0 Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansalliset kehittämispäivät 4.-6.10.2010 Raportti 0
1
SISÄLLYS 1. Alkusanat... 1 2. Seminaarin avaus: Sosiaaliset verkot ja hankepyydykset... 2 3. Opetus- ja kulttuuriministeriön ajankohtainen katsaus nuorisotoimialalle... 3 4. Uudet tuulet eurooppalaisessa nuorisopolitiikassa... 5 5. Mediakasvatus.fi nuorten tieto- ja neuvontatyön tukena... 7 6. Notkea vanhus - Nappi uudistui, miten ja miksi?... 8 7. Nuorten tieto- ja neuvontatyön ajankohtainen tilanne Suomessa ja Euroopassa.. 10 8. Työryhmätyöskentely... 15 8.1 Monikulttuuriset nuoret nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden asiakkaina... 15 8.2 Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallinen verkkopalvelu... 19 8.3 Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden hankkeet... 24 8.4 Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden laatu... 26 8.5 Aloitekanava.fi kuulemisen välineenä... 28 9. Nuorten kohtaaminen - kasvokkain vai verkossa?... 31 10. Kehittämispäivien panelistit pohtivat hankkeiden merkitystä... 33 11. Kooste kehittämispäivien palautteista... 35 12. Kansalliset kehittämispäivät 2011... 38 Liitteet... 39 Liite 1. Kehittämispäivien ohjelma Liite 2. Osallistujalista
1. Alkusanat Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansalliset kehittämispäivät järjestettiin seminaariristeilynä 4.-6.10.2010 Viking Linen m/s Gabriellalla teemalla Sosiaaliset verkot ja hankepyydykset. Seminaariin osallistui kaiken kaikkiaan 82 nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden verkoston jäsentä eri puolilta Suomea. Seminaarin ensimmäisenä päivänä paikalla oli myös kulttuuriasiainneuvos Kimmo Aaltonen opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisoyksiköstä, joka esitteli omassa puheenvuorossaan ministeriön ajankohtaisia kuulumisia nuorisotoimialalta. Kahden päivän aikana kuultiin puheenvuorot myös Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansalliselta koordinaatio- ja kehittämiskeskukselta, Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry:ltä, Mediakasvatusseura ry:ltä sekä Oulun Nuorten tieto- ja neuvontakeskus Napista. Seminaarissa järjestettiin paneelikeskustelu, jonka aiheena olivat kehittämispäivien teeman mukaisesti sosiaaliset verkot ja hankepyydykset. Kahdeksan panelistin ja keskustelun vetäjänä toimineen suunnittelija Mika Pietilän johdolla käytiin vilkasta keskustelua nuorten tieto- ja neuvontatyön ajankohtaisista haasteista, erityisesti hankkeissa kohdattavat haasteet puhuttivat panelisteja sekä seminaariyleisöä. Toisena seminaaripäivänä ohjelmassa oli myös työryhmätyöskentelyä. Osallistujat olivat ennen kehittämispäiviä saaneet esittää toiveensa sijoittumisesta työryhmiin, joita oli viisi. Kehittämispäivien jälkeen osallistujilta kerättiin palautetta verkkopohjaisella kyselyllä aikavälillä 19.10.-29.10.2010. Kyselyyn vastasi 59 henkilöä, kooste vastauksissa esille nousseista kehittämisehdotuksista on nähtävillä raportin loppupuolella. Palautteet otetaan huomioon ensi vuoden kehittämispäivien suunnittelutyössä. Suunnitteluun otetaan mukaan entistä vahvemmin myös nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden verkoston jäseniä, kutsu suunnittelutyöryhmään raportin lopussa. 1
2. Seminaarin avaus: Sosiaaliset verkot ja hankepyydykset Koordinaattori Jaana Fedotoff, Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallinen koordinaatio- ja kehittämiskeskus Miksi täällä tänään? - 1 + 1 = 3 - Yhteistyö kantaa kauas - Pienistä teoista saadaan pieniä tuloksia, ellei asioita koordinoida ja sovita työnjaosta - Yhteistyöllä päästään aina parempiin tuloksiin. Kun hyödynnetään erilaisten ihmisten monenlainen osaaminen, rajalliset resurssit saadaan käytettyä tehokkaammin ja vältytään päällekkäiseltä työltä. - Jokaisen omakin työ helpottuu! - Opitaan toisiltamme ja ylitetään rohkeasti totuttuja raja-aitoja. - Se on ilmaista. Olet VIP - Aikuisten vaikuttamismahdollisuudet nuorten elämässä ovat suuremmat kuin usein luullaan - Nuoret odottavat vanhemmiltaan ja muilta aikuisilta välittämistä ja vastuunottoa - He ymmärtävät, että valittaminenkin on välittämistä - vaikka saattavat muuta väittää - Välittäminen on rajojen asettamista, puuttumista, kysymistä, kuuntelemista ja keskustelua - Kaikilla aikuisilla on mahdollisuus välittää ja vaikuttaa - Aikuisilla on mahdollisuus muistuttaa tästä asiasta toinen toistaan Lähde: Kahdeksan tienviittaa terveyteen - ohjeita ja käytäntöjä lasten ja nuorten terveyden edistämiseen (Terveyden edistämisen politiikkaohjelma, Sitran terveydenhuollon ohjelma ja Terveyden edistämisen keskus ry) www.tienviitat.fi 2
