Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Henkilö- ja tavaraliikenteen arvioidaan kasvavan noin 2 % vuonna 2002. Sen jälkeen vuosikasvuksi arvioidaan edelleen noin 2 % kansantuotteen kasvusta riippuen. Viestinnän kasvu on huomattavasti nopeampaa. Sen kasvuksi lähivuosina arvioidaan noin 6 % vuodessa. Hallinnonalalla korostuu tietotekniikan ja viestinnän merkitys elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansalaisten hyvinvoinnin sekä alueiden ja väestöryhmien tasa-arvon edistämiskeinona. Liikennepolitiikan lähtökohtana on kestävän kehityksen periaate. Hallitusohjelman mukaisesti edistetään tietoyhteiskunnan kehitystä. Viestintäverkkojen ja -palvelujen tehokkuutta ja verkkoliiketoimintaa sekä fyysisen liikenteen sujuvuutta ja tehokkuutta edistetään. Toimenpiteillä vaikutetaan myönteisesti elinkeinoelämän kilpailukykyyn, talouden ja työllisyyden kasvuun, alueellisesti tasapainoiseen kehitykseen ja ympäristön tilaan. Suomi säilyttää asemansa tietoyhteiskuntakehityksen eturivissä maailmassa. Tietoyhteiskuntapolitiikan valmistelu on poikkihallinnollista ja edellyttää laajaa yhteistyötä ja kansallista koordinaatiota. Liikenne- ja viestintäministeriön tavoitteena on varmistaa viestintäverkkojen ja -palvelujen avoimuus ja kansainvälinen yhteentoimivuus, edistää nopeiden tiedonsiirtoyhteyksien kaupallista tarjontaa ja kysyntää sekä turvata kilpailun avulla viestintäverkkojen ja -palvelujen korkea laatu ja edulliset hinnat. Tietoyhteiskuntapalvelujen tarjonnan sääntelyssä ja sen täytäntöönpanossa pyritään ratkaisuihin, jotka eivät perusteettomasti suosi tai haittaa yhdenkään kilpailevan teknologian tarjontaa tai kysyntää. Viestinnän ja tietojärjestelmien käyttäjien tietoturvaa edistetään luomalla maahan ajanmukainen tietoturvahallinto. Laadultaan hyvät, alueellisesti tasa-arvoiset ja käyttäjälle edulliset postipalvelut varmistetaan. Verkkoliiketoimintaa edistettäessä otetaan huomioon tehokkaiden postipalvelujen keskeinen merkitys sähköisen kaupankäynnin kannalta. Postipalvelulaki saatetaan voimaan ja alan liberalisointia jatketaan. Erityisesti huolehditaan postitoiminnan yleispalvelun saatavuudesta kaikkialla maassa. Suomalaisen tuotannon kilpailukyvyn varmistamiseksi tarvittavat kuljetukset tulee hoitaa mahdollisimman vähäisellä liikenteellä ja mahdollisimman pienin yhteiskuntataloudellisin kustannuksin. Tätä toteutetaan kehittämällä logistisia järjestelmiä mm. tietotekniikan hyväksikäyttöä lisäämällä sekä edistämällä vähän liikennettä synnyttävän alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitystä. Myös muuta liikenteen telematiikkaa kehitetään ja kuljetusmuotojen yhteistyötä lisätään. Tavoitteena on luoda sellainen toimintaympäristö, jossa yritykset voivat kestävällä tavalla kehittää toimintaansa uuden talouden muuttuvien vaatimusten mukaisesti. Logistisia kustannuksia alennetaan kohti kilpailijamaiden tasoa. Venäjän liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta pyritään edelleen parantamaan yhteistyössä Venäjän viranomaisten kanssa. Suomen kautta kulkevien kuljetusten kilpailukyky pyritään turvaamaan löytämällä kahdenvälisellä ja kansainvälisellä tasolla ratkaisuja kuljetuksia haittaaviin ongelmiin. Kotimaisen kuljetuselinkeinon kilpailukykyä varmistavia toimia jatketaan. Suomen kauppalaivaston kilpailukykyä pyritään turvaamaan ja suomalaisen tonniston osuus Suomen kansainvälisissä merikuljetuksissa säilyttämään. Ulkomaanliikenteen matkustaja-alusten ja -autolauttojen varustamoille maksetaan 1.1.2002 lukien merityötulosta laskettavaa tukea, josta aiheutuvat menot ovat vuonna 2002 noin 14 milj. euroa ja vuositasolla noin 28 milj. euroa. Joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja soveltuvuutta eri käyttäjäryhmille edistetään kehittämällä julkisen liikenteen esteettömyyttä, matkakeskuksia, informaatiota ja uusia palveluita sekä vaikuttamalla lippujen hintatasoon. Rautatieliikenteen avaamista kilpailulle selvitetään ensisijaisesti julkisten ostojen kilpailuttamisen mukaisena. Kilpailun avaamisen aikataulu ja laajuus riippuu EU:n lainsäädännöstä. Avaamisen edellytyksenä olevat turvallisuusinvestoinnit pyritään toteuttamaan. Liikenneverkkoa ylläpidetään ja kehitetään koko maassa siten, että verkon päivittäinen liikennöitävyys turvataan ja sen kunto pyritään säilyttämään. Liikenneverkon arvo, joka on noin 19 mrd. euroa, pidetään sellaisena, että yhteiskunnan Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
ja käyttäjän kustannukset ovat mahdollisimman pienet. Erityisesti päätieverkolla edistetään elinkeinoelämän kuljetusten toimintavarmuutta. Suurten investointien rahoitusta uudistetaan ja tutkitaan mahdollisuus koota tie-, rata- ja vesiväyläverkon kehittämishankkeista monivuotisia ohjelmia. Valtioneuvoston uutta periaatepäätöstä tieliikenteen turvallisuuden lisäämiseksi toteutetaan. Tieliikenteen turvallisuustavoitteena on supistaa liikenteessä kuolleiden määrä nykyisestä noin 400 henkilöstä alle 250 henkilöön vuoteen 2010 mennessä. Rautatieliikenteessä on tavoitteena nostaa turvallisuus Euroopan maiden huipputasolle lähivuosina. Radanpidossa tämä edellyttää mm. kulunvalvontalaitteiston rakentamista meneillään olevan ohjelman mukaisesti sekä tasoristeysten vähentämistä. Merenkulun turvallisuutta parannetaan mm. kansainvälisellä yhteistyöllä ja kehittämällä liikenteen ohjaus- ja valvontajärjestelmiä. Kiireellisenä tavoitteena on luoda valmiudet Suomenlahden meriliikenteen ohjausjärjestelmän kehittämiseksi. Lentoliikenteessä on tavoitteena, ettei ammattimaisessa liikenteessä tapahdu lainkaan onnettomuuksia. Liikenteen ympäristöohjelman toimenpiteitä toteuttamalla luodaan edellytyksiä ympäristöystävällisemmälle mahdollisimman vähän luonnonvaroja käyttävälle liikenteelle. Liikennejärjestelmien suunnittelun ja liikenteen hoidon lähtökohtana on kestävän kehityksen periaate. Liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä tuetaan EU:n toimin ja Kioton sopimuksen mukaisesti. Tavoitteena on, että hiilidioksidipäästöt vuonna 2010 ovat enintään samat kuin vuonna 1990. Tavoitteen saavuttamiseksi edellytetään eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä. Ympäristö- ja terveysvaikutusten huomioiminen saatetaan kiinteäksi osaksi liikennejärjestelmän ja yksittäisten hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista. Hallintoa ja hallinnonalan organisaatiorakenteita sekä tehtäviä kehitetään muuttuvien olosuhteiden ja tehtävien painopisteiden muutosten edellyttämällä tavalla. Hallinnonalan virastojen ja laitosten asiakastyytyväisyyttä sekä henkilöstön tyytyväisyyttä seurataan. Kansainvälisessä yhteistyössä pyritään aktiivisin toimenpitein varmistamaan kansalliset edut ja Suomen maantieteellisen aseman hyödyntäminen liikenteessä ja viestinnässä. Uusia viestintäalan yhteistyön kohdemaita ovat muun muassa Kiina ja Intia. Tutkimus- ja kehittämistoiminta painottuu hallinnonalan tutkimus- ja kehittämisstrategian mukaisesti pitkäjänteisiin ohjelmiin, tutkimustoiminnan laadun parantamiseen ja tulosten käyttöönoton varmistamiseen. Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa osaltaan yhtiöittensä ja liikelaitostensa kautta edullisten ja laadultaan korkeatasoisten liikenne- ja viestintäpalveluiden tuottamisesta elinkeinoelämälle, yhteiskunnalle ja kansalaisille sekä yhtiöitten ja liikelaitosten kannattavasta toiminnasta. Omistajapolitiikan lähtökohtana on, että hallinnonalan yhtiöt menestyvät, niiden omistuksen arvo kasvaa ja ne maksavat osinkoa, joka osinkosuhteella mitattuna vastaa pörssiyhtiöiden normaalia tasoa. Pitkävaikutteisilta yhteiskunnallisilta infrastruktuuriliikelaitoksilta edellytetään vähintään 4 % tuottovaatimusta. Tuloutusta ja osinkoa määritettäessä otetaan huomioon yhtiön tulos, kehitysvaihe, investointitarve, kilpailutilanne sekä muut yhtiö- ja toimialakohtaiset erityispiirteet. Hallinnonala osallistuu EU:n osittain rahoittamiin tutkimus-, kehittämis- ja liikennehankkeisiin. Trans European Network eli TEN-hankkeisiin arvioidaan saatavan EU:n varoja noin 22 milj. euroa. Aluekehitysrahaston tavoiteohjelmiin sekä yhteisöaloitteisiin arvioidaan saatavan EU:n varoja momentilta 26.98.61 5,1 milj. euroa, mitä vastaavaa kansallista rahoitusosuutta varten on osoitettu momenteille 31.24.21 ja 30.21 7,72 milj. euroa. Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 1 317,6 milj. euroa. Tienpitoon ehdotetaan määrärahoja yhteensä 737,8 milj. euroa. Uutena hankkeena aloitetaan E 18 Muurla Lohjanharju -moottoritien ensimmäinen vaihe Lohja Lohjanharju. Merenkulkulaitoksen menoihin ehdotetaan nettomäärärahaa yhteensä 26,4 milj. euroa ja merenkulkuelinkeinon tukemiseen 56,7 milj. euroa. Radanpitoon ehdotetaan nettomäärärahaa yhteensä 330,6 milj. euroa. Uusina hankkeina aloitetaan Tikkurila Kerava kaupunkiradan rakentaminen, Kerava Lahti -oikoradan rakentaminen sekä Oulu Iisalmi/Vartius radan sähköistäminen. Joukkoliikenteen palvelujen ostoon ja tukemiseen käytetään yhteensä 80,7 milj. euroa. Sanomalehdistön tukemiseen myönnetään edelleen 12,6 milj. euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Ilmailulaitoksen liikevaihdon arvioidaan kasvavan 4,4 % 217 milj. euroon. Laitoksen investointien määräksi arvioidaan noin 64 milj. euroa. Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 2000 2002 v. 2000 tilinpäätös 1000 v. 2001 varsinainen talousarvio 1000 v. 2002 Muutos 2001 2002 varsinainen talousarvio 1000 1000 % 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 20 312 20 202 21 929 1 727 9 24. Tiehallinto 833 259 685 072 737 844 52 772 8 25. Tienpidon valtionavut 6 896 8 409 10 100 1 691 20 26. Tieliikelaitos 1 009 30. Merenkulkulaitos 52 424 33 174 26 390-6 784-20 32. Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen 29 600 44 839 56 713 11 874 26 40. Ratahallintokeskus 341 482 281 883 330 577 48 694 17 52. Ilmaliikenteen korvaukset ja valtionavut 5 319 5 585 5 575-10 - 0 60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet 81 581 80 898 80 721-177 - 0 72. Viestinnän korvaukset ja avustukset 12 614 12 614 12 614-0 80. Ilmatieteen laitos 25 110 25 363 26 510 1 147 5 81. Merentutkimuslaitos 6 879 6 916 7 350 434 6 99. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan muut menot 17 853 1 288 1 287-1 - 0 Yhteensä 1 434 338 1 206 243 1 317 610 111 367 9 Henkilöstön kokonaismäärä 8 910 4 250 1) 4 220 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Kuluvana vuonna on tehty merkittäviä liikenneinfrastruktuurin kehittämistä koskevia päätöksiä ja vuotta 2002 koskeva talousarvioehdotus onkin liikenne- ja viestintäministeriön pääluokan näkökulmasta varsin myönteinen. Sekä E18- hanke että Kerava Lahti-oikoratahanke, joiden rakentamisaikatauluja koskevien päätösten tekemistä valtiovarainvaliokunta edellytti kuluvan vuoden talousarviomietinnössä, ovat merkittäviä ja kauaskantoisia ratkaisuja. Niillä on sekä tärkeä alueellinen merkitys että myös huomattava merkitys koko maan elinkeinopolitiikan ja Suomen kilpailukyvyn kannalta. Hankkeiden nopea käynnistyminen on myös suhdannepoliittisesti perusteltua. Väylästön kehittämisen ja ylläpidon rahoitus on edellä mainituista päätöksistä huolimatta edelleen riittämätön ja etenkin suuret kehittämishankkeet on jatkossakin toteutettava kehyksen ulkopuolisella rahoituksella. Liikenneinfrastruktuurin ministerityöryhmän 3.12.1998 laatimassa mietinnössä ehdotettujen ja vielä aloittamatta olevien hankkeiden kokonaisarvo on kaikkiaan n. 3,5 miljardia markkaa. Eduskunnan edellyttämällä tavalla liikenne- ja viestintäministeriön toimesta laaditaan parhaillaan selvitystä uusista rahoitusmalleista. Liikenneinfrastruktuurin kehittämisessä on kysymys myös alueellisen eriarvoisuuden poistamisesta ja maan eri osien elinkelpoisuuden turvaamisesta. Lähivuosien liikennehankkeita suunniteltaessa tulisi korostaa mm. aluekehitystä tukevia hankkeita ja ottaa huomioon elinkeinopolitiikan muuttuneet tarpeet. Liikennepolitiikan suuntaviivojen suunnitteluun on perusteltua liittää myös parlamentaarinen edustus. 1) Vuoden 2001 alussa tiehallinto jaettiin liikelaitoksena toimivaan Tieliikelaitokseen ja valtion virastona toimivaan Tiehallintoon. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 13 397 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 91 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin ja 350 000 euroa vuoden 2001 lisätalousarviossa viestintähallinnon tehtäviin perustettujen neljän viran toimintamenoihin. 2002 talousarvio 13 397 000 2001 talousarvio 12 515 368 2001 I lisätalousarvio 334 862 2000 tilinpäätös 12 429 088 22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 8 532 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää tutkimus- ja kehittämismenoihin sekä palkkioihin. