Terveyden edistämisen kuntapäivä

Transkriptio

1 Terveyden edistämisen kuntapäivä

2

3 Sairastavuusindeksi Kemi Keminmaa Tornio

4

5 Hyvinvoinnin tarkastelu Kaste- indikaattoreiden kautta Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä 2,5 2 1,5 1 0,5 Koko maa Lapin lääni Kemi Keminmaa Tornio

6 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Koko maa Lapin lääni Kemi Keminmaa Tornio

7 Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä Koko maa Lapin lääni Kemi Keminmaa Tornio

8 Nuorisotyöttömyys, % vuotiaasta työvoimasta Kemi Lapin lääni Koko maa

9 Asunnotto mat yksinäiset / 1000 asukasta (id:2618) Koko maa Lapin lääni Kemi 1,6 1,5 1,4 1,4 1,4 1,5 0,4 0,4 0,4 0,3 0,3 0,4 0,5 0,5 0,8 0,4 0,2 Tornio 1,7 1,4 0,8 0,9 0,8 1,6 ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet

10 Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa Koko maa Lapin lääni Kemi Keminmaa Tornio Koko maa 7,7 8,2 8,2 8,4 8,7 8,5 Lapin lääni 9, ,2 11,7 12,3 12 Kemi 8,7 9,6 9,9 10,6 10,6 10,2 Keminmaa 10,5 12, ,2 12,9 12,6 Tornio 6,8 10,9 11, ,1 12,4

11 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Kemi Keminmaa Tornio Koko maa

12 Tupakoi päivittäin, % luokkalaisista Koko maa Lapin lääni Kemi Keminmaa Tornio

13 Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Koko maa Lapin lääni Kemi Keminmaa

14 Pitkäaikaisessa laitoshoidossa, vanhainkodeissa tai terveyskeskuksessa olevat 75 vuotta täyttäneet , % vastaavanikäisestä väestöstä Koko maa Lapin lääni Kemi Keminmaa Tornio

15 Lasten pienituloisuusaste Koko maa Kemi Keminmaa Tornio

16 Toimeentulotukea saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Koko maa Lapin lääni Kemi Keminmaa Tornio

17 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0, Koko maa Lapin lääni Kemi Keminmaa Tornio

18 Kemiläisten hyvinvoinnista ja terveydestä tehty selvityksiä Kemin terveyskatsaus v. 2001: Kemin terveystilannetta selittää kaupungin syntyminen metsäteollisuuden ympärille ja työväestön suuri osuus, valikoiva muuttoliike: työttömyys ja taloudelliset ongelmat. Yksinäisyys ja köyhyys tyypillisiä piirteitä. Pääasialliset syyt elinajan lyhemmyyteen ovat verenkiertoelinten taudit, syöpä ja väkivaltaiset kuolinsyyt; miehillä mm. itsemurhat. Työkyvyttömyyttä aiheuttaa eniten mielenterveyshäiriöt, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Tupakointi yleisempää kuin muualla. Kemiläisten terveystilanne ei ole yksinomaan negatiivinen. Kuolleisuus on vähentynyt ja elinaika pidentynyt. Syöpäsairaudet joiltakin osin vähentyneet, samoin tapaturmat ja ammattitaudit.

19 Lapin terveyskatsaus 2005: Sairaudet ja terveysongelmat kasautuvat Kemiin ja Keski-Lapin kuntiin. Syynä ovat elinolosuhteet, mahdollisesti muuttoliikkeen aiheuttama valikoituminen sekä epäterveelliset elintavat. Erityisesti näillä paikkakunnilla on ryhdyttävä tarkempiin tutkimuksiin ja toimenpiteisiin paikallisen väestön terveyden edistämiseksi sekä luotava väestöpohjainen terveyden seurantajärjestelmä toimenpiteiden vaikutusten arvioimiseksi Kouluterveyskyselyt

20

21 PYLL-indeksi Kemiläisillä miehillä paljon menetettyjä elinvuosia (PYLL-indeksi 33,3 % suurempi kuin koko maan miesten keskiarvo) Merkittävimmät syyt: Tapaturmat ja myrkytykset Alkoholiperäiset sairaudet ja myrkytykset Verenkiertoelinten sairaudet Naisten osalta tilanne jopa hieman maan keskiarvoa parempi

22 PYLL-indexi/ henkilövuotta Kemin ja Tornion PYLL-kehitys Kemi M+N Kemi M Kemi N Tornio M+N Tornio M Tornio N aikajaksot