3. Opetus- ja kulttuuriministeriön ajankohtainen katsaus nuorisotoimialalle Kulttuuriasiainneuvos Kimmo Aaltonen, opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisoyksikkö Nuorisolain uudistus: - Uudistukset voimaan 1.1.2010 - Koskevat kolmea asiaa: 1) Monialaista viranomaisyhteistyötä 2) Etsivää nuorisotyötä 3) Tietojen luovuttamista - Alueelliset koulutustilaisuudet: 28.10 Helsinki 8.11 Turku 15.11 Jyväskylä 22.11 Vaasa (ruotsinkielinen) 29.11 Oulu Lisäksi Joensuu ja Rovaniemi Vuoden 2011 talousarvioesitys: - Nuorisotyön määrärahat vuoden 2010 varsinaisen talousarvion tasolla - Veikkausvoittovarat 48,6 M (+2,3) - Budjettivarat 12,5 M (- 2,5) - Uusi määräraha: saamelaisten kielipesätoiminta 350 000 euroa - Tieto- ja neuvontapalvelut ja verkkomediat 2,2 M (+ 0,2; + 10%) Nuorisotyön rakenneuudistus: - OKM:n periaatepäätös, jolla vahvistettiin 13 kansallisen nuorisotyön palvelu- ja kehittämiskeskuksen rakenne - Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallinen koordinaatio- ja kehittämiskeskus Verkkonuorisotyö kehittyy - Kansallinen verkkonuorisotyökeskus Helsingin nuorisoasiainkeskuksen yhteyteen (Netari.fi ym.) - Etsivän nuorisotyön linkittäminen verkkonuorisotyöhön - Verkkonuorisotyön toimintakentän varmistaminen: nykyisin Habbo, IRC ym. 3
Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittäminen - Lanuke 2007-2011 arviointi ja selonteko eduskunnalle - Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma - YK:n lasten oikeuksien sopimus - Uuden lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman valmistelu vuosille 2012-2015. 4
4. Uudet tuulet eurooppalaisessa nuorisopolitiikassa Kansainvälisten asioiden päällikkö Jarkko Lehikoinen, Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry Komission tiedonanto Eurooppa 2020-strategiasta - komissio julkaisi 3.3.2010 tiedonannon Eurooppa 2020-strategiasta ("post-lissabon") - Käsitellään Eurooppa-neuvostossa 25.-26.3. - Päätös kesäkuun Eurooppa-neuvostossa 17-18.6. - Komission esittämät teemat: älykäs kasvu: osaaminen ja innovaatiot kasvun perustana kestävä kasvu: resurssitehokkaan, vihreämmän ja kilpailukykyisemmän talouden tukeminen osallistava kasvu: korkeaan työllisyyteen perustuvan talouden edistäminen lisäämällä sosiaalista ja alueellista yhtenäisyyttä. - Komissio esittää määrällisiä tavoitteita vuoteen 2020 mennessä 75% 20-64 vuotiaista eurooppalaisista työssäkäyviä 3% EU:n BKT:stä tulisi sijoittaa tutkimukseen ja kehitykseen koulunsa keskeyttäneiden osuus alle 10 %, vähintään 40 % nuorista tulisi olla kolmannen asteen koulutus vähentää köyhyysrajalla olevien ihmisten määrää 20 miljoonalla ihmisellä - Älykäs kasvu painottaa osaamisen ja innovaation merkitystä tulevaisuuden kasvun moottoreina. Otsikon alle komissio esittää kolmea lippulaivahanketta: o Innovation Union o Youth on the move o A Digital Agenda for Europe. - EU 2020 strategian nuorisoulottuvuus: nuorisolla vahva rooli EU:n transversaalissa prosessissa EU 2020 ja EU:n uudet yhteistyökehykset linjassa keskenään "Youth on the move" on yksi strategian lippulaivahankkeista 5
- YOUTH ON THE MOVE Komission tavoitteena kaikkien nuorten liikkuvuuden lisääminen korkeakoulutuksen uudenaikaistaminen nuorten yrittäjyyden lisääminen liikkuvuusohjelmien avulla edistää non-formaalin oppimisen tunnustamista nuorten työllisyyspuitteet (Youth Employment Framework) - YOUTH ON THE MOVE poliittinen aloite, ei ohjelma aikataulua ei vielä vahvistettu kattaa relevantit Eurooppalaisen nuorisosopimuksen alat tavoitteena integroitu ohjelma (valmistellaan kaikkia alueita kunnioittaen) 6
