Maatalouspolitiikkakatsaus MTK Pohjois-Savo kevätkokouskierros 2013 Lähde:Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja
Maatalouden yrittäjätulon ja palkansaajien ansiotason kehitys (reaaliset indeksit v. 2000 = 100) 130 120 110 100 90 80 70 60 50 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012E Maatilojen yrittäjätulo Palkansaajien ansiotaso
1/2000 2/2000 3/2000 4/2000 1/2001 2/2001 3/2001 4/2001 1/2002 2/2002 3/2002 4/2002 1/2003 2/2003 3/2003 4/2003 1/2004 2/2004 3/2004 4/2004 1/2005 2/2005 3/2005 4/2005 1/2006 2/2006 3/2006 4/2006 1/2007 2/2007 3/2007 4/2007 1/2008 2/2008 3/2008 4/2008 1/2009 2/2009 3/2009 4/2009 1/2010 2/2010 3/2010 4/2010 1/2011 2/2011 3/2011 4/2011 1/2012 2/2012 3/2012 4/2012 Maataloustuotteiden tuottajahinnat elpyneet 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 Panoshinnat Tuottajahinnat Tuottajahintojen suhde panoshintoihin Vuosi 2000=100, tarkastelu vuosineljänneksittäin. Lähde: Tilastokeskus
Maatalouden kannattavuuskerroin 2000 2012E Kun kerroin = 1,00, viljelijä saa 14.5 /tuntipalkan ja 5,8 %:n koron yritykseen sijoittamalleen omalle pääomalle 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 Viljanviljely Lypsykarja Muu nautakarja Sikatalous Kaikki tilat 0,1 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 e 2012 E Lähde: MTT Taloustutkimus
CAP 2020 uudistus
CAP2020 - Suomen maatalouden suuret kysymykset Mikä on EU:n rahoituskehysneuvottelujen lopullinen ratkaisu? Uudistuksen sisältö: tuotantosidonnaiset tuet, viherryttämisen ja ympäristötuen yhteensovitus, LFA, turvepellot EU:n ja kansallisen rahoituksen kohdentaminen? EU:n ja kansallisen valmistelun ja päätöksenteon aikataulujen epävarmuus - Siirtymäkauden järjestelyt vuodeksi 2014 Miten kansalliset järjestelmät ja tuleva CAP uudistus sovitetaan yhteen? Viljelijän aseman vahvistaminen; tuottaja- ja toimialaorganisaatioiden merkitys?
CAP2020-uudistuksen eteneminen EU:n rahoituskehys helmikuussa Parlamentin maatalousvaliokunnan äänestys oli tammikuussa 2013 ja täysistunnossa 13.3.2013 Neuvoston kanta ministereiden kokouksessa 18.-19.3.2013 Neuvoston, komission ja EP:n välinen trilogivaihe alkaa 11.4., päätös kesäkuussa? Jos ei onnistu kesäkuussa, poliittinen päätös siirtynee loppuvuoteen Toimeenpano siirretään vuoteen 2015 Kansallisen CAP-valmistelun aikataulut pidetään ennallaan Mitä ehdittävä tekemään ennen toimeenpanovaihetta: Komission toimeenpanoasetukset Maaseudun kehittämisohjelman laadinta ja hyväksyntä Kansallinen CAP:n toimeenpanomalli Uudet valtiontukisäännöt Suomen kansallisten tukien neuvottelut ja yhteensovitus
CAP 2020 uudistuksen kansallinen valmistelu
CAP2020 - Tuotantoon sidottu tuki MTK:n kanta: 15 20 % (jos jatketaan aiempien päätösten mukaisesti, tarve on 11 %) Kansallisten tukien ratkaisut otettava huomioon Esim. 141-tuen märehtijöiden maksuvaltuus vaatisi noin 20 % Puutarha mukaan luettuna yli 20 % Nykyisiä tuotantoon sidottuja tukia jatketaan Mahdollinen laajentamistarve todennäköisesti suurin AB-alueella Tavoitellaan tuotantosidonnaista tukimahdollisuutta sika- ja siipikarjatuotannolle epäsuotuisilla alueilla Tukimahdollisuus myös ruokaperunalle Tarkempi kohdentaminen kokonaistarkastelun pohjalta ottaen huomioon kansallisten tukien tilanne
