NURMEKSEN KAUPUNKI. Kuva 1: Kaavamuutosalueen sijoittuminen asemakaava-alueella. Asemakaavamuutoksen selostus

1 NURMEKSEN KAUPUNKI Hyvärilän 123 kaupunginosan korttelin nro 6 sekä rautatie- ja katualueen asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (Nurmeksen Työstö ja Tarvike Oy) Kuva 1: Kaavamuutosalueen sijoittuminen asemakaava-alueella Asemakaavamuutoksen selostus NURMEKSEN KAUPUNKI Tekninen palvelukeskus Ympäristön hallinta Kaavoitus 14.11.2008

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alueen nimi: Kunta: Kaupunginosa: Korttelit ym.: Kaavan nimi: Laatijan nimi: Hyvärilän teollisuusalue Nurmeksen kaupunki Hyvärilän 123 kaupunginosa 6 sekä rautatie- ja katualue. Hyvärilän 123 kaupunginosan asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (Työstö ja Tarvike Oy) NURMEKSEN KAUPUNKI Martti Piironen Kaavoituspäällikkö Yhteystiedot: Porokylänkatu 6 D 75530 NURMES Puh. 013-689 5333 tai 040-554 8228 s.posti. martti.piironen@.nurmes.fi Vireilletulo: Hyväksyminen: Nurmeksen Työstö ja Tarvike on hakenut tontin laajennusta kirjeellään 2.6.2008. Kaavoitusjaosto Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto 1.2 Kaava-alueiden sijainti Kuva 2: Asemakaavamuutoksen sijainti Nurmeksen Hyvärilän kaupunginosassa

3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi: Hyvärilän 123 kaupunginosan asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (Työstö ja Tarvike Oy) Kaavan päätarkoitus: Kaavamuutos tähtää Työstö ja Tarvike Oy:n tontin laajennukseen, jolla voisi toteuttaa hallin laajennuksen ja toiminnan laajentumista varten. Hankkeen toteuttamiseksi on tarpeen muuttaa teollisuusja varastorakennusten korttelialue (T-3) ja osa rautatiealueesta (LR) sekä osa jalankululle ja polkupyöräilylle varatusta katualueesta, jolla tontille ajo sallittu (pp/t=lavatie) siten, että alueesta voidaan muodostaa Nurmeksen Työstö ja Tarvike Oy:lle laajempi teollisuus- ja varastorakennusten tontti (T-3). Sitova tonttijako vahvistetaan Työstö ja Tarvikkkeen tontin osalta asemakaavan yhteydessä. Tontin laajennusta on 2.6.2008 kirjeellään hakenut Nurmeksen Työstö ja Tarvike Oy. Kerrosala: Väestö: Laajuus: 9080 m2 0 henkeä 4,3267 ha 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT...2 1.1 TUNNISTETIEDOT... 2 1.2 KAAVA-ALUEIDEN SIJAINTI... 2 1.3 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS... 3 1.4 SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO... 3 1.5 LUETTELO SELOSTUKSEEN LIITTYVISTÄ ASIAKIRJOISTA... 5 1.6 LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA... 5 1.6.1 Valtakunnalliset selvitykset tai ohjeet... 5 1.6.2 Seudulliset selvitykset... 6 1.6.2.1 Maakuntaliiton [seutukaavaliiton] julkaisut...6 1.6.3 Paikalliset selvitykset... 6 2 TIIVISTELMÄ... 7 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 7 2.2 ASEMAKAAVA... 7 2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 8 3 LÄHTÖKOHDAT... 8 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 8 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 8 3.1.2 Luonnonympäristö... 8 3.1.2.1 Maisema ja luonnonolot...8 3.1.2.2 Pienilmasto...8 3.1.2.3 Vesistöt ja vesitalous...virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1.2.4 Luonnonsuojelu...8

4 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 8 3.1.3.1 Väestö ja yhdyskuntarakenne...8 3.1.3.3 Palvelut...8 3.1.3.4 Työpaikat, elinkeinotoiminta...8 3.1.3.5 Virkistys...9 3.1.3.6 Liikenne...9 3.1.3.7 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot...9 3.1.3.8 Tekninen huolto...9 3.1.3.9 Erityistoiminnat...10 3.1.3.10 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt...10 3.1.4 Maanomistus... 10 3.2 SUUNNITTELUTILANNE... 11 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet VN 30.11.2000... 11 3.2.2 Maakuntakaava... 11 3.2.3 Yleiskaava... 12 3.2.4 Asemakaava... 14 3.2.5 Rakennusjärjestys... 14 3.2.6 Tonttijako- ja rekisteri... 15 3.2.7 Pohjakartta... 15 3.2.8 Rakennuskiellot... 15 3.2.9 Rakennussuojelu... 15 3.2.10 Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat... 15 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 16 4.1 ASEMAKAAVAMUUTOSTEN SUUNNITTELUN TARVE... 16 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 16 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 16 4.3.1 Osalliset... 16 4.3.2 Vireilletulo... 17 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 18 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 18 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 18 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 18 4.4.1.1 Yleiskaavoitus...18 4.4.1.2 Maakuntakaavoitus...18 4.4.1.3 Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet...19 4.4.1.4 Kunnan asettamat tavoitteet...20 4.4.1.5 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet...20 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET... 20 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta... 20 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu... 20 4.5.2.1 Vaikutusten selvittäminen...20 4.5.2.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön...21 4.5.2.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön...21 4.5.2.4 Vaikutukset talouteen...21 4.5.3 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta... 21 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 21 4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 21 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 22 5.1 KAAVAN RAKENNE... 22 5.1.1 Mitoitus... 22 5.1.2 Palvelut... 22 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 22 5.3 ALUEVARAUKSET... 22 5.3.1 Korttelialueet... 22 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET... 22 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 22 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 23 5.4.3 Vaikutukset talouteen... 23