5. Mediakasvatus.fi nuorten tieto- ja neuvontatyön tukena Koordinaattori Anniina Lundvall, Mediakasvatusseura ry Medialukutaito on nuoren oikeus - Tietoa nuorten elämästä medioiden parissa (luettavaa, tutkittua tietoa, linkkejä) - Välineitä nuorten osallisuuden ja vaikutuskokeilujen tukemiseen - Alueelliset toimijat ja kouluttajat - Uutiset ja tapahtumat Muutama sisältövinkki: - Uutispalstalta ajankohtaiset - Toimijapankista alueen toimijat tutuiksi - Materiaalipankista inspiraatiota - Kirjastosta lisätietoa Tule mukaan! - Tuota ja lähetä sisältöjä: uutisia, tapahtumia, materiaaleja, toimijatietoja, wikittele - Peukuttamalla nostat sisältöjä muiden inspiraatioksi - Luo Oma Profiili ja kerää itsellesi kiinnostavien sisältöjen portfolio nettiin Nähdään netissä! - mediakasvatus.fi - mediekunskap.fi - mediaeducation.fi - FB: Finnish Society on Media Education - Twitter: twitter.com/mediakasvatus 7
6. Notkea vanhus - Nappi uudistui, miten ja miksi? Tietopalveluohjaaja Pirjo Kovalainen, Nuorten tieto- ja neuvontakeskus Nappi (Oulu) Matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalvelut - Oulun kaupungin nuorisoasiainkeskuksessa vuodesta 2008 kehitetty matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalvelumallia - Perustasolla Nappi toimii mallissa nuoria eteenpäin ohjaavana ensimmäisen kohtaamisen paikkana - Yksisuuntaisesta verkostoitumisesta on päästy vuorovaikutteiseen verkostotyöhön - Taustalla muutokset niin yleisellä tasolla kuin paikallisesti mm. vähentyneet asiakasmäärät paikan päällä sekä uuden organisaation asettamat tarpeet ja mahdollisuudet Taustaa - Nappi perustettiin vuonna 1993 - v. 2007 organisaatiouudistus - Nappi osaksi sosiaalisen vahvistamisen yksikköä Samana vuonna muutto, jonka myötä asiakasmäärät vähenivät Palvelun säilyttäminen koettiin tärkeäksi Tieto- ja neuvontapalveluiden asiantuntijuus ja laajat tietovarannot haluttiin ottaa käyttöön laajemmin Erityisesti kasvokkain tapahtuvan ohjauksen merkitys nousi tärkeänä esille - 2000-luvulla ollut näkyvillä yleisemmin muutos nuorten asiakkuuksissa ja asiakasmäärissä - Lisäksi tieto- ja neuvontapalveluissa haasteena ollut löytää nuoret, jotka eivät aktiivisesti hae tietoa ja jotka eivät löydä palveluja - Koettiin tarpeelliseksi kehittää toimintamalli, jossa siirrytään ns. odottavasta palvelusta ulospäin suuntautuviin palveluihin toimintamallin suunnittelu aloitettiin työpajatoiminnan kanssa Matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalveluiden toimijat - Nappi - Kohdennettu nuorisotyö, monikulttuurinen nuorisotyö, alueellinen nuorisotyö - Etsivän työn hanke - Onnistuvat opit - nuorta ei jätetä - Otappa koppi -verkkopalvelukokeilu - Nuorten monimediatoimitus - Seutunappi - Aikalisä! - Time out! 8
- Nuorten työpajat NettiNappi-verkkopalvelun sisältöjen uudistaminen - NettiNappia uudistettiin vuonna 2009 ulkoasun osalta - 2010 kehitetään sisältöjä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Työvoiman palvelukeskus Opetustoimi: oppilashuolto + opiskelijaterveydenhuolto Kulttuuri, liikunta, opetus, sote jne. Oulun seudun yrityspalvelukeskus Nuorten monimediatoimitus, kuvituksen tuottaminen NettiNappiin Nuorten kanavalla myös vaikuttajanuorten ryhmä ONE Summa summarum - Perustyönä edelleen pitää tieto- ja neuvontapalvelut tarjolla asiakkaille paikan päällä viitenä päivänä viikossa ylläpitää verkkopalvelu NettiNappia ja vastata sähköisesti kysymyksiin työhön kuuluu myös palvelujen markkinoinnin suunnittelu sekä materiaalin tuottaminen (oppaat, tietoteemanäyttelyt, tietokansiot jne.) - Muutos rankkaa mutta tarpeellista - Asenteiden tarkastelu ja muuttaminen tarvittaessa onnistumisen perusedellytys 9