23

24 Sosiaali- ja terveystoimen nettkoko maa Sosiaali- ja terveystoimen nettlapin lään Sosiaali- ja terveystoimen nettkemi Sosiaalitoimen nettokustannukkoko maa Sosiaalitoimen nettokustannuklapin lään Sosiaalitoimen nettokustannukkemi Perusterveydenhuollon (mukaakoko maa Perusterveydenhuollon (mukaalapin lään Perusterveydenhuollon (mukaakemi Erikoissairaanhoidon nettokustkoko maa Erikoissairaanhoidon nettokustlapin lään Erikoissairaanhoidon nettokustkemi ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet

25 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Lisäämällä ja ylläpitämällä sosiaalista hyvinvointia, turvallisuutta ja osallisuutta sekä vähentämällä köyhyyttä ja syrjäytymistä. Edistämällä väestön hyvää terveyttä ja toimintakykyä; terveellisiä elintapoja sekä ehkäisemällä päihdehaittoja, vähentämällä sairauksia ja kaventamalla terveyseroja. Lisäämällä ehkäisevän työn osaamista niin että sairaudet ja sosiaaliset ongelmat tunnistetaan ja tarvittavat tukitoimet käynnistetään mahdollisimman varhain. Turvaamalla terveellinen elinympäristö ja työympäristö

26 Paikallistasolla tärkeitä hyvinvointia ja terveyttä koskettavia päätöksiä tehdään mm. kaavoituksessa, rakentamisessa, asumisen suunnittelussa ja toteutuksessa, liikennesuunnittelussa, koulutuksessa, työpolitiikassa ja luonnollisesti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä. Eri alojen ammattilaisten osaamisen kokoavat yhteistoimintamallit ovat hyvän suunnittelun perusta.

27 Terveyden edistämisellä vaikutetaan terveyden taustatekijöihin Lisäämällä yksilötasolla tietoja ja taitoja sekä perheiden yhteisöllisyyttä Muuttamalla elintapoja tarvittaessa terveempään suuntaan Vahvistamalla sosiaalisia tekijöitä Luomalla rakenteita, jotka mahdollistavat terveydelle myönteiset valinnat Tukemalla kulttuurisia tekijöitä

28 Terveyden edistämisen rakenne Kemissä Kaupunginjohtajan johtoryhmä on terveyden edistämisen johtoryhmä Terveydenhuollon johtaja terveyden edistämisen vastuuhenkilö Terveydenhoitopalvelujen osastonhoitaja terveyden edistämisen yhdyshenkilö Terveyden edistämisen työryhmä: poikkihallinnollinen ryhmä, puheenjohtajana terveydenhuollon johtaja. Edustus eri hallintokunnista, kaupunginhallituksesta, ammattikorkeakoulusta ja ammattiopistosta. Perustettu ns. alatyöryhmät + Savuttomuus- ja päihdetyöryhmä + Diabetes, sydän- ja verisuonisairaudet työryhmä + Liikuntatyöryhmä

29 Terveyden edistämisen toimenpideohjelma Tavoitteita mm. yhteistyössä AMK:n, työväenopiston ja ammattiopiston kanssa järjestetään tapahtumia Nuoria kasvatetaan ja totutetaan vanhustyöhön sisällyttämällä vanhustyötä lukusuunnitelmaan Kulkureittejä parannetaan ja luodaan liikuntamahdollisuuksia ikääntyneille. Senioripolut Kevyenliikenteenväylien ja puistopolkujen ympärivuotinen kunnossapito Kouluterveyskyselyn pohjalta tuetaan koululaisten hyvinvointia ja terveyttä Perheen ja lasten hyvinvointia tuetaan tukemalla vanhemmuutta ja parisuhdetta Terveysliikuntastrategia Syrjäytymisriskissä olevien palvelujen kehittäminen Sähköisen asioinnin ja neuvonnan kehittäminen

30 Kemi Terveeksi tutkimus- ja kehittämishanke Kemi Terveeksi tutkimus- ja kehittämishanke

31

32

33

34 Tutkimuksia on tehty - tarvitaan toimenpideohjelma ja konkreettisia toimenpiteitä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksikeskeistä on varhainen puuttuminen, ennaltaehkäisevään työhön panostaminen ja toimintamallien kehittäminen sekä poikkihallinnollista yhteistyötä ja sitoutumista.

35 Hyvinvointikertomuksen laatiminen Miten kunnan asukkaat voivat ja miten vointi on kehittynyt? Millaista hyvinvointipolitiikkaa kunta on toteuttanut? Millaisia voimavaroja on käyttänyt ja millaisia on käytettävissä? Mitä asukkaat odottavat kunnan hyvinvointipäätöksiltä? Miltä kunnan hyvinvointikehitys näyttää suhteessa valtakunnallisiin tavoitteisiin Indikaattorit