itseluottamukseni vanhempana lisääntyi paljon 86 84 89 81 82 79 Ryhmään osallistuminen edisti paljon tasavertaista vanhemmuutta perheessämme 46 44 51 14
Perheryhmän vaikutus koettuun hyvinvointiin % kaikista % naisista % miehistä Ryhmällä oli paljon vaikutusta hyvinvointiini 46 67 77 Ryhmällä oli paljon vaikutusta perheeni hyvinvointiin 63 65 59 Ryhmällä oli paljon vaikutusta puolisoni hyvinvointiin 39 49 72 Ryhmällä oli paljon vaikutusta parisuhteeseeni 39 40 37 Sairastuin synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja uskoisin, että perheryhmän avulla en vajonnut niin syvälle Tuli myös syy lähteä perheen kanssa ulos.. 15
Vaihtoehtoisia näkökulmia oman perheen arkeen Ymmärrämme paremmin, että uusi elämänmuoto voi tuoda mukanaan myös haasteita - kaikkeen ei aina tarvitsekaan osata varautua tai ongelmia ratkaista. on aina mukava tulla ja asioista kiva keskustella sekä huomata, miten eri lailla eri perheissä joitain asioita käsitellään On saanut huomata että on ihan normaalia kaikkien tunne alojen kanssa ja kaikki vanhemmat käyvät samat skaalat läpi omalla tavallaan. Isi, leikitäänkö tällä pallolla? Jospa yrittäisin heittää sen tuonne kerhotädille 16
Perheryhmän vaikutus puolisoiden väliseen vuorovaikutukseen % kaikista % naisista % miehistä Ryhmässä heränneistä ajatuksista keskusteltiin kotona paljon 79 77 82 Minun on paljon helpompi jakaa arjen iloja puolisoni kanssa 53 52 57 Minun on paljon helpompi puhua puolisoni kanssa vaikeistakin asioista 39 41 34 Meillä on ollut raskas vuosi ja ei varmaan ole liioiteltua sanoa, että (ryhmä) osaltaan on estänyt meitä päätymästä avioeroon, kun ajatteli niin että ainakin ryhmän päättymiseen saakka haluaa löytää ongelmiin ratkaisuja... 17
Tunnetta tasavertaisesta vanhemmuudesta Meillä tapaamiset auttoivat keskustelemaan kotona ryhmässä käsitellyistä ongelmista ja toisaalta auttoivat näkemään asioita, jotka meillä on hyvin ja luomaan uskoa tulevan. Yhteenkuuluvuuden tunne on lisääntynyt yhteisen harrastuksen myötä. Molemmat vanhemmat saimme saman "tiedon" yhtä aikaa ja yhdessä, joten on entistä helpompi toimia samojen kasvatuskäytäntöjen perusteella. 18
Hyödyllisimmiksi koetut keskustelusisällöt % kaikista % naisista % miehistä Vanhemmuus Arjen ilot Arjen vaikeat tilanteet Lapsen ymmärtäminen Lapsen kehitys Parisuhde 98 99 97 98 98 98 96 97 95 96 96 97 96 96 95 86 92 82 19
Pari ajatusta perheryhmän hyödyllisyydestä (ryhmässä) on havainnut omia heikkouksia lapsen hoidossa ja parisuhteessakin harvoin keskustelu aukeaa kotona noin vain Nautin tosi paljon siitä, että isät olivat mukana. Teemojen pohdiskelu yhdessä antaa tukea vanhemmuuteen. Lapsen ymmärtämiseen liittyvät keskustelut antoivat ehkä minulle eniten tärkeänä koin sen, että sain nähdä ettei muidenkaan elämä ole vaaleanpunaista unelmaa 20
Vanhempien keskinäinen yhteydenpito % kaikista % naisista % miehistä Ryhmä jatkaa tapaamisia vapaamuotoisesti Pidämme yhteyttä esim. Facebookissa tai sähköpostitse Tapaan joitain ryhmässäni olleita perheitä melko säännöllisesti Menemme yhdessä ryhmäläisten kanssa kunnan, seurakunnan tai jonkin muun Menemme yhdessä ryhmäläisten kanssa MLL:n perhekahvilaan tai muuhun MLL:n 3 4 2 9 12 13 31 39 36 38 42 41 42 43 46 21
Sosiaalisten tukiverkostojen vahvistumista parasta oli muihin tutustuminen, tähän ikään tultua ei enää tule uusia kavereita tai ystäviä muualta niin oli kiva kun pääsimme mukaan verkostoituminen samassa tilanteessa oleviin tärkeää, auttaa jaksamaan arjessa piristi yhdessä käydä jossakin ja näki muita samassa asemassa olevia Huomaakohan äiti, jos lähden tällä traktorilla tuonne Ainon luo Brmm..Brmm 22
