EU/EAKR Ympäristöministeriö/Hämeen ympäristökeskus Hiihdon MM-2001 kisaorganisaatio Neopoli Oy Suurtapahtuman materiaalivirtaselvitys Loppuraportti 28.12.2001
2 Suurtapahtuman materiaalivirtaselvitys Loppuraportti Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Tehdyt tutkimukset 4 2.1 Tutkimusmenetelmä 4 2.2 Kvalitatiivinen tutkimus 4 2.3 Kvantitatiivinen tutkimus 4 2.4 Kisaorganisaation toimenpiteet 5 3. Tutkimustulokset 5 3.1 Kvalitatiiviset tulokset 5 3.2 Kvantitatiiviset tulokset 6 3.3 Materiaalivirtaselvitys tutkimusmenetelmänä 10 4. Johtopäätökset 11 Liite 1 Liite 2 Käsitteitä ja lyhenteitä MIPS-laskentaperiaatteet Euroopan Unioni ja Ympäristöministeriö/Hämeen ympäristökeskus ovat osallistuneet tämän hankkeen rahoitukseen
3 1. Johdanto Ympäristöasioiden hallinta on tullut osaksi urheilu- ja muiden suurtapahtumien järjestelyjä. Suurtapahtumiin liittyvät ympäristövaikutukset ovat hyvin eri tyyppisiä. Ympäristövaikutuksia aiheutuu mm. rakentamisesta, jätteiden muodostumisesta, liikenteestä ja painettavasta materiaalista. Ympäristöhallinnan kehittyessä on noussut esille tarve konkretisoida tietoa siitä, mitkä osat suurtapahtumien järjestelyissä aiheuttavat eniten haitallisia ympäristövaikutuksia sekä verrata toisiinsa eri tyyppisten toimintojen aiheuttamaa vaikutusta ympäristöön. Tämä on perusedellytys sille, että ympäristön kannalta olennaisimpiin seikkoihin pystytään kiinnittämään huomiota. Suurtapahtuman materiaalivirtaselvitys hankkeessa selvitettiin Lahdessa vuonna 2001 järjestettyjen hiihdon MM-kilpailujen aiheuttamaa luonnonvarojen kulutusta. Ekotehokkuus- tai materiaalivirtaselvitysmenetelmiä ei ole aikaisemmin missään sovellettu suurtapahtumiin. Tarkoituksena oli selvittää, kuinka suurta oli Hiihdon 2001 MM-kilpailujen aiheuttama luonnonvarojen kulutus ja mitkä tapahtumajärjestelyjen osa-alueet aiheuttivat sitä eniten. YK:n Rion seurantakokous (UNGASS) esitti vuonna 1997, että teollisuusmaissa otettaisiin tavoitteeksi nostaa ekotehokkuus kymmenkertaiseksi seuraavien noin 50 vuoden aikana ( Factor 10 ). Vastaavanlaisia aloitteita on tehty EU:ssa ja OECD:ssa. Tällä selvityksellä hankittiin perustietoa suurtapahtumiin liittyvistä materiaalivirroista, jotta toimintaa pystytään konkretisoimaan ja kohdentamaan Factor 10 tavoitteen saavuttamiseksi. Suuratapahtuman materiaalivirtaselvitys-hankkeen tulokset on raportoitu kolmena erillisenä osana: - loppuraportti (12 sivua, julkinen) - tekninen raportti (31 sivua) - materiaalivirtataulukko (60 sivua). Tässä loppuraportissa esitetään tiivistetysti hankkeen lopputulokset sekä tuloksista tehdyt johtopäätökset. Teknisessä raportissa on esitetty yksityiskohtaisesti käytetyt tutkimusmenetelmät ja laskentaperiaatteet sekä esitetty kvantitatiivisen osuuden tulokset yksityiskohtaisesti. Materiaalivirtataulukko sisältää eritellyt kisoihin liittyvät materiaalivirrat ja on projektin kvalitatiivisen osan päätulos. Lisäksi materiaalivirtataulukko sisältää yksityiskohtaiset kvantitatiivisen osan laskelmat. Tekninen osa ja materiaalivirtataulukko sisältävät yksityiskohtaisia tietoja, jotka Hiihdon 2001 MM-kilpailujen yhteistyöyritykset ovat luovuttaneet tämän työn tekijälle ja joita ne pitävät liikesalaisuuksinaan. Tämän takia teknistä raporttia ja materiaalivirtataulukkoa ei julkaista Ekotehokkuuteen ja siihen liittyviin toimintoihin liittyy runsaasti erilaisia käsitteitä, joiden sisältö on usein epäselvä. Aihepiiriin liittyvien käsitteiden selityksiä ja lyhenteitä on koottu liitteeseen 1.
