Mikko Vienonen, Ilkka Vohlonen, Virpi Pitkänen Yhteenveto/ PYLL-analyysi/ Etelä-Savon kunnat

Samankaltaiset tiedostot
PYLL-P-HSOTEY. Yleiset havainnot:

LAUSUNTO PYLL MIKKELI

PYLL-seminaari Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

LAUSUNTO LAHTI 1 (3) MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost)

Menetetyt elinvuodet PYLL-2 Johtavat viranhaltijat -neuvottelu Mikkeli Tiekartta varjosta valoon

Etelä-Savon PYLL-tulokset

Mikkeli. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Hirvensalmi. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Kangasniemi. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

ALAJÄRVI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Mäntyharju. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

TEUVA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

JALASJÄRVI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

HÄRMÄNMAAN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Pieksämäki. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

KUUSIOKUNTIEN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

ISOJOKI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

YLISTARO. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

SUUPOHJAN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

YLIHÄRMÄ. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

ÄHTÄRI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

JÄRVISEUDUN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

PYLL-seminaari

LEHTIMÄKI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

VIMPELI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

ETELÄISTEN SEINÄNAAPURIEN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

LOHJAN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Tiekartta varjosta valoon

Näkökulmia Päijät Hämeen väestön hyvinvointiin menetetyt elinvuodet (PYLL) aineiston perusteella

OULUNKAAREN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

SEINÄJOKI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

LAPUA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

TÖYSÄ. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

VÄESTÖN TERVEYDENTILAAN VAIKUTTAMINEN: Kuinka PYLL osoittaa kaupunginosien ongelmia?

Päihteet Pohjois-Karjalassa

KUVAT 1-7 & TAULUKOT 1-3 E-S SHP PYLL-2 Lehdistötiedote / Vohlonen & Vienonen

Syöpä ja eriarvoisuus

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta

PUDASJÄRVI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Tiekartta varjosta valoon

Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

Tuloryhmien väliset kuolleisuuserot maakunnissa

Kuolemansyytilaston 54-luokkaisen aikasarjaluokituksen ja käytettyjen tautiluokitusten välinen avain

Anna hyvän kiertää Kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

Rintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki

Päijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja

Uusia haasteita ja mahdollisuuksia kansantautien ehkäisyssä

Nastolan kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone

Keski-ikä oli 38,5 vuotta.

Ulkoilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet ja annos-vastesuhteet

Kuolevuusseminaari

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Lataa Seksuaalisuuden muutokset syöpään sairastuessa - Katja Hautamäki-Lamminen. Lataa

Etelä-Savon sairaanhoitopiirin terveydenhuollon palvelujen alueellinen järjestämissuunnitelma vuosille

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

Ennenaikaisten kuolemien aiheuttamat elinvuosien menetykset pohjoisen ulottuvuuden kumppanuusmaissa

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

Valmiita koulutuspaketteja

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere

Kuva: Kunnallisveron trendilaskelma sekä palvelujen nettokustannusennusteet

Terveyden edistämisen kuntapäivä

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

11. Jäsenistön ansiotaso

RUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka I Jouni Tuomisto

4. SYÖPÄTAUTIEN ILMAANTUVUUS

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

Päihdehaitat Suomessa

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu

Meretojan taudin myöhäisvaiheet

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi

Työikäisiä kuolee aiempaa vähemmän verenkiertoelinten sairauksiin

Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne, sosiodemografiset tekijät ja kansanterveys

Syöpäseulontojen perusteet ja suolistosyöpäseulonnan tulokset matkalla kuntia velvoittavaksi toiminnaksi

Terveyden edistämisen ja hoidon tarpeen tulevaisuus

Lääkkeet osana suomalaista terveydenhoitoa. Tuomas Nurmela viestintäjohtaja

Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista. Savonlinnan kaupunki

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille


Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Ilkka Vuori, emeritusprofessori TULE - parlamentti, Eduskunta

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Kouvolan päihdestrategia

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Kati Myllymäki Kati Myllymäki

Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti

Epävarmuudet pienhiukkasten terveysvaikutusten arvioinnissa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

VUOSIRAPORTTI Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura. mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin

Transkriptio:

