2011-2014 Maakunnallinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma MAAKUNTALt1r ) E4fi4iI.Uckkurn) ESLI Hanna Kuninkaanniemi, Ete[ä-Savon Liikunta Ry ISBN 978-52-5093-91-9 ISSN 14 5-2 930
2011-2014 ETELÄ-SAVON LIIKUNTA RY 2011 MAAKUNNALLINEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN OHJELMA
MAAKIJNNALLINEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN OHJELMA 2011-2014 Etelä-Savon Liikunta Ry Savitahden Kirjapaino Ky Painosmäärä 200 kpl Mikkeli 2011 Etelä-Savon maakuntatiitto Hallituskatu 3A 50100 MIKKELI puh. 015-321 130 emait: kirjaamocesavo.fi faksi 015-321 1359 ISBN 978-952-5093-90-2 (nid.) ISBN 978-952-5093-91-9 (pdf.) ISSN 1455-2930
Tiivistelmä Väestön hyvinvointiin vaikuttavat sekä yksilöön liittyvät tekijät että yhteiskunnan yksilölle asettamat ulkoiset puitteet, normit, arvot, asenteet ja odotukset. Etelä-Savossa väestön hyvinvoinnin edistäminen hyvinvoinnin edellytyksiä luomalla ja uhkatekijöitä poistamalla on nostettu yhdeksi maakunnan tason painopistealueeksi. Maakunnallinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma kytkeytyy maakuntaohjelmaan ja luo viitekehyksen pysy välle hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toiminnalle Etelä Savossa. Väestön hyvinvointia edistävää työtä tehdään Etelä-Savossa paljon sekä julkisella, yksityi sellä että kolmannella sektorilla. Pysyvän hyvinvoinnin edistämisen rakenteen perustana on olemassa olevan toimijaverkoston yhteistyö ja maakunnallinen koordinointi. Koordinoi van tahon esitetään sijoittuvan maakuntaliittoon. Ohjelman sisältöpainotukset nousevat maakunnan tarpeista ja yleisistä hyvinvointia kuvaavista tu nnusluvuista. Sisällölliset painopistealueet luodaan verkoston yhteistyönä ja päivitetään neljän vuoden välein maa kuntaohjelman uusimisen yhteydessä. Päävastuu ohjelman sisältöihin liittyvistä toimen pide esityksistä on maakunnallisella neuvottelukunnalla, joka perustetaan osaksi pysyvää hyvinvoinnin edistämisen rakennetta Etelä Savossa. Seuran nassa hyödynnetään sekä olemassa olevia valtakunnallisia indikaattorilähteitä että maakunnan oman tutkimuksen tuottamaa tietoa. Myös tiedotuksella ja viestinnällä on keskeinen rooli hyvinvoinnin edis tämisessä. Julkaisu sisältää Selvitysosan, jossa kuvataan Etelä Savoa tyypillisin väestön hyvinvointia määrittävin tunnusluvuin, sekä Tulevaisuusosan, joka sisältää esityksen muun muassa maakunnallisen hyvinvoinnin edistämisen verkostorakenteesta, toiminnan koordinoinnista sekä toimenpiteiden suuntaamisen ja valinnan prosessista, jossa koko verkosto on osalli sena. Asia sanat: Etelä-Savo, hyvinvointi, koordinaatio, terveyden edistäminen, terveys, tiedotus, väestö, yhteistyö
Lukijalle Saimaan maakunta Etelä Savo tarjoaa kauniit puitteet elämiseen, työntekoon ja harras tamiseen. Maakunnassa myös tehdään paljon erinomaista työtä asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Vaikuttavan hyvinvointia edistävän toiminnan edellytyksenä on laajan toimijaverkoston aito ja koordinoitu yhteistyö. Tämän ohjelman tavoitteena on vahvistaa sekä väestön hyvinvoinnin edellytyksiä, että toimijoiden sektorirajat ylittävää yhteistyötä. Hyvinvoinnin mahdollisuuksien luomisessa jokaisen panos on arvokas ja tärkeä. Seuraavassa kiteytyy eräs näkemys paitsi ystävyydestä myös hyvinvoinnista. Ystävyys on kahden ihmisen syvään juurtunut tapa edistää toistensa hyvinvointia. Eustace Budgel/ Ajatuksen myötä ja ystävyyden sekä yhteistyön voiman havainneena toivon maakunnalle positiivista tulevaisuutta. Mikkelissä 23.12.2010 Hanna Kuninkaanniemi Kiitän Etelä-Savon terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimijoita. Ohjelmaa ei olisi ilman teitä ja osakseni saamaa lämmintä vastaanottoa sekä luottamusta. Kiitos myös Maakunnallisen ryhtiliikkeen ohjausryhmän jäsenille. Erityiskiitos kannustuksesta, kes kusteluista ja mukavista yhteistyön hetkistä ESSH P:n Kanerva Kaste hankekoordi naattori Eeva Häkkiselle, Sosterin Kanerva-Kaste projektipäällikkö Ulla Ojuvalle, ELY-keskuksen nuoriso ja liikuntatoimentarkastaja Pirjo Rimpiläiselle, Aluehallintoviraston suunnittelija Petri Laitiselle, Mikkelin Ammattikorkeakoulun tutkimuspäällikkö Kari Kangaspunnalle, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen yksikön johtaja Mali Soiniselle ja maakuntalii ton maakunta asiamies Markku Aholaiselle sekä esimiehelleni aluejohtaja Heino Lipsaselle ja koko työyhteisölleni Etelä-Savon Liikunnassa.