Ympäristökorvauksen tilakohtaiset toimenpiteet Ravinteiden tasapainoinen käyttö: lohkokirjanpito, viljavuusanalyysit, pelto- ja puutarhakasvien lannoitusrajat, ravinnetaselaskenta
Ympäristökorvaussitoumuksen lohkokohtaiset toimenpiteet Vähennetty lannoitus puutarhakasveilla Lietelannan sijoittaminen peltoon Orgaanisten aineiden lisääminen peltoon Lannan levitys kasvukaudella Valumavesien käsittely (hoitotoimenpiteet) Suojavyöhykkeet ja monivuotiset ympäristönurmet Kasvukaudenaikainen kasvipeitteisyys Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys Katteen käyttö puutarhakasveilla ja perunalla Alkuperäiskasvien viljely Vaihtoehtoisten torjuntamenetelmien käyttö puutarhakasveilla
Ympäristökorvaussopimukset Kosteikkojen hoito Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito Alkuperäisrotujen kasvatus
Sitoumus luonnonmukaisesta oma toimenpide tuotannosta
Perusehdot: Eläinten hyvinvointituki Terveydenhuollon vaatimukset Tuotannon seuranta Eläinten pito Suunnitelma toimintahäiriöiden varalta sekä pelastussuunnitelma
Lisäehdot: Eläinten hyvinvointituki Vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen Kaksi vaihtoehtoa maitotiloille Kytkettyjen lypsylehmien ja hiehojen pito-olosuhteiden parantaminen Nautojen pito-olosuhteiden parantaminen Kolme vaihtoehtoa Nautojen jaloittelu ja laidunnus Neljä vaihtoehtoa Sairas-, hoito- ja poikimakarsinat Nurmirehuruokinta?? Korvaustasot tulonmenetykset + lisäkustannukset + transaktiokustannus mahdolliset hyödyt
Tuotantosidonnaiset tuet CAP2020 suorat tuet Tuotannonaloittaiset muutostarpeet, alueellinen kohdentaminen, palkkioiden määrät ja yksikkötukitasot Tukioikeusjärjestelmä MTK:n kanta: uudet tukioikeudet myönnetään nykyisten pohjalta siten, että uudet tukikelvottomat alat saavat tukioikeuden ja käyttämättömät tukioikeudet leikataan pois Tukioikeuksien korotusten (lisäosa) sulautumisessa tasatukeen otetaan huomioon tuotantosidonnaisen tuen määrä ja kohdentuminen Nykyistä järjestelmää todennäköisesti mahdollista jatkaa (pj. maa Tanskan esitys) Mavin uusi esitys komission esityksen pohjalta
Degressio CAP2020 luonnonhaittakorvaus Valtion esitys kaksiportaiseksi malliksi: täysi tuki 150 ha asti, 150-500 ha 80 % ja yli 500 ha 50 % tuesta MTK:n kanta: Ei porrastusta Ikäehto Valtion esitys mukaan LFA-korvauksessa ei ole ikärajaa Tuottajajärjestöt: sama ikäehto kuin kansallisessa tuessa ( mutta ei yli 68-vuotias, eivätkä hakija ja hänen puolisonsa saa maatalousyrittäjien eläkelainsäädännössä tarkoitettua vanhuuseläkettä ) Ikäehdon eri vaihtoehtoja selvitetty Mavissa ja Melassa
Siirtymäkauden järjestelyt vuonna 2014 Komission alustava suullinen esitys maatalouden erityiskomiteasssa 14.1.2013 Jatkokäsittely vasta MFF:n päätösten jälkeen keväällä Koskee muita paitsi markkinajärjestelyasetusta Suorat tuet, jäsenmaiden sisäinen tasaus, pilareiden väliset siirrot, art. 68 mukaiset erityistuet IACS-järjestelmä voimaan vasta vuonna 2015 Maaseudun kehittäminen vuonna 2014: vanhojen sitoumusten jatko mm. ympäristökorvauksessa ja LFA:ssa, myös täydentävät ehdot; kuitenkin uuden rahoituspäätöksen rahoitus? Horisontaaliasetus: siirtymäkausi koskee kaukokartoistusta, IACS:ia, täydentäviä ehtoja, rahoituskuria, budjettikattoa
EU:n monivuotinen rahoituskehys 2014-2020 22.3.2013