4 2. Tehdyt tutkimukset 2.1 Tutkimusmenetelmä 2.2 Kvalitatiivinen tutkimus 2.3 Kvantitatiivinen tutkimus Ekotehokkuus tarkoittaa luonnonvarojen käytön määrän suhdetta siitä saatavaan hyötyyn. Eli mitä vähemmän luonnonvaroja käytetään esim. tietyn palvelun tuottamiseksi, sitä ekotehokkaampaa toiminta on - ja päinvastoin. Luonnonvarojen kulutus indikoi tapahtuman ympäristövaikutuksia. Suurtapahtuman ekotehokkuuden ja tapahtuman aiheuttaman luonnonvarojen kulutuksen tutkimusmenetelmäksi valittiin materiaalivirta-analyysi. Materiaalivirta-analyysi (material intensity analysis, MAIA) on 1990- luvulla saksalaisessa Wuppertal-instituutissa kehitetty menetelmä erilaisten toimintojen, tuotteiden, palvelujen tai kansantalouksien kokonaisympäristökuormituksen arvioimiseksi. Materiaalivirta-analyysi tutkii toiminnan, tuotteen tai palvelun aikaansaamiseksi niiden koko elinkaaren aikana tarvittujen luonnonvarojen määrää. Taustaoletuksena on, että laskemalla kaikki toiminnan tai tuotteen aiheuttamat materiaalivirrat saadaan karkea, mutta laaja kokonaiskuva ympäristökuormituspotentiaalista. Tämä mahdollistaa eri tuotteiden, palvelujen tai toimintojen keskinäisen vertailun. Hiihdon 2001 MM-kilpailujen materiaalivirrat on hankkeessa selvitetty ensisijaisesti kvalitatiivisesti. Erilaisia tuotteita, toimintoja ja palveluja liittyy MM-hiihtojen kaltaiseen tapahtumaan niin paljon, ettei kaikkia materiaalivirtoja kyetä kvantitatiivisesti määrittämään. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa listattiin materiaalivirrat, jotka liittyvät Hiihdon 2001 MM-kilpailuihin. Kisajärjestelyihin liittyvät materiaalivirrat koottiin kisaorganisaation toimikuntakohtaisiin inventaariolistoihin. Inventaariolistojen sisällön perusteella laadittiin materiaalivirtataulukko, johon jäsenneltiin tapahtuman toiminnat ja kulutukset eri materiaalivirtojen mukaisesti. Materiaalivirtataulukon kokoamisessa päätietolähteinä käytettiin vuoden 2001 mm-hiihtoihin liittyneitä valmisteluvaiheen suunnitelmia ja laskelmia sekä tapahtumasta sen aikana ja jälkeenpäin kerättyjä tietoja. Lisäksi käytettiin hyväksi tietoa toiminnoista, jotka liittyivät edellisiin MM-hiihtoihin 1989, Salpausselän kisoihin 1999 ja MM-esikisoihin 2000. Tiedon keruussa Neopoli Oy teki yhteistyötä hiihdon 2001 MMkisaorganisaation, MM-hiihtojen yhteistyöyritysten, Lahden ammattikorkeakoulun, Wuppertal-instituutin, Helsingin yliopiston limnologian ja ympäristösuojelutieteen laitoksen, Lahden kaupungin valvonta- ja ympäristökeskuksen sekä ekotehokkuusasiantuntija Michael Lettenmeierin kanssa. Materiaalivirtojen laadullisen listauksen jälkeen pyrittiin selvittämään kunkin materiaalivirran laajuus ja esittämään se numeerisesti. Tällöin saatiin tuotteeseen liittyvä suora materiaalivirta. Tämän jälkeen