SISÄLLYS sivu 1. JOHDANTO 2. MAAKUN NALLISEN OHJELMAN TAUSTALLA KANSALLISIA OHJELMIA JATERVEYDENHUOLTOLAKI 2.1. Kansalliset ohjelmat linjaavat väestön hyvinvoinnin edistämistä 2.2. Terveydenhuoltolaki 3 3 4 3. OHJELMAN HYINVOINTI- JATERVEYSNÄKEMYS 4. ETELÄ-SAVON TUNNUSLUKUJA 41. Väestö 4.2. Kunnallinen ja seudullinen terveyden edistäminen ja hyvinvointityä 4.3. SosiaaU-jaterveystoimen kustannukset 4.4. Väestön hyvinvointia kuvaamassa 4.4.1 Työttömyys ja työkyvyttömyys 4.4.2 4.4.3 4.4.4 4.4.5 4.4.6 4.4.7 4.4.8 Kansantauti-indeksija sairastavuusindeksi Nuorten sairastavuus Oikeus erityiskorvattaviin lääkkeisiin Potentiaalisesti menetetyt elinvuodet Ikääntyneiden asuminen Alkoholijuomien myynti Elintavat 4.4.9 Tapaturmat 4.5. Etelä-Savonterveydenedistämisaktiivisuus 5. MAAKUNNALLINEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN 5.1. Mistä tuleva sai alkunsa? 5.2. Ohjelman strategia, tavoitteet ja tehtävät 5.3. Hyvinvoinnin edistämisen verkostorakenne 5.4. Koordinaatio 5.5. Ohjelman sisältöpainotukset 5.5.1 Verkosto sisältöjen valinnassa 5.5.2 OhjeLmakausi 2011-2014 5.6. Indikaattoritja seuranta 5.61 Maakunan hyvinvointikertomus 5.6.2 Tutkimus 5.7. Neuvottelukunta 5.8. Toimenpiteet 5.9. Arviointi 510. Tiedotus 5 6 6 7 8 8 8 9 1] 12 14 15 15 16 18 19 20 20 21 22 24 25 25 26 26 27 27 28 30 30 31 6. YHTEENVETO 32 LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Maakunnallisen ryhtiliikkeen ohjausryhmän kokoonpano Liite 2 Kaste-hankkeiden tavoitteita Etelä-Savossa Liite 3 Kansantaudit EteLä-Savossa vuosina 1992-2008, vakioimaton Sairastavuusindeksi Etelä-Savossai992-2008, vakioimaton Liite 4 EteLä-Savon hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen viitekehys 2011-2014 Liite 5 Indikaattorit Liite 6 SisäLtöpainotuksiin liittyviä vaikuttavia toimenpiteitä ohjelmakaudelle 2011-2014 Liite 7 Esimerkkejä sisältöpainotuksiin liittyvistä käynnistyvistäja kehittyvistä hyvinvoinnin edistämisen toimintamalleista maakunnan tasolla
1. Johdanto Hyvinvointiin liittyy sekä objektiivisesti mitattavia että subjektiivisesti koettavia tekijöi tä. Edelleen toimiva on Erik Allardtin kuvaus vuodelta 1976, jossa hyvinvointi, onnellisuus, elintaso ja elämänlaatu jäsentyvät nelikentälle. Yksinkertaisimmillaan hyvinvointia voidaan tarkastella aineellisiin ja persoonattomiin resu rsseihin perustuvien tarpeiden, kuten tulo ja asumistason sekä työllisyyden, koulutuksen ja terveyden kautta. Selkeästi mitattavista tekijöistä onnellisuuteen ja elämälaatuun liittyviin subjektiivisiin kokemuksiin siirryttäessä voidaan tarkastella esimerkiksi yhteisyyden kokemista, tyytyväisyyttä omaan elämään sekä sitä, kuinka hyvin ihminen itse kokee asioidensa olevan. (1) Valtion ja yhteiskunnan tasolla väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tarkoittaa muun muassa sosiaalisen hyvinvoinnin, turvallisuuden ja osallisuuden ylläpitämistä sekä syrjäytymisen vähentämistä; väestön hyvän terveyden, toimintakyvyn ja terveellisten elin tapojen edistämistä, päihdehaittojen ehkäisemistä, sairauksien vähentämistä ja terveysero jen kaventamista; ehkäisevän työn osaamisen lisäämistä; sekä terveellisen elinympäristön turvaamista. (2) Peruspalveluministeri Paula Risikko painotti Pää majasymposiumissa hei näkuussa 2010 muun muassa elintapojen terveyttä edistävää merkitystä sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta. Vastuu hyvinvoinnin lisääntymisestä koskettaa meitä jokaista. (3) Elintavoilla voi muun muassa vaikuttaa suomalaisten hyvinvoinnin uhkana oleviin kan sansairauksiin sekä mielenterveyden ongelmiin, joiden yksittäisiä riskitekijöitä ovat esimer kiksi ylipaino ja vähäinen fyysinen aktiivisuus sekä runsas alkoholin käyttö ja tupakointi (4 5). Jopa geneettisestä alttiudesta huolimatta on havaittu, että elintavoilla