EU:n budjetti vuosille 2014 2020 EU:n budjetti on 1 % jäsenmaiden kokonaistuotannon yhteenlasketusta arvosta (maatalousmenot 0,43 % BKT:sta) Maatalouden osuus yhteisön menoista supistunut 1970-luvun alussa osuus oli suurimmillaan 87 % budjettivaroista Vuonna 2013 osuus on vain 32 % Yhteinen maatalousbudjetti on Yhteisen maatalouspolitiikan edellytys Maatalouden ohjaus- ja takuurahasto perustettiin jo vuonna 1961 Halpa vakuutus elintarvikkeiden saatavuudesta EU:ssa Jos EU:n budjettia ei haluta kasvattaa, mistä otetaan rahat Ilmastonmuutoksen torjuntaan Euroopan energiaomavaraisuuden kasvattamiseen Jne. 21
Huomioita Eurooppa-neuvoston päätöksestä 8.2.2013 Suomelle kohdennettuja suorien ja maaseututukien tarkkoja vuosittaisia tukimääriä ei ole vielä tiedossa Päätöksen lopputulosta verrattu eniten komission esitykseen, ei todellisiin tukimääriin nykyisellä rahoituskaudella Maatalous menettäjä: Agra Europen vertailun mukaan pilari 1:n tuen alenevat reaalisesti lähes 14 %, pilari 2:n tuet 11 % ja yhteismäärä 13 % Jos yleinen hintakehitys nopeutuu yli kahden prosentin vuodessa, myös tuki alenee reaalisesti enemmän Rahoituspäätösten vaikutuksia Suomen maataloudelle on vaikea arvioida tukimäärien puuttuessa, lisäksi lopullinen budjettivarojen kohdentuminen selviää mm. maaseudun kehittämisohjelman hyväksymisen jälkeen (maaseutukirjekuoren käyttö?) Euroopan parlamentti voi muuttaa vielä 8.2. 2013 päätettyä rahoituskehystä 22
Mrd. v. 2011 hinnoin Muutos Komission muutettu Eurooppa-neuvoston EU-neuvoston Budjetin pääluokka 2007-2013 ehdotus 6.7.2012 päätös 8.2.2013 päätös vrt. 2014-2020 2014-2020 2007-2013 mrd. % 1. Älykäs kasvu 438,6 494,8 450,8 12,1 2,8 2. Kestävä kehitys ja luonnonvarat 412,6 386,5 373,2-39,4-9,6 josta suorat tuet ja EU:N RAHOITUSKEHYKSET VUOSINA 2007-13 JA 2014-2020 markkinatoimet 330,1 283,1 277,9-52,2-15,8 3. Turvallisuus ja kansalaisuus 12,2 18,8 15,7 3,5 28,4 4. Globaali Eurooppa 55,9 70,0 58,7 2,8 5,0 5. Hallinto 55,5 63,2 61,6 6,1 11,0 josta toimielinten hallinto 51,0 49,8 6. Korvaukset 0,9 0,0 0,0-0,9 MAKSUSITOUMUKSET YHTEENSÄ 975,8 1033,2 960,0-15,8-1,6 osuus EU-28 BKTL:sta 1,12 1,08 % 1,00 % MAKSUMÄÄRÄRAHAT YHTEENSÄ 925,6 987,6 908,4-17,2-1,9 osuus EU-28 BKTL:sta 1,06 % 0,95 % Lähteet: EU-komissio 6.7.2012, Euroopan neuvosto 8.2.2013
Lähde: Agra Europe 8.2.2013
CAP-budjettikehykset 2007-13 ja 2014-2020 Eurooppaneuvoston Komission päätös Toteutunut ehdotus 8.2.2013 Muutos 2007-2013 2007-2013 2014-2020 2014-2020 verrattuna Vuoden 2011 hinnoin mrd. mrd. mrd. mrd. % Suorat tuet Pilari 1 322,00 286,55 277,85-44,15-13,7 Maaseudun kehittäminen Pilari 2 95,74 91,97 85,09-10,65-11,1 Yhteensä 417,74 378,52 362,94-54,80-13,1 Lähde: Agra Europe 8.2.2013
Milj. / Milj. /v. Eurooppa-neuvoston päätös 8.2.2013 maaseutukirjekuorien kohdentamisesta 16 jäsenmaalle (yht. 5,55 mrd. ) 1 600 1500 1 400 1 200 Milj. euroa Milj. euroa/vuosi 1 000 1000 800 700 600 600 500 500 400 200 214 143 100 86 71 71 150 150 100 100 0 70 67 50 21 21 14 14 10 10 32 7 5 203 7 1 Italia Ranska Itävalta Suomi Portugali Espanja Slovenia Ruotsi Irlanti Liettua Belgia Latvia Viro Malta Lux Kypros