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja kehittämishankkeiden maksamiseen ja niihin liittyvien tarjousten tekemiseen. S e l v i t y s o s a : Tutkimus- ja kehittämistoiminta kohdistuu liikenteen kysyntään, infrastruktuuriin, tavara- ja henkilöliikenteeseen, liikenneturvallisuuteen, ympäristöhaittojen vähentämiseen, ajoneuvotekniikkaan, vaarallisten aineiden kuljetuksiin, viestintään ja tietoverkkoihin, liikenteen telematiikkaan, lähialueyhteistyöhön, omistajastrategiaan sekä hallinnon kehittämiseen. Määrärahasta 1 682 000 euroa on valtion omaisuuden myynnistä vuosina 2000 2003 saatavien tulojen käytöstä 26.5.2000 tehdystä valtioneuvoston periaatepäätöksestä aiheutuvaa ja tarkoitettu nk. Digiroad-tietojärjestelmän kehittämistä varten. Loppuosa hankkeesta eli 1 063 000 euroa rahoitetaan vuoden 2003 talousarviosta. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Momentilta ehdotetaan vähennettäväksi 500 000 euroa. 2002 talousarvio 8 532 000 2001 talousarvio 7 686 188 2000 tilinpäätös 7 883 136 20. Ajoneuvohallintokeskus S e l v i t y s o s a : Ajoneuvohallintokeskuksen keskeiset tehtävät ovat ajoneuvojen rekisteröinti, ajoneuvojen vuotuinen verotus, katsastustoiminnan valvonta, kuljettajatutkintojen järjestäminen, ajokorttien rekisteröinti sekä tieliikenteen tietopalvelu. Ajoneuvohallintokeskuksen toimintojen volyymissa ei ole odotettavissa olennaisia muutoksia. Merkittävimpien toimintojen kuten rekisteröintisuoritteiden, kuljettajatutkintojen ja ajokorttien volyymin ennustetaan pysyvän vuoden 2001 tasolla. Ajoneuvohallintokeskuksen toiminnan perustana on tieliikenteen rekistereistä koostuva tieliikenteen tietojärjestelmä. Vuoden 2000 aikana aloitettu palvelujen kokonaisuudistushanke (PALKO) jatkuu vuonna 2002. Kokonaisuudistus toteutetaan vuoden 2004 loppuun mennessä. Hankkeen kustannusarvio on 25 milj. euroa. Hankkeen vuosittaisia investointimenoja rahoitetaan toimintojen ylijäämillä. Vuonna 2002 ylijäämät ovat yhteensä 7,3 milj. euroa investointimenojen ollessa 6,9 milj. euroa. Liikenne- ja viestintäministeriö on alustavasti asettanut seuraavat Ajoneuvohallintokeskuksen tulostavoitteet vuodelle 2002: Vaikuttavuustavoitteet Uusien kuljettajien riskikerroin alittaa arvon 5,7. Uusien kuljettajien liikennerikkomuksista johtuvien muistutuskirjeiden osuus kaikista muistutuskirjeistä on enintään 20 %. Teknisten vikojen osuus riskitekijänä tai avaintapahtumana kuolemaan johtaneissa liikenneonnettomuuksissa on alle 20 %. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Katsastustoimipaikkojen hylkäysprosentit eivät perusteettomasti poikkea enempää kuin -3 tai +7 prosenttiyksikköä koko maan keskiarvosta. Tavoitetason mukaiset hylkäysprosentit saavutetaan 80 prosentilla katsastuspaikoista. Vuosikatsastuksessa havaittujen vikojen löytymistason tavoitteena on, että 50 % toimipaikoista löytää kaikki viat. Palvelutavoitteet Ajoneuvorekisterin muutostiedot on päivitetty alle 5 päivässä. Asiakastyytyväisyys mitattuna asteikolla 1 5 on vähintään 3,5. Sähköinen asiakaskäyttö ajoneuvorekisteristä (GSM ja Internet) lisääntyy 10 %. Ajoneuvorekisterin sähköisen asiakaskäytön suhteellinen osuus on vähintään 15 %. Hakemusasiat ratkaistaan keskimäärin alle 9 päivässä. Taloustavoitteet Liiketaloudellisesti hinnoiteltavan tietopalvelutoiminnan ylijäämä on 1,4 milj. euroa. Keskimääräiset kustannukset/ajoneuvon rekisteröintisuorite ovat enintään 8 euroa. Keskimääräiset kustannukset yhtä kuljettajantutkinnon koetta kohden ovat enintään 27 euroa. Verotustehtävien kustannukset/verotettu ajoneuvo ovat enintään 2,40 euroa. PALKO-hankkeessa pysytään arvioiduissa kustannuksissa ja aikatauluissa asetut sisältötavoitteet saavuttaen. Ajoneuvohallintokeskuksen menot ja tulot on otettu huomioon nettobudjetoidulla momentilla 12.31.20. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 ): 2000 2001 2002 toteutuma ennakoitu arvio TUOTOT Julkisoikeudelliset suoritteet 30 744 34 949 38 325 Ajoneuvo -toimiala 19 551 24 097 26 356 Kuljettaja -toimiala 11 193 10 852 11 969 Liiketaloudelliset suoritteet 11 482 11 066 11 353 Tuotot yhteensä 42 226 46 015 49 678 KUSTANNUKSET Julkisoikeudelliset suoritteet 27 076 31 210 33 825 Ajoneuvo -toimiala 17 411 21 168 23 294 Kuljettaja -toimiala 9 665 10 042 10 531 Liiketaloudelliset suoritteet 8 688 8 070 8 550 Kustannukset yhteensä 35 764 39 280 42 375 YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) Julkisoikeudelliset suoritteet 3 667 3 740 4 500 Ajoneuvo -toimiala 2 139 2 929 3 062 Kuljettaja -toimiala 1 528 811 1 438 Liiketaloudelliset suoritteet 2 794 2 996 2 803 Ylijäämä / alijäämä yhteensä 6 461 6 736 7 303 KUSTANNUSVASTAAVUUS % Julkisoikeudelliset suoritteet 114 112 113 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Ajoneuvo -toimiala 112 114 113 Kuljettaja -toimiala 116 108 114 Liiketaloudelliset suoritteet 132 137 133 Kustannusvastaavuus % yhteensä 118 117 117 Maksullisen toiminnan kehitystä kuvaava tunnuslukutaulukko 2000 2001 2002 toteutuma ennakoitu arvio Maksullisen toiminnan tuotot (t ) 42 226 46 015 49 678 Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (t ) 31 835 33 514 35 208 Käyttöjäämä (t ) 10 391 12 501 14 470 % tuotoista 25 27 29 Osuus yhteiskustannuksista (t ) 3 929 5 765 7 167 Ylijäämä (+) / Alijäämä (-) (t ) 6 462 6 736 7 303 % tuotoista 15 15 15 Tuotot %:a kokonaiskustannuksista yhteensä 118 117 117 Investoinnit (t ) 2 876 5 718 6 950 % tuotoista 7 12 14 Hintojen muutos-% 2 2 8 Volyymin muutos-% 2 4 0 24. Tiehallinto S e l v i t y s o s a : Tiehallinto vastaa yleisten teiden tienpidosta. Sen tehtävänä on hallinnoida, ylläpitää ja kehittää yleisiä teitä ja niiden liikenneoloja sekä tieliikenteen palveluja osana liikennejärjestelmää sekä huolehtia osaltaan tieliikennejärjestelmän tutkimus-, kehittämis- ja asiantuntijatehtävistä. Tiehallinto muodostuu keskushallinnosta ja yhdeksästä tiepiiristä. Tienpito koostuu tiestön hoidosta, ylläpidosta, tieinvestoinneista ja suunnittelusta sekä liikenteen hallinnasta. Hoitotoimenpiteiden tavoitteena on pitää tiestö liikennekelpoisena kaikissa sääolosuhteissa ympäri vuoden. Tierakenteiden kunto pyritään säilyttämään ylläpitotoimin ja korvausinvestoinnein. Liikenneturvallisuutta ja liikenneympäristöä parannetaan laajennusinvestoinnein. Olennaiset parannukset tieverkon palvelutasoon saavutetaan välityskykyä lisäävillä uusinvestoinneilla. Liikenteen hallinnalla parannetaan liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta ruuhkautuvilla tieosuuksilla sekä liikenteelle tiedottamalla koko tieverkolla. Tiehallinto hankkii tienpitoon liittyvät tuotannolliset palvelut ja tuotteet markkinoilla toimivilta tuottajilta. Vielä vuonna 2002 pääosa