Anna-Maija Palosuo Lasten ja nuorten kuvataidekoulut vuonna 2006 SUOMEN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUJEN LIITTO RY 1
1 JOHDANTO Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto on vuodesta 1986 alkaen tilastoinut tietoa lasten ja nuorten kuvataidekouluista kahden vuoden välein suoritettavan kyselytutkimuksen perusteella. Ensimmäiset kyselytutkimukset tehtiin yhdessä Suomen Kaupunkiliiton (nyk. Suomen Kuntaliitto) kanssa vuosina 1986 ja 1988. Tämä järjestykseltään yhdestoista tutkimus käsittelee Suomessa toimivilta lasten ja nuorten kuvataidekouluilta saatuja tietoja vuodelta 2006. Tiedot kerättiin kyselytutkimuksen avulla lähettämällä kyselykaavake 131 lasten ja nuorten kuvataideopetusta antavaan oppilaitokseen. Kysely lähetettiin kahdessa osassa. Ensimmäisessä osassa kysyttiin tietoja opetuksesta, oppilastiedoista, henkilökunnasta, arvioinnista sekä opetustiloista. Vastauksia saatiin yhteensä 77 kpl. Vastausprosentiksi tuli 59. Toisessa osassa kysyttiin taloustietoja. Vastauksia saatiin yhteensä 55 ja vastausprosentiksi tuli 41. Pienempi vastausprosentti selittyy osaltaan sillä, että osan kouluista on vaikea erottaa kuvataideopetuksen euromääräistä osuutta muun opetuksen ja toiminnan aiheuttamista tuloista ja menoista. Tämä koskee erityisesti kansalais- ja työväenopistoissa annettavaa taiteen perusopetusta. Vastanneita kouluja on vuoden 2006 kyselyssä 11 enemmän kuin vuoden 2004 tutkimuksessa. Näin ollen kaikki luvut eivät ole suoraan verrannollisia edelliseen kyselytutkimukseen. Esimerkiksi oppilasmäärät näyttäisivät kokonaisuudessaan kasvaneen, vaikka oppilasmäärien keskiarvot ovat pienentyneet. Vertailujen kannalta tietyissä luvuissa on näin ollen parempi tarkastella taulukoissa olevia keskiarvoja. Tutkimuksen kirjallisessa yhteenvedossa esitellään tutkimuksesta saatu tilastotieto tiivistetyssä muodossa. Lisäksi yhteenvedossa käsitellään muita kyselytutkimuksesta saatuja tietoja, joita ei ole tilastoitu taulukoihin. Kaikki yhteenvedon taulukot ja tiedot koskevat vuotta 2006 ellei toisin mainita. Kirjallisen yhteenvedon jälkeen esillä olevat tilastotiedot on jaoteltu perustaulukoihin; ensin kaikkia kyselytutkimukseen vastanneita kouluja koskeviksi ja sen jälkeen eroteltuina kunnallisten ja yksityisten koulujen kesken. Viimeisenä osiona on koottu tiedot vuonna 2006 järjestetystä työpajaopinnoista. Aineiston lopusta löytyvät kyselytutkimukseen vuonna 2006 vastanneiden koulujen yhteystiedot. Tutkimusaineistosta puuttuu 22 kyselytutkimukseen vastanneen koulun taloustiedot, sillä osan kouluista oli vaikeaa erottaa kuvataideopetuksen euromääräistä osuutta muun opetuksen ja toiminnan aiheuttamista tuloista ja menoista tai koulut eivät ole jostain muusta syystä vastanneet talousosioon. Näistä syistä talousosiossa ei käsitellä seuraavien koulujen taloustietoja: Wellamoopisto / Hollolan lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Honkajoen kunta / Yhteiskoulu ja lukio, Hämeenkosken Lasten ja Nuorten Kuvataidekoulu, Iisalmen lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Joensuun seudun kansalaisopisto / Lasten ja nuorten kuvataideoppilaitos, Joutsa / Puulan seutuopisto, Jyväskylän maalaiskunnan kuvataidekoulu, Järvi-Pohjanmaan kansalaisopisto / Alajärven kuvataidekoulu, Kaukametsän opiston Visuaalisten taiteiden koulu, Kauniaisten kuvataidekoulu, Kiiminkijoen opisto, Kouvolan kansalaisopisto / Lasten ja nuorten kuvataidekoulu Kuusamon lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Mäntsälän kansalaisopisto, Oulunsalon taidekoulu, Parkanon kansalaisopisto, Salon kansalaisopiston lasten ja nuorten kuvataide- ja käsityökoulu, Tuusulan lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Vaasan taiteen perusopetus / kuvataidekoulu, Valkealan kansalaisopisto / lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Vanajaveden Opiston lasten kuvataidekoulu ja Varkauden kuvataidekoulu Wellamo-opisto / Hollolan lasten ja nuorten kuvataidekoulu sekä Kouvolan kansalaisopisto / Lasten ja nuorten kuvataidekoulu ilmoittivat lukukausimaksut, mutta eivät muita taloustietoja, joten nämä koulut eivät ole mukana talousosoissa. Edellä mainittujen koulujen tiedot ovat kuitenkin mukana muissa tutkimuskohdissa. 3
