Maatilojen energiankäyttö

Transkriptio

1 Maatilojen energiankäyttö

2 Esityksen sisältö 1. Yleistä esityksestä Käytetyt jaottelut 2. Energiankäyttö karjatiloilla 1. Taustatiedot 2. Kokonaiskulutus 3. Sähköenergia 4. Lämmitysenergia 5. Konepolttoaineet 3. Energiankäyttö sikatiloilla 1. Taustatiedot 2. Kokonaiskulutus 3. Sähköenergia 4. Lämmitysenergia 5. Konepolttoaineet Karjatilat: Lypsytilat Yhdistelmätila (lypsy ja liha) Lihatilat Nuorkarjatilat Sikatilat: Siitossikala Yhdistelmäsikala Lihasikala

3 Maatilojen energiankäytön vertailutieto Tiedot perustuvat kyselytutkimukseen vuodelta 2005 Huom! Vastaajat eivät ilmoittaneet aina kaikkia pyydettyjä tietoja. Joiltakin vastaajilta saattaa puuttua kokonaan tiedot jostakin yksittäisestä asiasta, esimerkiksi sähköstä, lämmityksestä tai liikennepolttoaineista. Tämä näkyy pylvään puuttumisena. Tunnusluvut on jaoteltu tuotantosuunnittain Karjatilat: lypsytilat, lihatilat, yhdistelmätilat ja nuorkarjatilat Sikatilat: siitostilat, lihatilat ja yhdistelmätilat Energialajeittain (sähkö, lämpö, liikennepolttoaineet) Tunnuslukuja on laskettu eläimittäin, maitokiloittain, rakennusneliöittäin ja rakennuskuutioittain Energiamäärälaskuissa (kwh) jaksona on yksi vuosi Kalvosarjan lopussa esitetään näkemykset seurantalomakkeen tietosisällöstä

4 Kokonaisvaltainen lähestymistapa SÄHKÖ kwh LÄMPÖ - Puu: kwh - Öljy: kwh Asuinrakennus Tuotantotilat Ajoneuvot OMINAISARVON PERUSTE - Lehmittäin/sioittain - Maitokiloittain - Rakennusneliöittäin POLTTOAINE kwh Vertailutieto kwh / ominaisarvo

5 Karjatilat Lypsytilat Lihatilat Yhdistelmätilat - Nuorkarjatilat

6 Energiankäyttö karjatiloilla Karjatilat on jaoteltu lypsy-, liha-, yhdistelmä- ja nuorkarjatiloiksi Yhdistelmätila-termiä on käytetty laskennan apuna eikä sitä pidä ymmärtää tuotantosuuntana. Laskennassa on haluttu erotella lypsy- ja lihatilat, jotta mahdolliset erot energiankulutuksessa tulisi ilmi. Yhdistelmätilalla on sekä lypsy- että lihanautoja. Tunnusluvut esitellään jäljempänä nautayksiköinä samassa järjestyksessä kuin nautajakaumissa Nautayksikön laskennassa naudat painotetaan kertoimilla: lypsylehmän ja lihanaudan kerroin on 1; nuorkarjan 0,67 ja vasikoiden (alle 2 kk) 0,2.

7 Lypsytilojen nautajakauma Nautoja, kpl Nautayksiköitä Nautayksikön laskennassa eri ikäiset naudat painotetaan kertoimilla: lypsylehmän ja lihanaudan kerroin on 1; nuorkarjan 0,67 ja vasikoiden (alle 2kk) 0,2.