tienpidosta hankitaan neuvottelumenettelyllä Tieliikelaitokselta. Kilpailua avataan yleisten teiden tienpidossa siten, että rakentaminen ja ylläpito avautuvat vuosien 2001 ja 2002 aikana. Suunnittelun ja hoidon osalta kilpailu avataan asteittain vuosien 2001 2004 aikana. Markkinoiden avautumisen ja toimivuuden turvaamiseksi on asetettu seurantaryhmä, jossa on maarakennus- ja suunnittelualan urakoitsijoiden sekä julkishallinnon edustus. Tiehallinnon haasteena on viraston roolin kirkastaminen suoritetun organisaatiomuutoksen jälkeen. Yleisiä teitä on 78 000 km. Henkilöliikenne lisääntyi pääteillä vuonna 2000 noin 2 % ja raskas ajoneuvoliikenne 4 %. Tieliikenteen arvioidaan edelleen lisääntyvän vuosittain noin 2 % vuosina 2001 2002. Tienpidon päämäärinä ovat tieverkon päivittäisestä liikennöitävyydestä huolehtiminen, liikenteen turvallisuuden parantaminen, tieverkon kunnon säilyttäminen sekä ympäristöhaittojen torjuminen. Valtioneuvoston vuonna 2001 tekemä periaatepäätös liikenneturvallisuuden parantamiseksi edellyttää, että Tiehallinnon vuosien 2002 2005 toiminnan tuloksena liikennekuolemien määrä vähenee 20:llä. Vuoden 2002 tavoitteen saavuttamiseksi otetaan käyttöön porrastettuja nopeusrajoituksia noin 1 000 kilometrin matkalla. Nopeusrajoituksia tukevia toimenpiteitä toteutetaan myöhempinä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
vuosina rahoituksen niin salliessa. Laskennallisesta henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemästä voidaan tieinvestoinneilla saavuttaa alle kolmannes. Perustienpidon määrärahojen lisäyksen kohdentamisessa otetaan huomioon erityisesti alemman tieverkon tarpeet. Perustienpidon laajennus- ja uusinvestoinneista voidaan käynnistää välttämättömimmät kohteet. Nämä investoinnit kohdistetaan pienehköihin liikenneturvallisuutta parantaviin toimenpiteisiin, pohjavesi- ja melunsuojauksiin sekä kevyen liikenteen väylien rakentamiseen. Vuonna 2002 aloitetaan Lohja Lohjanharju -moottoritien rakentaminen. Uusien kehittämishankkeiden budjetointiperiaatteita uudistetaan siten, että kullekin hankkeelle myönnetään erillinen sopimusvaltuus momentin 31.24.78 päätösosassa. Ko. momentin määräraha on arviomääräraha, ja se mitoitetaan sen mukaisesti, kuinka paljon hankkeesta aiheutuu menoja kunakin vuonna. Tiesuunnitelmien vanhenemisen estämiseksi ministeriö tulee antamaan esityksen tielainsäädännön muuttamiseksi siten, että valtioneuvosto oikeutetaan erityisistä syistä jatkamaan tiesuunnitelmien voimassaoloaikaa enintään neljällä vuodella. Liikenne- ja viestintäministeriö on alustavasti asettanut Tiehallinnolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2002: Liikenneturvallisuus Perustienpidon toimenpiteillä vähennetään 40 ja vuonna 2002 liikenteelle avattavilla kehittämisinvestoinneilla kuusi eli yhteensä 46 laskennallista henkilövahinko-onnettomuutta, jotka vastaavat yhteensä neljän liikennekuoleman vähentämistä. Tiehallinto toteuttaa valtioneuvoston periaatepäätökseen perustuvan tienpidon tehostettujen toimenpiteiden ohjelman vuotta 2002 koskevan osuuden. Tiehallinto edistää eri toimintojen yhteistyötä ja vuorovaikutusta varmistamalla omalta osaltaan toiminnan säännönmukaisuuden ja seurannan. Liikenteen toimivuus Asiakastyytyväisyys liikenteen toimivuuteen säilyy hyvällä tasolla. Sorateille kelirikkoaikaan asetettavien painorajoitusten määrä ei kasva ja niitä asetetaan tavoitejaksolla 2002 2005 keskimäärin korkeintaan 3 800 kilometriä (14 % sorateistä) vuodessa. Painorajoitteisten siltojen määrä lisääntyy korkeintaan 25 kpl (10 %) vuoden 2004 loppuun mennessä. Joukko- ja kevyen liikenteen tarpeet otetaan nykyistä paremmin huomioon tienpidon suunnittelussa ja teettämisessä. Tieverkon kunto Huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä säilyy päätieverkolla nykyisellään, mutta alemmalla tieverkolla lisääntyy vuonna 2002 enintään 100 km ja yhteensä enintään 500 km (8 %) vuoden 2004 loppuun mennessä. Kauden lopussa määrä on korkeintaan 6 750 kilometriä. Huonokuntoisia päällystettyjä teitä muutetaan takaisin sorateiksi korkeintaan 450 kilometriä vuoden 2004 loppuun mennessä. Runkokelirikon liikenteelle aiheuttama haitta vähenee nykyiseen tasoon verrattuna 5 %. Sorateiden kuntoa kuvaava mittari tulee kehittää siten, että se voidaan asettaa vuodelle 2003. Ympäristö Pohjavesiä suojataan keskittyen valtakunnallisesti kriittisten alueiden suojaamiseen. Vuonna 2002 toteutetaan 2 3 kohdetta. Suolan käyttöä liukkauden torjunnassa vähennetään erityisesti pohjavesialueilla ja normaalitalvea vastaavissa olosuhteissa käyttö on enintään 90 000 tonnia. Tienvarren asukkaiden meluhaittoja vähennetään. Tieliikenteen palvelut ja ohjaus Liikennetiedotusta ja liikenteen ohjausta kehitetään toteuttamalla tätä palvelevia seurantajärjestelmiä päätieverkon tärkeillä yhteysväleillä ja lisäämällä tienkäyttäjiltä saatavan palautteen hyödyntämistä. Varmistetaan koko tieverkon digitalisoinnin toteutuminen suunnitellusti ja otetaan käyttöön sähköisiä verkkopalveluja. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
Tiehallinnon toiminnan taloudellisuus Tienpitoa avataan kilpailulle hyväksyttyjen toimintalinjojen mukaisesti yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Tieverkon hoidon reaaliset kustannukset alenevat kilpailuttamisen seurauksena 34 milj. eurolla (15 %) vuoden 2004 loppuun mennessä. Investointien kustannusarvioissa pysytään. Tiehallinnon oman toiminnan menot eivät reaalisesti kasva. Tienpidon menojen ja tulojen erittely (milj. euroa): 2000 2001 2002 tilinpäätös varsinainen varsinainen talousarvio talousarvio Perustienpito (21) 528,2 547,1 606,1 Tulot 73,2 12,6 14,3 maksullisen toiminnan tulot 2) 55,2 0,8 0,8 muut tulot 3) 18,0 11,8 13,5 Menot 601,4 559,7 620,4 Hallinto 79,9 77,0 79,0 Hoito 200,6 192,6 205,2 Ylläpito ja korvausinvestoinnit 129,2 143,8 187,9 Laajennus- ja uusinvestoinnit 2) 115,0 106,8 89,1 Suunnittelu 17,0 27,8 26,1 Liikenteen hallinta 5,0 5,9 5,9 Palveluprojektit 4) 21,9 Sopeuttaminen 5,0 4,5 Maksullisen toiminnan menot 54,7 0,8 0,8 Tieverkon kehittäminen (77) 124,3 84,1 59,9 Lohja Lohjanharju -tien rakentaminen (78) - - 10,0 Tieverkon jälkirahoitus- ja kokonaisrahoitushankkeet (79) 32,1 26,9 38,3 Tielain mukaiset maa-alueiden hankinnat ja korvaukset (87) 23,2 26,9 23,5 LUVUN 31.24 NETTOMENOT 707,8 685,0 737,8 21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 606 085 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää yleisten teiden perustienpidosta