2 TAITEEN PERUSOPETUS Lasten ja nuorten kuvataidekoulut antavat kuvataiteen perusopetusta. Laki taiteen perusopetuksesta (633/1998) määrittelee taiteen perusopetuksen tarkoituksen: Taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen opetusta, joka samalla antaa oppilaille valmiuksia ilmaista itseään ja hakeutua asianomaisen taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen. Taiteen perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää myös muuta taiteen edistämiseen liittyvää toimintaa. Koulutuksen järjestäjän (kunnan) tulee hyväksyä kullekin taiteenalalle opetussuunnitelma. Kyselytutkimukseen vuonna 2006 vastanneesta 77 koulusta 76 ilmoitti antavansa taiteen perusopetusta kuvataiteessa. Arkkitehtuurikoulu Lastu Lapinlahdesta antoi yksinomaan arkkitehtuuriin liittyvää taiteen perusopetusta. Jyväskylän kaupungin kuvataidekoulu ja Lasten ja nuorten Arkkitehtuurikoulu Arkki Helsingistä antoivat taiteen perusopetusta sekä kuvataiteessa että arkkitehtuurissa. Lisäksi 21 koulua ilmoitti antavansa taiteen perusopetusta myös käsityössä. 2.1 Opetuksen rakenne Kuvataiteen perusopetuksen yleinen oppimäärä Opetushallitus on 30.3.2005 (määräys 11/011/2005) vahvistanut taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän mukaiset opetussuunnitelman perusteet seuraaville taiteen aloille: musiikki, sanataide, tanssi, esittävät taiteet (sirkustaide ja teatteritaide) ja visuaaliset taiteet (arkkitehtuuri, audiovisuaalinen taide, kuvataide ja käsityö). Visuaalisten taiteiden yleisen oppimäärän opinnot koostuvat joko yhdestä tai useasta suuntautumisvaihtoehdosta. Opinnot muodostuvat perus- ja työpajaopinnoista, joita on yhteensä kymmenen opintokokonaisuutta (6 + 4). Yleisen oppimäärän laskennallinen laajuus on 500 tuntia. Laajuuden laskennallisena perusteena on käytetty 45 min. pituisia oppitunteja. Mahdollisten varhaisiän opintojen laajuuden päättää koulutuksen järjestäjä. Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto suosittele, että kuvataiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän laskennallinen laajuus on vähintään 700 opetustuntia eli opetuksen järjestäjät ylittäisivät opetustarjonnassaan Opetushallituksen vahvistaman 500 vähimmäistuntimäärän. Liiton kanta on, että Opetushallituksen antaman taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden mukaisten tavoitteiden ja sisältöjen toteutuminen edellyttää riittävän laajat kuvataiteen opinnot. Yleinen oppimäärä muodostuu tasolta tasolle etenevistä opintokokonaisuuksista, joiden mukaan oppilas voi edetä valitsemissaan opinnoissa ja syventää ja laajentaa osaamistaan. Yleistä oppimäärää kuvataiteessa antoi 60 koulua, käsityössä 21 koulua ja arkkitehtuurissa yksi koulu. Taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden laaja oppimäärä Opetushallitus on vahvistanut taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet noudatettaviksi 6.8.2002 lukien (määräys 39/011/2002). Visuaalisten taiteiden (=arkkitehtuuri, kuvataide ja käsityö) laajan oppimäärän mukaiset opinnot 4
muodostuvat perusopinnoista ja syventävistä opinnoista. Opintojen laskennallinen laajuus on 1 300 tuntia. Laskennan perusteena on käytetty 45 min. oppituntia. Perusopinnoissa laajan oppimäärän mukaisten opintojen laskennallinen laajuus on 540 tuntia. Syventävien opintojen laskennallinen laajuus on 760 tuntia. Perus- ja syventävät opinnot on tarkoitettu pääasiallisesti kouluikäisille lapsille ja nuorille. Perustasoa edeltävästä, varsinaisesti alle kouluikäisille lapsille tarkoitetusta varhaisiän opetuksesta ja sen laskennallisesta laajuudesta päätetään koulutuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa. Oppimäärän tavoitteiden saavuttamiseksi annettavan opetuksen määrään vaikuttaa taiteenala, oppilaan ikä, aiemmin hankitut tiedot ja taidot sekä käytettävät opetusmenetelmät. Opetuksen tulee aina tehdä mahdolliseksi opetussuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden ja sisältöjen saavuttaminen. Tässä tutkimuksessa on valmentavista