5 2.4 Kisaorganisaation toimenpiteet 3. Tutkimustulokset 3.1 Kvalitatiiviset tulokset materiaalivirtojen tarkastelua laajennettiin välittömistä materiaaleista niiden valmistuksen, käytön ja hävittämisen aiheuttamiin piilovirtoihin eli ekologisiin selkäreppuihin. Piilovirrat selvitettiin käyttämällä pääosin Wuppertal-instituutissa laskettuja MI (Material Input) kertoimia. Tuotteeseen liittyvä luonnonvarojen kulutus kerrottiin materiaali-, tuote-, tuoteryhmä- tai palvelukohtaisella MI-kertoimella, jolloin tulona saatiin tuotteeseen liittyvät kokonaismateriaalivirrat. MI-laskennan periaatteet on esitetty liitteessä 2. Kisaorganisaatio edisti materiaalivirtaselvitystä omilla toimenpiteillään. Kisaorganisaation henkilöstö avusti sekä kisaorganisaation omien tietojen keruussa että yhteistyökumppaneilta saatavien tietojen hankkimisessa. Hankkeessa saatiin eriteltyä 2237 erilaista materiaalivirtaa, jotka liittyvät Hiihdon 2001 MM-kilpailujen järjestämiseen. Pääotsikoittain materiaalilitteroita on eritelty seuraavasti: Pääotsikko eriteltyjen materiaalilitteroiden lukumäärä, kpl Henkilöliikenne ennen kisoja 34 Koulutukset 20 Kansainvälinen liikenne 42 Lahden sisäinen liikenne 24 Muu kotimaan liikenne 34 Tavarakuljetukset 29 Sähkölaitteet 166 Muut koneet ja laitteet 43 Koneiden polttoaineet 6 Toimistotarvikkeet 223 Painotuotteet 131 Henkilökohtaiset varusteet, urheilijat ja toimitsijat Tilat 54 Yhteistyöyritysten materiaalit 9 Kilpailut 29 Ladut 12 32
6 Väliaikaiset rakenteet 156 Jätehuolto 32 Pysäköintijärjestelyt 16 Viralliset oheistapahtumat 55 TV- ja radioselostamot 171 Opasteet ja ulkomainokset 35 Kalusteet 154 Viranomaistoiminta 12 Kisaorganisaation toiminta 40 Ohjelmapalvelut 26 Ruokahuolto 124 Kilpailujen varusteet 30 Lisenssi- ym. myytävät tuotteet 92 Lääkintä ja doping 19 Siivous 39 Huolto ja kunnossapito 22 Energia 7 Polttoaineet 29 Osallistujat, järjestäjät ym. henkilökunta 290 Eriteltyjä materiaalivirtoja yhteensä 2237 3.2 Kvantitatiiviset tulokset Selvityksen yhteydessä Hiihdon 2001 MM-kilpailuista pystyttiin yksilöimään 2237 tapahtumaa, laitetta tms., jotka aiheuttavat materiaalin kulutusta. Karkeasti arvioiden on pystytty erittelemään noin 80 % suorista tapahtumaan liittyvistä materiaalivirtanimikkeistä. Yksityiskohtainen materiaalivirtataulukko sisältää yhteistyöyritysten liikesalaisuuksiksi luokiteltavia tietoja eikä se siksi ole julkinen. Taulukkoa voidaan esitellä tapauskohtaisesti. Kvantitatiiviset tutkimustulokset on esitetty yhteenvetotaulukoina. Taulukossa on esitetty pääotsikko, johon materiaalinkulutus liittyy sekä yhteenvetona niihin liittyvät suorat materiaalipanokset sekä kokonaismateriaalivirrat, johon sisältyvät myös tuotteen valmistuksen, käytön ja hävityksen aiheuttamat materiaalivirrat. Yksityiskohtaiset laskentaperiaatteet ja tässä esitettyihin kokonaismateriaalivirtoihin liittyvät osamateriaalivirrat on esitetty teknisessä raportissa.
