Entä, jos jätettä syntyisi paljon vähemmän? Auttaako materiaalitehokkuus?

Transkriptio

1 Elämä, jätteet ja EU Suomen luonnonsuojeluliitto, Uudenmaan ympärisönsuojelupiiri ja Helsingin Työväenopisto, Entä, jos jätettä syntyisi paljon vähemmän? Auttaako materiaalitehokkuus? Michael Lettenmeier Ekotehokkuuskonsultti D-mat oy Saksasta Suomeen 1988 D-mat oy Konsultointia, koulutusta, tutkimusta, projekteja MIPS ja Ekotehokkuus Yrityksiä, viranomaisia, oppilaitoksia, järjestöjä Roskapuhetta jäteneuvonnan käsikirja 1994 Luonnon uusi laskuoppi 2000 Factor X - Ekotehokkaasti markkinoille Business as Future 2002 EKOTEHO messut FIN-MIPS Liikenne Der ökologische Rucksack 2004 FIN-MIPS Kotitalous

2 Entä, jos jätettä syntyisi paljon vähemmän? Auttaako materiaalitehokkuus? 1. Jos jätteitä syntyisi paljon vähemmän Materiaalitehokkuus on välttämätöntä ja se auttaa 4. Jäteala ja EU: materiaalitehokkuuden edistäjiä vai hidastajia? Jätepolitiikan vaihtoehtojen luonnonvarojen kulutus pääkaupunkiseudulla Ville Salo, ympäristöekonomian gradu 5 vaihtoehtoa kaatopaikkadirektiivin vuoden 2016 tavoitteen saavuttamiseksi Tutkittu jätteiden ja jätehuollon elinkaarenaikainen luonnonvarakulutus, ml. ehkäisyn ja hyötykäytön tuomat säästöt (ei keinoja vaihtoehtojen toteuttamiseksi)

3 Jätepolitiikan vaihtoehtojen luonnonvarojen kulutus pääkaupunkiseudulla (Ville Salo, ympäristöekonomian pro gradu, Nykytila Ehkäisy Kierrätys A Kierrätys B MB-laitos Massapoltto Pääkaupunkiseudun yhdyskuntajätteet: luonnonvarojen kulutus eri vaihtoehdoissa, tonnia / vuosi Kulutuksen jakautuminen Sekajätteen elinkaaren MI Erilliskerätyn jätteen elinkaaren MI Kierrätyksen säästön MI Nykytila Ehkäisy Kierrätys A Kierrätys B MB-laitos Massapoltto

4 Kaatopaikalle vuonna 2016 Nykytila Ehkäisy Kierrätys A Kierrätys B MB-laitos Massapoltto Jätemäärän kasvu hankaloittaa tilannetta (Biojätestrategia oletti kasvua, VALTSU II olettaa jo laskua)

5 Suomen aiheuttama jätemäärä kasvaa ulkomailla TMR maailman huippuluokkaa: 100 tn / as. / v. = = 400 kauppakassillista / as. / vko. Mutta kotimainen materiaalinkäyttö pysynyt samalla tasolla Lähde: Thule-instituutti Ekotehokkuus helpottaisi jätehuoltoa

6 Ekotehokkuus: vähemmästä enemmän enemmän hyötyä vähemmistä luonnonvaroista enemmän hyvinvointia vähemmällä ympäristökuormituksella Miksi ekotehokkuutta? Luonnonvarojen nykykäyttö kestämättömällä tasolla Luonnon kantokyky ylitetään jo tänä päivänä Materiaalien kokonaiskulutus maailmassa kasvoi 38 % v kasvaa edelleen Kulutus jakautuu epätasaisesti köyhyysongelma kasvaa sosiaaliset ongelmat purkautuvat maailmanlaajuisesti Lähde: Wuppertal Institute

7 Suomi ei kuluta yksin Teollisuusmaat (20 % ihmisistä) kuluttavat 86 % kaikesta alumiinista 81 % paperista 80 % raudasta ja teräksestä 76 % puutavarasta noin 4/5 kaikista luonnonvaroista Miltä näyttää tulevaisuutemme? A = Nykytilanne B = Kehitysmaat kuluttavat luonnonvaroja yhtä paljon kuin teollisuusmaat nykyään C = Sama kuin B, väestönkasvu otettu huomioon D = Maailmanlaajuinen luonnonvarojen kulutus puoleen, hyvinvointi kaksinkertaiseksi => ekotehokkuus!