opinnoista siirrytty käyttämään taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman mukaista nimitystä varhaisiän opetus. Kyselyyn vastanneista 77 koulusta kolmellatoista koululla oli opetusministeriön myöntämä lupa taiteen perusopetuksen laajaan oppimäärään kuvataiteessa ts. nämä koulut noudattivat vuoden 2002 laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteita. Nämä koulut ovat koulut Espoon kuvataidekoulu, Helsingin kuvataidekoulu, Pohjois-Helsingin kuvataidekoulu, Hämeenlinnan lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Jyväskylän kaupungin kuvataidekoulu Taide- ja muotoilukoulu Taika (Lahti), Lappeenrannan lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Lohjanseudun kuvataidekoulu, Porin lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Porvoon lasten ja nuorten taidekoulu, Rovaniemen kaupungin lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Valkeakosken kuvataidekoulu ja Vantaan kuvataidekoulu. Jyväskylän kaupungin kuvataidekoulu antoi laajan oppimäärän mukaista opetusta kuvataiteen lisäksi myös arkkitehtuurissa. Oulun taidekoulu antoi teatteri-ilmaisun taiteen perusopetuksen lisäksi kuvataiteen perusopetusta. Oulun taidekoulu ei vastannut kyselyyn. Eli yhteensä neljällätoista koululla on opetusministeriön myöntämä lupa taiteen perusopetuksen laajaan oppimäärään kuvataiteessa. Edellä mainittujen koulujen lisäksi seitsemän koulua Arkkitehtuurikoulu Arkki (opetusta myös arkkitehtuurissa), Pukinmäen kuvataidekoulu, Hyvinkään kaupungin lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Joensuun seudun kansalaisopisto / Lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Kokkolan lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Sara Hildén -akatemia ja Vihdin kuvataidekoulu ilmoittivat antavansa laajan oppimäärän mukaista opetusta omassa kunnassa hyväksytyn opetussuunnitelman mukaisesti. Viisi muuta koulua ilmoittivat suunnittelevansa laajan opetuksen aloittamista lähitulevaisuudessa. 2.2 Opetuksen tavoitteet Yleisen oppimäärän opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan kykyä ilmaista itseään kuvallisesti, tulkita kuvaa ja arvioida sitä kriittisesti. Tavoitteena on, että oppilas oppii hankkimaan omassa ilmaisussaan tarvitsemiaan taitoja ja tietoja ja harjoittelee niiden käyttöä. Opetuksessa keskeistä on oppilaan visuaalisen yleissivistyksen sekä ajatteluvalmiuksien, havaintokyvyn ja luovuuden vahvistaminen. Tavoitteena on kehittää oppilaan tutkivaa ja ennakkoluulotonta työskentelytapaa. Oppilasta rohkaistaan työskentelemään sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa ja arvioimaan ja arvostamaan omaa ja muiden työtä. Laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden mukaan oppimäärän tavoitteena on kehittää nyky-yhteiskunnassa tarvittavaa kykyä tulkita kuvia. Opetuksen tavoitteena on, että oppilas jäsentää ja ymmärtää maailmaa ja että hänen käsityksensä kuvataiteessa kasvaa. Keskeistä oppisisältöä on luonnon ja rakennetun ympäristön visuaaliset ilmiöt, media, taiteen 5
ilmenemismuodot ja kulttuuriperintö. Opetuksen tulee olla luonteeltaan uutta luovaa. Opetuksessa korostuu aistien, intuition, unien, mielikuvituksen ja myötäelämisen merkitys. Opetuksen tulee olla ongelmakeskeistä. Opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaista aktiivisia ja kriittisiä toimijoita taidemaailmaan ja muuhun yhteiskuntaan. Lasten ja nuorten kuvataidekoulut pyrkivät tukemaan oppilaidensa persoonallisuuden kehitystä, ja antamaan oppilaille valmiuksia ilmaista itseään visuaalisesti. Lisäksi kuvataidekoulujen opetus antaa oppilailleen hyvän perustan visuaalisen alan ammatillisille opinnoille. 2.3 Opetuksen määrä vuonna 2006 Vuosittaisia opetusviikkoja oli kyselyyn vastanneissa kouluissa keskimäärin 32. Suurin osa kouluista (30 ) antoi opetusta 30 opetusviikkoa vuodessa. 