7 Rakenteet Rakenteissa on huomioitu uuden mäkikatsomon päämateriaalien aiheuttama luonnonvarojen kulutus. Tilapäisrakenteita kisoissa oli runsaasti. Näihin laskelmiin sisältyvät lähinnä TV-platformien rakenteet. Siirrettäviä tilapöisrakenteita ja niiden siirtoa ei ole laskettu. suora materiaalipanos, kg materiaalivirta, MI, kg Uusi mäkikatsomo 1 070 000 1 770 000 massansiirtoja ei huomioitu Tilapäiset rakenteet 34 000 70 000 Rakenteet yhteensä 1 104 000 1 840 000 Liikenne Liikenteen laskemissa on laskettu taulukossa mainitut osuudet joukkueiden, kisaorganisaation ja yleisön liikenteestä. Kisoihin liittyvää tavaraliikennettä ei ole laskettu. henkilökilometriä materiaalivirta, MI, kg Joukkueiden lentoliikenne 4 412 000 640 000 Huomioitu vain lentojen polttoaineen kulutus Joukkueiden bussiliikenne 6 200 ajo-km 7 000 Yleisön henkilöautoliikenne 10 320 000 2 760 000 Kisaorganisaation liikenne 257 000 40 000 Huomioitu vain polttoaineen kulutus Liikenne yhteensä 3 450 000 Energia Energian osuus muodostuu urheilukeskuksen sähkön- ja lämmön kulutuksesta. Lisäksi on huomioitu pääosa urheilukeskuksessa käytetystä nestekaasusta. Energia Kulutus [kwh] Materiaalivirta, MI [kg] Sähkönkulutus urheilukeskuksessa ja 600000 246 000 kisakylässä helmikuun 2001 aikana Ravintolan kisasähkö 42000 17 000 Kaukolämmön kulutus 200000 80 000 urheilukeskuksessa ja kisakylässä helmikuun aikana Nestekaasu 40 200 kg 105 000 Energia yhteensä 448 000
8 Ruokahuolto Ruokahuollon osalta laskelmissa on huomioitu yleisön, toimitsijoiden ja joukkueiden kisa-alueella ja kisakylässä tarjotut ravntolapalvelut. suora materiaalipanos, kg materiaalivirta, MI, kg Ruoat 12 900 569 000 Juomat 58 700 75 000 Astiat 61 000 Ruokahuolto yhteensä 705 000 Painotuotteet Painotuotteissa on laskettu 22 kpl kisorganisaation painattamia tuotteita sekä paikallisen sanomalehden kisalitteet. suora materiaalipanos, kg materiaalivirta, MI, kg ESS:n kisaliitteet 23 200 349 000 Käsiohjelma 6 300 95 000 Muut lasketut painotuotteet 4 800 73 000 Painotuotteet yhteensä 34 300 517 000 Kisojen juhlaraha Kisojen juhlarhaan liittyen on laskettu rahojen sisältämien metallien sekä Suomen jokaiseen kotitalouteen lähetetyn tarjouskirjeen ja rahan tilanneille lähetetyn vastaukirjeen aiheuttama luonnonvarojen kulutus. suora materiaalipanos, kg materiaalivirta, MI, kg Juhlarahatarjous ja vastaukset 37 400 561 000 Rahojen metalli 2 020 338 000 Juhlaraha yhteensä 39 400 899 000 Jätehuolto Jätettä kertyi yhteensä noin 65400 kg, josta energiajätettä oli 12074 kg, kaatopaikkajätettä 42862 kg, biojätettä 7169 kg, paperia 163 kg, lasia 1320 kg, metallia 720 kg, ja pahvia 1125 kg. Näistä jätejakeista vain kaatopaikkajäte päätyi muuhun kuin hyötykäyttöön ja otetaan siten MIlaskennan periaatteiden mukaisesti huomioon luonnonvarojen kulutuksen laskennassa. Hyötykäytön aiheuttamat materiaalipanokset huomioidaan kierrätetyn materiaalin MI-kertoimissa. Jätteen kaatopaikkakäsittelyn aiheuttama materiaalivirta on 47 000 kg.