7. Nuorten tieto- ja neuvontatyön ajankohtainen tilanne Suomessa ja Euroopassa Koordinaattori Jaana Fedotoff & suunnittelija Mika Pietilä, Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallinen koordinaatio- ja kehittämiskeskus Ajankohtainen tilanne: - Opetus- ja kulttuuriministeriön periaatepäätös 10.8.2010 nuorisotyön palvelu- ja kehittämiskeskusrakenteesta. 13 toimijaa, joista yksi Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallinen koordinaatio- ja kehittämiskeskus. Toistaiseksi voimassaoleva. alueellinen koordinoinnin malli, OKM on esittänyt mahdollisuuden alueellisen nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden koordinaattorien verkoston luomiseen Tarpeeksi laajat alueet voivat hakea avustusta alueelliseen koordinointiin. Alueellinen verkosto tulisi toimimaan kansallisen koordinaatio- ja kehittämiskeskuksen kanssa tiiviissä yhteistyössä. Tavoite siirtyä malliin asteittain, mutta jo tämän vuoden haussa on mahdollista hakea avustusta alueelliseen koordinointiin. Alueen tulee olla tarpeeksi laaja ja koordinoinnilta edellytetään hyviä valmiuksia vastata nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden alueellisen toiminnan ja kehittämisen haasteisiin. Kuntien itsemääräämisoikeus palvelujen tuottamisessa - Euroopan tason periaatteet antavat suuntaviivoja työn sisällölliselle toteuttamiselle ja kehittämiselle, eivät määrittele mallia tai menetelmää maksuttomuus, nuorten suosimien välineiden hyödyntäminen, nuoret mukaan toteuttamaan ja arvioimaan, matala kynnys, ammattitaitoiset työntekijät... - Kunnat toteuttavat palveluja itsenäisesti, ei ole määrättyä mallia, muotoa, välineitä tai menetelmiä, vaan palvelun tulee perustua paikallisiin tarpeisiin suhteutettuihin tavoitteisiin, suunnitelmiin ja resursseihin - Kansallinen koordinaatio- ja kehittämiskeskus tuki- ja asiantuntijapalvelu kunnille ja järjestöille palvelujen järjestämiseksi ja tuottamiseksi - Palveluiden perustamiseen tai muutoksiin liittyvät paikalliset ratkaisut tulee perustua tutkittuun, analysoituun tietoon, nuorten kuulemiseen, monialaiseen yhteistyöhön ja palvelujen laadukkaaseen arviointiin Toiminnan painopistealueet 2011: - Kansallisen verkkopalvelun toteuttaminen - Tilastointiohjelman kattava käyttö kaikissa nuorten tieto- ja neuvontapalveluissa - Alueellisen koordinointimallin suunnittelu ja mallintaminen, käytäntöjen luominen 10
- Koulutukset mm. YIntro- koulutus, mahdollisesti myös kouluttajien koulutus - Laadukkaiden hankkeiden toteuttaminen kansallisella, alueellisella tasolla ja eurooppalaisella tasolla; hankekoulutukset ja -arvioinnit, seuranta... keskuksen muut tukipalvelut - Vuoropuhelu ja yhteistyö muiden kansallisten toimijoiden kanssa - Aktiivinen osallistuminen kansalliseen ja eurooppalaiseen nuorisopoliittiseen keskusteluun - Verkoston jäsenten osallistumisen tukeminen työmuodon kehittämiseen - Nuorten vaikuttamisen, osallistumisen ja kuulemisen eteenpäin vieminen mm. osana koulujen verkkodemokratiakasvatusta ja peruspalvelujen arviointia sekä kehittämistä - Kuntapäättäjien ja virkamiesten sitouttaminen verkkodemokratiapalvelu Aloitekanava.fi:n käyttöön oikeata vaikuttamista ja vuoropuhelua. pelkkä väline ei riitä. Kansallisen verkkopalvelun toimintamalli - Kansallinen verkkopalvelu toteutetaan kaksitasoisena ratkaisuna. Ylemmällä tasolla on kansallinen verkkopalvelusivusto sisältäen valtakunnallista informaatiota sekä teema- ja karttahakupohjaiset hakulinkit, joilla nuori pääsee paikalliselle verkkopalvelusivustolle haluamansa aihealueen piiriin. Verkkopalvelu sisältää vuorovaikutteisen Pulmakulma palvelun, josta on yhteys paikallisten verkkopalveluiden asiantuntijoihin. Nuorten tieto- ja neuvontatyön ammattilaisille suunnattu kansallisen verkkopalvelun osio sisältäen mm. yhteisen sisällöntuotanto osion (tietolaari). Alemmalla tasolla ovat paikallisen tai alueellisen tason verkkopalvelut, jotka sisältävät erilaisia mm. tietoalueita sekä palveluita paikallisella tasolla nuorille, palvelun tarpeiden mukaisesti. Verkkopalvelu toteutetaan avoimella lähdekoodilla, yhteinen julkaisualusta tulee olemaan kaikkien palveluiden käytössä tarpeiden mukaisesti. Haasteita kansalliselle kehittämiselle: - Palvelujen rooli, asema ja merkitys nuorisotyön- ja politiikan kentässä - Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutus (kuntaliitokset, resurssien mahdollinen väheneminen, vaikutus hankkeisiin ) - Hankkeiden hyvä aloitus ja kuntien motivaatio ja sitoutuminen hankkeisiin ja hankkeiden jälkeen palveluiden tuottamiseen - Tiedon lisääminen kaikilla tasoilla nuorten tieto- ja neuvontapalvelujen tuottamiseen/toteuttamiseen/vakiinnuttamiseen 11