voi vaikuttaa sairauksien ja niiden riskitekijöiden ilmenemiseen (6-7). Maailman terveysjärjestö WHO:n arvion mukaan 80 90 Olo elintapasairauksista olisi ehkäistävissä elintavoilla. Tautien ehkäisyn ja terveyden edistämisen uskotaankin olevan kustannusvaikuttavin tapa edistää väestön terveyttä ja hyvinvointia (8). Esimerkiksi elintapoihin liittyvien riskitekijöiden arvioidaan aiheuttavan vuositasolla kustannuksia pelkästään terveydenhuollolle seuraavas ti: lihavuus 190 milj., vähäinen liikunta 200-250 milj., tupakointi 246 milj., alkoholi 123 226 milj.. (3) Mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat suorat ja epäsuorat kustan nukset olivat noin 4,2 miljardia euroa vuonna 2004 (9). Jokin edellä mainituista elintapoihin liittyvistä riskitekijöistä koskettaa huomattavaa osaa suomalaista väestöä. Suuntaus on huolestuttava, sillä viimeisimmät tutkimustulokset osoit tavat muun muassa, että vyötärölihavuus yksin ennustaa metabolisen oireyhtymän kehitty mistä (10), alkoholi on yleisimpien päihteiden joukosta haitallisin sekä käyttäjälle että muille aiheutunutta varaa ja haittaa kokonaisuudessaan arvioiden (vaarallisempi kuin esimerkiksi huumeet heroiini ja crack kokaiini) (11), ja jo passiivinen tupakointijolle maailmanlaajuisesti altistuvat erityisesti lapset, aiheuttaa huomattavia terveyshaittoja ja kuolemia (12). Hyvinvointiuhkiin puuttuminen ja väestön hyvinvoinnin edistäminen on välttämätöntä, jotta kansantautien yleistyminen ja terveyserojen lisääntyminen saadaan pysähtymään ja sosi aali ja terveydenhuollon menot eivät kasva räjähdysmäisesti. Etelä Savossa hyvinvoinnin edistäminen on nostettu osaksi maakuntava Ituuston 31.5.2010 hyväksymää Etelä-Savon maakuntaohjelmaa 2011 2014, jossa yksi ohjelman neljästä toimintalinjasta on Laaduk kaat hyvinvointipa/velut. Kokonaisuuteen kuuluvat ennakoiva terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen; lapsiperheiden ja nuorten hyvinvointia tukevat palvelut; teknologiapalvelujen hyödyntä minen hyvinvointipalvelujen saatavuudessa ja tuotannossa; palvelutuotannon mo nipuolistuminen; sekä toimivat ja tehokkaat kunta ja palvelurakenteet. (13)
Tässä julkaisussa esiteltävä Etelä Savon hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma ni voutuu maakuntaohjelman toimintalinjoihin tukien tavoitteiden kannalta olennaisten toi menpiteiden kehittämistä ja toteutusta erityisesti ennakoivan terveyden ja hyvinvoinnin osalta. Tavoitteena on jatkuva, koordinoituja tarvelähtöinen hyvinvoinnin ja terveyden edis täminen Etelä Savossa. Keskeisten sairastavuuden tunnuslukujen lasku on pitkän aikavälin tavoite, joka on saavutettavissa muun muassa elintapoihin liittyvien muutosten kautta. Ohjelma on luotu vuonna 2010 käynnistyneessä eteläsavolaisessa hyvinvoinnin ja terve yden edistämisen hankkeessa Maakunnallinen ryhtiliike. Hanketta rahoittaa Etelä Savon maakuntaliitto (maakunnan kehittämisraha) ja hallinnoi Etelä Savon Liikunta ry. Hankkeen ohjausryhmään kuuluu laaja edustus maakunnasta niin alueellisesti kuin toimisektoreittain. Ohjausryhmän kokoonpano on esitetty liitteessä 1. 2
2. MaakunnaWsen ohjelman taustall.a kansallisia ohjelmia ja terveydenhuol.tolaki Etelä Savon hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma sitoutuu osaltaan valtakunnal listen ohjelmien, Terveys 2015 ohjelman (14)ja KASTE ohjelman (15) päätavoitteisiin sekä ennakoi toukokuussa 2011 uudistuvan terveydenhuoftolain (16) toimeenpanoa. Ohjelmat on esitelty lyhyesti alla. 2.1. Kansalliset ohjelmat Linjaavat väestön hyvinvoinnin edistämistä Vuonna 2001 Valtioneuvosto hyväksyi periaatepäätöksen Terveys 2015 kansanterveysoh jelmasta, joka linjaa Suomen terveyspoliittisia päätöksiä (14). Ohjelman kahdeksan pääta voitetta kohdistuvat keskeisiin kansanterveydellisiin