Materiaalivirtojen kustannusanalyysin standardi SFS - EN ISO ISO sarjan uudet standardit tutuiksi Paula Eskola, Motiva Oy

Transkriptio

1 Materiaalivirtojen kustannusanalyysin standardi SFS - EN ISO ISO sarjan uudet standardit tutuiksi Paula Eskola, Motiva Oy

2 Mikä standardi? Materiaalivirtojen kustannusanalyysi = Material Flow Cost Accounting Ympäristöjohtamisen työkalu, jonka avulla yritykset voivat parantaa kustannustehokkuuttaan ja vähentää ympäristövaikutuksiaan MFCA:n avulla lasketaan materiaalivirtojen suorat ja välilliset kustannukset (materiaali-, energia-, työ- ja jätekustannukset) Auttaa kohdistamaan säästötoimenpiteet sinne missä on saavutettavissa eniten kokonaishyötyä (kustannukset & ympäristövaikutukset) Voidaan käyttää kaikilla toimialoilla, jotka käyttävät materiaaleja ja energiaa

3 Materiaalihävikin kustannukset Näkyvät kustannukset Jätehuolto Raaka-ainekustannukset Työvoimakulut Energiakustannukset Prosessiin liittyvät kustannukset Käsittely- ja varastointikulut Tilakustannukset Kuljetuskustannukset Ylilaatu jne. Piilevät kustannukset Lähde: Envirowise Waste minimisation for managers. GG367.

4 Taustaa MFCA -menetelmän kehitti alunperin saksalainen professori Wagner (imu Augsburg) Yksi johdon ympäristölaskennan (EMA) tärkeimmistä työkaluista Otettiin käyttöön Japanissa vuonna 2000 Viimeisten 10 vuoden aikana Japanissa toteutettu yli 300 MFCAprojektia Japanilaiset tekivät ehdotuksen MFCA-menetelmän standardisoinnista ISO:on vuonna 2008 Standardin kehitystyö ISO TC207 työryhmässä WG8 EN ISO julkaistiin syyskuussa 2011 Suomenkielinen käännös valmistui toukokuussa 2012

5 Laskentaperiaate SYÖTE TUOTOS Energiakustannukset: 400 Työkustannukset: 600 Materiaali X: Materiaali Y: Laskentakeskus 25 % 75 % Tuote Materiaali X: Materiaali Y: Energiakustannukset: 300 Työkustannukset: 450 Materiaalihävikki Materiaali X: Energiakustannukset: 100 Työkustannukset: 150 Jätteenkäsittelykustannukset: 300 Materiaalivirtoihin liittyvät kustannukset lasketaan prosessivaiheittain ja kustannukset kohdennetaan tuotteille ja hävikille massaperusteisesti.

6 MFCA:n toteutus 1. Analyysin rajausten määrittely 2. Materiaalivirtamallin laatiminen (laskentakeskukset, materiaalitaseet) 3. Kustannusten kohdentaminen materiaalivirroille 4. Analyysin tulosten yhteenveto 5. Parantamismahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi 2011

7 SFS EN ISO Standardin sisältö Standardissa esitetään materiaalivirtojen kustannusanalyysin (MFCA:n) yleinen malli 1. Soveltamisala 2. Termit ja määritelmät 3. Tavoite ja periaatteet 4. Olennaiset osat 5. Toteuttamisvaiheet Liitteet A. Erot MFCA:n ja perinteisen kustannuslaskennan välillä B. Kustannusten laskeminen ja allokointi C. Case-esimerkkejä materiaalivirtojen kustannusanalyyseistä 2011

8 Kytkentä ympäristöjärjestelmään

9 MFCA:n käytännön sovellus Materiaalikatselmus

10 Materiaalikatselmus Systemaattinen tapa käydä tuotannon materiaalivirrat läpi ja etsiä säästökohteita Konsultti toteuttaa katselmuksen käyttäen Motivan mallia Sopii parhaiten keskisuurelle valmistavalle teollisuudelle Antaa kokonaiskuvan toimipaikan materiaalivirroista Tuo esiin materiaalien käyttöön liittyvät suorat ja välilliset kustannukset sekä säästömahdollisuudet Tuottaa konkreettisia toimenpideehdotuksia säästöjen toteuttamiseksi Toimenpiteet SÄÄSTÖT -kustannuksissa -materiaalipanoksissa -ympäristövaikutuksissa

11 Pilottikohteet Oras Oy -metallituoteteollisuus Uponor Oy -muovituoteteollisuus Lumon Oy -parvekelasit ja terassit Kidex Oy -huonekaluteollisuus URV Oy -rautavalimo Kierrätysmessinki Tuoteromu Messinkilastu Valukanavat Messinkipöly Tuoteromu Harkot VALU SAHAUS KONEISTUS HIONTA KIILLOTUS KROMAUS KOKOONPANO Valuosat tuotteissa Messinki Sinkki Alumiini Valukuona Kiertävät hylyt

12 Tuloksia ja hyötyjä Tuloksia viidestä pilottikatselmuksesta: Toimenpideideoita tullut paljon ( kpl/ katselmus) Laskennallinen säästöpotentiaali milj. / yritys/ vuosi, josta toteutuu arviolta % ensimmäisen vuoden aikana. Muita hyötyjä: Mahdollistaa tarkemman materiaalinkäytön seurannan myös jatkossa mittarit & yrityksen oma osaaminen kehittyy Mahdollistaa jatkuvan parantamisen entistä hallitummin materiaalitehokkuusnäkökohtien ja parannustoimenpiteiden kytkentä johtamisjärjestelmään Toimii hyvänä tietopohjana myös ympäristövaikutusten laskennassa ja niihin liittyvässä tiedonvaihdossa ja viestinnässä

13 KIITOS! Lisätietoja Motivan www-sivuilta: Case-esimerkit: uksilla_saastoja_ja_konkreettisia_tehostamiskohteita/tulokset_suomessa Ota yhteyttä: Paula Eskola, puh ,