- Kentällä työskentelevistä henkilöistä lähes 2/3 tekee työtä osa-aikaisesti, osana laajempaa nuorisotyön toimenkuvaa (työn eri roolit) - Verkoston toimivuus ja sitoutuminen toimintaan laadukkaiden palvelujen toteuttamiseksi - Tilastoinnin, suoritteiden kerääminen, hyödyntäminen ja analysointi - Kentän toimijoiden tehokkaampi kansallisen koulutustarjonnan hyödyntäminen, erityisesti myös kansainvälisten vaihtomahdollisuuksien - Palvelujen markkinointi nuorille Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallinen verkosto lukuina - Nuorten tieto- ja neuvontapalveluja järjestetään 271 kunnassa 147 pistettä/keskusta 36 verkkopohjaista palvelua - Verkkopalveluissa yksittäisiä käyttäjiä 1 135 459 (168 kunnan tiedot) - Ohjaus- ja neuvontakontakteja/kertoja 47 703 (168 kunnan tiedot) - Tapahtumissa tai ryhmissä kohdattuja nuoria 40207 (168 kunnan tiedot) Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna on mm. - Ammattitaitoista tietoa, ohjausta ja neuvontaa erilaisissa nuorten elämään liittyvissä kysymyksissä ja huolenaiheissa - Nuorille tiedottaminen eri kanavia ja menetelmiä käyttäen mm. sosiaalista mediaa ja nuorten vertaisryhmiä monipuolisesti hyödyntäen Joustava ja reagoiva ote uusien välineiden käyttöönotossa - Nuoren henkilökohtainen ohjaus, neuvonta ja tukeminen lähipalveluna palvelupisteissä sekä erilaisissa verkkopohjaisissa palveluissa sis. sosiaalisen median mahdollisuudet ja välineet - Nuorten vertaistoiminnan, osallistumisen, vaikuttamisen ja kuulemisen tukeminen - Nuorille mahdollistetaan tila sisällöntuottajina ja aktiivisina palvelujen kehittäjinä sekä palvelujen laadun arvioijina - Nuorten kuuleminen palvelujen suunnittelussa ja toteuttamisessa Aloitekanavan tilastoja 09/2010 - Aloitekanavakuntia 120 - Rekisteröityneitä käyttäjiä 5361 - Ideoita tällä hetkellä 1462 - Käyntiä (viim. kuukausi) 6339 - Kävijää (viim. kuukausi) 3797 - TOP 2 (viim. kuukausi) Sievi, Porvoo 12
Aloitekanava.fi -palvelun haasteet - Palvelun tunnettuuden lisääminen kansallisesti ja kunnissa Nuorten kuuleminen ja osallistuminen palvelun avulla mahdollistuu ainoastaan silloin, että sitä markkinoidaan ja pidetään esillä kunnassa nuoret löytävät palvelun ja tietävät, miten sitä voi hyödyntää - Henkilöstöresurssit vaihtelevat kunnittain - Kunta kysyy -osio: kunnan eri toimijoiden aktivoiminen kysymään verkkopalvelun kautta nuorten mielipiteitä - Vakiinnuttaminen osaksi kunnan nuorisotyön peruspalveluita - Pelkkä palvelun olemassaolo ei riitä! Ajankohtainen tilanne Euroopan tasolla - Euroopan neuvoston suositus nuorisotiedotuksesta No.R (90) 7 & uusi Euroopan neuvoston suositus nuorten tieto- ja neuvontapalveluista 16.kesäkuuta 2010 Rec(2010)8 käännetään myös suomeksi - Eurooppalaiset verkkopohjaisen nuorten tieto- ja neuvontapalvelun periaatteet (2009), ERYICAn jäsenjärjestöt koostaneet yhdessä. Saatavilla englanniksi ja suomeksi. - Euroopan unionin nuorisopoliittinen strategia, jonka nuorisoasioista vastaavat ministerit hyväksyivät 27.11.2009. Strategia luo puitteet nuorisotoimialan yhteistyölle vuosille 2010-2018 koko EU:n alueella. Kansainväliset hankkeet Safety and Quality in Online Youth Information (ERYICA) European Digital Youth Information Project (YouthNet) ERYICA SHEryica, www.sheryica.org Good practice in youth information (participation, peer-to-peer, reaching out) State of Art in Youth Information in Europe Council of Europe and ERYICA colloquy, Budapest 3 Networks meeting, Lyon YIntro etc. Euroopan tasolla keskustelussa... - Muuttuneet toimintaympäristöt >> Ohjaus on avainsana - Medialukutaidot >> Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden rooli - Verkkopohjaisten palvelujen laatukriteerit >> rakentuvat luottamukselle ja uskottavuudelle 13
- Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut vs erikoistuneet palvelut - Taloudellisesti haastavat ajat >> uudet rahoituslähteet - Yhteiset eettiset säännöt - Nuorten osallisuus >> Vertaistoiminta, vertaisohjaus/-neuvonta - Palveluiden arviointi >> Ulkopuoliset arvioijat, nuorten arviointi - Nuorten tieto- ja neuvontatyön pitkän aikavälin vaikutukset - Nuorten tieto- ja neuvontatyön tärkeyden esille tuominen, viestintä - Olemassa olevien tukitoimintojen hyödyntäminen 14
8. Työryhmätyöskentely Kehittämispäivien toisena päivänä työskenneltiin viidessä eri työryhmässä ryhmänvetäjien johdolla. Työryhmien aiheina olivat: 1) Monikulttuuriset nuoret nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden asiakkaina, 2) Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallinen verkkopalvelu, 3) Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden hankkeet, 4) Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden laatu, ja 5) Aloitekanava.fi kuulemisen välineenä. 8.1 Monikulttuuriset nuoret nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden asiakkaina Ryhmän vetäjä: Mirella Huttunen, suunnittelusihteeri, Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry Työryhmätyöskentelyn tavoitteet: 1. Kerätä ja vaihtaa kokemuksia nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden monikulttuurisuudesta 2. Antaa eväitä omaan työhön ja oman organisaation kehittämiseen monikulttuurisuus huomioiden 1. Monikulttuurisuus nuorten tieto- ja neuvontapalveluissa - Monikulttuuriset nuoret neuvontapalveluiden asiakkaina o Millaisia tiedontarpeita? Harrastusmahdollisuudet, koulutus, kääntäminen ja tulkkaus, käytännön ja arkipäivän asiat, jotka valtaväestön nuorille usein itsestäänselvyyksiä, missä menee rajat kotoutumiselle miten pitkälle pitää omaksua suomalaista kulttuuria, uskontoon liittyvät kysymykset ja uskonnon harjoittaminen o Millaisia kohtaamisia? Kohtaamiset myös nuorten vanhempien kanssa, nuorilla ei välttämättä suomen tai ruotsin kielen taitoa vielä, laaja ikähaarukka, nuoret kaipaavat turvallista kontaktia ja sitä, että tieto- ja neuvontapalveluiden ihmiset toimisivat poluttajina uusiin toimintamahdollisuuksiin, henkilökohtainen kontakti tärkeää (vrt. verkko) Nähtiin, että nuorten tieto- ja neuvontapalveluita kehitettäessä monikulttuurisuuden huomiointi otettaisiin esille niin, että siitä tulisivat tietoisiksi kaikki neuvontapalveluissa työskentelevät henkilöt eikä ainoastaan muutama asialle omistautunut. - Mitä monikulttuurisuus nuorten tieto- ja neuvontapalveluissa on? o Asiakkaana monikulttuuriset nuoret / Asiakkaana monikulttuuristen nuorten vanhemmat / Asiakkaana nuorisotyöntekijät /opettajat o Moniammatillisuus: yhteistyö muiden hallintokuntien + järjestöjen kanssa 15
o o Oman organisaation valmiudet palvella monikulttuurisia nuoria esim. toteutuuko ystävällinen ilmapiiri (Euroopan Nuorisotiedotuksen periaatteet, kohta 3)? Oman alueen demografia tiedetäänkö ketä nuoria omalla alueella on - Nuorisotutkija Antti Kivijärvi: o Monikulttuurisuus ei ole erillinen työmuoto vaan tapa katsoa asioita: monikulttuurisuudessa on kyse eriarvoisuuksien tasoittamista. Mitä monikulttuurisuuden tai laajemmin yhdenvertaisuuden toteutuminen sitten tarkoittaa nuorten tieto- ja neuvontapalveluissa? Kaikilla nuorilla on oikeus tietoon (Euroopan Nuorisotiedotuksen periaatteet, kohdat 1+2). Kaikilla nuorilla ei kuitenkaan ole samanlaiset mahdollisuudet saada tietoa. 2. Eväitä: Tiedon merkitys kotoutumisessa - Kuka tarvitsee tietoa? o Kotoutuminen: maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä, kaksisuuntainen keskinäisen mukautumisen prosessi, jossa yhteiskunta muuttuu väestön monimuotoistuessa (Lähde: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä) Tietoa tarvitsevat siis: A. valtaväestön edustajat sekä B. maahan muuttavat henkilöt - Millaista tietoa tarvitaan? o A. Valtaväestön edustajat: kuten nuorisotyöntekijät, opettajat Tietoa maahanmuuton syistä Tietoa oman alueen demografiasta ketä nuoria omalla alueella asuu, millaiset ovat nuorten taustat (esim. maahanmuuton syyt) Tietoa monikulttuuristen nuorten elämästä Tietoa rasismista ja rasismin käsittelystä nuorten parissa Kuuluuko tällaisen tiedon tarjoaminen nuorten tieto- ja neuvontapalveluihin? Keskustelussa tuotiin esiin, että usein tätä tietoa nuorten parissa työskentelevät osaavat hakea muualta kuin nuorten tieto- ja neuvontapalveluissa. Nähtiin, että päällekkäisyyttä on syytä välttää, mutta että neuvontapalvelut voisivat toimia tiedon jakajina nuorisotyöntekijöille ja nuorten parissa toimiville liittyen oman alueen maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen yh- 16