Hienosäätö CAP2020 luonnonhaittakorvaus MTT Taloustutkimus on laatinut alustavat laskelmat komissiolle: investointien tai muun taloudellisen toiminnan avulla ei millään alueella Suomessa voida ratkaista luonnonhaittaa Tukikelpoinen ala Valtio on hahmotellut neljä valitoehtoa tukeen oikeuttavan maatalousalan määrittelyyn Vaihtoehto A: vuonna 2013 tukikelpoiset alat olisivat tukikelpoisia 2014 Vaihtoehto B: Tilakohtainen viiteala tietyn perusvuoden mukaan Vaihtoehto C: Lohkokohtainen viiteala tietyn perusvuoden mukaan Vaihtoehto D: Tukikelpoisuus sidottaisiin peruslohkoihin tietyn vuoden pintaalan mukaan Keskeisenä ongelmana valtion näkökulmasta raiviot ja niiden tukioikeus
CAP2020 täydentävät ehdot Hiilirikkaiden maiden kyntökielto Suomen vanha kanta: Suomi kannattaa hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksiin liitetyn hiilirikkaan maan suojelua koskevaa vaatimusta, koska se hillitsee hiilirikkaiden alueiden raivausta pelloiksi Suomen uusittu kanta: Suomi katsoo, että komission ehdotus kosteikkojen ja hiilirikkaiden maiden suojelusta on tavoitteiltaan oikea ja perusteltu. Ehdotus aiheuttaisi kuitenkin ongelmia maatilojen rationaalisen kehittämisen näkökulmasta monilla alueilla Suomessa ja merkittäviä hallinnollisia kustannuksia. Hiilirikkaan maan määrittelyn vaikeuden vuoksi uuden vaatimuksen soveltaminen tulee rajata kosteikkoihin ja turvemaihin. Parhaiden käytäntöjen edistämisellä tulee minimoida päästöjä. Ehdotusta tulee muuttaa niin, ettei säännöstä sovelleta taannehtivasti. Suomen kantaa on käsitelty kahdesti eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa, ympäristövaliokunnassa sekä suuressa valiokunnassa
CAP2020 rakennetuki Lähtökohtana yhtäläinen rakennetukijärjestelmä koko maahan Valmistelua hankaloittaa, kun ei tiedetä komission kantaa Etelä-Suomen kansalliseen tukeen; jos 141-järjestelmä jatkuu, onko pääpaino edelleen rakennetuessa Komission esityksen mahdollistamasta investointien tukitasosta ristiriitaista tulkintaa Tuen kohteet Onko max 60 % (40 + 20 %), vaiko nuorilla LFA-alueella 80 %? nykyistä harvempilukuiset kohteet, pieniä kohteita pois hallinnollisista syistä Tuen muoto Avustus, korkotuki, valtiontakaukset Nykyistä enemmän painoa avustuksille; tuki kohdentuu paremmin tuen saajalle, helpottaa hallinnollista työtä
Parlamentin maatalousvaliokunnan äänestys CAP-uudistuksesta (1) Parlamentin maatalousvaliokunta haluaa mm. kumota hiilirikkaiden maiden ensimmäisen kynnön kiellon lykätä LFA uudistusta mahdollistaa tuotantoon sidotun tuen maksamisen 15 % asti kansallisesta kirjekuoresta ja laajentaa tuotantoon sidotun tuen maksumahdollisuuden kaikille maataloustuotteille että ympäristöohjelmaan osallistuvat viljelijät täyttävät automaattisesti vihertämisen ehdot että alle 30 hehtaarin tilojen ja 62-leveyspiirin pohjoispuolella sijaitsevien tilojen ei tarvitse täyttää viljelyn monipuolistamisvaatimusta eli 3 kasvin vaatimusta
Parlamentin maatalousvaliokunnan äänestys CAP-uudistuksesta (2) Parlamentin maatalousvaliokunta haluaa mm. luonnonhoitoalan olevan aluksi 3 %, mutta myöhemmin nostaa vaatimus 5 %:iin ja mahdollisesti jopa 7 %:iin käyttää vähintään 25 % kakkospilarin rahasta ympäristötukeen ja luomutukeen lopettaa maitokiintiöjärjestelmän, mutta ottaa käyttöön tuotannon hallintajärjestelmän maitomarkkinoiden kriisitilanteita varten jatkaa sokerikiintiöt vuoteen 2020 luoda uuden elintarvikkeiden hintaseurantajärjestelmän ja avata ruoan hinnanmuodostusta ja markkinaosapuolten marginaaleja