1 (6) Yhteenveto Yleiset havainnot Etelä-Savon sairaanhoitopiirin väestölle keväällä 2016 FCG:n toimesta suoritetusta PYLL-analyysistä, jonka pohjana on 2010 2014 vuosien kumuloitu virallinen kuolinsyyrekisteritiedosto (Tilastokeskus). Ajalliset muutostrendit on mitattu perustuen Tilastokeskuksen kuolinsyyrekisteritietoihin. Etelä-Savon yhdeksässä kunnassa, joiden yhteenlaskettu asukasluku 31.12.2014 oli 103.873 [ (2326 as.), (5178 as.), (6616 as.), (5693 as.), (54605 as.), (6266 as.), (1832 as.), (19051 as.) ja Puumala (2306 as.)], FCG (Finnish Consulting Group) analysoi keväällä 2016 alueen väestön kuoleman kautta ennenaikaisesti menetetyt ehkäistävissä olevat elinvuodet (PYLL = Potential Years of Life Lost) tautiryhmittäisten syiden perusteella. Vastaava analyysi oli edellisen kerran tehty vuonna 2013. Yleisinä havaintoina voidaan todeta seuraavaa: 1) Viidessä kunnassa (,,,, Puumala) kokonaistilanne (miehet ja naiset yhdessä) tarkasteltuina tilanne oli kehittynyt parempaan suuntaan, eli menetetyt elinvuodet väestössä olivat vähentyneet. lla ja Pieksämäellä tilanne oli pysynyt ennallaan 10-vuoden takaiseen verrattuna, ja Joroisissa tilanne oli huonontunut eli PYLL-indeksi oli noussut selvästi. Koko maahan verrattuna vain yhdessä kunnassa kokonaistilanne oli koko Suomea selvästi parempi (). Selvästi koko maata huonompi tilanne oli 6 kunnassa (,,,, ja Puumala). Näistä huonoin tilanne oli lla, missä menetettiin lähes kaksi kertaa enemmän elinvuosia ennenaikaisesti kuin koko maassa keskimäärin. Myös Joroisissa ja Puumalassa tilanne on hälyttävä. Paljon positiivista ja hyvää kehitystä kansanterveystyössä on kuitenkin tapahtunut Etelä-Savossa, mutta selviä haasteita ja edistymismahdollisuuksia odottaa toteuttajaansa. 2) Naisten kohdalla paras tilanne oli lla, ja koko maata parempia olivat myös Hirvensalmen, n, Kangasniemen naiset. Koko maan naisten tasolle olivat päässeet n naiset. Koko maata jonkin verran huonompi tilanne oli Pieksämäen ja Puumalan naisilla, mutta lisäksi suunta molemmilla oli huono eli nouseva. lla naiset menettivät eniten elinvuosiaan, ja heilläkin suunta oli väärä (nouseva). 3) Miesten kohdalla ainoana kuntana, koko maahan verrattuna parempi tilanne, oli vain Hirvensalmella. Kangasniemen miesten PYLL-tilanne oli suunnilleen koko maan tasolla. Koko maata huonompi PYLL-tilanne oli lla (suunta hyvä), ssä (suunta ok), lla (suunta hyvä) ja Pieksämäellä (hyvä kehitys pysähtynyt). Hälyttävä tilanne on miehillä Joroisissa ja Puumalassa, missä myös suunta aikaisempaan verrattuna on väärään päin (nouseva). Eniten elinvuosiaan Etelä-Savossa menettivät n miehet, mutta heillä kuitenkin suunta oli selvästi parempaan päin (11235 - > 8551). 4) Kun etsitään syitä Etelä-Savossa menetettyihin elinvuosiin koko väestön tasolla (miehet ja naiset yhdessä) voidaan tunnistaa kolme pääryhmää: Sydän ja verenkiertoelinten sairaudet (suurin ryhmä iskeemiset sydänsairaudet, esim. sydäninfarkti). Tämä ryhmä on suurin Hirvensalmella, Kangasniemellä ja lla. FCG Konsultointi Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474027-3 Kotipaikka Helsinki

