Jätetäänkö vähemmälle? - Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy

Transkriptio

1 Jätetäänkö vähemmälle? - Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy Taustamateriaali / päivitetty / Jaana Hiltunen Tämä on vuokratalojen asukkaille tarkoitetun kulutusta ja jätteen synnyn ehkäisyä käsittelevän koulutuksen taustamateriaali. Koulutusmateriaali on tarkoitettu vertaisoppimiseen, eli koulutuksen vetäjän ei itse tarvitse olla käsiteltävän aiheen asiantuntija. Materiaalissa kuvataan miten koulutus etenee ja jokaiseen diaan annetaan taustatietoja. Kysymysdiojen avulla on tarkoitus saada osallistujia mukaan keskusteluun ja kannustaa on heitä ajattelemaan asioita omalla kohdallaan. Riippuen osallistujien määrästä kysymyksiä ja harjoituksia voidaan käydä läpi pienissä ryhmissä tai sitten yhdessä. Tarkoitus on herättää keskustelua. 21 dian esityksen kesto harjoituksineen on noin 1,5 tuntia. Antoisia hetkiä kestävämmän kuluttamisen parissa! DIA 1: Jätetäänkö vähemmälle? kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy DIA 2: Aiheet Diasarjassa tutustutaan kestävän asumisen kysymyksiin jätteen synnyn ehkäisyn, tuotteiden elinkaaren ja ekotehokkuuden näkökulmasta. Sarjan loppuosa käsittelee jäte- ja kulutusneuvontaa muiden ja itsensä motivoinnin kannalta. Kestävä kuluttaminen ja kohtuus o Jätteen synnyn ehkäisy o Tuotteen elinkaari o Ekotehokkuus Ekologinen selkäreppu MIPS Ekologinen jalanjälki Neuvonta ja motivointi

2 DIA 3: Kulutuksemme jäljet Kulutuksemme vaikutuksia ympäristössä. Kuvassa: hakkuuaukea ja Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus Espoossa. DIA 4: Tuotteen elinkaari raaka-aineiden hankinta ja jalostaminen + kuljetukset + tuotteen valmistus + jakelu + käyttö + jätteiden käsittely Tuotteen elinkaaren jokaisessa vaiheessa tarvitaan energiaa sekä erilaisia materiaaleja. Joka vaiheessa syntyy päästöjä ja jätteitä. Noin 90 % luonnonvaroista muuttuu valmistusvaiheessa jätteiksi ja päästöiksi. Tämän takia ei riitä, että luonnonvaroja säästävä kuluttaja lajittelee ja kierrättää huolellisesti jätteensä, vaan hän pyrkii myös vähentämään jätteen määrää kulutusvalinnoillaan. DIA 5: Kolme koota neuvoo kuluttajaa Kolme Koota neuvoo jätelain mukaisessa tärkeysjärjestyksessä. Tunnetumpi versio englanniksi 3R: Reduce, Reuse, Recycle. DIA 6: Jätteen synnyn ehkäisy Tarkoittaa toimintatapoja, joiden avulla jätettä ei synny Syntyvän jätteen määrään voi vaikuttaa mm. suosimalla pitkäikäistä ja korjattavaa (kuvassa: polkupyörän korjausta ja tuunausta) suosimalla aineettomia elämyksiä (kuvassa: retki) suhteuttamalla hankinnat tarpeeseen hukan vähentämiseksi (esim. elintarvikkeet) lainaamalla ja yhteiskäytöllä käyttämällä uudelleen käytettyä (kuvassa: pöytäkalusteet Kierrätyskeskuksen myymälässä) valitsemalla kevyesti pakattuja tuotteita