ja yleisiksi teiksi otettavien yksityisteiden kuntoonpanosta, maa-ainesalueiden hankinnoista sekä Tiehallinnon kiinteistönpidosta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää alan museotoiminnan tukemiseen sekä Tieliikelaitoksen henkilöstön sopeuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Momentin määrärahalla saa myös rahoittaa ns. lähialueyhteistyöhankkeita. Määrärahaa saa käyttää myös palvelusuhdeasuntojen 2) Sisältää 2000 myös Tielaitoksen tuotannon maksullisen toiminnan tulot 3) Sisältää ulkopuoliset maksuosuudet 4) Tielaitoksen henkilöstön työllistäminen tienpitoa tukevissa tehtävissä liiketaloudellisin perustein määräytyvien vuokrien alentamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavia tavoiteohjelmia toteuttavien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta sekä pilottihankkeita ja yhteisöaloitteita toteuttavien hankkeiden kansallisten osuuksien maksamiseen valtion osalta. Lisäksi määrärahaa saa käyttää EU:n TENhankkeiden menoihin. Määrärahasta on varattu 7 568 000 euroa EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavien tiehankkeiden kansallista rahoitusosuutta varten. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
Tienpidon hankkeiden toteutuksesta saa Tiehallinto tehdä sitoumuksia siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja myöhempinä vuosina enintään 185 000 000 euroa. Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä annetun lain (1135/1993) 6 :n mukaista aluekehitysrahaa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 280 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin. Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon yhteensä 1 147 000 euroa henkilöstösiirtojen takia seuraavasti: 32 000 euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentille 25.01.21, 26 000 euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentille 25.10.23, 146 000 euroa viiden henkilötyövuoden siirtona momentille 26.05.21, 30 000 euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentille 26.06.21, 87 000 euroa kolmen henkilötyövuoden siirtona momentille 26.75.21, 86 000 euroa kahden henkilötyövuoden siirtona momentille 29.01.21, 27 000 euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentille 29.40.21, 172 000 euroa kuuden henkilötyövuoden siirtona momentille 29.88.22, 27 000 euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentille 29.90.25, 26 000 euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentille 30.71.21, 196 000 euroa seitsemän henkilötyövuoden siirtona momentille 32.10.22, 73 000 euroa kahden henkilötyövuoden siirtona momentille 32.40.24 ja 219 000 euroa seitsemän henkilötyövuoden siirtona momentille 35.40.21. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina maksullisen palvelutoiminnan lisäksi tiehankkeisiin liittyvät ulkopuolisten maksuosuudet. Lähialueyhteistyöhankkeisiin käytetään enintään 841 000 euroa ja Tieliikelaitoksen henkilöstön sopeuttamisesta aiheutuviin menoihin varataan 4 541 000 euroa. Vuosina 2003 2004 käytetään henkilöstön sopeuttamiseen yhteensä enintään 5 550 000 euroa. Valtuuden käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja vuonna 2003 noin 109 000 000 euroa, vuonna 2004 noin 42 000 000 euroa ja vuonna 2005 noin 34 000 000 euroa. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 0 6 / 2 0 0 1 v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys 22 000 euroa talousarvioesityksen 603 563 000 euroon nähden aiheutuu siitä, että määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon 196 000 euroa seitsemän henkilötyövuoden siirtona momentille 32.10.22 aiemman 218 000 euron ja kahdeksan henkilötyövuoden sijasta. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Perustienpidon määrärahat nousevat noin 10 prosenttia. Määrärahakorotus on sinänsä myönteistä, mutta käytännössä se kuluu suurelta osin kohonneiden kustannusten peittämiseen. Koko tieverkon kannalta määrärahat ovat edelleen riittämättömät, sillä suuri osa alemmasta tieverkosta on huonokuntoista. Esim. päällystettyjä teitä pystytään nykyisellään uusimaan keskimäärin vain 21 vuoden välein kun tarve olisi 12 13 vuoden välein ja huonokuntoisia päällystettyjä teitä puretaan sorateiksi vuosittain noin 100 km. Valiokunta pitää välttämättömänä, että ensi vuodelle ehdotettu tasokorotus ei jää kertaluonteiseksi, vaan että perustienpidon määrärahoihin tehdään pysyvä ja selkeä tasokorotus. Teiden huonokuntoisuuden ja kasvavien liikennemäärien vuoksi valiokunta on huolissaan liikenneturvallisuudesta ja sille asetettujen tavoitteiden toteutumisesta. Esim. raskas liikenne joutuu monin paikoin käyttämään taajamien katuverkkoa, mikä aiheuttaa vaaratilanteita erityisesti kevyelle liikenteelle. Valtiovarainvaliokunnan ja ministeriön yhteistyöllä käynnistettiin aikanaan ns. lossi-siltaohjelma, johon sisältyi 24 hanketta ja jota oli tarkoitus toteuttaa vuosina 1997 2007. Hankkeiden kustannusarvio oli yhteensä 517 milj. markkaa, mutta sittemmin se on kasvanut lähes 750 milj. markkaan. Tämän vuoden alkuun mennessä on valmistunut 11 hanketta, joiden kustannukset ovat olleet 227 milj. markkaa. Valiokunta on pitänyt tärkeänä nimenomaan taajamayhdyskuntarakenteen osana olevien lossien korvaamista silloilla, mutta esim. noin 45 milj. markan sillan rakentaminen lähinnä loma-asutuksen tarpeisiin ei ole nykyisten määrärahojen puitteissa perusteltua. Ennen kuin ohjelmaa jatketaan, on valiokunnan mielestä arvioitava ohjelman tarkoituksenmukaisuus suhteessa käytettävissä oleviin määrärahoihin ja tieverkon kokonaiskehittämistarpeeseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että jatkossa kiinnitetään nykyistä enemmän huomiota eri intressitahojen yhteistyöhön sellaisten liikennehankkeiden suunnittelussa ja rahoituksessa, kuten liikenneturvallisuutta parantavat hankkeet sekä liittymäjärjestelyjen toteuttaminen. Esimerkiksi Länsiväylällä Piispansillan itäisten liittymäjärjestelyjen parantamisessa pitäisi kiirehtiä ratkaisua, jossa rahoitukseen osallistuvat valtion ohella Espoon kaupunki ja alueella toimiva liikekeskus. Valiokunta kiinnittää huomiota myös EU:n rakennerahastovarojen käyttämiseen erilaisiin liikennehankkeisiin. Kaakkois-Suomi on hyvä esimerkki rakennerahastovarojen käyttämisestä valtatien 6 perusparannukseen, jonka jatkorakentamisessa vuonna 2002 on turvattava kansallinen rahoitusosuus. Valiokunta korostaa tässä yhteydessä myös sitä, että valtion tulee omalta osaltaan yleisestikin huolehtia kansallisen rahoitusosuuden riittävyydestä EUhankkeisiin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