teistyössä muiden alueen toimijoiden kanssa ja näin edistää ns. kaksisuuntaista kotoutumista, jossa kohteena on valtaväestö. o B. Monikulttuuriset nuoret tavoitteena on hankkia yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja samalla kun tuetaan mahdollisuuksia oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen (Lähde: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä) Nuorten näkökulmasta huomioitava: Formaalit ja non-formaalit kotoutumisen väylät ja niihin liittyvä tiedonsaanti Formaalit kotoutumisen väylät Koulutus erityisesti 15-17-vuotiaat nuoret Työllistyminen, kesätyöt Asuminen Muita: rahan käyttö, sosiaali- ja terveyspalvelut Non-formaalit kotoutumisen väylät Ystävyyssuhteet (nuorisobarometri 2008: ystävyyssuhteet merkityksellisempiä onnellisuuden kannalta kuin opiskelu ja työ) Mielekäs vapaa-aika, esim. tietoa mistä saa rahoitusta omaan monikulttuuriseen järjestötoimintaan Turvallisuus versus rasismi ja syrjintä nuoret puhuvat rasismista, kun aikuiset puhuvat suvaitsevaisuudesta. Nuorten rasismikokemukset vaikuttavat erittäin haitallisesti kotoutumiseen. Minne ohjata rasismia kokenut nuori? - Tietoa rasismista ja syrjinnästä Suomessa: EU-Midis tutkimus o 47 % haastatelluista somaleista kertoi joutuneensa rikoksen uhriksi viimeisen 12 kk:n aikana. (3/EU27 EU) o 47 % haastatelluista somaleista kertoi kokeneensa syrjintää viimeisen 12 kk:n aikana (8/EU27) o peräti 74 tapausta jokaista 100 haastatellusta somalista kertoi joutuneensa Suomessa pahoinpitelyksi tai sillä uhatuksi viimeisen 12 kk:n aikana (1/ EU 27). Tämä todella korkea luku kertoo siitä, että monet somalit kokivat tällaista väkivaltaa useamman kerran vuoden aikana. Vertailun vuoksi voi todeta, että oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tekemän suomalaisten kokeman väkivallan yleisyyttä koskevan uhrihaastattelututkimusten mukaan vuonna 2006 vajaa kymmenesosa suomalaisista joutui väkivallan tai uhkailun kohteeksi. 17
o o Vakavan häirinnän luvut eivät myöskään ole lohdullisempia: 106 häirintätapausta 100 haastateltua kohti viimeisen 12 kk:n aikana (4/EU 27) Myös henkilöön kohdistuvat rasistisesti motivoituneet rikoksissa luvut olivat masentavia: 32 % somaleista kertoi joutuneensa tällaisen rikoksen uhriksi. Tällä irtosi 2.tila EU 27:ssä. Tällainen tieto nähtiin erittäin tärkeäksi kertoa eteenpäin nuorten parissa työskenteleville, ehkä näin myös nuorten kokemuksia rasismista osattaisiin huomioida ja käsitellä kun hahmotetaan asia näin. Tällaisen tiedon pohjalta nähtiin, että on tärkeää myös haastaa nuorisotyöntekijöitä ottamaan vaikeita asioita esille. Syrjinnän kokemukset, vaikkei ne nuoreen itseensä olisi kohdistuneet, ovat koko yhteiskunnan ongelma ja niitä tulisi käsitellä myös nuorisotyössä. - Nuorisotyöntekijän kompetenssit monikulttuurisuuden huomioimisessa TIEDOT A) Tietoa monikulttuuristen nuorten elämästä - sosiaaliset suhteet, sosioekonominen asema - nuorten tausta, maahanmuuton syyt, esim. elämä VOK:ssa - nuorten kotoutumisprosessit, yhteiskunnalliset esteet ja rakenteet, valtasuhteet - monikulttuurisia nuoria koskevat palvelut B) Tietoa oman alueen demografiasta C) Tietoa laeista, viranomaisvelvoitteista ja kansainvälisistä sopimuksista - maahanmuuttolainsäädäntö - yhdenvertaisuuslaki, positiivinen erityiskohtelu D) Tietoa yhteiskunnallisesta keskustelusta E) Tietoa miten tukea rasismia/syrjintää kokenutta nuorta F) Tietoa rasismista ja sen ilmenemismuodoista G) Tietoa oman alueen muista toimijoista, jotka edistävät monikulttuurisuutta TAIDOT A) E) Osaa tukea nuorta kiinnittymään yhteiskuntaan integraation hengessä C) D) F) Osaa puuttua rasismiin - tasavertainen dialogi nuorten kanssa A) Osaa toimia joustavasti, käydä kunnioittavaa tasavertaista dialogia nuoren ja aikuisten kanssa, ongelmanratkaisutaidot uusissa tilanteissa ja sovittelutaidot H) Osaa verkostoitua ja tehdä yhteistyötä uusien toimijoiden (esim. monikulttuuristen vanhempien) kanssa 18