8 Yhdistelmätilojen nautajakauma Nautoja, kpl Nautayksikön laskennassa eri ikäiset naudat painotetaan kertoimilla: lypsylehmän ja lihanaudan kerroin on 1; nuorkarjan 0,67 ja vasikoiden (alle 2kk) 0,2. Nautayksiköitä

9 Lihatilojen nautajakauma Nautoja, kpl Nautayksikön laskennassa eri ikäiset naudat painotetaan kertoimilla: lypsylehmän ja lihanaudan kerroin on 1; nuorkarjan 0,67 ja vasikoiden (alle 2kk) 0,2. Nautayksiköitä

10 Nuorkarjatilojen nautajakauma Nautoja, kpl Nautayksikön laskennassa eri ikäiset naudat painotetaan kertoimilla: lypsylehmän ja lihanaudan kerroin on 1; nuorkarjan 0,67 ja vasikoiden (alle 2kk) 0,2. Nautayksiköitä

11 Energiankäyttö lypsytiloilla yleensä Energia, kwh Nautayksiköitä

12 Energiankäyttö lypsy- ja lihatiloilla yleisesti Energia, kwh Nautayksiköitä

13 Energiankäyttö liha- ja nuorkarjatiloilla yleisesti Energia, kwh Nautayksiköitä

14 Sähkönkäyttö Sähkönkäyttö on pääsääntöisesti ilmoitettu koko tilalle eli asumisen sähkön kulutusta ei ole eriytetty Eritellyissä (eritt.) tapauksissa vastaajat ovat pystyneet erittelemään asumiseen käytettävän sähkön. Tällöin sähkönkäytön vuosikulutuksesta on vähennetty asumisen sähkö ja jäljelle jäänyt oletettiin tuotannossa kuluvaksi. Näissä tapauksissa rakennusneliöihin on laskettu vain tuotannon lämpimät rakennusneliöt

15 Kooste karjatilojen sähkönkäytöstä Sähkönkäyttö vuositasolla MWh/v Sähkö per maitokilo kwh/kg kwh/kg (er) Lypsytilat 99 0,18 0,16 Sähkö per lypsylehmä kwh/lehmä kwh/lehmä (er) Sähkö per nautayksikkö kwh/ nautayks. kwh/nautayks. (er) Lihatilat Yhdistelmä (lypsy ja liha) 99 0,21 0, Nuorkarja Sähkö per lämmin rak-m 2 kwh/m 2 kwh/m 2 (er) Tarkastelujakso taulukossa on yksi vuosi, esimerkiksi sähkö per lypsylehmä vuodessa. (er) = Eriteltyyn taulukkoon on poimittu ne tilat, jotka ilmoittivat asumiseen käytetyn sähkön erikseen. Tällöin sähkönkäytön vuosikulutuksesta on vähennetty asumisen sähkö ja jäljelle jäänyt oletettiin tuotannossa kuluvaksi. Rakennusneliöiden ja kuutioiden kohdalla käytettiin vain tuotantotilojen mittoja.

16 Vuosittainen sähkönkäyttö Sähkö, karjatiloilla 99 MWh vuodessa 49 MWh vuodessa 99 MWh vuodessa 36 MWh vuodessa Nautayksiköitä

17 Lypsytilojen sähkönkäyttö Sähkö, 0,18 kwh / maitokilo (eritt.) = Eriteltyyn taulukkoon on poimittu ne tilat, jotka ilmoittivat asumiseen käytetyn sähkön erikseen. 0,16 kwh / maitokilo Nautayksiköitä, kpl Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan vuosittainen kulutus on 0,125 0,203 kwh / maitolitra (JBT, Rapport 145/2007). Toisessa tutkimuksessa keskiarvo oli 0,122 kwh/maitokilo ja vaihteluväli 0,07 0,254 kwh/maitokilo (LRF Konsult, Kartläggning energianvänding på lantbruk 2008)

18 Lypsytilojen sähkönkäyttö Sähkö, 1691 kwh / lypsylehmä 1530 kwh / lypsylehmä Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan vuosittainen sähkönkulutus on kwh / lypsylehmä. Kulutuksesta % meni lypsyyn ja ruokintaa (JBT, Rapport 145/2007). Nautayksiköitä, kpl

19 Lypsytilojen sähkönkäyttö Sähkö, 1029 kwh / nautayksikkö 968 kwh / nautayksikkö Nautayksiköitä, kpl

20 Lypsytilojen sähkönkäyttö Sähkö, 79 kwh / lämmin rakennusneliö Nautayksiköitä, kpl 97 kwh / lämmin tuotantorakennusneliö