Valiokunta ehdottaa, että momentille lisätään 2,5 milj. euroa, josta osoitetaan 850 000 euroa hankkeen valtatie 4, Lahti Heinola rahoitusmallin kehittämiseen ja loppuosa liikenneturvallisuutta parantaviin hankkeisiin. 2002 talousarvio 606 085 000 2001 talousarvio 547 158 381 2001 I lisätalousarvio 5 213 825 2000 tilinpäätös 562 445 651 Määrärahaa saa käyttää aikaisempina vuosina aloitettujen tieverkon laajennus- ja uusinvestointien toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Tiehallinto saa tehdä näitä hankkeita koskevia sitoumuksia siten, että niistä aiheutuu valtiolle vuoden 2002 jälkeen menoja enintään 31,4 milj. euroa. S e l v i t y s o s a : 77. Tieverkon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 59 866 000 euroa. Hanke-erittely: Kustannus- Käytetty Kustannukset Valmis arvio aiemmin 2002 liikenteelle milj. milj. KESKENERÄISET TIEHANKKEET 1. UUSINVESTOINNIT Vt 1 Paimio Muurla (E 18) 2003 171,2 103,8 38 026 000 Vt 3 Hämeenlinna Kulju 2000 212,7 205,0 7 710 000 Vt 21 Kemi Tornio 2001 71,9 61,9 8 580 000 2. LAAJENNUSINVESTOINNIT Tasoristeysten poisto pääradoilta 2003 22,2 13,5 5 550 000 Keskeneräiset hankkeet yhteensä 478,0 384,2 59 866 000 Hankkeen vt 1 Paimio Muurla kustannusarviota tarkistetaan kustannusten nousun ja hankkeen laajennuksen johdosta 158,9 milj. eurosta 171,2 milj. euroon. Hankkeen vt 3 Hämeenlinna Kulju kustannusarviota tarkistetaan kustannusten nousun johdosta 207,7 milj. eurosta 212,7 milj. euroon lopputöiden suorittamiseksi. Hankkeen vt 21 Kemi Tornio kustannusarviota tarkistetaan kustannusten nousun sekä siltasuunnitelmista luopumisen johdosta 68,5 milj. eurosta 71,9 milj. euroon. 2002 talousarvio 59 866 000 2001 talousarvio 84 093 963 2001 III lisätalousarvio 3 439 948 2000 tilinpäätös 123 164 019 78. Lohja Lohjanharju -tien rakentaminen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 10 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Lohja Lohjanharju-hankkeen toteuttamisesta aiheutuviin menoihin. Tiehallinto oikeutetaan solmimaan hanketta koskevia sopimuksia enintään 58 900 000 euron kokonaiskustannusten määrästä. S e l v i t y s o s a : Hanke-erittely: Sopimus- Määrärahaa Määräraha Rahoitustarve valtuus käytetty v. 2002 myöhemmin Valmis milj. milj. milj. milj. UUDET HANKKEET E 18 Lohja Lohjanharju 2005 58,9-10,0 48,9 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10
Hankkeesta arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja vuonna 2003 noin 20 milj. euroa, vuonna 2004 noin 20 milj. euroa sekä vuonna 2005 noin 8,9 milj. euroa. Hankkeen perusteluna esitetään seuraavaa: E 18 Lohja Lohjanharju on ensimmäinen vaihe Helsinki Turku -moottoritieyhteyden puuttuvan osuuden rakentamiseksi. Loppuosa Muurla Lohjanharju, kustannusarvioltaan 279 milj. euroa, on tarkoitus rakentaa vuosina 2004 2008. Hanke-erittely: Muurla Lohjanharju -moottoritie on osa yleiseurooppalaista TEN-liikenneverkkoa ja sen prioriteettihanketta Pohjolan kolmio. Muurla Lohjanharju -moottoritien kokonaispituus on 60 kilometriä. Hankkeen hyötykustannussuhde on 1,7. Muurla Lohjanharju -välin liikennemäärä on nykyisin 8 500 11 400 autoa vuorokaudessa. Tie on suuntaukseltaan ja näkymiltään puutteellinen, minkä vuoksi ohittaminen on vaikeaa. Uusi moottoritie sijaitsee nykyisen valtatien tuntumassa Muurlasta Lahnajärvelle ja jatkuu sieltä Lohjaan ja Lohjanharjulle. Ympäristövaikutusten lievittämiseksi tielle on suunniteltu seitsemän tunnelia. Hankkeen kustannusarvio on noin 336 milj. euroa ja se toteutetaan kahdessa osassa. Vuonna 2002 aloitettavan alkuosan Lohjanharju Lohja kustannusarvio on 58,9 milj. euroa. Hanke sisältää 10 kilometriä moottoritietä (vt 1) ja 5 kilometriä Lohjalle johtavaa kaksiajorataista tietä (vt 25), joka tulee toimimaan Lohjan sisääntulotienä moottoritien jatkeen Lohjalta Muurlaan valmistuttua. Lohjan ja Lohjanharjun välinen liikennemäärä on nykyisin noin 14 500 autoa vuorokaudessa. Hanke valmistuu vuonna 2005. Hankkeen rahoitukseen on tarkoituksena hakea myös TEN-rahoitusta. 2002 talousarvio 10 000 000 79. Tieverkon jälkirahoitus- ja kokonaisrahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 38 347 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää aikaisempina vuosina myönnetyistä sopimusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Tiehallinto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin niitä valtuuksia ei ole käytetty asianomaisena myöntämisvuonna. S e l v i t y s o s a : Seuraavassa taulukossa ovat hankkeet, joihin on myönnetty sopimusvaltuus aikaisempien vuosien talousarviossa. Hankkeet ovat keskeneräisiä ja osa niistä edellyttää lisämäärärahaa myöhempinä vuosina. Rahoituksen loppuosa eli 284 800 000 euroa on tarkoitus rahoittaa seuraavasti: 77 366 000 euroa vuonna 2003, 40 365 000 euroa vuonna 2004 ja 167 069 000 euroa myöhemmin. Budjetoitu Sopimus- määrärahaa Määräraha Rahoitustarve Valmis valtuus aiemmin v. 2002 myöhemmin liikenteelle milj. milj. milj. milj. KESKENERÄISET TIE- HANKKEET Jälkirahoitushanke: Vt 4 Järvenpää Lahti 5) 1999 252,3 34,8 16,8 200,7 Kokonaisrahoitushankkeet: E 18 Kehä III Lentoasema Tikkurila 2004 60,5 25,2-35,3 Vt 6 Koskenkylä Kouvola 2004 48,8 16,8-32,0 Vt 4 Liminka Oulu 2003 30,8 26,1 4,7 - Vt 2 Pori Ulvila 2002 16,0 16,0 - - Vt 9 Orivesi Muurame 2003 43,7 10,1 16,8 16,8 Yhteensä 452,1 129,0 38,3 284,8 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Eduskunta on kuluvan vuoden talousarviossa edellyttänyt, että hankkeet valtatie 8, Raision kohta, valtatie 5, Joroinen Varkaus ja valtatie 3, Tampereen läntinen kehätie aloitetaan määrärahatilanteen salliessa. Edellä mainitut hankkeet sisältyvät liikenneinfrastruktuurin ministerityö- 5) Sopimuskausi päättyy v. 2012. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11