5 5.4.4 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen... 23 5.4.5 Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä... 23 5.4.6 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin... 24 5.4.7 Vaikutukset kulttuuriin... 24 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 24 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET... 24 5.7 NIMISTÖ... 25 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 25 6.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT... 25 6.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS... 26 6.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA... 26 7. LÄHDELUETTELO... 26 8. KUVALUETTELO... 26 9. LIITELUETTELO... 26 10. ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE... 27 11. LIITTEET (YMPÄRISTÖ- JA MUUT SELVITYKSET)... 29 12. ASEMAKAAVAKARTTA JA -MÄÄRÄYKSET... 31 13. VASTINELUETTELO... 33 1.5 Luettelo selostukseen liittyvistä asiakirjoista LIITE 1: Liikenneverkko LIITE 2.: Yhdyskuntatekninen huolto LIITE 3: Maanomistus LIITE 4: Poistuva asemakaava LIITE 5: Toteutusluonnos LIITE 6.1-6.2: Asemakaavamuutos / Kartta ja merkinnät LIITE 7: Tonttijaon muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS, erillinen asiakirja) 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1.6.1 Valtakunnalliset selvitykset tai ohjeet - Alueidenkäytön valtakunnalliset tavoitteet; VN:n päätös 30.11.2000 - Liikennemelun huomioon ottaminen kaavoituksessa, Suomen Ympäristö 493 (2001) - Ekologinen verkosto ja kaupunkien maankäytön suunnittelu, Suomen Ympäristö 780 (2005) - Liikenneturvallisuus kaavoituksessa, Ympäristöhallinnon ohjeita I (2006) - Vaikutusten arviointi kaavoituksessa, Ympäristöhallinnon ohjeita 10 (2006) - Yhdyskuntataloudellisten vaikutusten arviointi kaavoituksessa, Suomen Ympäristö 51 (2006) - Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa, Ympäristöhallinnon ohjeita I (2007)

6 1.6.2 Seudulliset selvitykset 1.6.2.1 Maakuntaliiton [seutukaavaliiton] julkaisut Lähde Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen ja Pohjois-Karjalan maakuntaliiton nettisivut 2006 97. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan tiivistelmä 2005 88. Innovatiiviset toimet Itä-Suomessa 89. Elävänä Pohjois-Karjalassa 2025 91. Näkökulmia Pohjois-Karjalan tietoyhteiskuntakehitykseen 92. Tilaa tulevaisuuden tekijöille - Pohjois-Karjalan nuorisostrategia 94. Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelma 2025 95. Pohjois-Karjalan työllisyysstrategia 96. Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategia 2004 82. Pohjois-Karjalan muovi- ja metalliteollisuuden kehittämisstrategia 2010 84. Pohjois-Karjalan Eurooppa-strategia 2003 71. Kulttuurista lisää voimaa ja työtä! 72. Maakuntaohjelma POKAT 2006 - Pohjois-Karjala hyvästä paremmaksi 73. Pohjois-Karjalan matkailun nousu vuoteen 2006 - Pohjois-Karjalan matkailustrategian päivitys 74. Pohjois-Karjalan aluerakenteen ja maankäytön tavoitteet ja aluerakenne 2020 75. Pohjois-Karjalan virkistys- ja luontopalvelut 78. Pohjois-Karjalan Hyvinvointiohjelman toimeenpanosuunnitelma 2002 68. Pohjois-Karjalan yritys- ja toimipaikkaselvitys 1.6.3 Paikalliset selvitykset - Rakennusten inventointia; Kakkinen Tuula, Kettunen Terhi, Kuittinen Leena, Pietikäinen Taina, Piironen Tuula, Pikkarainen Hanna, Pyykönen Petteri ja Soininen Suvi (1990-1993) - Rakennusten inventointia; arkkitehtiylioppilas Pirjo Kaltiainen (1993) - Nurmeksen kulttuuriympäristöohjelma; Nurmeksen kaupunki / Katri Nuutinen (1998) - Rakennuskannan arvottaminen; arkkitehti Kirsti Reskalenko (2000), - Yleiskaava (Rakennesuunnitelma 2010) ja selostus (kaupunginvaltuusto 26.10.2000) - Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston kuntasuunnittelukurssin aineisto (2004-2005) - Nurmeksen liikenneturvallisuussuunnitelma, Nurmeksen kaupunki, Tiehallinto ja Liidea (2007)