21 Lypsy- ja lihatilojen sähkönkäyttö Sähkö, 0,21 kwh / maitokilo (eritt.) = Eriteltyyn taulukkoon on poimittu ne tilat, jotka ilmoittivat asumiseen käytetyn sähkön erikseen. 0,17 kwh / maitokilo Nautayksiköitä, kpl Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan vuosittainen kulutus on 0,125 0,203 kwh / maitolitra (JBT, Rapport 145/2007). Toisessa tutkimuksessa keskiarvo oli 0,122 kwh/maitokilo ja vaihteluväli 0,07 0,254 kwh/maitokilo (LRF Konsult, Kartläggning energianvänding på lantbruk 2008)

22 Lypsy- ja lihatilojen sähkönkäyttö Sähkö, 1655 kwh / lypsylehmä 1345 kwh / lypsylehmä Nautayksiköitä, kpl Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan vuosittainen sähkönkulutus on kwh / lypsylehmä. Kulutuksesta % meni lypsyyn ja ruokintaa (JBT, Rapport 145/2007).

23 Lypsy- ja lihatilojen sähkönkäyttö Sähkö, 857 kwh / nautayksikkö 695 kwh / nautayksikkö Nautayksiköitä, kpl

24 Lypsy- ja lihatilojen sähkönkäyttö Sähkö, 56 kwh / lämmin rakennusneliö Nautayksiköitä, kpl 56 kwh / lämmin tuotantorakennusneliö

25 Lihatilojen sähkönkäyttö Sähkö, 332 kwh / nautayksikkö (eritt.) = Eriteltyyn taulukkoon on poimittu ne tilat, jotka ilmoittivat asumiseen käytetyn sähkön erikseen. 243 kwh / nautayksikkö Nautayksiköitä, kpl

26 Lihatilojen sähkönkäyttö Sähkö, 57 kwh / lämmin rakennusneliö Nautayksiköitä, kpl 74 kwh / lämmin tuotantorakennusneliö

27 Nuorkarjatilojen sähkönkäyttö Sähkö, 326 kwh / nautayksikkö (eritt.) = Eriteltyyn taulukkoon on poimittu ne tilat, jotka ilmoittivat asumiseen käytetyn sähkön erikseen. 223 kwh / nautayksikkö Nautayksiköitä, kpl

28 Nuorkarjatilojen sähkönkäyttö Sähkö, 47 kwh / lämmin rakennusneliö 59 kwh / lämmin tuotantorakennusneliö Nautayksiköitä, kpl

29 Lämmitys Lämmitykseen käytetyiksi polttoaineiksi laskettiin biomassat ja lämmitysöljy Vastaajat ilmoittivat lämmitysöljyn litroina, joka muutettiin kilowattitunneiksi (10,03 kwh/l) Metsä- ja peltobiomassojen muunnoksessa käytettiin seuraavia kertoimia: Polttopuun energiasisältö 1500 kwh/pino-m3 Hakkeen energiasisältö 760 kwh/irto-m3 (40 % kosteus) Pelletin energiasisältö 2925 kwh/irto-m3 Palaturpeen energiasisältö 1400 kwh/m3 Oljen energiasisältö 165,28 kwh/irto-m3

30 Kooste karjatilojen lämmityksestä Lämmitys vuositasolla Lämpö per maitokilo Lämpö per lypsylehmä Lämpö per nautayksikkö MWh/v kwh/kg kwh/lehmä kwh/ nautayksikkö Lämpö per lämmin rakm 2 Lämpö per lämmin rakm 3 kwh/m 2 kwh/m 3 Lypsytilat 106 0, Lihatilat Yhdistelmä (lypsy ja liha) 114 0, Nuorkarja Tarkastelujakso taulukossa on yksi vuosi, esimerkiksi lämmitys per lypsylehmä vuodessa.