ongelmiin, joihin vaikuttamisen lytyksenä on laaja alainen yhteistyö eri tahoilla. Terveyden edistämisen laatusuositus tukee ohjelman toteutusta kuntatasolla tavoitteenaan väestön hyvinvoinnin nostaminen kuntien yhteisvastuulliseksi painoalueeksi mm. voimavaroja ehkäisevään työhön suuntaamalla ja hyvinvointiosaamista tukemalla (17). edel Vuonna 2007 hallitus käynnisti Terveyden edistämisen politiikkaohjelman, joka myös nottaa väestön terveydentilan parantamista ja terveyserojen kaventamista. Ohjelmalla ritään vahvistamaan ja yhtenäistämään eri tahojen toimia väestön terveyden edistämiseksi ja terveyteen vaikuttavien seikkojen huomioon ottamista kaikessa toiminnassa ja senteossa. (18). pai py päätök Sosiaali ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE puolestaan määrittelee sosiaali ja terveydenhuollon kehittämistavoitteet ja niiden saavuttamista tukevat piteet. Ohjelman päätavoitteet vuosille 2008 2011 ovat kuntalaisten osallisuuden minen ja syrjäytymisen väheneminen; hyvinvoinnin ja terveyden lisääntyminen ja hyvinvointi ja terveyserojen kaventuminen; palveluiden laadun, vaikuttavuuden ja saatavuuden minen, ja alueellisten erojen väheneminen. (15) toimen lisäänty parane Itä ja Keski Suomessa vuonna 2008 alkaneet Kaste hankkeet, Lapset ja perheet Kaste (19,1; Vanhus Kaste (20); Kanerva-Kaste (21), ovat saaneet Sosiaali ja terveysministeriöltä jatkorahoitusta vuosille 2010 2012. Liitteessä 2 on istattuna hankkeiden tavoitteita ja hankkeissa Etelä Savossa tehtävää kehittämistyötä. Hyvinvoinnin lisääminen ja koordinoitu yhteistyö on tärkein näitä hankkeita ja Etelä-Savon maakunnallista hyvinvoinnin ja den edistämisen ohjelmaa yhdistävistä tavoitteista. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön vaikuttavuuden saavutta miseksi koordinoitu yhteistyö hankkeiden ja toimijoiden välillä on sekä hyödyllistä että välttämätöntä. tervey 3
2.2. Terveydenhuottotaki Hallituksen esityksessä uudeksi terveydenhuoltolaiksi säädetään terveydenhuoflon toiminnoista ja terveyspalvelujen sisällöistä (16). Laki on tarkoitettu tulevan voimaan 1.5.2011(79 ). Lain tavoitteena on vahvistaa perusterveydenhuoltoaja hyvinvoinnin ja terveyden edistä mistä. Tavoitteena on myös edistää terveyspalvelujen saatavuutta ja tehokasta tuottamista ja tiivistä yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Ehdotuksessa korostetaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ja terveysongelmien ennal taehkäisyä (lakiehdotuksen 2 luku). Lakiin sisältyy velvoite terveys- ja hyvinvointiasioiden huomioon ottamisesta kunnan kaikessa toiminnassa (ii ). Se velvoittaa kunnan asetta maan tavoitteita kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistävistä toimenpiteistä sekä niihin tarvittavista voimavaroista. Terveyttä ja hyvinvointia edistävää työtä tulee tehdä kunnan eri toimialojen välisenä yhteistyönä sekä yhteistyössä muiden kunnassa toimivien julkisten ja yksityisten tahojen sekä yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä tehdyistä toimenpiteistä tulee raportoida valtuustolle vuosittain ja laa jempi hyvinvointikertomus tulee tehdä kerran valtuustokaudessa. (12 ) Kunnan tulee myös muun muassa järjestää terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä tukevaa neuvontaa, joka edistää toimintakykyä, mielenterveyttä ja elämänhallintaa. (13 ) Alueellinen terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen velvoittaa sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tarjoamaan asiantuntemusta ja tukea kunnille kokoamalla hyvinvointi ja terveysseurantatietoja sekä levittämällä kuntien käyttöön sairauksien ehkäi syn näyttöön perustuvia toimintama Ileja. Terveyden ja hyvinvoin nin edistämisen alueelliset strategiat tulee valmistella kuntien kanssa yhteistyössä. (36 ) Eri koissairaanhoidon järjes täminen sekä tieteellisestä tutkimuksesta ja kehittämisestä huolehtiminen on erityisvastuu alueen sairaanhoitopiirien vastuulla. (42 ) 4