35 tai enemmän opetusviikkoja oli 6 koulussa ja alle 30 opintoviikkoa 9 koulussa. Muiden koulujen vuosittaiset opetusviikot vaihtelivat 31 34 opetusviikon välillä. Vuosittaiset opetustunnit vaihtelivat Lasten ja nuorten taidekoulu Picturan 52 tunnista Espoon kuvataidekoulun 8603 opetustuntiin. Keskimäärin vuonna 2006 opetustunteja oli kouluissa 1487 tuntia kun vuonna 2004 niitä oli 1761. Opetustuntien keskimäärä on vähentynyt vuoden 2004 tutkimukseen verrattuna. Tämä saattaa selittyä osin sillä, että nyt kyselyssä oli mukana enemmän pieniä kouluja. Jos verrataan kouluja, jotka vastasivat kyselyyn vuonna 2004, on näistä kouluista 52 kasvattanut tuntimääräänsä. Vuonna 2006 kyselyyn osallistuneen 77 koulun yhteenlaskettu opetustuntimäärä oli 112 993, kun vuonna 2004 kyselyyn osallistuneiden 66 koulun opetustuntimäärä oli 98 611. Opetustuntimäärään on luettu mukaan taiteen perusopetukseen kytkeytyvä varhaisiän opetus, mutta ei kaikille avointa kurssiopetusta. Viikoittaiset opetustunnit vaihtelivat eri kouluissa 1 4 tuntia / ryhmä. Laskennan perusteena on käytetty 45 minuutin pituista oppituntia. Yleisimmin (40 kouluista) viikkotunteja oli 2-3 h / viikko. Kouluista 17 antoi 1-3 opetustuntia / viikko ja 12 kouluista antoi opetusta 2-4 opetustuntia / viikko. Pienimmät viikkotuntimäärät olivat 1-1,5 tuntia / viikko. Koulut, joissa oli 1-1,5 tuntia / viikko olivat Honkajoen kunta / Yhteiskoulu ja lukio sekä Hämeenkosken Lasten ja Nuorten kuvataidekoulu. 73 kouluista oli vuonna 2006 sama viikko-opetustuntimäärä kuin vuona 2004. Kouluissa, joissa määrät olivat muuttuneet, oli tuntimäärien kasvua 46 ja laskua 54 kouluista. Kurssiopetus Monet kyselyyn vastanneista kouluista (46 kpl) antoivat taiteen perusopetuksen lisäksi myös kaikille avointa kurssiopetusta. Vuonna 2006 kurssiopetusta annettiin yhteensä 10017 tuntia. Tässä kyselytutkimuksessa keskitytään kuitenkin vain varsinaisen opetuksen (taiteen perusopetuksen) tarkasteluun. 2.4 Opetuskieli Kyselyyn vastanneissa kouluissa annettiin opetusta pääosin suomenkielellä. Ruotsinkielistä opetusta antoivat Espoon kuvataidekoulu, Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkki, Kauniaisten kuvataidekoulu, Länsi-Uudenmaan kuvataidekoulu, Kirkkonummen kuvataidekoulu / Kyrkslätts bildkonstskola, Kokkolan lasten ja nuorten kuvataidekoulu / Karleby bildkonstskola för barn och unga, Kristiinankaupungin kansalaisopisto / Taiteen perusopetus, Porvoon lasten ja nuorten taidekoulu, Pukinmäen kuvataidekoulu, Lasten ja nuorten taidekoulu Pictura / Konstskola Pictura för barn och unga sekä Vaasan taiteen perusopetus / kuvataidekoulu. 6
2.5 Arviointikäytännöt Kyselytutkimuksessa selvitettiin koulujen toimintaan, oppilaisiin sekä opettajiin liittyviä arviointikäytäntöjä vuonna 2006. Kyselyyn vastanneista 77 koulusta arvioita suoritti 65 koulua eli 85. Seuraavassa taulukossa kouluissa suoritetut arvioinnit on eritelty aihepiireittäin. Kouluja Opettajan itsearviointi 20 Oppilaan itsearviointi 40 Oppilaiden arviointi 40 Esimiestyön arviointi 14 Koulun toiminnan arviointi 24 Työilmapiirin / työtyytyväisyyden arviointi 23 Ei arviointeja 12 3 SYVENTÄVÄT OPINNOT Kyselyyn vastanneista kouluista yhteensä 63 koulussa annettiin perusopetuksen lisäksi työpajaopetusta / syventävää opetusta. Työpajoja ei ollut kymmenessä koulussa ja neljä koulua ei vastannut kysymykseen. Seuraavassa taulukossa on koottu yhteen suosituimmat kouluissa vuonna 2006 tarjolla olleet työpajat. Kyseistä työpajaa antavien koulujen lkm. Animaatio 9 Arkkitehtuuri 10 Grafiikka 31 Keramiikka 36 Kokeileva työpaja 22 Kuvanveisto 25 Kuvataide, laaja 24 Maalaus 23 Piirustus ja maalaus 41 Sarjakuva 20 Taidekäsityö 6 Tekstiilitaide 16 Tietokonegrafiikka 5 Valokuvaus 27 Video 6 Muut 55 7
Kouluissa oli myös yhdistelty kahta tai useampaa työpaja-ainetta erilaisiksi kokonaisuuksiksi, kuten esimerkiksi keramiikka / kuvanveisto ja pima-grafiikka, Tällaiset työpajat ovat yllä olevassa taulukossa laskettu kuuluvaksi kohtaan muut työpajat. Sama kategoria sisältää myös muita työpajoja kuten esim. korunvalmistus, kirjansidonta, kuvitus, muinaistaide ja mediataide. Tarkempi selvitys koulujen työpajatarjonnasta on raportin loppuosassa. 