3 DIA 7: Jätelain hierarkia Suomen jätelain mukaan on kaikessa toiminnassa mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätelainsäädännön hierarkiassa jätteen synnyn ehkäisy on ensisijainen tavoite ja vasta sen jälkeen tulevat kierrätys ja uusiokäyttö sekä jätteen poltto energiaksi. Jätelakia ollaan uudistamassa, mutta tämä periaate on keskeinen myös uudessa lakiehdotuksessa. Dian voi jättää näkyville seuraavien harjoitusten ajaksi. HARJOITUS 1 Lajitteluharjoitus: Jaa jokaiselle osallistujalle yksi paperilappu, johon on kirjoitettu yksi jäte. Poimi jätteet eri jätelajeista: biojäte, keräyspaperi, metalli, SER, lasi, ruskea pahvi, keräyskartonki, ongelmajäte jne. Valitse yhtä monta jätelajia kuin haluat pienryhmiä olevan esim. jos haluat neljä pienryhmää, valitse vaikka biojäte, keräyspaperi, ongelmajäte ja ruskea pahvi. Ota sitten jokaisesta jätelajista niin monta eri jätettä kuin haluat ryhmissä olevan jäseniä. Kun paperilaput on jaettu osallistujille, anna ohjeeksi etsiä samaan pönttöön/jäteastiaan kuuluvat henkilöt. Näin muodostetaan pienryhmät. Hyvä pienryhmäkoko on 3-5 osallistujaa. VINKKI! Harjoituksessa voit käyttää myös hyväksi 4V-hankkeessa tuotettuja lajittelukortteja. Kortit on tulostettavissa osoitteesta HARJOITUS 2 Edellisessä harjoituksessa muodostuneissa pienryhmissä valitaan ensin yhden ryhmän jäsenen jäte, ja mietitään, kuinka voi toimia niin, ettei kyseistä jätettä synny ollenkaan. Jos tämä ei ole mahdollista, niin miten jätteen voisi käyttää uudelleen. DIA 8: Ekotehokkuus Vain n. 10 % alkuperäisistä käyttöön otetuista luonnonvaroista päätyy lopulliseen tuotteeseen. Tämänhetkinen tuotantomallimme haaskaa valtavat määrät rajallisia luonnonvarojamme. Ekotehokkuudella tarkoitetaan luonnonvarojen käytön tehostamista, vähemmästä

4 raaka-aineesta ja energiasta olisi pystyttävä tuottamaan enemmän palveluita ja hyvinvointia. Ekotehokkuuden mittareina käytetään käsitteitä ekologinen selkäreppu, MIPS ja ekologinen jalanjälki. Ne kuvaavat luonnonvarojen kulutusta konkreettisessa muodossa esim. kiloina ja hehtaareina tuotteen koko elinkaaren ajalta. DIA 9: Ekologinen selkäreppu Ekologinen selkäreppu tarkoittaa luonnonvaroja, joita tarvitaan jonkin tuotteen koko elinkaaren aikana (valmistus, kuljetus ja käyttö). Tästä summasta vähennetään tuotteen oma paino. Ekologiseen selkäreppuun lasketaan mukaan: Elottomat luonnonvarat: esim. mineraalit, fossiiliset polttoaineet, kivi- ja maamassat ja ylijäämämaat Elolliset luonnonvarat: esim. kasvit ja eläimet Maa- ja metsätalouden maansiirrot ja eroosio ja joskus myös käytetty ilma (lähinnä polttoaineen polttamiseen tarvittu) Veden kulutusta ei huomioida, koska vettä kuluu lähes aina paljon enemmän kuin muita luonnonvaroja. Tällöin veden sisällyttäminen samaan selkäreppuun ei kertoisi enää muusta kuin veden kulutuksesta. DIA 10: Tuotteiden ekologisia selkäreppuja Kahvinkeitin 53 kg (57 kg) Hammasharja 0,12 kg (0,15 kg) Farkut 7 kg (7 kg) Polkupyörä 380 kg (490 kg) Kävelykengät 18 kg (21 kg) Kultasormus 2700 kg (ei tiedossa) Hopeasormus 38 kg (ei tiedossa) Luvut eivät sisällä ilman kulutusta (suluissa luvut ilman kulutuksen kanssa). (Michael Lettenmeier, Wuppertal-instituutti)