7 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.6.2008 - I viranomaisneuvottelu (sovittu puhelimitse, ei tarpeellinen tässä vaiheessa, AYK:n lausunto riittää) - Osallisille on järjestetty mahdollisuus tutustua kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin ja laadittuihin selvityksiin sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan 3-31.10.2008 - Asemakaavamuutosluonnos 11.6.2008 (laadittu OAS:in yhteydessä) ja siihen tutustumisaika kuten OAS:iin - Asemakaavamuutosehdotus asetetaan julkisesti nähtäville vuoden 2008 syksyllä - II viranomaisneuvottelu AYK:ssa syystalvella 2008 (vain tarvittaessa) - Kaavaehdotus saatetaan valtuustokäsittelyyn vuoden 2008-2009 vaihteessa. 2.2 Asemakaava Hyvärilän 123 kaupunginosan asemakaavan on Pohjois-Karjalan lääninhallitus vahvistanut 26.6.1980. Kuva 3: Ote Hyvärilän 123 kaupunginosan asemakaavasta Suunnittelun alla olevat alueet on varattu seuraaviin tarkoituksiin: - Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (TY-3) - Rautatiealue (LR). - Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, jolla tontille ajo sallittu (pp/t)

8 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Tämän asemakaavamuutoksen toteuttaminen tapahtuu pääosin Nurmeksen kaupungin ja kaava-alueen yksityisten toimesta. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Hyvärilän kaupunginosan asemakaavamuutos on hyväksytty lääninhallituksessa 26.6.1980. 3.1.2 Luonnonympäristö 3.1.2.1 Maisema ja luonnonolot Alueen tontti nro 1 on rakennettua korttelialuetta, loput korttelista rakentamatonta aluetta. 3.1.2.2 Pienilmasto Alue sijoittuu ilmaston kannalta kohtuullisen hyvälle alueelle. 3.1.2.4 Luonnonsuojelu Uhanalaisia tai huomionarvoisia kasveja tai eläinlajeja alueelle ei sijoitu. 3.1.3 Rakennettu ympäristö 3.1.3.1 Väestö ja yhdyskuntarakenne Asemakaavan muutosalueella ei asu yhtään henkeä. 3.1.3.2 Kaupunki-/taajamakuva Kaavamuutosalueet ovat tavanmukaisia kaavatonttialueita. 3.1.3.3 Palvelut Hyvärilän kaupunginosan kaavamuutosalueen palvelut sijoittuvat pääosin Läntiseen kaupunginosaan. 3.1.3.4 Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaavamuutosalueilla oleviin rakennuksiin sijoittuu metalliteollisuutta.

9 3.1.3.5 Virkistys Kaavamuutosalueen pohjoispuolella on Pöpölänpuisto 3.1.3.6 Liikenne Kaavamuutosalueen pohjoispuolella on Pöpöläntie ja eteläpuolella rautatie. MERKINNÄT: Kuva 4: Liikenneverkko merkintöineen 3.1.3.7 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Kaavamuutosalueella oleville rakennuksille ei ole voimassa olevassa asemakaavassa annettu suojelumerkintöjä. 3.1.3.8 Tekninen huolto Vesihuoltoverkostosta vastaa Nurmeksen kaupungin vesilaitos. Alueella on maanpäällinen sähköverkko. Sähköverkon omistaa Pohjois-Karjalan sähkö oy. Pöpöläntien toisella puolella kulkee lämpöjohto (omistaa Nurmeksen Lämpö Oy).

10 Kuvat 5: Tekninen huolto, niin Itäisessä kaupunginosassa kuin Porokylässäkin 3.1.3.9 Erityistoiminnat 3.1.3.10 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Nurmeksessa ilmanlaatuongelmista merkittävin on maaperän ja vesistöjen happamoituminen. Pääosa happamoittavista päästöistä tulee ilmateitse muualta Suomesta tai ulkomailta. Suurimmat melu- ja tärinähaitat johtuvat rautatiestä. 3.1.4 Maanomistus Kaavamuutosalueen maanomistus jakautuu seuraavasti: - kaupunki 2,5999 ha, Ratahallintokeskus 1,2411 ha, Työstö ja Tarvike Oy 0,4857. Yhteensä: 4,3267 ha.