4 OPPILAAT 4.1 Oppilasmäärät Kyselyyn vastanneiden kuvataidekoulujen oppilasmäärät vaihtelivat vuonna 2006 Nilsiän kansalaisopiston 8 oppilaasta Espoon kuvataidekoulun 1133 oppilaaseen. Oppilasmäärältään toiseksi suurin koulu oli Vantaan kuvataidekoulu (901 oppilasta) ja kolmantena oli Joensuun seudun kansalaisopisto / Lasten ja nuorten kuvataideopetus (805 oppilasta). Yli neljäänsataan oppilaaseen ylsivät myös Porvoon lasten ja nuorten taidekoulu (665 oppilasta), Helsingin kuvataidekoulu (603 oppilasta), Turun Lasten ja Nuorten Kuvataidekoulu (568 oppilasta) ja Naantalin opisto (473 oppilasta). Keskimäärin kyselyyn vastanneissa kuvataidekouluissa opiskeli 212 oppilasta. Kyselyyn vuonna 2006 vastanneissa kuvataidekouluissa oli yhteensä 15 650 oppilasta, josta 78 oli tyttöjä ja 22 poikia. Tyttöjen osuus oppilaiden kokonaismäärästä jatkoi kasvuaan tasaisesti lisääntyen yhden prosenttiyksikön verran vuodesta 2002. Vuonna 2004 vastaavat jakaumat 77 (tytöt) ja 23 (pojat). Alla olevissa taulukossa on selvitetty tarkemmin oppilasjakaumia eri opintovaiheissa. Kaikki koulut eivät kyenneet erottelemaan oppilaitaan sukupuolen mukaan eri opintovaiheissa, joten näiden koulujen oppilaat puuttuvat alla olevista laskelmista. Oppilasjakauma eri ikäryhmissä jaoteltuna tyttöihin ja poikiin vuonna 2006 Oppilaita Tyttöjä Poikia Yhteensä Varhaisiän opinnot 981 68 460 32 1441 100 Perusopinnot 7472 78 2040 22 9512 100 Syventävät opinnot 3602 81 854 19 4456 100 Yhteensä 12055 78 3354 22 15409 100 Poikien määrä on suhteessa suurin varhaisiän opinnoissa. Perusopintoihin siirryttäessä poikien määrä vähenee noin 10 prosenttiyksikköä. Tilanne oli samankaltainen myös vuosina 2002 ja 2004. Oppilasmäärän kehitys varsinaisessa opetuksessa vuodesta 2002 vuoteen 2006 vuosi koulujen määrä oppilasmäärä 2002 65 13 715 2004 66 14 162 2006 77 15 650 Opintovaiheittain tarkasteltuna on oppilaiden määrä noussut hieman perusopinnoissa kun taas syventävissä opinnoissa olevien oppilaiden määrä on vähän pudonnut. Prosentuaalisesti tarkasteltuna tilanne on seuraavanlainen: vuosina 2002 ja 2004 10 oppilaista oli varhaisiän 8
opinnoissa, 60 perusopinnoissa ja 30 syventävissä opinnoissa. Vuonna 2006 vastaavat luvut olivat 10 (varhaisiän opinnot), 61 (perusopinnot) ja 29 (syventävät opinnot). Tarkasteltaessa oppilasmäärien kehitystä niiden koulujen kesken (yht. 46 koulua), jotka vastasivat tutkimukseen kaikkina kolmena vuonna (v. 2002, v. 2004 ja v. 2006) voidaan todeta, että kokonaisoppilasmäärä on kasvanut. Vuosien 2002 ja 2004 välillä oppilasmäärä kasvoi kahdella prosentilla ja vuosien 2004 ja 2006 välillä yhdellä prosentilla. Kouluittain laskettuna yhteensä 19 koulua kasvatti oppilasmääräänsä vuoden 2004 ja 2006 välillä. Vuoden 2006 kyselytutkimuksen aineistossa näkyy ensimmäisen kerran PARAS-hankkeen eli kuntien palvelu- ja rakennemuutoksen aiheuttamia järjestelyitä oppilaitosten organisaatioissa ja oppilasmäärissä. Oppilaitoksen laajentuminen seudullisesti on toteutettu esimerkiksi Joensuun seudun kansalaisopistossa, joka toimii seitsemän kunnan alueella sekä Wellamo-opistossa, jolla on toimipisteitä Lahden seudulla kymmenessä kunnassa. 4.2 Oppilaiden ikärakenne Oppilaiden ikärakenne kyselyyn vuonna 2006 vastanneissa kouluissa vaihteli 3-vuotiaista 20- vuotiaisiin lukuun ottamatta Haapaveden kansalaisopistoa, jossa syventävissä opinnoissa ei ollut yläikärajaa lainkaan. Keskimäärin oppilaiden ikärakenne kouluissa oli 5 16 vuotta. Kolmessa kuvataidekoulussa saattoi opiskelun aloittaa jo 3-vuotiaana (Arkkitehtuurikoulu Arkki Helsingissä, Lieksan lasten ja nuorten taidekoulu ja Porvoon lasten ja nuorten taidekoulu) ja opintoja oli mahdollista jatkaa 20-vuotiaaksi asti 13 koulussa. Kouluja, joissa ei annettu opetusta alle 7- vuotiaille (ts. alle kouluikäisille lapsille), oli yhteensä viisitoista. 4.3 Ryhmäkoot Lasten ja nuorten kuvataidekouluissa annettava opetus on ryhmäopetusta. Kyselyssä mukana olleissa kouluissa ryhmäkoko vaihteli 4 oppilaasta (Nilsiän kansalaisopisto) 26 oppilaaseen (Uudenkaupungin kansalaisopisto / Lasten ja nuorten kuvataidekoulu). Pääsääntöisesti ryhmäkoko vaihteli kuitenkin 5-12 oppilaan välillä. Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liiton suositus on, että perusopetusryhmien ryhmäkoko olisi 10 12 oppilasta. 