2 (6) Itsemurhat, joka on suurin syy lla, ssä ja Pieksämäellä Liikennetapaturmat, joka on suurin syy Joroisissa, lla ja Puumalassa (myös Pieksämäellä liikennetapaturmien aiheuttamat elinvuosien menetyksiä on paljon) 5) Tarkemman kuvan tilanteesta saa, kun tarkastellaan elinvuosien menetysten syitä erikseen miehillä ja naisilla. Etelä-Savon miehillä yleisimmiksi menetysten syiksi paljastuvat itsemurhat ja liikennetapaturmat. Itsemurhien ehkäisyä pitäisi tehostaa lla, ssä ja Pieksämäellä. Liikennetapaturmien torjuntaa olisi tehostettava Joroisissa, lla ja Pieksämäellä. Iskeemisten sydäntautien ehkäisy ja tehokkaampi hoito tuottaisi tuloksia Hirvensalmella, Kangasniemellä ja lla. Kun tarkastellaan Etelä-Savon miesten toisella ja kolmannella sijalla olevia syitä miesten elinvuosien menetyksiin, nousevat esille syöpätaudit, etenkin suolistosyövät (helicobakteeri ja alkoholi) ja keuhkosyöpä (tupakointi). suoranaiset alkoholiperäiset syyt miehillä kahdessa kunnassa ( ja ) ovat jo nousseet toiselle sijalle ennenaikaisten elinvuosien menetysten syynä, ohi syöpä- ja sydänsairauksien. Lisäksi Kangasniemellä, ssä ja lla alkoholiperäiset syyt ovat neljännellä sijalla, hyvin lähellä verenkiertoelinsairauksia ja syöpäsairauksia. Ja alkoholikuolemien ehkäisystä meillä kaikilla on tieto siitä, miten se voisi tapahtua. 6) Etelä-Savon naisten PYLL-menetyksiä erikseen analysoitaessa yleisimmäksi syyksi nousevat iskeemiset sydänsairaudet (esim. sydäninfarkti). Ne ovat ykkössijalla Hirvensalmen, Joroisten ja Kangasniemen naisten elinvuosien vähentäjinä. Lisäksi n naisten kohdalla aivoverisuonitaudit nousivat ensimmäiselle sijalle. Ovatko näillä alueilla perinteiset terveydenhuollon keinot (verenpainetaudin ja hyperkolesterolemian löytäminen ja tehokas hoito) varmasti ja kattavasti hanskassa? Huolehditaanko ylipainon ehkäisystä ja hoidosta muutenkin kuin valistusbroshyyrejä jakamalla, saavatko kaikki tarvitsevat tehokasta tupakasta vieroitusta, onko tupakoimattomana leikkaukseen käytäntö omaksuttu, jne.? n, Puumalan ja n naisten pahimmat viholliset löytyivät syöpätautien joukosta (rintasyöpä, keuhkosyöpä ja suoliston syövät). n naisilla on kyseenalainen kunnia olla ykkössijalla alkoholiperäisten syiden aiheuttamissa PYLL-menetyksissä. Pieksämäen naisia voitaisiin parhaiten auttaa kiinnittämällä huomio itsemurhien ja liikennetapaturmien torjuntaan. Kun tarkastellaan naisten PYLL-menetysten toiseksi ja kolmanneksi suurimpia elinvuosien menetyksiä aiheuttavia syyryhmiä, vahvistuu näkemys siitä, että naisten syöpätautien taustalla olevien tekijöiden tietoinen vähentäminen (tupakka, alkoholi, UV-säteily, helicobacter, HPV/human papilloma virus, jne.), varhainen toteaminen (kohdunkaulansyövän ja rintasyövän seulonnan kattavuus, syöpäepäilyiden tutkimus ja hoitoketjujen huippunopeaksi virittäminen, jne.), sekä syöpähoitojen laadun varmistaminen (auditing & QOF) vastaamaan Suomen parhaiden syöpäkeskusten tasoa, olisi nyt hyvin tärkeää. Edellisen PYLL-analyysin jälkeen 2013 selvitettiin yhdessä Suomen Syöpäyhdistyksen kanssa Etelä-Savossa syövän ilmaantuvuus (insidenssi), sairastavuus (prevalenssi), ja kuolleisuus (mortaliteetti), jotka tuskin selittävät asiaa, vaan kyseessä saattaa olla syövän hoidossa esiintyvät viiveet ja/tai rintasyöpäseulontaan osallistumattomuus? Toisin sanoen, ihmiset eivät hakeudu tai pääse asianmukaisiin syöpäseulontoihin ja/tai oireiden perusteella välittömästi tutkimuksiin ja hoitoon, ja/tai he eivät pääse viiveettä tutkimuksiin ja hoitoon, ja/tai että hoidon laadussa ja/tai hoitoketjuissa on parantamisen varaa.