11 Kuvat 6: Maanomistus Hyvärilän kaupunginosan kaavamuutosalueilla (punainen kaupunki, vihreä ratahallintokeskus ja sininen Työstö ja Tarvike Oy 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet VN 30.11.2000 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on osaltaan tukea ja edistää maankäyttö- ja rakennuslain yleisten tavoitteiden ja laissa määriteltyjen alueidenkäytön suunnittelun tavoitteiden saavuttamista. Tässä asemakaavan muutosprosessissa tarkastellaan em. tavoitteiden ryhmittelyn ja sen perusteluiden osalta: * toimiva aluerakenne * eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu * virkistyskäyttö * toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto * luonto- ja kulttuuriympäristönä erityiset aluekokonaisuudet 3.2.2 Maakuntakaava Suunnittelualueet kuuluvat Pohjois-Karjalan maakuntakaava-alueeseen (Taajamatoimintojen alue A). Pohjois-Karjalaan on laadittu maakuntakaava ja se on hyväksytty maakuntavaltuustossa 21.11.2005. Valtioneuvosto on 20.12.2007 vahvistanut Pohjois-Karjalan maakuntakaavan.

12 Maakuntakaava on suunnitelma alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteista sekä maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisten alueiden käytöstä. Kuva 7: Ote maakuntakaavasta Maakuntahallitus on päättänyt tammikuun 2006 lopulla käynnistää maakuntakaavan tarkistuksen. Tarkistus käsittää ne osa-alueet, joita ei ollut varsinaisessa maakuntakaavassa. Näitä ovat maa-ainesten otto- ja turvetuotantoalueet ja niihin liittyvät maakunnalliset suojelualueet sekä varuskuntien ja niiden ampuma-alueiden maa-alueet. Lisäksi tarkistuksessa voidaan huomioida muita maakunnallisia suojelualueita ja maakuntakaavan tarkistukseen liittyviä asioita. Maakuntakaavan tarkistus tulee korvaamaan voimassa olevan seutukaavan ja hyväksytyn maakuntakaavan näiltä osin. Maakuntakaavoitusta koskevat aineistot ovat nähtävänä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton www-sivuilla. 3.2.3 Yleiskaava Nurmeksen koko kunnan yleiskaava (rakennesuunnitelma 2010) on hyväksytty valtuustossa 2.10.2000. Tässä yleiskaavassa alue on keskustoimintojen aluetta, jolla pääasiallisina toimintoina ovat palvelut, hallinto, asuminen, ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomat työpaikkatoiminnot ja näihin liittyvät liikenne- ja virkistysalueet sekä yhdyskuntateknisen huollon alueet että teollisuusalueet, joilla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (C-1). Aiempi Nurmeksen keskustaajaman yleiskaava 1975 ja haja-asetusalueen osayleiskaava on hyväksytty Nurmeksen kaupunginvaltuustossa 27.4.1978 76. Tätä yleiskaavaa noudatetaan myös soveltuvin osin, kunnes alueelle on laadittu oikeusvaikutteinen yleiskaava.

13 Tässä Nurmeksen keskustaajaman yleiskaavassa 1975 Itäisen kaupunginosan kaavamuutosalue on merkitty teollisuusalueeksi, joka on pienteollisuuteen tarkoitettu teollisuus- ja työpaikkatoimintojen alue. Kuva 8: Ote Nurmeksen keskustaajaman yleiskaavasta 1975 Kuva 9: Ote Nurmeksen keskustaajaman yleiskaavan 1975 kaavamerkinnöistä

14 3.2.4 Asemakaava Hyvärilän 123 kaupunginosan asemakaavan on Pohjois-Karjalan lääninhallitus vahvistanut 26.6.1980 Kuva 10: Ote Hyvärilän 123 kaupunginosan asemakaavasta Suunnittelun alla olevat alueet on varattu seuraaviin tarkoituksiin: - Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (T-3) - Rautatiealue (LR) - Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, jolla tontille ajo sallittu (pp/t) 3.2.5 Rakennusjärjestys Nurmeksen uusi rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.12.2001. Kuva 11: Ote rakennusjärjestyksen liitekartasta (suunnittelutarvealue)