4.4 Oppilasvalinnat Kyselyyn vastanneiden lasten ja nuorten kuvataidekoulujen oppilaat valittiin ensisijaisesti ilmoittautumisjärjestyksessä (55 koulua). Arpomalla oppilaansa valitsi 19 koulua. Pääsykokeita käytettiin sisäänpääsyn valintaperusteena kolmessa koulussa, jotka olivat Forssan lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Kokkolan lasten ja nuorten kuvataidekoulu ja Sara Hildén -akatemia. Muunkinlaisia valintaperusteita käytettiin. Iin ja Yli-Iin kansalaisopisto / Taidekoulu ilmoitti valitsevansa oppilaansa hakumenettelyn perusteella. Rauman kaupungin lasten ja nuorten kuvataidekoulussa valinnan perusteena käytettiin ennakkotehtäviä ja Rovaniemen kuvataidekoulussa valinnat tehtiin soveltuvuutta arvioivan valintapäivän perusteella sekä arpomalla. Sisäänpääsyprosentti oli kyselyyn vastanneissa kouluissa keskimäärin 84 vaihdellen 22-100 prosentin välillä. Sisään päässeiden osuus näyttää kasvaneen tasaisesti. Edellisen kyselytutkimuksen aikaan, vuonna 2004 sisäänpääsyprosentti oli 79, 2002 keskimääräinen sisäänpääsyprosentti oli 78. 9
Vuonna 2006 sisäänpääsyprosentti oli täydet 100 yhteensä 37 koulussa. Toisin sanoen kaikki halukkaat pääsivät vuonna 2006 sisään lähes joka toiseen lasten ja nuorten kuvataidekouluun. Tilanne oli samankaltainen edellisen tutkimuksen aikana vuonna 2004. 5 HENKILÖSTÖ 5.1 Rehtori, johtaja, johtava opettaja Rehtori, johtaja tai johtava opettaja oli vuonna 2006 yhteensä 66 kuvataidekoulussa. Viidessä kuvataidekoulussa oli apulaisrehtori yhdessä rehtorin, johtajan tai johtavan opettajan kanssa. Yhdessä koulussa oli pelkästään apulaisrehtori. Kymmenessä koulussa ei ollut rehtoria tai johtavaa opettajaa. Alla olevassa taulukossa on eriteltyinä kunnallisten ja yksityisten koulujen kaikki rehtorit, johtavat opettajat. Rehtorit, johtavat opettajat vuonna 2006 Kunnalliset koulut Yksityiset koulut Kaikki yhteensä toimi / virka 18 16 34 39 tuntipalkka 3 6 9 10 kansalais- / työväenopiston 32 2 34 39 ei rehtoria / johtavaa opettajaa 6 4 10 12 Yhteensä 59 28 87 100 Espoon kuvataidekoulussa (yksityinen koulu) toimi rehtorin rinnalla apulaisrehtori. Seuraavissa kansalais- työväenopistojen ylläpitämissä kuvataidekouluissa on opiston rehtorin rinnalla apulaisrehtori: Haapaveden kansalaisopiston kuvataidekoulu, Kiiminkijoen opisto, Vaasan taiteen perusopetus / kuvataidekoulu ja Vanajaveden Opiston kuvataidekoulu. Rehtorin rinnalla oli johtava opettaja seuraavissa kouluissa: Helsingin kuvataidekoulu, Pohjois-Helsingin kuvataidekoulu, Pukinmäen kuvataidekoulu (Helsinki), Hämeenkyrön kansalaisopiston lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Länsi-Uudenmaan kuvataidekoulu (Karjaa), Parkanon kansalaisopisto, Pirkkalan lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Porvoon lasten ja nuorten taidekoulu, Salon kansalaisopiston lasten ja nuorten kuvataide- ja käsityökoulu, Tuusulan lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Vaasan taiteen perusopetus / kuvataidekoulu, Vanajaveden Opiston lasten kuvataidekoulu ja Vantaan kuvataidekoulu. 5.2 Opettajat Kyselyyn vastanneissa 77 kuvataidekoulussa työskenteli yhteensä 429 opettajaa. Heistä 73 (17 ) työskenteli kuukausipalkalla. Loput 356 (83 ) opettajaa työskentelivät tuntipalkalla. Opettajien määrässä ei ole huomioitu rehtoreita, johtavia opettajia eikä apulaisrehtoreita. Opettajat vuonna 2006 Kunnalliset koulut Yksityiset koulut Kaikki yhteensä toimet / virat 54,5 19 73,5 17 tuntiopettajat 218 138 356 83 Opettajia yhteensä 272,5 157 429,5 100 10
Taulukko-osion kohdassa henkilöstö: opetushenkilökuntaa yhteensä sivulla XX on opetushenkilökuntaan laskettu mukaan johtavat opettajat sekä rehtorit, jos koulu on laskenut heidät mukaan opetushenkilökuntaan. 5.3 Muu henkilöstö Kuvataidekoulun toimistotehtävistä huolehti yksinomaan kuvataidekoulua varten palkattu sihteeri tai kanslisti yhteensä 30 koulussa. 30 koulussa toimistoa hoitivat joko kansalaisopiston tai kulttuuritoimen toimistotyöntekijät. 17 koulua ei vastannut kysymykseen. 