9 Muut materiaalivirrat Muiden materiaalivirtojen aiheuttama luonnonvarojen kulutus muodostuu useista varsn pienistä eristä. Suurin yksittäinen erä oli kopiopaperi. Kisasuorituksiin on laskettu hyppyrimäkien materiaalin- ja energiankulutuksen aiheuttama luonnonvarojen kulutus ja otettu siitä huomioon Hiihdon 2001 MM-kilpailujen aikana hypättyjen mäkihyppyjen osuus koko hyppyrimäkien elinkaaren aikaista hypyistä. suora materiaalipanos, kg materiaalivirta, MI, kg Kalusteet 2 100 39 000 Opasteet ja mainokset 2 400 12 000 Lisenssituotteet yms. 4 600 56 000 Toimistotarvikkeet 85 000 Kilpailusuoritukset 4 000 hyppyä 156 000 sis. vain mäkihypyn Henkilökohtaiset varusteet 5 100 18 000 Siivous 1 200 3 000 Yhteenveto Hiihdon 2001 MM-kilpailujen kvantitatiivisesti laskettu luonnonvarojen kulutuksen määrä on esitetty seuraavassa yhteenvetotaulukossa. Luonnonvarojen kulutuksen kvantitatiiviset laskelmat sisältävät arviolta 30-40 % tapahtumaan liittyvästä kokonaismateriaalinkulutuksesta. Luonnonvarojen kokonaiskulutus on siten luokkaa 20-25 miljoonaa kiloa kiinteitä luonnonvaroja. Selvitysprosentti eri pääotsakkeiden alla ei poikkea toisistaan merkittävästi eli materiaalivirtojen suhteellinen osuus, joka on taulukossa esitetty on lähellä todellista jakaumaa. Poikkeuksen muodostanee kisojen juhlaraha, jonka materiaalikulutus muodostuu pääosin kahdesta suuresta osatekijästä, jotka molemmat on laskettu. Näin sen suhteellinen osuus on tässä noin kaksinkertainen todelliseen osuuteen verrattuna.
10 Taulukko. Hiihdon 2001 MM-kilpailujen kvantitatiivisesti laskettu luonnonvarojen kulutuksen määrä Materiaalivirta [kg] %-osuus Liikenne 3 450 000 41,7 Rakenteet 1 840 000 22,2 Juhlaraha 899 000 10,9 Ruokahuolto 705 000 8,5 Painotuotteet 517 000 6,2 Energia 448 000 5,4 Kilpailusuoritukset 156 000 1,9 Toimistotarvikkeet 85 000 1,0 Lisenssituotteet yms. 56 000 0,7 Jätehuolto 47 000 0,6 Kalusteet 39 000 0,5 Henkilökohtaiset varusteet 18 000 0,2 Opasteet ja mainokset 12 000 0,1 Siivous 3 000 0,0 Materiaalivirrat yhteensä (lasketut) 8 275 000 100,0 3.3 Materiaalivirtaselvitys tutkimusmenetelmänä Hiihdon 2001 MM-kilpailujen materiaalivirtojen selvittäminen oli tapahtuman laajuus huomioiden vaativa projekti. Materiaalivirtaselvitys tässä muodossaan ja tällaiseen kohteeseen sovellettuna on valtavan työläs prosessi, eikä sitä tällaisenaan voi suositella käytännön työkaluksi. Työtä on osaltaan vaikeuttanut myös materiaalivirtaselvitysmenetelmän kehittyminen juuri samanaikaisesti projektin kanssa, jolloin esim. tiettyjen olennaisten MI-kerrointen ja materiaalivirtojen laskuperiaatteiden selvitystyö on vielä meneillään. Kaikkien mahdollisten materiaalivirtojen ottaminen mukaan selvitystyöhön oli hankkeen kvalitatiivisen tulostavoitteen mukainen, mutta samalla olisi kannattanut selvästi rajata ne materiaalivirrat, jotka otettaisiin mukaan kvantitatiiviseen selvitykseen. Käytännössä tätä valintaa olisi voinut hyvin ohjata mm. olemassa olevien MI-kerrointen lista. Tulevaisuudessa ainakin menetelmää käyttämään aikovien tapahtumaorganisaatioiden kannattaa aloittaa materiaalivirtaselvityksen laatiminen päättämällä etukäteen keskeiset materiaalivirrat, joiden selvittämiseen jatkossa keskitytään. Olennaista on myös työryhmässä selvittää, millä tavoin eri tiedot on varmimmin mahdollista saada ja erityistä huomiota kannattaa kiinnittää siihen, että tiedot saadaan laskelmiin soveltuvassa muodossa.