8 Mitä tulisi saada aikaan Factor 4: maailmanlaajuisesti hyvinvointi kaksinkertaiseksi & materiaalivirrat puoleen + 2,75 % / v. lisää ekotehokkuutta Factor 10: teollisuusmaiden materiaalivirrat kymmenesosaan, hyvinvointi vähäintään nykytasolla + 4,5 % / v. lisää ekotehokkuutta Uuden Kasvun rajat -raportin mukaan: + 4 % / v. lisää ekotehokkuutta! Factor 8 Ekotehokkuus toimii jo tänään Yritys Lähtöratkaisu / vertailukohde Kehittämis-ratkaisu Factor -luku Virke Oy Naisten pusero polyester/puuvilla Naisten pusero polyester/viskoosi 1,7 Mitron Oy Loisteputkinäyttötaulun käyttövuosi LED-näyttötaulun käyttövuosi 6 Finton Oy Betoniparvekkeen käyttövuosi Teräsparvekkeen käyttövuosi 3 Primalco Oy Viinin pakkaus- ja kuljetusjärjestelmä kertakäyttöpullo Viinin pakkaus- ja kuljetusjärjestelmä uudelleentäyttöplo 1,9 Zaza Tavolo -pöydän käyttövuosi Uuden Tavolo -pöydän käyttövuosi 2

9 Ekotehokkuus vaatii elinkaariajattelua Maailmantalous monimutkainen järjestelmä Tuoteketjut jatkuvasti pitenevät Osajärjestelmien optimointi ei välttämättä tuo kestäviä ratkaisuja => kokonaisuuden tarkastelun tarve => elinkaariajattelu! elinkaariarviointi (LCA) Elinkaariajattelua Tarkastellaanko esimerkiksi pakkausta vai tuotetta? tuotteesta vai elinkaaresta syntyvät jätteet? käyttövaiheen päästöjä vai kaivosjätteitä? biopolttoaineiden käyttöä vai tuotantoa?

10 Maidon elinkaaren MI tuote, pakkaus, pakkauksen jätehuolto Lähde: R. Hämäälinen Maitotölkin jätehuollon eri keräysvaihtoehtojen materiaalipanokset. Opinnäytetyö Lahden ammattikorkeakoulussa. Maitolitran, maitotölkin ja maitotölkin jätehuollon kaatopaikkavaihtoehdon materiaalipanosten jakautuminen 1 % 14 % yhden maitotölkin valmistus (materiaalit yms.) 1 l maitoa (tuottaminen yms.) 85 % kaatopaikkavaihtoehtojen MI:n keskiarvo yhtä maitotölkkiä kohti KUVIO 7. Maitotölkin jätehuollon kaatopaikkavaihtoehtojen materiaalipanosten keskiarvon osuus verrattuna maitotölkin ja maidon MI:n. MIPS - ekotehokkuuden mittari material input, materiaalipanos! hyödykkeen koko elinkaarensa aikana vaatimat luonnonvarat service unit, palvelusuorite! hyödykkeen koko elinkaarensa aikana tuottama hyöty

11 Materiaalipanos (MI) = hyödykkeen koko elinkaaren aikainen luonnonvarojen kulutus massayksikössä (esim. kg) = hyödykkeen oma massa + ekologinen selkäreppu (materiaalit, jotka eivät näy tuotteessa, mutta joita on tarvittu tuotetta varten) Tavaroita vai niiden palveluja? Kuluttaja ei periaatteessa tarvitse tuotteita ja tavaroita, vaan pelkästään niiden palveluja, esim: ei jääkaappia, vaan kylmää ruokaa ja juomaa ei pyykkikonetta, vaan puhtaita vaatteita ei autoa, vaan paikasta toiseen pääsemistä ei porakonetta, vaan reikiä seinään, kattoon jne.