5.4 Opetushenkilöstön palkkaus Opetushenkilöstön palkkauksessa noudatettiin pääasiassa Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksia. Kyselyyn vastanneista kouluista 35 noudatti Lasten ja nuorten taidekoulujen virka- ja työehtosopimusta (OVTES, OSIO F, LIITE 12), osittain tätä noudatti 6 kouluista. Kansalais- ja kansanopistojen virka- ja työehtosopimusta (OVTES, OSIO F, LIITE 11) noudatti 44 kouluista. Edellä mainittujen lisäksi 17 ilmoitti noudattavansa Opetusalan Työnantajaliiton Yksityistä opetusalaa koskevaa työehtosopimusta. Jotain muuta työehtosopimusta esim. PTY eli Palvelualan työnantajaliitto ry:n kansalaisopistojen virka- ja työehtosopimusta noudatti 2 koulua. 6 OPETUSTILAT Kyselyyn vastanneilla koululla oli opetusta vuonna 2006 yhteensä 222 toimipisteessä. Vuonna 2004 opetuspisteitä oli tutkimukseen osallistuneilla kouluilla 185 kappaletta. Seitsemän tai enemmän eri osoitteissa sijaitsevia opetustiloja koulua kohden oli kuudessa koulussa. Eniten pisteitä (22) oli Joensuun kansalaisopisto / Kuvataideopetuksella. Vain yksi opetuspiste oli yli kolmasosalla (32 ) kyselyyn vastanneista lasten ja nuorten kuvataidekouluista eli 25 koululla. Opetustilat kunnallisissa ja yksityisissä kouluissa vuonna 2006 Omat tilat Peruskoulun / lukion tilat Muut kunnan tilat Muut Yhteensä Yhteensä 222 opetuspistettä 32 35 22 11 100 Kunnalliset koulut 163 opetuspistettä 25 41 23 11 100 Yksityiset koulut 59 opetuspistettä 49 12 17 12 100 Yksityisillä kouluilla oli huomattavasti enemmän omia tiloja (49 ) kuin kunnallisilla kouluilla (25 ). Kunnalliset koulut puolestaan käyttivät enemmän peruskoulun ja lukion tiloja (41 ) kuin yksityiset koulut (12 ). Opetustiloista muita tiloja oli 11 sekä yksityisillä että kunnallisilla kouluilla. Yleisarvosana opetuspisteistä (skaala: 1 erinomainen 4 huono) oli 2,1 eli tyydyttävä. Kunnallisilla kouluilla luku oli 2,2 ja yksityisillä kouluilla 1,9. Erinomaisina tilojaan piti 12 kunnallisista kouluista ja 24 yksityisistä kouluista. Mikään koulu ei pitänyt tilojaan huonoina (pisteet 4). 11
Paljon parantamisen varaa oli erityisesti tilojen ahtaudessa ja säilytystilojen puutteessa. Muutamassa koulussa ei pystytä ottamaan uusia oppilaita ennen kuin saadaan isommat tilat, myös toiminnan kehittäminen nykyisissä tiloissa tuotti ongelmia. Osa tiloista oli perusluokissa, joita ei ole suunniteltu kuvataidekoulun käyttöön. Tällöin luokan varustetaso ja säilytystilan puute koettiin ongelmallisiksi. Seitsemällä vastanneella koululla oli kuvataidekoulun tarpeita varten suunnitellut vasta remontoidut tilat. Yhdessä koulussa oli kiinnitetty erityistä huomiota työsuojeluun ja työturvallisuuteen remontin yhteydessä. Oma galleria ja kahvio olivat yhdessä koulussa. 7 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Kansainvälistä yhteistyötä oppilaiden tai opettajien kesken oli yhteensä kolmessatoista koulussa. Nämä koulut olivat: Espoon kuvataidekoulu, Helsingin kuvataidekoulu, Arkkitehtuurikoulu Arkki, Pohjois-Helsingin kuvataidekoulu, Hyvinkään kaupungin lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Hämeenlinnan lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Jyväskylän kaupungin kuvataidekoulu, Lappeenrannan lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Porvoon lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Rovaniemen kuvataidekoulu, Kukkulan kuvataidekoulu, Sara Hildén -akatemia ja Vaasan taiteen perusopetus / kuvataidekoulu. Maat, joiden kanssa kouluilla oli yhteistyötä, olivat: Benin, Englanti, Hollanti, Irlanti, Islanti, Italia, Japani, Kolumbia, Kroatia, Latvia, Liettua, Mexico, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Tanska, Tshekki, Turkki, Unkari, Venäjä, Viro ja Yhdysvallat. Kansainvälinen yhteistyö koettiin mielenkiintoiseksi, mukavaksi mutta aikaa vieväksi. Myös rahoituksen saaminen saattoi olla hankalaa. Kuitenkin tapaamiset palkitsivat vaivannäön. Osalla kouluista yhteistyö on muodostunut jatkuvaksi. 