15 3.2.6 Tonttijako- ja rekisteri Asemakaavan muuttamisalue on kaupungin ylläpitämässä kiinteistörekisterissä olevaa aluetta. Hyvärilän kaupunginosan asemakaavamuutosalueen korttelin 6 tontti nro 1 sisältyy 11.5.1981 hyväksyttyyn tonttijakoon, ja tontti on mitattu ja viety kiinteistörekisteriin 29.10.1981. Muulta osin korttelissa 6 ei ole tonttijakoa. 3.2.7 Pohjakartta Asemakaavan pohjakarttana on käytetty Maa ja Vesi Oy:n 70-luvun lopulla laatimaa 1:1000 kantakarttaa, jota on skannattu AutoCad:in DWG -formaattiin GeoData Oy:ssä vuonna 1994 ja sitä on ylläpidetty kaupungin teknisen palvelukeskuksen ympäristön hallinnan mittauksen toimesta vuosina 2002-2007. Kaavan pohjakartta on ajan tasalla. 3.2.8 Rakennuskiellot Asemakaavamuutosalueen korttelissa nro 6 on rakennuskielto tontilla, jota ei ole mitattu eikä ei ole viety kiinteistörekisteriin. 3.2.9 Rakennussuojelu Kaava-alueilla suoritetuissa eri inventoinneissa ei ole havaittu rakennuksissa sellaisia kulttuurihistoriallisia tai rakennustaiteellisia arvoja, että rakennukset olisi syytä suojella. 3.2.10 Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat Kaavamuutosalueella on suoritettu rakennusten inventointia (inventoinnin suoritti vuonna 1983 arkkitehtiylioppilas Pirjo Kaltiainen ja myöhemmin arkkitehti yo Katri Nuutinen laati Porokylän kehittämissuunnitelman, jossa on käsitelty myös osittain tätä aluetta). LIITE 1: LIIKENNEVERKKO LIITE 2.1-2.2: YHDYSKUNTATEKNINEN HUILTO LIITE 3.1-3.2: MAANOMISTUS LIITE 4.1-4.2: POISTUVA ASEMAKAAVA LIITE 5.1-5.2:TOTEUTUSLUONNOS LIITE 6.1-6-4: ASEMAKAAVAMUUTOS (Kartta ja merkinnät) LIITE 7.1-7.3: TONTTIJAON MUUTOS

16 - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS, erillinen asiakirja) - Kolmen keskuksen kaupungissa: Nurmeksen kaupunki ja Oulun yliopiston Arkkitehtuurin osaston yhdyskuntasuunnittelun laboratorio on järjestänyt Nurmeksessa kuntasuunnittelun kurssin ja jatkokurssin vuosina 2004 2005, josta on valmistunut julkaisu C 91 Kolmen keskuksen kaupungissa. Suunnitelmissa on käsitelty myös tätä seutua. Kuva 12: Ote yleispiirteisestä suunnitelmasta (kolmen keskuksen kaupunki / Oulun yliopisto) 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavamuutosten suunnittelun tarve Hyvärilän 123 kaupunginosan kaavamuutos on tarpeen, koska Työstö ja Tarvike tähtää tontin laajennukseen, jolla voisi toteuttaa hallin ja toiminnan laajennuksen 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloite kaavaprosessin käynnistämiselle on lähtenyt yksityisten maanomistajien aloitteesta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat: maanomistajat, kaikki ne, joiden asumiseen työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikutta, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään ovat Nurmeksessa seuraavat (Tummennetulla kursiivilla, joille varataan tilaisuus lausunnon antamiseen nähtävillä olon yhteydessä ja alleviivatuilta pyydetään lausunto): Maanomistajat Kaavamuutoksen vaikutusalueen asukkaat

17 Kunnan hallintokunnat Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Ratahallintokeskus Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Museovirasto Nurmeksen Lämpö Oy Sonera ja TikkaCom Rakennusvalvontaviranomainen Ympäristönsuojeluviranomainen Terveydensuojeluviranomainen - Nurmeksen ja Valtimon kansanterveystyön kuntayhtymä Maamittaustoimisto Kuva 13: Kaavoituksen osapuolten kaaviokuva (vihreällä osalliset) 4.3.2 Vireilletulo Asemakaavamuutos on tullut vireille yksityisen tontin omistajan taholta. - aloitteen tekijä on sitoutunut maksamaan kaavoituksesta aiheutuvat kustannukset. - Vireilletulosta on ilmoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä kuulutuksella (päivätty 1.10.2008) sanomalehti Ylä- Karjalassa 4.10.2008 ja kuulutus on ollut nähtävänä kaupungin virallisella ilmoitustaululla ajalla 3.10. 31.10.2008. Lisäksi asiakirjat ovat olleet nähtävänä myös kaupungin verkkosivuilla.

18 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallisille on annettu mahdollisuus osallistua kaavamuutoksen valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta koko kaavamuutostyön ajan huolimatta siitä, että joitakin aikarajoja on esitetty. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Maankäyttö- ja rakennuslain 66 :n ja asetuksen 26 :n tarkoittama viranomaisneuvottelua ei ole pidetty (sovittu puhelimitse, ei tarpeen tässä vaiheessa, AYK:n lausunto riittää), mutta tarvittaessa se on tarkoitus pitää mikäli nähtävillä ollessa tai lausunnoissa ilmenee sellaista jotta viranomaisneuvotteluun olisi aihetta. Muiden viranomaisten ja kaupungin eri hallintokuntien kanssa on käyty tarpeellisessa laajuudessa kahdenkeskisiä neuvotteluita suoraan, sähköpostin välityksellä taikka kirjeitse. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet 4.4.1.1 Yleiskaavoitus Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Kaupunginvaltuuston 2.10.2000 hyväksymässä koko kuntaa koskevassa yleiskaavassa (rakennesuunnitelma 2010) Porokylän alue kuuluu keskustatoimintojen alueeseen (C-1), jolla pääasiallisina toimintoina ovat palvelut, hallinto, asuminen, ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomat työpaikkatoiminnot ja näihin liittyvät liikenne- ja virkistysalueet sekä yhdyskuntateknisen huollon alueet että teollisuusalueet, joilla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (asemakaava-alue). Rakennesuunnitelmaan 2010 on myös merkitty taajama lähialueineen (asemakaava- ja suunnittelutarvealue TYK), jolle tulee laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jossa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Alueella on, niiltä osin kuin tässä yleiskaavassa ei ole merkintää tai mainintaa, edelleen voimassa kaupunginvaltuuston 27.4.1978 hyväksymä keskustaajaman yleiskaava 1975, kunnes koko alueelle on laadittu ja hyväksytty oikeusvaikutteinen yleiskaava. Tässä vuonna 1978 hyväksytyssä keskustaajaman yleiskaavassa 1975, kaavamuutosalue on merkitty teollisuusalueeksi. 4.4.1.2 Maakuntakaavoitus