ryhmän 3.12.1998 laatimaan mietintöön. Valiokunta pitää tärkeänä, että pienemmät, eli valtatietä 8 ja valtatietä 5 koskevat hankkeet, käynnistetään mahdollisimman pian. Tämä on myös työllisyysnäkymien kannalta perusteltua, sillä suuret infrahankkeet alkavat käytännössä vasta vuoden loppupuolella. Hankkeen valtatie 8, Raision kohta hyöty-kustannussuhde on 3,84 ja kustannusarvio 14,3 milj. euroa. Hankkeen valtatie 5, Joroinen Varkaus hyötykustannussuhde on 1,7 ja kustannusarvio 27 milj. euroa. Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä: V a l i o k u n n a n l a u s u m a e h d o t u s 6 : Eduskunta edellyttää, että liikenneinfrastruktuurin ministerityöryhmän mietintöön sisältyvistä vielä aloittamatta olevista hankkeista käynnistetään ensisijaisesti hankkeet valtatie 8, Raision kohta ja valtatie 5, Joroinen Varkaus. Eduskunta on kuluvan vuoden talousarviomietinnössä edellyttänyt, että ministeriö tarkentaa ns. jälkirahoitusmallia ja että tieosuuden Lahti Heinola rakentaminen moottoritieksi aloitetaan mahdollisimman pian. Hankkeen hyöty-kustannussuhde on 2 ja kustannusarvio 41 milj. euroa. V a l i o k u n n a n l a u s u m a e h d o t u s 7 : Eduskunta edellyttää, että hanke valtatie 4, Lahti Heinola toteutetaan esimerkiksi ns. elinkaarivastuumallin pohjalta siten, että hanke käynnistetään edullisimman rahoitusvaihtoehdon mukaisesti mahdollisimman pian. Hankkeen valtatie 3, Tampereen läntinen kehätie kustannusarvio on n. 106 milj. euroa ja sen hyöty-kustannussuhde on 3,2. Valiokunta katsoo, että kustannusarvion suuruuden vuoksi hankkeen suunnittelua tulee jatkaa siten, että hanke voidaan toteuttaa vaiheittain. V a l i o k u n n a n l a u s u m a e h d o t u s 8 : Eduskunta edellyttää, että hankkeen valtatie 3, Tampereen läntinen kehätie valmistelua jatketaan vaiheittain ja että hankkeen ensimmäinen vaihe käynnistetään mahdollisimman pian. Valiokunta pitää tärkeänä, että edellä mainittujen hankkeiden lisäksi pyritään lisätalousarviomenettelyllä käynnistämään työllisyys- ja suhdannetilanne huomioon ottaen muitakin em. ministerityöryhmän mietintöön sisältyviä vielä aloittamatta olevia hankkeita. Savonlinnan liikennekysymyksiä koskeva selvitys on valmistunut ja lähivuosina on tehtävä myös sitä koskevat ratkaisut. Valiokunta kiirehtii myös tieosuuden Jyväskylä Kirri kunnostusta. Mainittu tieosuus on tavaraliikenteen pääväylä pohjois-eteläsuunnassa. Raskaan liikenteen kasvu valtatiellä 4 on ollut viimeisten viiden vuoden aikana paikoin yli 50 prosenttia. Eri puolilla maata on myös useita hankkeita, jotka eivät sisälly em. ministerityöryhmän mietintöön, mutta joiden toteuttaminen olisi liikenneturvallisuuden kannalta tärkeää. Eräänä tällaisena hankkeena mainittakoon Kokkolan satamatie, joka kulkee kaupungin katuverkon kautta ja jolla kulkee päivittäin mm. lähes 60 rekkalastillista vaarallisia aineita. Myös valtatien 2 parantamiseen liittyvien hankkeiden jatkaminen on mm. teollisuuden kuljetusten kannalta tärkeää, samoin turvallisuuden parantaminen Sköldvikin öljynjalostamon risteysalueella. E d u s k u n n a n l a u s u m a 6 : Eduskunta edellyttää, että liikenneinfrastruktuurin ministerityöryhmän mietintöön sisältyvistä vielä aloittamatta olevista hankkeista käynnistetään ensisijaisesti hankkeet valtatie 8, Raision kohta ja valtatie 5, Joroinen Varkaus. E d u s k u n n a n l a u s u m a 7 : Eduskunta edellyttää, että hanke valtatie 4, Lahti Heinola toteutetaan esimerkiksi ns. elinkaarivastuumallin pohjalta siten, että hanke käynnistetään edullisimman rahoitusvaihtoehdon mukaisesti mahdollisimman pian. E d u s k u n n a n l a u s u m a 8 : Eduskunta edellyttää, että hankkeen valtatie 3, Tampereen läntinen kehätie valmistelua jatketaan vaiheittain ja että hankkeen ensimmäinen vaihe käynnistetään mahdollisimman pian. 2002 talousarvio 38 347 000 2001 talousarvio 26 910 068 2001 I lisätalousarvio 2000 tilinpäätös 124 459 066 87. Tielain mukaiset maa-alueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään 23 546 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää yleisistä teistä annetun lain (243/1954) ja asetuksen (487/1957) mukaisten maa-alueiden ja korvausten sekä kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös tietä varten tarvittavien alueiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tiesuunnitelman vahvistamista. 2002 talousarvio 23 546 000 2001 talousarvio 26 910 068 2001 III lisätalousarvio -5 045 638 2000 tilinpäätös 23 190 389 25. Tienpidon valtionavut Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12
V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Yksityisteiden valtionapuun ehdotetaan noin 1,7 milj. euron lisäystä. Valiokunta pitää määrärahan korotusta myönteisenä. Kun otetaan huomioon myös kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain antamat mahdollisuudet yksityisteiden perusparannuksiin, voidaan määrärahaa pitää viime vuosien tasoon nähden tyydyttävänä. Todellinen tarve on kuitenkin huomattavasti suurempi, sillä alemman tieverkon kunnon säilyttäminen edellyttäisi määrärahatason nostamista noin 20 prosentilla viime vuosien tasoon verrattuna. Valiokunta viittaa tässä yhteydessä Suomen Tieyhdistyksen ja Pohjois-Pohjanmaan liiton käynnistämään MATTI-projektiin, jonka tarkoituksena on hakea uusia ratkaisuja maaseututiestön tienpitoon. Yhtenä keskeisenä osana hankkeessa on yksityistiekuntien yhteistyön tehostaminen sekä tiekuntien kokoaminen suurempiin kokonaisuuksiin. Valiokunta pitää hanketta erittäin myönteisenä ja katsoo, että vastaavanlaisia kehittämishankkeita on syytä käynnistää eri puolilla maata. Hankkeiden käynnistymistä ja maaseututiestön tehokkaiden tienpitoratkaisujen löytämistä tulisi edistää erityisellä "porkkanarahalla". 50. Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 10 100 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) ja asetuksen (1267/2000) mukaisten valtionapujen maksamiseen, yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen. 1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet 26. Tieliikelaitos S e l v i t y s o s a : Määrärahaa on tarkoitus käyttää hajaasutusalueiden teiden kunnossapidon ja parantamisen tukemiseen. Määrärahaa käytetään tasa-arvoisen liikkumisen turvaamiseen ja pysyvän asutuksen sekä perustuotantotoiminnan tarvitsemien teiden avustamiseen niiden merkityksen suhteessa. 2002 talousarvio 10 100 000 2001 talousarvio 8 409 396 2000 tilinpäätös 6 895 705 Tieliikelaitoksen tavoitteena on huolehtia toimialaansa kuuluvien palvelujen tarkoituksenmukaisesta tarjonnasta ja kehittämisestä liiketoiminnan edellytysten mukaisesti. Tieliikelaitos varmistaa tasapuolisen koko maan kattavan palvelutarjonnan yleisten teiden kunnossapidossa ja lossiliikenteen hoidossa. Tieliikelaitos kehittää tuotteita ja palveluita, jotka parantavat elinympäristön tilaa ja ovat ympäristöystävällisiä. 