11 4. Johtopäätökset Suurtapahtuman materiaalivirtaselvityksessä pystyttiin yksilöimään 2237 erilaista osatekijää, joista aiheutui materiaalin kulutusta ja jotka liittyivät suoraan tai välillisesti Hiihdon MM 2001 tapahtumaan. Näiden osatekijöiden selvitysprosentiksi arvioitiin noin 80 %, jolloin kokonaismäärä olisi noin 3000 kappaletta. Eri osatekijöistä aiheutuneista materiaalivirroista pystyttiin kvantitatiivisesti laskemaan 8.300.000 kg:n luonnonvarojen kulutus. Kvantitatiivisissa laskelmissa arvioidaan lasketun 30-40 % luonnonvarojen kokonaiskulutuksesta, jolloin suoraan Hiihdon 2001 MM-kilpailuihin liittyvä kokonaiskulutus olisi noin 20.000.000 25.000.000 kg. Tapahtumaan liittynyt liikenne aiheutti kokonaismateriaalikulutuksesta yli 40 %, eli se on suurtapahtuman materiaalinkulutuksen kannalta selkeästi tärkein yksittäinen tekijä. Tapahtuma järjestettiin Lahden urheilukeskuksessa, johon ei tarvinnut rakentaa uuden mäkikatsomon lisäksi muita uusia pysyviä rakenteita. Silti rakenteista aiheutunut materiaalivirta oli lähes neljännes kisoihin liittyvistä kokonaismateriaalivirroista. Jos suurtapahtuman takia joudutaan rakentamaan merkittävästi uusia rakenteita ja infrastruktuuria, eikä niitä pystytä kisojen jälkeen merkittävästi hyödyntämään, rakenteet voivat aiheuttaa liikennettä suuremman materiaalivirran. Hiihdon 2001 MM-kilpailuja varten painettu juhlaraha aiheutti laskelmien mukaan noin 11 % tapahtuman materiaalinkulutuksesta. Tosin laskettu osuus kokonaiskulutuksesta on juhlarahan kohdalla todennäköisesti muita lohkoja suurempi, jolloin todellinen osuus lienee luokkaa 5 %. MM-hiihtoihin liittynyt ruokahuolto, ruoat ja juomat, aiheutti noin 9 % tapahtuman materiaalivirroista. Muita merkittäviä virtoja aiheuttaneita osatekijöitä olivat painotuotteet (6 %), energia (5 %) ja kilpailusuoritukset (2 %). Kilpailusuorituksissa on huomioitava, että pääosa niiden aiheuttamasta materiaalinkulutuksesta aiheutuu suorituspaikkojen rakentamiseen liittyvistä materiaalivirroista. Koska suorituspaikat ovat kuitenkin jatkuvassa käytössä, kisoihin liittyvä materiaalivirta pysyy suhteellisen alhaisena. Kisapaikalla näkyvästi esillä olevat materiaalit kuten kilpailijoiden ja toimitsijoiden henkilökohtaiset varusteet sekä opasteet ja mainokset ovat kisojen kokonaismateriaalikulutuksen kannalta vähäisiä. Ne vastaavat kisojen materiaalikulutuksesta vain muutamaa promillea. Tällä hankkeella selvitettiin ensimmäistä kertaa laajasti suurtapahtumaan liittyviä materiaalivirtoja ja niiden suuruutta. Toiminnot, joihin merkittäviä materiaalivirtoja liittyy saatiin suhteellisen hyvin esille. Suurimmat luonnonvarojen kulutusta aiheuttavat toiminnot ovat tapahtumaan liittynyt liikenne ja rakenteet. Materiaalivirtaselvitystä menetelmänä ei kuitenkaan suuren työmääränsä vuoksi voi suositella tässä laajuudessa käytännön työkaluksi kisajärjestäjille.
Liikenne, rakenteet, ruokahuolto, painotuotteet ja energia aiheuttavat selvityksen mukaan 84 % suurtapahtuman materiaalivirroista. Mikäli suurtapahtumien järjestäjät haluavat puuttua olennaisiin luonnonvarojen kulutusta aiheuttaviin tekijöihin, on puututtava näihin lohkoihin. Muiden tekijöiden huolellisellakaan järjestelyllä ei voida olennaisesti vähentää suurtapahtumasta aiheutuvaa luonnonvarojen kulutusta. Myös yksitäisellä tekijällä joka ei suoraan liity tapahtuman järjestämiseen, kuten tässä tapahtumassa juhlarahalla, voi kuitenkin yksinään olla varsin merkittävä osuus kokonaismateriaalivirrasta. 12