- yhteisöllinen työote ASENTEET - Ihmisoikeuksien kunnioitus / jokaisen ihmisarvon kunnioitus - Kaikkien yhdenvertainen kohtelu ei muodollista vaan tosiasiallista yhdenvertaisuutta - Rohkeus ja itsevarmuus epämukavuusalueelle meneminen - Positiivinen asenne erilaisuutta kohtaan - Epäkohtien tunnustaminen - Positiivinen asenne omaa työtä kohtaan 8.2 Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallinen verkkopalvelu Ryhmän vetäjä: Mika Pietilä, suunnittelija, Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallinen koordinaatio- ja kehittämiskeskus Työryhmän alussa käytiin lyhyt esittelykierros, sekä jokainen kertoi lyhyesti mitä tuo mieleen Kansallinen nuorten tieto- ja neuvontatyön verkkopalvelu. Kansallinen verkkopalvelu toi osallistujien mieleen seuraavia asioita: - Verkottuminen kansallisesti - Ei tarkempaa kuvaa, hyvin avoimin mielin odotan tulevaa - Palvelu, joka kasaa yhteen hyväksi koettuja malleja - Olen silmät avoinna uusille käytännöille - Moniammatillisuus saa uuden ulottuvuuden - Laaja kokonaisprosessi - Yksi osoite yksi tuote! - Tunnettuus, helpommin löydettävissä olevat nuorten tieto- ja neuvontatyön palvelut - Muidenkin maiden kokemukset jakoon, toivottavasti - Antaa vihdoinkin kasvot työmuodolle - Tuo mukanaan lisää luotettavuutta, kun kuuluu osaksi isompaa kokonaisuutta - Karsii toivottavasti päällekkäistä työtä - Lisäarvoa työlle - Kustannushyötyä pitkällä aikavälillä - Hiukan pelottaa, että iso nielaisee kaiken - Onko tämä nyt se iso sivusto, koko nuorisotyölle! - Tuo välineitä ja palikoita omaan työhön - Kaikki palvelut ovat teknisesti yhdenvertaisessa asemassa 19
- Yhtenäinen pohja - Tuottaa sitä mikä ei ole paikallista - Palataan Nuorisotietopankki aikaan - Toivottavasti hyödynnetään Allison palvelun olemassa oloa ja tietosisältöjä - Miten mediakasvatus mukana - Kieli näkökulma, onko kaksikielinen - Monimuotoinen käyttäjäkunta asettaa haasteita - Mikä tekniikka, onko varmasti parasta ja oikeaa verkostolle - Tulee olemaan kanava nuorille - Tämän kautta tuotetaan yleiset asiat-tietosisällöt, ei tarvitse siihen käyttää aikaa - Resurssit, säästääkö resursseja, mitä sen käyttö tulee maksamaan - kansallinen, mutta kuitenkin paikallinen tulee säilyttää - Joustavat toimintatavat, ketään ei saa eikä voi pakottaa - Onko palvelu meille ilmainen? Alkukierroksen jälkeen esiteltiin tilannetta ja avattiin suunnitelmia, mitä on tähän mennessä tehty. Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallinen verkkopalvelu - Haaste o Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden paikallisten sekä alueellisten verkkopalveluiden haasteena on niiden irrallisuus toisistaan sekä yhteistyön vähäisyys sivustojen ylläpidossa ja sisällön tuottamisessa o Paikalliset ja alueelliset verkkopalvelut eivät tarjoa yhdenvertaisesti yhtä laadukkaita sisältöjä nuorille, osassa palveluista tekniikka on vanhentunutta o Nuorille suunnatut nuorten tieto- ja neuvontatyön verkkopalvelut eivät ole nuorelle helposti löydettävissä, yhdestä paikasta o Ammattilaisille suunnatut verkkopalvelut ovat hajallaan o Käytössä olevat lukuisat erilaiset järjestelmät eivät keskustele keskenään o Sisällöntuotannon hajanaisuus sekä lukuisten eri julkaisujärjestelmien ylläpito sekä päivittäminen teknisesti ajan tasalle on kallista o Palveluiden kansallinen markkinointi on haasteellista ja kallista palveluiden hajanaisuuden sekä runsaan määrän vuoksi o Paikallisesti ja seudullisesti kaikilla toimijoilla ei ole tarpeellista tai riittävää tietotaitoa verkkopalveluiden toteuttamiseen - Tavoitellut muutokset o Kansallinen verkkopalvelu, joka kokoaa kaikki nuorille suunnatut paikalliset ja alueelliset verkkopalvelut yhteen, tarjoaa yhdenvertaisia palveluja kaikille Suomen nuo- 20