2. Investointien enimmäismäärä ja tärkeimmät kohteet Tieliikelaitoksen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2002 enintään 20 milj. euroa. Lisäksi Tieliikelaitos saa tehdä vuonna 2002 investointeja koskevia sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina vuosina enintään 40 milj. euroa. Tärkeimmät investointikohteet ovat tuotantotoiminnassa tarvittavien maa-alueiden hankinnat, koneiden ja laitteiden korvaus- ja uusintainvestoinnit sekä toimintojen kehittämiseen liittyvät investoinnit. 3. Lainanotto Tieliikelaitos oikeutetaan ottamaan valtion liikelaitoksista annetun lain (627/1987) 8 :n 2 momentissa tarkoitettua lainaa enintään 20 milj. euroa. S e l v i t y s o s a : Ottaen huomioon eduskunnan hyväksyttäväksi esitetyt palvelu- ja muut toimintatavoitteet valtioneuvosto on talousarvioesityksen antamisen yhteydessä asettanut alustavasti Tieliikelaitoksen tulostavoitteeksi 5,6 milj. euroa ja tuottotavoitteeksi 0,8 milj. euroa vuonna 2002. Tulostavoitetta arvioitaessa on otettava huomioon Tieliikelaitoksen siirtymäkauden toimintaan liittyvät erityiset ehdot ja rajoitukset. Siirtymäkauden aikaisena järjestelynä on liikelaitoksen perustamisen yhteydessä määritelty, että liikelaitoksen tuloutustavoite nostetaan asteittain 10 %:iin peruspääomasta. Siirtymäkauden aikana vuosina 2001 2004 peruspääoman tuloutusvaatimus on riippuvainen markkinoiden avautumisesta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13
Tulostavoitteen asettamisessa on otettu lisäksi huomioon tienpidon hoidon ja rakentamisen kilpailuttamisen lisääntyminen, jonka ennakoidaan alentavan Tieliikelaitoksen toiminnan liikevaihtoa lähes 76 milj. eurolla edelliseen vuoteen verrattuna. Toiminnan kustannuksia sopeutetaan alenevaan volyymiin Tieliikelaitoksen perustamisen yhteydessä hyväksyttyjä periaatteita noudattaen. Tuloina valtion talousarvioon otettaisiin liikelaitoksen voiton tuloutukset sekä liikelaitokselle lainaehdoin myönnetyn rahoituksen korot. Voiton tuloutus vuonna 2002 olisi vuoden 2001 tuloksesta 0,4 milj. euroa ja tuloa valtion lainan korosta 0,6 milj. euroa. Valtioneuvoston tekemän päätöksen mukaan valtion lainaehdoin annetun vieraan pääoman korko on siirtymäkauden ajan alennettu siten, että ensimmäisenä vuonna se on 1,5 prosenttia, josta se nousee asteittain 5 prosenttiin. Vuodesta 2005 alkaen korko on kiinteä 5 prosenttia vuodessa. Kolmena ensimmäisenä lainavuotena lainasta maksetaan vain korkoa. Investointeihin on alustavan investointisuunnitelman mukaan tarkoitus käyttää 20 milj. euroa, joka rahoitetaan kokonaisuudessaan eduskunnalle esitettävin lainavaltuuksin rahalaitoksilta otettavilla luotoilla. Tulos- ja rahoitussuunnitelmaan perustuva alustava investointisuunnitelma vuodeksi 2002 milj. Tuotannolliset maa-alueiden, koneiden ja laitteiden hankinta Tietojärjestelmien ja muun käyttöomaisuuden hankinta Yhteensä 20 15 5 Tunnuslukutaulukko 2001 2002 ennakoitu arvio Liikevaihto (milj. ) 573,0 496,3 muutos % -13,3 Käyttökate (milj. ) 27,7 26,3 käyttökate % liikevaihdosta 4,8 5,3 Voitto (milj. ) 4,9 5,6 voitto % liikevaihdosta 0,9 1,1 Sijoitetun pääoman tuotto % 4,7 5,7 Tuotto peruspääomalle, % 28,1 32,4 Tuotto koko pääomalle, % 8,5 8,3 Omavaraisuusaste % 36,2 37,6 Investoinnit % liikevaihdosta 2,1 2,4 Henkilöstön määrä 4 250 3 850 30. Merenkulkulaitos S e l v i t y s o s a : Merenkulkulaitos vastaa valtion vastuulla olevien vesiväylien hoidosta ja kehittämisestä, merikartoituksesta sekä jäänmurto- ja luotsaustoiminnasta. Lisäksi merenkulkulaitos vastaa saariston yhteysalusliikenteestä sekä alusturvallisuuteen kuuluvista viranomaistehtävistä. Ylläpidettävien kauppamerenkulun väylien pituus on 5 397 km ja muiden väylien 10 159 km. Talvikauden liikenne pyritään varmistamaan 23 talvisatamaan. Saimaan syväväylät pidetään auki myös talvikaudella. Liikenteen ja laitoksen suoritteiden määrän sekä vastaavan tulokertymän ennakoidaan kehittyvän seuraavasti: 2000 2001 muutos % 2002 muutos % Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14
Väylämaksuilla katettava toiminta: Ulkomaan tavaraliikenne, milj. tonnia 80,6 82,4 2,2 83,9 1,8 Matkustajaliikenne, milj. matkustajaa 16,0 16,0 0,0 16,3 1,9 Väylämaksut, milj. 66,3 67,1 1,3 67,7 0,9 Väylämaksun kustannusvastaavuus % 99,1 94,5 93,9 Luotsausmaksuilla katettava toiminta: Luotsausten määrä, kpl 32 976 31 900-3,3 30 800-3,4 Luotsatut mailit 701 778 664 300-5,3 641 000-3,5 Luotsaustulot, milj. 31,8 30,6-3,8 28,6-6,5 Luotsauksen kustannusvastaavuus % 6) 98,2 89,5 84,8 Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut merenkulkulaitokselle alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2002: Palvelutaso Odottamaan joutuneiden alusten keskimääräinen jäänmurtajapalveluiden odotusaika on enintään neljä tuntia. Ilman odotusta läpipääsevien alusten osuusprosentti on välillä 90 95. Luotsaustoiminnassa odotusaika on enintään kaksi tuntia. Merenkulun turvallisuus Suomen aluevesillä ja suomalaisille aluksille tapahtuvien onnettomuuksien määrä neljän vuoden liukuvalla keskiarvolla laskee. Vuoden 2002 tavoite on, ettei ylitetä 50 onnettomuutta. Vuonna 2001 aloitetun Suomenlahden ja siihen liittyvän kansainvälisen vesialueen liikenteen ohjaus- ja seurantajärjestelmä (VTMIS) valmistuu Suomen osalta vuoden 2003 aikana. Järjestelmä otetaan käyttöön yhteistyössä Venäjän ja Viron kanssa vuonna 2004. Kustannusvastaavuus Väylämaksun kustannusvastaavuus on 94 % ja luotsausmaksun 85 %. Liiketaloudellisin perustein hinnoiteltujen suoritteiden kannattavuustavoite on kustannusten kattaminen tuloilla. Taloudellisuus Kauppamerenkulun väylistä saa aiheutua rannikolla kuluja 1,15 euroa kuljetettua tonnia kohden. Rannikon kauppamerenkulun väylien ylläpidon kustannukset ovat keskimäärin 2 523 euroa väyläkilometriä kohden ja luotsauksen kustannukset ovat 53 euroa/maili. Luotsauksen kustannukset alenevat reaalisesti 3 % vuodesta 2001. Kehittäminen Merenkulkulaitoksessa parannetaan väylien kunnon seurantaa ja otetaan käyttöön tätä koskeva kuntotavoite. Samoin otetaan käyttöön NAVI-kelpoisten väylien osuutta koskeva tavoite. Laitoksen toiminnan, talouden ja organisaatiorakenteen kehittämistä jatketaan toimintokohtaisten selvitysten perusteella. Merenkulkulaitoksen menojen ja tulojen erittely (milj. euroa): 2000 2001 2002 tilinpäätös varsinainen varsinainen talousarvio talousarvio Toimintamenot, netto (21) 13,8 10,9 13,5 Tulot toiminnasta 118,9 114,5 114,3 Toimintamenot 132,7 125,4 127,8 Alusten hankinta (70) 22,6 19,7 10,3 6) Rannikon kustannusvastaavuus % 2000: 107,3, 2001: 97,9, 2002: 93,2. Saimaan kustannusvastaavuus % 2000: 40,4, 2001: 35,8, 2002: 34,6. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15