19 Pohjois-Karjalaan on laadittu maakuntakaava ja se on hyväksytty maakuntavaltuustossa 21.11.2005. Valtioneuvosto on 20.12.2007 vahvistanut Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheen, kaava ei vielä ole lainvoimainen. Kuva 14: Ote maakuntakaavasta Lähde: Pohjois-Karjalan liitto / www-sivut Asemakaavamuutosalue sijoittuu maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueelle (A). TAAJAMATOIMINTOOJEN ALUE (A) Aluemerkinnällä osoitetaan taajamatoimintojen aluetta, jolla on yhdyskuntarakenteen kannalta vähintään seudullista merkitystä ja jonka suunnittelussa tulee ottaa huomioon ylikunnalliset alue- tarpeet. Merkintään sisältyy mm. yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumisen, palvelujen, merkittäviä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja työpaikka-alueiden sekä muiden taajamatoimintojen sijoittumis- ja laajentumisalueet. Merkintä pitää sisällään myös taajaman sisäistä käyttöä palvelevat liikenne- väylät, virkistysalueet ja -yhteydet, yhdyskuntateknisen huollon alueet, muut erityisalueet sekä paikalliset suojelualueet. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon taajaman erityispiirteet ja edistää yhdyskunta- rakenteen eheytymistä sekä keskusta-alueen kehittämistä taajaman toiminnalliseksi ja taajamakuvaltaan selkeäksi kokonaisuudeksi sekä kiinnittää huomiota taajamakuvaan ja taajaman sisäisen viherverkoston, arvokkaan kulttuuriympäristön ominaispiirteiden sekä luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön kohteiden erityisarvojen säilyttämiseen. Laajennusalueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon taloudellisuus, palvelujen saavutettavuus, kevyen liikenteen sekä joukkoliikenteen toimintamahdollisuudet. 4.4.1.3 Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet

20 Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet ovat osa uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueiden käytön ohjausjärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin, jotka koskettaisivat Nurmesta ja on otettava asemakaavan muutoksessa huomioon: - elinympäristöjen toimivuus, viihtyisyys, terveellisyys ja turvallisuus - maisemien, kulttuuriympäristöjen ja luonnonarvojen vaaliminen - luonnon virkistyskäytön edellytysten turvaaminen - luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen - toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne - eheytyvä yhdyskuntarakenne - toimivat yhteysverkostot - energiahuollon edellytysten turvaaminen - luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset merkittävät aluekokonaisuudet 4.4.1.4 Kunnan asettamat tavoitteet Suojelusuunnitelmat ja ohjelmat: Porokylän kaavamuutosalue kuuluu pohjaveden suojelun piiriin. 4.4.1.5 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Suunnittelutilanteesta johtuvat tavoitteet on osittain selostettu kohdassa 3.2 Suunnittelutilanne ja em. kohdissa 4.4.1.1-3. 5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Asemakaavaa muutettaessa selvitetään kaksi vaihtoehtoa, joiden vaikutuksia arvioidaan. 0. Tilanne ennallaan eli kaavamuutosta ei tehdä 1. Asemakaavaa muutetaan hakemusten mukaisesti. 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu 4.5.2.1 Vaikutusten selvittäminen Asemakaavamuutoksen yhteydessä on selvitetty sen eri vaiheissa MRL 9 :n mukaiset ympäristö-, yhdyskuntataloudelliset-, sosiaaliset-, kulttuuriset- ja muut vaikutukset.