31 Vuosittainen lämmitys karjatiloilla Lämpö, 106 MWh vuodessa 109 MWh vuodessa Nautayksiköitä

32 Vuosittainen lämmitys karjatiloilla Lämpö, 114 MWh vuodessa 126 MWh vuodessa Nautayksiköitä

33 Lypsytilojen lämmitys Lämpö, 0,24 kwh / maitokilo Nautayksiköitä, kpl 2162 kwh / lypsylehmä

34 Lypsytilojen lämmitys Lämpö, 1266 kwh / nautayksikkö 106 kwh / lämmin rakennusneliö Nautayksiköitä, kpl

35 Lypsytilojen lämmitys Lämpö, 35 kwh / lämmin rakennuskuutio Nautayksiköitä, kpl

36 Lypsy- ja lihatilojen lämmitys Lämpö, 0,22 kwh / maitokilo 1921 kwh / lypsylehmä Nautayksiköitä, kpl

37 Lypsy- ja lihatilojen lämmitys Lämpö, 981 kwh / nautayksikkö 76 kwh / lämmin rakennusneliö Nautayksiköitä, kpl

38 Lypsy- ja lihatilojen lämmitys Lämpö, 24 kwh / lämmin rakennuskuutio Nautayksiköitä, kpl

39 Lihatilojen lämmitys Lämpö, 858 kwh / nautayksikkö 164 kwh / lämmin rakennusneliö Nautayksiköitä, kpl

40 Lihatilojen lämmitys Lämpö, 49 kwh / lämmin rakennuskuutio Nautayksiköitä, kpl

41 Nuorkarjatilojen lämmitys Lämpö, 1175 kwh / nautayksikkö 154 kwh / lämmin rakennusneliö Nautayksiköitä, kpl

42 Nuorkarjatilojen lämmitys Lämpö, 51 kwh / lämmin rakennuskuutio Nautayksiköitä, kpl

43 Moottoripolttoaineiden käyttö karjatiloilla Moottoripolttoaineita olivat laskelmissa bensiini, diesel ja polttoöljy. Lämmitysöljy pyydettiin erittelemään ja on huomioitu lämmityksessä. Vastaajat ilmoittivat polttoaineet litroina, joka muutettiin seuraavilla kertoimilla kilowattitunneiksi: Bensiini 9 kwh / litra Diesel 10 kwh / litra Polttoöljy 10 kwh / litra

44 Moottoripolttoaineiden käyttö karjatiloilla vuosittain Polttoaine, 123 MWh vuodessa 134 MWh vuodessa Nautayksiköitä

45 Moottoripolttoaineiden käyttö karjatiloilla vuosittain Polttoaine, 123 MWh vuodessa 123 MWh vuodessa Nautayksiköitä

46 Karjatilojen viljelyhehtaarit Pelto, ha Nautayksiköitä, kpl

47 Karjatilojen viljelyhehtaarit Pelto, ha Nautayksiköitä, kpl

48 Sikatilat Siitossikalat Lihasikalat - Yhdistelmäsikalat

49 Energiankäyttö sikatiloilla Yhdistelmäsikala termiä on käytetty laskennan apuna eikä sitä pidä ymmärtää tuotantosuuntana. Laskennassa on haluttu erotella porsastuotantosikalat ja lihasikalat, jotta mahdolliset erot energiankulutuksessa tulisi ilmi. Yhdistelmäsikalassa on sekä siitos- että lihasikoja. Siitossikala on sama kuin porsastuotantosikala.

50 Sikatilojen sikajakauma Sikapaikkaa, kpl Sikatilat (sikapaikat)

51 Energiankäyttö sikatiloilla yleisesti Energia, kwh Sikapaikkoja

52 Sähkönkäyttö Sähkönkäyttö on pääsääntöisesti ilmoitettu koko tilalle eli asumisen sähkön kulutusta ei ole eriytetty Eritellyissä (eritt.) tapauksissa vastaajat ovat pystyneet erittelemään asumiseen käytettävän sähkön. Näissä tapauksissa rakennusneliöihin on laskettu vain tuotannon lämpimät rakennusneliöt

53 Kooste sikatilojen sähkönkäytöstä Sähkönkäyttö vuositasolla MWh/v Sähkö per sikapaikka kwh/sikapaikka kwh/sikapaikka (er) Siitossikalat Lihasikalat Yhdistelmäsikalat Sähkö per lämmin rak-m 2 kwh/m 2 kwh/m 2 (er) Tarkastelujakso taulukossa on yksi vuosi. (er) = Eriteltyyn taulukkoon on poimittu ne tilat, jotka ilmoittivat asumiseen käytetyn sähkön erikseen. Tällöin sähkönkäytön vuosikulutuksesta on vähennetty asumisen sähkö ja jäljelle jäänyt oletettiin tuotannossa kuluvaksi. Rakennusneliöiden ja kuutioiden kohdalla käytettiin vain tuotantotilojen mittoja.