3 Ohjel.man hyvinvointi-ja terveysnäkemys Tässä julkaisussa terveysnäkemyksen lähtökohtana on maailman tunnetuin virallinen terve yden määritelmä vuodelta 1946 (WHO)Jonka mukaan terveys tarkoittaa täydellistä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvoinnin tilaa, ei ainoastaan sairauden puuttumista. Terveyden edistäminen puolestaan on prosessi, joka kasvattaa yksilön vaikutusmahdolhsuuksia omas ta terveydestä ja terveyden osatekijöistä huolehtimiseen, ja siten parantaa terveyttä sekä yksilötasolla että väestötasolla. Terveyden mittaaminen on kuitenkin tunnistettu ongelmia tuottavaksi. Yleisesti hyväksytty ja käytetty termi on terveyshyöty, joka voidaan saavuttaa joko terveyden paranemisen tai kustannusten pienenemisen myötä. (22 23) Eteläsavolainen terveysnäkemys sisältää edellä olevan ajatuksen terveydestä ja täydentää sitä laajemmalla hyvinvointiajattelulla. Ohjelmassa hyvinvointi ja terveysymmärretään dy naamisena fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena terveytenä ja hyvinvointina, joiden pro sessinomaisuus tunnistetaan ihmisen elämänkaaren eri vaiheissa. Hyvinvointiin katsotaan vaikuttavan sekä ympäristön, elinolojen, palveluiden että johtamisen (kuvio 1). Etelä Savon hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sisältää kaikki ne välillisetja välittömät toimenpiteet, jotka vaikuttavat positiivisesti eteläsavolaisen väestön hyvinvointiin. Hyvin voinnin edistäminen on ennen kaikkea hyvinvoinnin edellytysten luomista ja vahvistamista sekä tunnettuihin riskitekijöihin vaikuttamista tai niiden minimoimista. Kuvio 1. Hyvinvointiin vaikuttavat tekijät 5
4. Etelä-Savon tunnuslukuja Etelä Savo on Itä Suomessa sijaitseva maakunta, jossa on kolme kaupunkia (Mikkeli, Piek sämäki ja Savonlinna) sekä 14 kuntaa (Enonkoski, Heinävesi, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Kerimäki, Mäntyharju, Pertunmaa, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina ja Sulkava). Seutukunnat rakentuvat kolmen kaupunkikeskuksen ympärille seuraavasti: Mik kelin seutuun kuuluvat virallisen seutujaon mukaisesti Hirvensalmi, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Puumalaja Ristiina. Savonlinnan seutuun kuuluvat Enonkoski, Ken mäki, Punkaharju, Savonlinna ja Sulkava. Pieksämäen seutu muodostaa oman seutukuntan sa. Lisäksi Juva, Joroinen ja Rantasalmi, JJR allianssi, tekevät hallinnollista ja toiminnallista yhteistyötä keskenään. Tässä luvussa kuvataan maakuntaa erilaisin hyvinvoinnin ja tervey den edistämisen ohjelmaan liittyvin tunnusluvuin. 4.1. Väestö Etelä-Savon asukasluku on 155 568 (tilanne 31.12.2009). Väestöennuste on laskeva ja ra kenne vanheneva. Vuonna 2020 asukasmääränodote on 151 981. Vuosina 1990 2009 las ten, nuorten ja työikäisten osuus maakunnan väestöstä on pienentynyt, kun taas 65 vuotta täyttäneiden osuus on kasvanut. (Kuvio 2.) (24) Etelä-Savon väestö ikäryhmittäin 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40 % 30% 20% 10% 0% 1 1990 2000 2009 1 > 75v. O 65-74-v. O 25-64-v. O 16-24-v. 7-15-v. O 0-6-v. Kuvo 2. Eteä-Savon väestö (155 568 henk. 31.12.2009) ikäryhmittäiset prosenttiosuudet (24) Väestöllinen huoltosuhde on valtakunnallista tasoa korkeampi ähestyessään arvoa 0,6 vuonna 2009. Etelä Savossa sataa työikäistä kohti huollettavan ikäisiä on 58, koko maassa vastaavasti alle 51. (Kuvia 3.) (24) 6