21 4.5.2.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Valittuja vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia vertaamalla toisiinsa rakennettuun ympäristöön nähden arvioidaan olevan joitakin eroja: * asumisen alueella arvioidaan olevan hyvää vaihtoehdosta riippumatta. * tekniseen huoltoon eri vaihtoehdoilla ei ole olennaisia vaikutuksia, koska ne säilyvät ennallaan vaihtoehdosta riippumatta. * ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin vaikutukset kohdentuvat lähinnä pohjavedensuojeluun, mitä varten kaavassa riippumatta vaihtoehdosta tulee antaa erityiset suojelumääräykset. * sosiaaliseen ympäristöön vaikutukset arvioidaan vähäisiksi valitusta vaihtoehdosta riippumatta. Vaihtoehdolla 0, ei tapahtuisi muutoksia nykyiseen. 4.5.2.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Valittuja vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia vertaamalla toisiinsa luontoon ja luonnonympäristöön, ei arvioida olevan olennaisia eroja verrattuna toisiinsa: Vaihtoehdolla 0, ei tapahtuisi muutoksia nykyiseen. 4.5.2.4 Vaikutukset talouteen Valittuja vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia vertaamalla toisiinsa talouteen, vaikutukset arvioidaan erojen olevan vähäisiä 4.5.3 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Asemakaavamuutosratkaisun vaihtoehtojen valinnassa on keskitytty siihen, että kaavamuutos tehdään hakemuksen mukaisesti. 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavamuutoksen vaihtoehdoksi on valittu vaihtoehto 1: Asemakaavaa muutetaan siten, että Työstö ja Tarvike Oy:n tonttia laajennetaan hakemuksen mukaisesti. 4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaavoitusjaosto on käsitellyt asiaa kokouksessaan 19.6.2008 ja päättänyt, että mikäli jatkoneuvotteluissa tekninen johtaja pääsee luovutushinnasta sopimukseen, niin ympäristön hallinnan kaavoitus valtuutetaan ilman eri päätöstä käynnistämään asemakaavamuutos.

22 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä alustavat asemakaavaluonnokset (päivätty 11.6.2008) on lähetetty Pohjois-Karjalan ympäristökeskukseen 1.10.2008 tiedoksi sekä mahdollista lausuntoa varten. Lausunto on annettu.2008 ja siinä 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Väestömäärä asemakaavamuutosalueella ei kasva. Työpaikkojen määrään ja laatuun kaavamuutoksella voi olla erityistä vaikutusta. Kaavamuutosaluetta on yhteensä 4,3267 ha. TY-3 aluetta 3,0269 ha, 9080 k-m 2 LR aluetta 1,2411 ha, pp/t aluetta 0,0587 ha 5.1.2 Palvelut Kaavamuutosalueelle ei sijoitu kaupallisia palveluita. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavamuutosten keskeisenä tavoitteena on ollut toteuttaa tontinomistajien toiveet. Asemakaavamuutosten toteuttaminen ei aiheuta luonnonympäristössä kovinkaan suuria muutoksia, koska alueet ovat voimassa olevissa asemakaavoissakin rakennuskortteleita, joskin Kotikadun liittäminen viereisiin tontteihin vaikuttaa jonkin verran alueen ilmeeseen. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet * TY-3 aluetta 3,0269 ha, jolla rakennusoikeutta 9080 k-m 2. * LR aluetta 1,2411 ha. * pp/t aluetta 0,0587 ha. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön

23 Asemakaavan muutoksella vaikutukset rakennettuun ympäristöön ovat: * väestön rakenteeseen ja kehitykseen kaava-alueella vaikutukset jäävät olemattomiksi. * yhdyskuntarakenteeseen vaikutukset ovat myös vähäiset. * kaupunki-/taajamakuvaan vaikutukset ovat vähäiset. * asumiseen vaikutukset ovat vähäiset. * nykyisten palveluiden säilymiseen kaavamuutoksella ei ole erityisiä vaikutuksia. * työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan vaikutukset ovat myönteisiä. * virkistykseen vaikutukset ovat vähäisiä. * liikenneverkkoon vaikutukset ovat kuten edellä. * ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin vaikutukset kohdentuvat lähinnä pohjavedensuojeluun, mitä varten kaavassa on annettu erityiset määräykset. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Asemakaavan muutoksella vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ovat: * luonnonoloihin vaikutukset ovat lähinnä siinä, että kaava-alueella oleva Kotipolku liitetään viereisiin tontteihin, jolloin sen ilme muuttuu. * luonnon monimuotoisuuteen, pienilmastoon maa- ja metsätalouteen vaikutukset jäävät olemattomiksi. * vesistöihin ja vesitalouteen sekä luonnonsuojeluun vaikutukset ovat myönteisiä, koska pohjaveden suojeluun on kiinnitetty erityistä huomiota kaavamääräyksissä. 5.4.3 Vaikutukset talouteen Asemakaavan muutoksella vaikutukset yhteiskuntaan ja yksityiseen talouteen ovat merkittävät: * kokonaistalouteen vaikutukset ovat vähäiset. 5.4.4 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Asemakaavan muutoksella vaikutukset ihmisten terveyteen ja elinoloihin ovat pääasiassa myönteisiä: * kaavamääräyksillä on pyritty eliminoimaan terveysriskejä aiheuttavia toimia. 5.4.5 Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä Asemakaavan muutoksella vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä ovat: * asukkaiden määrän ja ikärakenteen muutoksiin vaikutukset ovat vähäiset.