12 Liiketoiminta tuotteista palveluihin Toimistotilaa kiinteistön sijaan (YIT) Hyvä sisäilma ilmastointilaitteiden sijaan (Ender GmbH) Joustavia liikkumismahdollisuuksia autojen sijaan (City Car Club) Toimiston sisustuspalvelu kalusteiden sijaan (ISKU) Viestintäpalvelut laitteiden sijaan (Sonera) + ekotehokkaat tuotteet Yhdistä asiakkaan, yrityksen ja ympäristön hyöty. MIPS ja käsienkuivaus MIPS = Material Imput Per Service (luonnonvarojenkulutus / kuivauskerta) laskennassa huomioitu: pyyherulla kestää 100 pesukertaa paperipyyhkeitä kuluu 1 / pyyhintäkerta (huomioitu muovipakkaus ja jätehuolto) puhaltimen teho 2110 W, kuivauksen kesto 30 s Käsienkuivausmenetelmä Pyyherulla kapea Pyyherulla leveä Paperipyyhe 1arkki / pyyhintä Kuumailmapuhallin 30 s / kerta MIPS g / kuivaus 3,2 2,7 17 7,2 Oppilastyö Limnologian ja ympäristösuojelun laitos Helsingin yliopisto 2003

13 Jääkaapin valmistus ja käyttö Suomessa: uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus Lähde: Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy, Uusi Elämä -hanke Vesihuollon ekotehokkuuden parantaminen Sama teknologia, optimointi: Vähentää kaivamista (vaihtamalla koot ja materiaalit) => Factor 1,1-1,3 Vähentää neitseellisiä täyttömateriaaleja (maaaines uuskäyttö) (maaaineksiä 70% kokonaisluonnonvarapannoksesta) Vesihuoltolinja sijoitetaan viheralueelle => Factor 1,2-1,3 Käyttää olemassa olevaa vesihuoltoinfrastruktuuria mahdollisimman tehokkaasti. Vaihtamalla teknologiaa: No-dig => Factor 7-13 Systemitason muutos: Ei verkkoa => Factor 2 3,5 (Reckerzügl jätehuoltojärjestelmä) Sadevesi + pullotettu vesi Kuivakäymälä => Factor n. 2,5 (Reckerzügl)

14 No-Dig menetelmät Kahden Helsingin yliopiston rakennuksen luonnonvarojen kulutuksen selvittäminen MIPS-laskennan avulla Paula Sinivuori Helsingin yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Ympäristönsuojelutieteen pro gradu työ

15 Abioottiset osa-mips-luvut Herkkyystarkastelu: Factor 4 -talo mahdollinen Muutokset abioottisissa MIPS-luvuissa käyttöikä 100 v. => 200 v.: 31% kierrätetyt metallit neitseellisten sijaan: 20% uusimisjaksojen pidentäminen: 10% pienempi sähkön- ja lämmönkulutus: 5% tuulisähkö keskivertoverkkosähkön sijaan: 25% Tehostamispotentiaali kokonaisuudessaan: Factor 4

16 Henkilöliikenteen materiaalitehokkuus kuljetus (Suomi) henkilöauto polkupyörä linja-auto kaukojuna lento (kotim.) laiva (Itämeri) abioott. kg/hlökm 1,44 0,38 0,32 1,37 0,56 0,26 Lähde: Lähteenoja, Lettenmeier & Saari 2006, LiikenneMIPS, Suomen Ympäristö 820 Kestävästä kehityksestä ekotehokkuuteen maailmalla Kioto 1997 "Ekotehokkuuden Kioto" 20?? WSSD Johannesburg 2002 Aalborg 1994, Lisboa, Turku, Sofia, Hannover, Kolding UNCED Rio 1992 Brundtlandin komissio 1987