3 (6) YHTEENVETO Etelä-Savo PYLL-analyysi 14.06.2016 TAULUKKO 1. Etelä-Savo 2010-2014: Tärkeimmät PYLL-syyt koko väestössä (M & N yhdessä) keskimäärin K-PYLL-1 K-PYLL-2 K-PYLL-3 HUOM. (SYÖPÄ-?) TAPAT-Li SVS-i SYÖPÄ -? + SYÖPÄ-su & ke - + 4. (lähes sama kuin kaikki SVS) Huom. Diabetes & aineenvaihduntas airaudet & miel.terv.? TAPAT-Li SVS-aivo SYÖPÄ-(mikä 4.?) SYÖPÄ-su & Li SVS-i 4. + / Huom. keuhkokuume ja influenssa? Puumala TAPAT-? SYÖPÄ-su SVS-aivo & isk TAULUKKO 2. Etelä-Savo PYLL-analyysi 2010-2014: kuntaryhmittely tärkeimmän 1. PYLLsyyn mukaan koko väestössä (M & N yhdessä) K-PYLL-1 K-PYLL-2 K-PYLL-3 HUOM. (SYÖPÄ-?) SYÖPÄ-su SYÖPÄ -? SYÖPÄ-su & ke + + - & Li SVS-i TAPAT-Li SVS-i TAPAT-Li SVS-aivo SYÖPÄ-(mikä?) Puumala TAPAT-? SYÖPÄ-su SVS-aivo & isk 4.

4 (6) TAULUKKO 3. Etelä-Savo 2010-2014: Tärkeimmät PYLL-syyt koko väestössä keskimäärin, M & N erikseen TAPAT- Li SVS-i SYÖPÄ -? SVSaivo M- M-PYLL- N-PYLL-1 N-PYLL- N-PYLL- PYLL-2 3 2 3 (SYÖPÄ) (SYÖPÄ) M- PYLL-1 SVSisk TAPAT- Li SVSisk SVSaivo SYÖPÄri SYÖPÄsu&ke SYÖPÄsu&ke SYÖPÄsu&ke&ri TAPAT-? SYÖPÄ-? SVS-aivo SYÖPÄri&ke SVS-i SYÖPÄsu SYÖPÄ-? TAPAT- SVS-i SYÖPÄ-? TAPAT- Li&its Li&its Puumala TAPAT- SYÖPÄsaivo SVS- SYÖPÄ-ri? - TAPAT.-? SVSaivo - ei ole ei ole HUOM. M- 4. + SVS + M- 4. M- 4. SVS + + TAPAT.- its N 4. -

5 (6) TAULUKOT 4-6. RYHMITTELYÄ MIEHET 1. syyn perusteella Puumala M-PYLL-1 TAPAT-Li&its TAPAT-Li TAPAT-Li TAPAT-? RYHMITTELYÄ MIEHET 2. syyn perusteella Puumala M-PYLL-2 SYÖPÄ-su&ke SYÖPÄ-su SYÖPÄ -? mikä SVS-aivo RYHMITTELYÄ MIEHET 3. syyn perusteella M-PYLL-3 HUOM. M- 4. + SYÖPÄ-su SYÖPÄ-? mikä M- 4. SYÖPÄ-? mikä (SYÖPÄ) SVS-aivo Puumala SVS-aivo M- 4.

6 (6) TAULUKOT 7-9. RYHMITTELYÄ NAISET 1. syyn perusteella N-PYLL-1 SVS-aivo SYÖPÄ-su & ke & ri Puumala SYÖPÄ-ri - SYÖPÄ-? (mikä) TAPAT-Li & its RYHMITTELYÄ NAISET 2. syyn perusteella Puumala N-PYLL-2 SYÖPÄ-ri SYÖPÄ-ri & ke SYÖPÄ-su & ke TAPAT.-? (mitkä?) TAPAT.-? (mitkä?) SVS-aivo RYHMITTELYÄ NAISET 3. syyn perusteella N-PYLL-3 (SYÖPÄ) SVS + SVS + HUOM. + Puumala TAPAT.-its N 4. ei kolmatta syy-ryhmää ei kolmatta syy-ryhmää