Parlamentin täysistunnon äänestys 13.3.2013 CAP-uudistuksesta (1) Suorat tuet - vihertäminen EP kumosi mahdollisuuden maksaa samasta toimenpiteestä kahteen kertaan, EP ei esitä omaa kantaa vihertämisen ja ympäristötuen yhteensovittamisesta => jatkovalmisteluun komission ehdotuksen pohjalta neuvoston työryhmässä Ekologisen alan määrä 3 % v. 2014, 5 % v. 2016, jatko väliltarkastelun perusteella alle 10 ha maatilat vapautetaan 3 kasvin vaatimuksesta, 10-30 ha tiloille vähintään 2 kasvia, yli 30 ha tiloilla 3 kasvin vaatimus; yksittäisen kasvin osuus enintään 80 %, kahden kasvin osuus enintään 95 %
Parlamentin täysistunnon äänestys CAPuudistuksesta (2) Suorat tuet - vihertäminen Jos vihertämisen ehtoja ei täytetä, sanktio enintään 30 % suorista tuista EP ei hyväksy esitystä sisällyttää ensimmäisen turvemaiden ensimmäisen kynnön kieltoa eikä vesipuitedirektiiviä täydentäviin ehtoihin Suorat tuet muut päätökset Suurille tiloille 150 000 euron jälkeen tukien alennus Jokaisessa jäsenmaassa suorat tuet vähintään 65 % EU:n keskimääräisestä tuesta vuoteen 2018 mennessä
Parlamentin täysistunnon äänestys CAPuudistuksesta (3) Suorat tuet EP:n äänestystuloksen mukaan suorat tukien saajien nimet julkistetaan aivan pienimpiä tuensaajiea lukuunottamatta Tuen saajista negatiivilista : tukea ei myönnetä lentokentille eikä golfkentille yms., ellei tuella ole todistettavasti suuri osuus tuloista Nuorille viljelijöille 25 % top-up vuotuiseen tukeen; jäsenmaiden pitäisi kohdentaa 2 % suorista tuistaan tähän tarkoitukseen
Parlamentin täysistunnon äänestys CAPuudistuksesta (4) Suorat tuet EP:n mukaan 15 % jäsenmaiden suorista tuista on mahdollista käyttää tuotantosidonnaisiin tukiin Tuen kohteena on annex I:n mukaiset tuotteet, sian- ja siipikarjanliha mukaan lukien Muita äänestystuloksia Sokerikiintiöitä jatketaan markkinavuoteen 2019/20 saakka Tuottaja- ja toimialaorganisaatiot mahdollista perustaa kaikille tuotteille vuodesta 2014 alkaen, jotka jäsenmaiden on hyväksyttävä Maidontuotantoa vapaaehtoisesti vähintään 5 %:lla leikkaaville tiloille tukea
Parlamentin täysistunnon äänestys CAPuudistuksesta (5) EP:n mukaan jäsenmaiden käytettävä 25 % maaseudun kehittämisvaroista ympäristö- ja ilmastotoimenpiteisiin Leader-ohjelmaan EP:n esittää käytettäväksi 5 % jäsenmaiden pilari 2:n varoista Mitä seuraavaksi? Neuvosto pyrkii saamaan jäsenmaiden yhteisen näkemyksen Capin sisällöstä ministereiden kokouksessa 18.-19.3.2013 Mikäli tämä toteutuu, neuvoston, EP:n ja komission väliset trilogineuvottelut aloitetaan 11.4. tavoitteena yhteinen päätös kesäkuun loppuun mennessä
Ministerineuvoston päätökset 18.-19.3.2013 Viherryttämiseen käytetään 30 % Cap-tuesta Luonnoihoitoala 5 % Metsän osuuden olleessa alueella yli 50 % ei tarvetta luonnonhoitoalaan jos metsän suhde peltoon 3:1 Kolmen kasvin vaatimuksesta vapautus nurmitiloille Vapatus myös 62 levyspiiriin pohjoispuolella olevat tilat
Ministerineuvoston päätökset 18.-19.3.2013 Tuotantoon sidotun tuen määrä 12 % Tilatukioikeudet muodestaan 2014 tilanteen mukaan, voidaan myös soveltaa kansallisesti ja esim Suomessa voidaan säilyttää vanhat tilatukioikeudet Maidon markkinajärjestelmien raportointi 2014 ja 2018 Sokerikiintiön jatko 2017
Ministerineuvoston päätökset 18.-19.3.2013 Neuvoston päätöksiin sisältyy tavoite valvonnan keväntämiseksi Jatkokäsittely komission ja parlamentin nevotteluihin Tavoitteena, että Irlanti puheenjohtajamaana päsee tekemään ratkaisuesityksen kesäkuussa 2013