54 Energia, kwh Vuosittainen sähkönkäyttö sikatiloilla 52 MWh vuodessa 116 MWh vuodessa 60 MWh vuodessa Sikapaikkoja

55 Sähkönkäyttö siitossikaloissa Sähkö, 878 kwh / sikapaikka 70 kwh / lämmin rakennusneliö 1052 kwh / sikapaikka 114 kwh / lämmin tuotantorakennusneliö (eritt.) = Eriteltyyn taulukkoon on poimittu ne tilat, jotka ilmoittivat asumiseen käytetyn sähkön erikseen. Sikapaikkaa

56 Sähkönkäyttö yhdistelmäsikaloissa Sähkö, 359 kwh / sikapaikka 59 kwh / lämmin rakennusneliö 343 kwh / sikapaikka 54 kwh / lämmin tuotantorakennusneliö Sikapaikkaa

57 Sähkönkäyttö lihasikaloissa Sähkö, 69 kwh / sikapaikka 61 kwh / sikapaikka Sikapaikkaa

58 Sähkönkäyttö lihasikaloissa Sähkö, 44 kwh / lämmin rakennusneliö 47 kwh / lämmin tuotantorakennusneliö Sikapaikkaa

59 Lämmitys Lämmitykseen käytetyiksi polttoaineiksi laskettiin biomassat ja lämmitysöljy Vastaajat ilmoittivat lämmitysöljyn litroina, joka muutettiin kilowattitunneiksi (10,03 kwh/l) Metsä- ja peltobiomassojen muunnoksessa käytettiin seuraavia kertoimia: Polttopuun energiasisältö 1500 kwh/pino-m3 Hakkeen energiasisältö 760 kwh/irto-m3 Pelletin energiasisältö 2925 kwh/irto-m3 Palaturpeen energiasisältö 1400 kwh/m3 Oljen energiasisältö 165,28 kwh/irto-m3

60 Kooste sikatilojen lämmityksestä Lämmitys vuositasolla Lämpö per lypsylehmä Lämpö per lämmin rak-m 3 MWh/v kwh/sikapaikka kwh/m 3 Siitossikalat Lihasikalat Yhdistelmäsikalat Tarkastelujakso taulukossa on yksi vuosi.

61 Vuosittainen lämmitys sikatiloilla Lämpö, 83 MWh vuodessa 230 MWh vuodessa 172 MWh vuodessa Sikapaikkaa

62 Lämmitys siitossikatiloilla Lämpö, 1298 kwh / sikapaikka 36 kwh / lämmin rakennuskuutio Sikapaikkaa

63 Lämmitys yhdistelmäsikatiloilla Lämpö, 679 kwh / sikapaikka 39 kwh / lämmin rakennuskuutio Sikapaikkaa

64 Lämmitys lihasikatiloilla Lämpö, 241 kwh / sikapaikka 46 kwh / lämmin rakennuskuutio Sikapaikkaa

65 Moottoripolttoaineiden käyttö sikatiloilla Moottoripolttoaineita olivat laskelmissa bensiini, diesel ja polttoöljy. Lämmitysöljy pyydettiin erittelemään ja on huomioitu lämmityksessä. Vastaajat ilmoittivat polttoaineet litroina, joka muutettiin seuraavilla kertoimilla kilowattitunneiksi: Bensiini 9 kwh / litra Diesel 10 kwh / litra Polttoöljy 10 kwh / litra

66 Moottoripolttoaineiden käyttö sikatiloilla vuosittain Polttoaine, 103 MWh vuodessa 124 MWh vuodessa 161 MWh vuodessa Sikapaikkaa