17 ... ja Suomessa Jätelaki Kuntien paikallisagendat Johannesburgin valmistelu Ekotehokkuustyöryhmä Materiaalitehokkuuden palvelukeskus Kestävän kulutuksen ja tuotannon toimikunta Kestävän kehityksen toimikunta Brundtlandin mietintö The Takeda Award 2001 The Takeda Award 2001 for World Environmental Well-Being The Takeda Award 2001 f or World Environmental Well-Being is awarded to Friedrich Schmidt-Bleek and Ernst Ulrich von Weizsaecker for "The development and promotion of the Ecological Rucksacks and Material Input Per unit Service (MIPS) concepts, as measures of the ecological stress of products and services." Source:

18 Jätepolitiikka Jälkihoitoa vai kestävää kehitystä?

19 Jätepolitiikan tavoitehierarkia (vrt. Jätelaki 1, 4, 6 ) 1. Jätteiden synnyn ehkäisy 4. Turvallinen loppukäsittely 3. Jätteen energiasisällön hyödynt. 2. Kierrätys uusioraaka-aineeksi Tavoitehierarkian taustalla Luonnonvarojen kestävä käyttö Ympäristönäkökohdat Talousnäkökohdat EU: Uusi jätepuitedirektiivi Jätteiden synnyn ehkäisyn merkitys kasvaa Jäsenvaltioille pakilliset jätteiden synnyn ehkäisyn suunnitelmat ja mahdollisesti myös määrätavoitteet Kierrätyksen merkitys kasvaa End of waste -kriteereitä tullaan kehittämään yksitellen erilaisille jätteille / materiaaleille

20 EU: Temaattinen strategia luonnonvarojen kestävästä käytöstä Laaja osallistumisen prosessi valmistelun alkuvaiheessa Tavoitteena luonnonvarojen käytön ympärsitövaikutusten vähentäminen Luonnonvarojen käytön määrää ei nähdä ensisijaisena ongelmana Talous!, luonnonv. käyttö ", ymp. vaik. # Ennakoivaan ympäristönsuojeluun materiaalitehokkuus jätehuollon lähtökohdaksi Ennaltaehkäisevä ympäristösuojelu Perinteinen ympäristönsuojelu Luonnonvarapanokset TUOTANTO- JA KULUTUS- TAVAT Jätteet Jätevedet Ilmapäästöt Kemikaalit Luonnons. Päästöistä säästöihin! jälkien siivoamisesta luonnonvarojen käytön tehostamiseen

21 Materiaalitehokkuus auttaa, mutta auttaako EU? Luonnonvarojen käytön ympäristövaikutusten arviointiin voidaan tuhlata vuosikymmeniä, pitää lähteä vähentämään itse luonnonvarojen käyttöä Uusi jätepolitiikka saattaa edistää materiaalitehokkuutta, jos pidetään huolta monista yksityiskohdista Huonona esimerkkinä pakkauspolitiikka Teollisuus määrää suunnan, jätemäärä kasvaa Factor X Case Primalco: - ranskalaisen viinin pakkaus- ja kuljetusjärjestelmä - kiinteät luonnonvarat kg / viinipullo 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Suomi pullotusmaa valmistusmaa

22 Jätteenpolton suosiminen on riski (1) Sitoutuminen nykyisiin jätemääriin 30 vuodeksi Nykyisinkään ei ole enää selvää yhteyttä jätemäärän ja talouskasvun välissä Nousevat raaka-ainehinnat lisäävät entisestään kierrätyksen kannattavuutta Investointi jätteenpolttoon huomattava taloudellinen riski kunnalle, jäte- ja energialaitokselle Jätteenpolton suosiminen on riski (2) Ehkäisy kannattaa tänään jo, kohta siihen ohjaa ehkä EU mutta varmasti raaka-ainehinnat USA:ssa ja UK:ssa ehkäisy säästää keskimäärin 10- kertaisesti hyötykäyttöön verrattuna, parhaissa tapauksessa 130-kertaisesti ( Mitä ehkäisty jätetonni maksaa ja tuottaa Suomessa? Miksi Suomessa pitäisi lisätä jäteriippuvuutta, kun maailma kulkee päin ekotehokkuutta?

23 Kiitos!