Huoltosuhde, demografinen O Etel-Savo O Koko maa 58,3 50,6 1990 2000 2009 Kuvio 3. Huoltosuhde, demografinen. Eteä-Savo / Koko maa (24) 42. Kunnattinen ja seuduwnen terveyden edistäminen ja hyvinvointityä Väestön terveyden edistämistyötä tehdään sekä sairaanhoitopiireissä että kunta- ja seu tukuntatasolla. Maakunnassa on kaksi sairaanhoitopiiriä. Etelä Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvat Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Puumala ja Ristiina sekä lisäksi Etelä Karjalan maakuntaan va Suomenniemi. Itä Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän Sosteriin kuuluvat Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Rantasalmi, Savonlinna ja Sulkava. Heinävesi kuuluu Pohjois Karjalan sairaan hoitopi 1 rii n. kuulu Etelä Savon sairaanhoitopiirin kunnissa toimii terveyden edistämisen yhdyshenkilö. Sos terin jäsenkunnissa toimii kuntakohtainen perusturvatyöryhmä, joka käsittelee terveyden edistämisen asioita kahdesta kolmeen kertaan vuodessa. Mikkelissä ja Pieksämäellä toimii lisäksi poikkihallinnollinen kaupunginjohtajan asettama hyvinvointityöryhmä, joka valmis telee kaupungin hyvinvoinnin edistämisen painotuksetja ohjelman. Vastaavalla ajatuksella Savonlinnassa toimii kaupunginjohtajan asettama liikuntatyöryhmä. Savonlinnassa gin johtoryhmä on terveyden edistämisen vastuussa. kaupun Seudullinen ajattelu Mikkelin seutukuntien sosiaali ja terveystoimessa vahvistuu, jos misteilla oleva yhteistoiminta alue hyväksytään Mikkelin seutukunnan kunnissa, Mikkelissä; Hirvensalmella; Kangasniemellä; Mäntyharjulla; Pertunmaalla; Puumalassa ja Ristiinassa sekä lisäksi Suomenniemellä. Yhteistoiminta alueella sosiaali ja terveyspalvelujen misvastuu siirtyy yhteiselle lautakunnalle, johon tulee edustus jokaisesta mukana olevasta kunnasta. Palveluntuota nnosta vastaisivat palveluntuotantoyksiköt, ja kuntalaiset saisivat hakeutua palveluihin yhteistoiminta-alueella vapaasti. Päätökset toiminnan käynnistämi sestä tehdään vuoden 2011 alussa ja toteutuessaan yhteistoiminta alue aloittaisi kuussa 2012. val järjestä tammi 7
SELVITYSOSA 4.3. Sosiaali- ja terveystoimen kustannukset Sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannukset vuonna 2008 olivat 562 992 000. Asukas kohtaiset nettokustannukset on esitetty kuviossa 4. Sosiaali ja terveystoimen nettokustan nukset asukasta kohti ovat kasvaneet 1990 luvulta saakka. Erityisen voimakasta kustannus ten nousu on ollut 2000 luvulla. Vuonna 2008 asukaskohtaiset nettokustannukset olivat 3124. vuonna 1995 vastaavat kustannukset olivat alle puolet tästä. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon nettokustannusten nousu on ollut maltillisempaa. (24) 3500 3000 2500 2000 1500 Sosiaalija terveystoimen kustannukset O Sosiaali-ja terveystoimi O Erikoissairaanhoito 1000 z 500 0 1995 2000 2007/2008 * Perusterveydenhuolto (mukaan lukien hammashuolto) Kuvio 4. Sosa1i- ja terveystoimen nettokustannukset EteI.ä-Savossa (24) 4.4. Väestön hyvinvointia kuvaamassa Seuraavassa kuvataan Etelä Savoa eräiden Terveys 2015 indikaattorien, Kaste ohjelman tavoiteindikaattorien, elintapojen ja muiden tyypillisten hyvinvointia kuvaavien tunnus lukujen valossa. Vertailuarvona käytetään koko maan arvoa tai vaihtoehtoisesti tilanteen kehitystä Etelä Savossa seurataan 1990 luvulta uusimpaa n saatavilla olevaan tulokseen (vuosilta 2007 2009). 4.4.1 Työttömyys ja työkyvyttämyys Työttömien osuus työikäisistä oli vuonna 2008 laskenut alle puoleen vuoden 1995 tasos ta Etelä-Savossa. Nuorisotyöttömyyden lasku oli erityisen voimakasta vuosina 1995 2000. Myös pitkäaikaistyöttömyys oli vuoteen 2008 asti tasaisessa laskussa. Vuosina 2009 2010 työttömyys on kuitenkin kääntynyt uudelleen nousuun. (Kuvio 5.) Etelä Savossa työttömi en osuus työikäisistä on koko maata suurempi, ja erityisesti nuorisotyöttömiä on selvästi enemmän. Myös työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on muuta maata suurempi. (Kuvio 6.) (24) 8