24 5.4.6 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin Asemakaavan muutoksella vaikutukset sosiaalisiin oloihin ovat vähäiset. * alueiden käyttöön ja rakentamisen järjestämiseen vaikutukset ovat myönteisiä, koska kaavalla selkeytetään alueiden käyttö ja rantarakentaminen ja siten myös niiden arvostus kohoaa. 5.4.7 Vaikutukset kulttuuriin Asemakaavan muutoksella vaikutukset kulttuuriin ovat olemattomat. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Suurimmat meluhaitat johtuvat rautatieliikenteestä. 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Alueelle voidaan myös sijoittaa liike- ja myymälätiloja. Rautatiealue. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero. Kaupunginosan numero. Kaupunginosan nimi. Korttelin numero.

25 Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie, jolla tontille/ rakennuspaikalle ajo on sallittu. Johtoa varten varattu alueen osa. (J=viemäri, Z=sähkölinja) ERITYISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ Porokylän 131 kaupunginosa 1. RAKENTAMISTAPA - Rakennukset tulee kooltaan, muodoltaan, materiaaliltaan ja väreiltään rakentaa yhtenäistä rakennustapaa noudattaen. 2. ISTUTUKSET - Pöpöläntien ja rautatien puoleisille tonttien sivuille tulee säilyttää tai istuttaa puita ja pensaita kaupunkikuvallisista syistä. 3. 4. AITAAMINEN - Tontit tulee aidata pensas- tai verkkoaidoin. AUTOPAIKAT - Teollisuuslaitokset ja varastot: Yksi autopaikka 3 työvuorossa olevaa työntekijää kohti. 5.7 Nimistö Asemakaavan muutoksessa nimistöön ei tule muutoksia. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttamisohjeeksi on laadittu toteutusluonnos liitteet 5.1-5.2.

26 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavamuutoksen lainvoimaistuttua Nurmeksen kaupunki ja yksityiset huolehtivat alueen toteuttamisesta yhdessä tai erikseen. 6.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavamuutoksen toteutumista seurataan vuosittain kaavoituskatsausten yhteydessä. 7. LÄHDELUETTELO LÄHDE POHJOIS-KARJALAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITON NETTISIVUT... 6 LÄHDE: POHJOIS-KARJALAN LIITTO / WWW-SIVUT... 19 8. KUVALUETTELO KUVA 1: KAAVAMUUTOSALUEEN SIJOITTUMINEN ASEMAKAAVA-ALUEELLA... 1 KUVA 2: ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SIJAINTI... 2 KUVA 3: OTE ITÄISEN 121 KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVASTA... 7 KUVA 4: LIIKENNEVERKKO MERKINTÖINEEN... 9 KUVA 5: TEKNINEN HUOLTO... 10 KUVA 6: MAANOMISTUS KAAVAMUUTOSALUEELLA... 11 KUVA 7: OTE MAAKUNTAKAAVASTA...12 KUVA 8: OTE NURMEKSEN KESKUSTAAJAMAN YLEISKAAVASTA 1975... 13 KUVA 9: OTE NURMEKSEN KESKUSTAAJAMAN YLEISKAAVAN 1975 KAAVAMERKINNÖISTÄ... 13 KUVA 10: OTE HYVÄRILÄN 123 KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVASTA... 14 KUVA 11: OTE RAKENNUSJÄRJESTYKSEN LIITEKARTASTA (SUUNNITTELUTARVEALUE)... 14 KUVA 12: OTE YLEISPIIRTEISESTÄ SUUNNITELMASTA (KOLMEN KESKUKSEN KAUPUNKI / OULUN YLIOPISTO)... 16 KUVA 13: KAAVOITUKSEN OSAPUOLTEN KAAVIOKUVA (VIHREÄLLÄ OSALLISET)... 17 KUVA 14: OTE MAAKUNTAKAAVASTA... 19 9. LIITELUETTELO LIITE 1: Liikenneverkko LIITE 2.1-2.2: Yhdyskuntatekninen huolto LIITE 3.1-3.2: Maanomistus LIITE 4.1-4.2: Poistuva asemakaava LIITE 5.1-5.2: Toteutusluonnos LIITE 6.1-6.4: Asemakaavamuutos / Kartta ja merkinnät LIITE 7.1-7.3: Tonttijaon muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS, erillinen asiakirja)

27 10. ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE

28

29 11. LIITTEET (Ympäristö- ja muut selvitykset) LIITTEET

30

31 12. ASEMAKAAVAKARTTA JA -MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVAKARTTA JA -MÄÄRÄYKSET

32

33 13. VASTINELUETTELO VASTINELUETTELO (lisätään nähtävillä olon jälkeen tarvittaessa)

VASTINELUETTELO: 34