5 DIA 11: Suomalaisen ekologinen selkäreppu Suomalaisen kotitalouden ekologisen selkärepun jakautuminen liikenteen, asumisen, ruoan, kodintavaroiden, harrastusten ja vapaa-ajan sekä hotelli ja mökkiyöpymisten osalta (Suomen luonnonsuojeluliiton KotiMIPS -tutkimus) DIA 12: MIPS (Material Input Per Service unit) MI tarkoittaa tuotteeseen käytettyä materiaalipanosta, joka jaetaan viiteen luokkaan (lopputuloksena on siis viisi eri MIPS-lukua): Elottomat luonnonvarat Elolliset luonnonvarat Maa- ja metsätalouden maansiirrot ja eroosio Vesi Käytetty ilma (lähinnä polttoaineen polttamiseen tarvittu) S Tarkoittaa tuotteen palvelusuoritetta eli esim. käyttökertoja tai palveluvuosien määrää Mitä useammin ja pidempään tuotetta käytetään, sen ekotehokkaampaa on luonnonvarojen käyttö ja kulutus. MIPS-käsite kertoo, kuinka suuri tuotteen materiaalipanos on suhteessa hyödyn määrään. Pitkään käytössä olevan kahvikupin MIPS on huimasti pienempi kuin kertakäyttöisen juomapikarin. Vastaavasti esimerkiksi 60 kertaa luettavan kirjaston kirjan MIPS on huomattavasti pienempi kuin vain kerran luettavan kirjan: Kirjaan tarvitaan luonnonvaroja (MI) noin 5 kg Jos kirja luetaan kerran: MIPS = 5 kg / 1 krt = 5 kg / lukukerta Kirjaston kirja: MIPS = 5 kg / 60 krt = 0,083 kg / lukukerta DIA 13: Ekologinen jalanjälki Ekologinen jalanjälki on maa-ala, joka tarvitaan kulutustavaroiden ja -palveluiden tuottamiseen sekä jätteiden ja päästöjen käsittelyyn. Tällä hetkellä suomalaisen keskimääräinen ekologinen jalanjälki on noin 7 hehtaaria ja maailman suurimpia. Maapallon kantokyky kestäisi noin 1,8 hehtaarin kulutuksen / ihminen. Jos kaikki maat kuluttaisivat saman verran

6 kuin suomalaiset, tarvitsisimme neljän maapallon luonnonvarat tyydyttämään ihmisten tarpeet. (WWF Living planet report 2008) DIA 14: Mihin tätä kaikkea tarvitaan? Me nykyihmiset kulutamme aivan liikaa ja tuotamme liikaa myös jätettä. Muiden länsimaiden tavoin me suomalaisetkin kulutamme päivittäin 300 kiloa luonnonvaroja. Korkean elintason maissa, joihin Suomi kuuluu, ei ole koskaan kulutettu yhtä paljon kuin nykyään. Kulutus ole koskaan lisääntynyt yhtä nopeasti kuin nykyään. Kestämättömät tuotanto- ja kulutustavat ovat pääasiallinen syy siihen, että ympäristöongelmista on tullut maailmanlaajuisia. HARJOITUS 3 Mitä ilman en voi elää? Kysy osallistujilta mitä ilman he eivät voi elää. Muutaman vastauksen jälkeen voit kysyä, minkä puutteeseen ihminen kuolee ensin? Oikea vastaus on ilma. Ihminen kuolee puhtaan ilman puutteeseen ensimmäisenä ja kyse on minuuteista. Seuraavaksi tärkein on vesi ja tällöin kyse on päivistä. Seuraavaksi tulee ruoka ja kyse on parista kuukaudesta. Ystävät ja perhe sekä koti/asunto ovat myös tärkeitä. Tämän harjoituksen voi tehdä myös parityöskentelynä tai pienryhmissä. Parit / pienryhmät miettivät ja listaavat 10 asiaa, joita ilman he eivät voi elää. Listauksen jälkeen yhdistetään kaksi paria/pienryhmää, jotka valitsevat molempien tekemiltä listoilta yhteensä viisi asiaa, joita ilman he eivät voi elää. Listat esitellään muille ryhmille. DIA 15: Suomalaisten BKT ja onnellisuus Suomalaisten BKT on noussut huomattavasti 1970-luvulta tähän päivään, mutta onnellisuus ei näytä nousevan samassa suhteessa. DIA 16: Maailma muuttuu Maailma muuttuu jatkuvasti. Muutoksen suuntaan ja nopeuteen voi jokainen vaikuttaa omilla valinnoillaan ja teoillaan. Seuraavien diojen avulla voidaan keskustella siitä, miten esimerkiksi omassa taloyhtiössä tai työympäristössä voi innostaa ja motivoida kestäväm-