0 - Työttömyys 50 -O-ryöttömat,% 25 5 * Pitkaaikaistyottomat,% - ----- ---- - öffömistä 1 Kuvio 5. Työttömyys Etelä-Savossa (24) Työkyvyttömyyseliikettä saavat, % O Etelä-Savo O Koko maa TuLe- ja sidekudosten sairauksien vuoksi 2,8 työkyttömyyseläkettä saavat 1,8 rvlielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden 4,4 vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 34 Työkrttömyyseläkettä saavat 8,9 12,2 Kuvio 6. Työkyvyttömyyseläkettä saavat (24) 4A.2 Kansantauti-indeksi ja sairastavuusindeksi Kahden keskeisen hyvinvointia ja sairastavuutta mittaavan indeksin perusteella sairasta vuus Etelä Savossa on maan keskitason yläpuolella. Kansantauti indeksi kuvaa seitsemän suurimman erityiskorvattavaan lää kehoitoon ci keuttavan sairauden (diabetes, psykoosit, sydämen vajaatoiminta, niveireuma, astma, verenpainetauti, sepelvaltimotauti) esiintyvyyt tä suhteessa koko maan keskiarvoon (100). Etelä Savon vuoden 2008 tilastoitu indeksin ikävakioitu arvo on 1 143. Yksittäisten kansantautien osalta lukua merkittävimmin nostavat sepelvaltimotauti (123,6), psykoosit (121,6) ja sydämen vajaatoiminta (117,9). lkävakioitua arvoa tarkasteltaessa suunta 1990-luvulta tähän päivään on ollut lievästi positiivinen lu kuun ottamatta astmaa ja verenpainetautia, joiden esiintyvyys on lisääntynyt. (Taulukko 1.) Ikävakioimattomasti tarkasteltuna lähes kaikissa seitsemässä erityiskorvattavaan lääkehoi toon oikeuttavassa sairaudessa indeksin arvo on noussut. (Liite 3.) Tätä selittää Etelä Savon väestön ikärakenne ja sen kehitys. (25) 9
SELVTYSOSA Taulukko 1 KANSANTAU DI] ETELÄ-SAVOSSA, 1 KÄVAKIOITU (25) 1992 2000 2008 Kansantauti-indeksi 2 116,7 1 16,4 114,3 Diabetes 109,1 111,0 108,8 Psykoosit 136,3 132,4 121,6 Sydämen vajaatoiminta 118,2 115,8 117,9 9 I Niveireuma 108,9 108,0 104,3 Astma 108,2 114,4 115,1 Verenpainetauti 108,5 108,0 108,9 Sepelvaltimotauti 127,9 125,2 123,6 1 Seitsemän suurinta erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavaa sairautta. Esiintyvyys suhteessa maan keskiar vaan 100. 2 lndekseiue askettu keskiarvo Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttö myyseläkkeellä olevien osuuteen työlkäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä, ja suhteuttaa arvon maan keskiarvoon (100). Etelä Savon ikävakioitu sairastavuusindeksi vuonna 2008 on 111,8. Arvo on noussut 1990 luvun alusta lähes della. Alaindeksien arvot eriteltynä ovat: kuolleisuusindeksi 106,7; työkyvyttömyysindeksi 121,1; ja erityiskorvausoikeusindeksi 107,7. Näistä työkyvy ttömyysindeksi, eli työkyvyttö myyseläkkeellä olevien osuus työikäisistä, on noussut huomattavasti 1990-lukuun na. Myös kuolleisuus on lisääntynyt. Ikävakioitu erityiskorvausindeksi on sen sijaan lievästi laskenut. (Taulukko 2.) lkävakioi mattomasti tarkasteltuna kaikki kolme alaindeksiä ovat nousseet. (Liite 3.) (26) kah verrattu Taulukko 2. SAI RASTAVUUSI N DEKSI ETELÄ-SAVOSSA, 1 KÄVAKIOITU (26) 1 1992 2000 2008 Sairastavuusindeksi 110,1 109,7 111,8 - kuolleisuusindeksi 106,7 103,3 106,7 - työkyvyttömyysindeksi 114,6 1 17,1 121,1,5. - erityiskorvausoikeusindeksi -..,..,.,,., 109,0 108,8 107,7,. Perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeeltä olevien osuuteen työikäisistäja erityiskorvettaviin tääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Luku on suhteutettu koko maan keskiarvoon 100. 10