Suurin hyöty oli se että pysähtyi hetkeen ja pohti vauvaa ja hänen tekemisiään. Arjen kiireessä monesti menee vain eteenpäin eikä osaa pysähtyä ja miettiä vain sitä hetkeä ja nauttia siitä. 23
Työntekijöiden palautteet ja kokemukset Henkilökohtaiset ajatukset on kerätty erilaisissa kirjallisissa tehtävissä ja koulutusryhmien yhteiset näkemykset koulutuksen päätöspäivässä. Uusia konkreettisia keinoja arkisen työn keskelle monet kokivat saaneensa uuden laajemman näkökulman lapsen tunnetilojen tunnistamiseen ja käyttäytymisen ymmärtämiseen lähes jokainen oli tietoisesti soveltanut RF -työmenetelmää myös muuhun perheiden parissa tehtävään työhön: vastaanottotilanteissa, monissa yksilöja ryhmätilanteissa, perhetyön menetelmänä, koululaisten kohtaamisissa, haastavissa asiakastilanteissa jne Monilla oli vahva kokemus aiemmin opitun tiedon (esim. vavu - koulutuksista) syventymisestä ja konkretisoitumisesta Aiemmassa koulutuksessa opin havainnoimaan varhaista vuorovaikutusta, nyt mentiin vielä enemmän konkreettisiin tekoihin. Tavallaan olen oppinut puhumaan eri tavalla, vaikka asian ydin olisi sama 24
innostuin reflektiivisyyden ajatuksesta ja ajattelin, että sillä voisi olla terveyden edistämisessä merkittävä positiivinen vaikutus mietin jokaiseen lapsen ikävaiheeseen jonkun reflektiivisyyteen pyrkivän kysymyksen pyrin niillä korvaamaan rutiiniksi muodostuneita kysymyksiä, jotka eivät johda syvempään pohdiskeluun vanhempien vastaukset eivät enää pelota samalla tavalla kuin ennen meillä on runsaasti esim. kaavakkeita, joita työstämme lasten ja vanhempien kanssa purkutilanteet ovat tulleet monipuolisemmiksi ja syvällisemmiksi käyttäessäni RF ajattelua 25
jonkinlaista uudelleenrakastumista työhöni olen myös tuntenut tyrmäys, torjunta, minä olen oikeassa - asenne on vähentynyt tilalle ovat tulleet vahvempina lempeys, kannustaminen, yhdessä pohtiminen myös vaikeiden asioiden puheeksi ottaminen olen vähentänyt suoraa neuvontaa / ohjaamista ja käyttänyt enemmän ajatuksia ja kysymyksiä vanhemmat ovat useammin oivaltaneet itse asian ja ratkaisu on tullut enemmän heiltä itseltään. temppujen lisäksi yritän yhä enemmän panostaa perheen tukipilareihin, äitiin ja isään lisääntynyt tunnepitoisempi työote on raskaampaa, mutta palkitsevampaa 26
Perheryhmämallin ja ohjaamisen haasteita Työaika- ja työvoimaresurssit, iltatyö, ohjaajien oma jaksaminen jne. RF kyvyn syveneminen sekä itsellä että vanhemmilla Vähäinen ryhmänohjauskokemus ja epävarmuus omista ryhmänohjaustaidoista Ryhmädynamiikkaan vaikuttavat hankalat tilanteet ryhmän aikana Ajankäyttö ja tasapuolisuus ryhmässä / vauvojen huomioiminen / vauvojen levottomuus ryhmässä Huoli jonkun ryhmänjäsenen tai perheen jaksamisesta Poissa olevan vanhemman pitäminen mielessä ryhmän aikana Esimiesten ja työkavereiden ennakkoluulot ja sitoutuminen toiminnan tukemiseen Omasta työstä irtaantuminen Käytännön järjestelyt (ryhmän markkinointi, kokoaminen ja välipalatarjoilun järjestäminen) 27
VV -koulutus toi minut myös askeleen lähemmäksi omia lapsiani Yllätyksekseni olen huomannut, että viime aikoina on tullut mietittyä paljon omaa lapsuutta ja vanhemmuutta. kolmen leikki-ikäisen lapsen äitinä kun lapsi ennen aloitti kiukuttelun, lähti itsekin helposti kiukkuun mukaan vettä myllyyn lisäsi oma kiivastuminen osaan nykyään hankalanakin hetkenä pohtia syitä kiukuttelun takana Olen ainakin pikkuisen parempi terkkari, äiti ja puoliso kuin vuosi sitten 28
Kiitos!