7 piin kulutusvalintoihin. Lisäksi pohditaan miten omaa motivaatiota voi ylläpitää ja mistä saa lisätietoja työnsä tueksi. DIA 17: Miten motivoin ja innostan? *Faktat: Miten lajitellaan oikein? Miksi kannattaa lajitella? *Raha: Maksamme jätteestä kahteen kertaan: ensin kun ostamme sen ja toisen kerran, kun maksamme jätteiden käsittelystä, kuljetuksesta ja loppusijoituksesta *Numerot: Paljonko eri jätelajeja syntyy meidän talossa (kg, jäteastioiden lukumäärä jne)? Miten voimme tähän vaikuttaa? Syntyneet säästöt euroina ja kiloina tai tyhjennyskertoina. *On viisasta ja järkevää tuottaa mahdollisimman vähän jätettä ja lajitella syntyvä jäte oikein *Luonto ja ympäristö: tuotamme aivan liikaa jätettä, kuka haluaa kaatopaikan/jätekasan naapuriinsa + muut päästöt ilmaan, maahan ja vesistöihin *Hyvä omatunto, kun toimin oikein. Aikuisia voi syyllistää vähän, kolkutella omaatuntoa, mutta ei liikaa, koska liian suuret uhkakuvat lamaannuttavat Laki velvoittaa: Suomen jätelain 4 mukaan on kaikessa toiminnassa mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätelainsäädännön hierarkiassa jätteen synnyn ehkäisy on ensisijainen tavoite ja vasta sen jälkeen tulevat kierrätys ja uusiokäyttö sekä jätteen käyttö energiana. Lajittelen olen hyvä ihminen: Millaista kieltä/sanoja käytät? Syyllistätkö vai kehutko? DIA 18: Miten motivoin ja innostan asukkaita lajittelemaan taloyhtiöissä? Jaa materiaalia: esim. lajitteluohjeet Tiedota esimerkiksi ilmoitustaululla ja yhteisissä tilaisuuksissa Huolehdi siitä, että jäteastioissa ja katoksessa on kunnon lajitteluohjeet Henkilökohtainen kontakti toimii parhaiten Esim. lajittelutapahtuma jätekatoksella, erilaiset kilpailut (lajitteluvisa, montako maitopurkkia sopii yhteen maitopurkkiin) Kannusta, kehu ja kiitä Toisto muistuta uudestaan ja uudestaan

8 Keskusteluaiheita, jos kohderyhmänä on neuvontatyötä tekevät: Tukea omaan neuvontatyöhön Mistä saat intoa ja potkua? Mikä auttaa jaksamaan? Vaihtakaa kokemuksia: Mikä toimii hyvin, mitä ei kannata tehdä? Tilaa neuvoja taloyhtiöösi Hanki materiaaleja ja lisätietoa esim. netistä DIA 19: Linkkivinkkejä DIA 20: Kuinka paljon on riittävästi? DIA 21: 4V-hankeen esittely Taustatiedoksi - Lajitteluohjeet: Kysy oman alueesi jätehuoltoyhtiöltä! Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla HSY Jätehuolto: > Ohjeet ja esitteet > Lajitteluohjeet