- SELVITYSOSA 4.4.3 Nuorten sairastavuus Nuorten sairastavuus on yleisesti vähäisempää kuin aikuisväestöllä, mutta tietyiltä osin oireilu on lisääntynyt ja myös sairastavuusluvut ovat kasvussa. Lähes viidennes Etelä Savon nuorista lukiolaisista ja ämmattikoululaisista kokee terveytensä keskinkertaiseksi tai noksi. Keskivaikeasta tai vaikeasta masentuneisuudesta kärsii useampi kuin joka kymmenes, (kuvio 7), kymmenesosalla on lääkärin toteama pitkäaikaissairaus, ja melkein joka viides on ylipainoinen (kuvio 8). (27 29) huo Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus (R-BIM depressiomittari) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijat Ammatillisten oppilaitosten opiskelijat ii 1 1 1 1 1 1 1 1 1 0 2 4 6 8 10 12 14 % O Etel-Savo 0 Koko maa Kuvio 7. Nuorten keskivaikea tai vaikea masentuneisuus R-BDI depressiomittariua mitattuna (27-29) Ylipaino, nuoret Peruskoulun 8. ja 9.-luokan oppilaat Lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijt Ammatillisten oppilaitosten opiskelijat O Etelä-Savo O Koko maa 0 5 10 15 20 25 % Kuvio 8. Nuorten ytipaino (27-29) 11
0 L - 54 - SELVITYSOSA 4.4A Oikeus erityiskorvattaviin tääkkeisiin Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrä on kasvanut koko maassa huomattavasti 1990 lukuun verrattuna. Erityiskorvaus myönnetään henkilölle, jolla on jokin vakava, pitkä aikainen lääkehoitoa vaativa sairaus. Etelä Savossa vuonna 2007 erityiskorvattaviin lääkkei sun oikeutettuja 1000 vastaavanikäistä kohti oli 290, koko maassa 231. (Kuvio 9.) ( 24) Erityisko rvattavin lääkkeisiin oikeutettuj a 350 300 250 200 150 100 O Etelä-Savo O Koko maa 50 1990 2000 2007 Kuvio 9. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja /1000 vastaavanikäistä (24) Vuonna 2008 lähes 70 io 65 vuotta täyttäneistä eteläsavolaisista oli oikeutettu erityiskor vattaviin lääkkeisiin. (Kuvio 10.) (24) : 70 68 66 64 62 60 58 56 Erityiskorvattaviin lä a kkeisiin oikeutettuj a 65-v. O Etela-Savo O Koko maa 52 1990 2000 2008 Kuvio 10. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65-vuotta täyttäneitä, % vastaavan ikäisistä (24) 12
SELVITYSOSA Depressiolääkkeistä korvausta saaneita on Etelä Savossa vähemmän kuin muualla maassa kaikissa ikäryhmissä nuoria 13 17 vuotiaita lukuun ottamatta. Ikääntyneistä( 65 vuotiais ta) useampi kuin joka kymmenes ja työikäisistä (25 64 vuotiaista) hieman alle kymmenesosa ovat saaneet korvausta em. lääkeryhmästä. Kuvio (24, 30) ii.) 12 Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 10 6 O Etelä-Savo OKoko maa 0 13-17-v. 18-24-v. 25-64-v. > 65-v. Kuvioil. Depressiotääkkeistä korvausta saaneet. % vastaavanikäisistä (24,30) Psykoosin vuoksi erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeutettuja on maakunnassa sen sijaan keskimääräistä enemmän. (Kuvio 12.) (24, 30) : 4 3 2,5 Psykoosin vuoksi erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeutetut O Etelä-Savo 1,5 1 0,5 0 18-24-v. 25-64-v. 65-v. O Koko maa Kuvio 12. Psykoosin vuoksi erityiskorvattava lääkehoito (24, 30) 13
SELVTYSOSA Eteläsavolaisista 40 vuotta täyttäneistä yli viidesosa on verenpainetaudin vuoksi erityiskor vattaviin lääkkeisiin oikeutettu, vastaavasti sepelvaltimotaudin ja diabeteksen osalta noin joka kymmenes. (Kuvio 13.) (24) Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuj a 25 :1 c.! 20 10 5 Å ZzEELZ O Sepefvaltimotauti. Verenpairietauti 0 iso 2000 2008 Kuvio 13. 40 vuotta täyttäneiden erityiskorvattavien lääkkeiden käyttö Etelä-Savossa (24) 4.4.5 PotentiaaLisesti menetetyt etinvuodet Myös potentiaalisesti menetettyjä elinvuosia (PYLL-indeksi) käytetään yleisesti kuvattaessa väestön hyvinvoinnin tilaa. Mittari korostaa nuorena tapahtuneita, ennenaikaisia kuolemia ja on siten erittäin hyödyllinen ennaltaehkäisyn tarpeita ja kohteita arvioitaessa. Verenkier toelimistön sairauksienja itsemurhien sekä alkoholisyiden takia elinvuosia menetetään Ete lä Savossa sekä miesten että naisten osalta keskimääräistä enemmän. (Taulukko 3.) (31) Tau[ukko 3. POTENTIAALISESTI MENETETYT ELINVUODET (37) Etelä Savo/Suomi Etelä Savo/Suomi Verenk.elinten sairaus, Alkoholisyy, PYLL 2 Itsemurha, PYLL 2 2 PYLL 3512/3087 1367/1149 1559/1199 466/298 1378/947-261/276 PotentiasUsesti menetetyt elinvuodet (PYLL) ikvuosina 25 80, vuosia/100 000 asukasta, vuosilta 1999 2003 14