8 LUKUKAUSIMAKSUT Oppilailta perittävät lukukausimaksujen keskiarvot vaihtelivat vuonna 2006 eri ikäryhmissä seuraavasti: Kunnalliset koulut keskimäärin (euroa) Yksityiset koulut keskimäärin (euroa) Kaikki koulut keskimäärin (euroa) Varhaisiän opinnot 77 106 92 Perusopinnot 84 115 100 Syventävät opinnot 108 136 122 Kaikki yhteensä 90 119 104 Lukukausimaksut vaihtelivat varhaisiän opinnoissa kunnallisilla kouluilla 30 150 euron välillä ja yksityisillä kouluilla 39,9 165 euron välillä. Perusopintojen lukukausimaksujen vaihteluväli oli kunnallisilla kouluilla 32 210 euroa ja yksityisillä 42,8 195 euroa. Syventävissä opinnoissa maksut vaihtelivat kunnallisilla kouluilla 20 315 euron ja yksityisillä kouluilla 79,9 215 euron välillä. Lukukausimaksujen voimakasta vaihtelua selittää osaltaan muiden kustannusrakenteeseen liittyvien seikkojen lisäksi annettavan opetuksen laajuus sekä lukukausien pituus. Kahdeksassa yksityisessä kuvataidekoulussa ja kolmessa kunnallisessa koulussa olivat perusopintojen 12
lukukausimaksut yli 140 euroa. Kouluja, joiden syventävien opintojen lukukausimaksut ylittivät 140 euroa, oli 17, niistä kuusi kunnallista koulua ja 11 yksityistä koulua. Lukukausimaksut olivat kasvaneet edellisestä kyselytutkimuksesta vuodelta 2006 kunnallisissa kouluissa keskimäärin 11 euroa ja yksityisillä kaksi euroa. Syventävien opintojen lukukausimaksut nousivat vuonna 2006 kunnallisissa ja yksityisissä kouluissa suhteessa enemmän kuin muiden ikäryhmien maksut. Lukukausimaksuihin on sisällytetty materiaalimaksut, mikäli sellaisia on erikseen peritty. Tarkemmat tiedot lukukausimaksuista on löydettävissä raportin loppuosasta sivulta 46. 9 TALOUS Julkisen rahoituksen osuus kyselyyn vastanneissa kuvataidekouluissa oli 66. Julkiseen rahoitukseen laskettiin mukaan sekä kunnalta että valtiolta saadut avustukset. Koulujen omatoiminen tulojenhankinta (käsittäen lukukausimaksut ja muut tulot) muodosti 34 tuloista. Muita avustuksia sai vain neljä koulua. Näiden osuus oli hyvin pieni alle yksi prosenttia. Kunnallisten ja yksityisten koulujen rahoitusrakenteessa oli eroja. Kunnallisilla kouluilla julkisen rahoituksen osuus oli keskimäärin 73, kun se yksityisten koulujen osalta oli keskimäärin 56. Yksityiset koulut hankkivat keskimäärin 43 tuloistaan itse. Kunnallisten koulujen omatoimisen tulojenhankinnan osuus oli 27. Opetustoiminnan kustannukset per oppilas olivat vuonna 2006 noin 9 halvemmat yksityisissä kuin kunnallisissa kouluissa. Toisaalta kustannukset per opetustunti olivat taas yksityisissä kouluissa 9 kalliimmat kuin kunnallisissa kouluissa. Tilanne oli toinen vuonna 2004, jolloin kaikki opetustoiminnan kustannukset olivat 8 halvemmat yksityisissä kouluissa. Verrattaessa kustannuksia niissä kouluissa (38 kpl), jotka ovat vastanneet kyselyyn vuosina 2002, 2004 ja 2006, ovat kustannukset per oppilas sekä per opetustunti kasvaneet. Kustannukset per oppilas ovat kasvaneet 0,3 (2002 2004) ja 13 (2004 2006). Kustannukset per opetustunti ovat kasvaneet 6 (2002 2004) ja 10 (2004 2006). Tutkimuksessa ei ole eritelty, sisältyykö oppilaitosten julkiseen rahoitukseen toimitila-avustuksia. Niin ikään opetustoiminnan kustannuksia ei ole eritelty menolajeittain, joten esimerkiksi oppilaitosten huoneistomenojen osuus kokonaismenoista ei käy ilmi. 9.1 Kuvataidekoulujen saamat valtionosuudet ja -avustukset Taiteen perusopetuksen asukaskohtaisia valtionosuuksia ei makseta suoraan lasten ja nuorten kuvataidekouluille, vaan kunnalle, jossa taiteen perusopetusta järjestetään. Tämä taiteen perusopetuksen käyttökustannuksiin tarkoitettu raha määräytyy kunnan asukasmäärän mukaan. Kyselytutkimuksessa ko. rahamäärä sisältyy koulujen tuloerittelyssä kohtaan julkinen rahoitus. Opetustuntiperusteinen valtionosuus Kunnalle, kuntayhtymälle, yksityiselle yhteisölle tai säätiölle voidaan lisäksi myöntää oikeus saada valtionosuutta laskennallisten opetustuntien määrän mukaan. Tämän ns. opetustuntiperusteisen valtionosuuden piiriin pääsivät vuonna 2000 ensimmäisen kerran myös muiden taiteenalojen kuin musiikin edustajat. Valtionosuutta sai vuonna 2006 yhteensä 13 lasten ja nuorten kuvataidekoulua. Yksityisten koulujen osalta opetustuntiperusteinen valtionosuus maksettiin koulun ylläpitäjälle. Kunnallisten koulujen osuus oli osana kunnan opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuutta. 13
Lakisääteinen valtionosuus mahdollisti näille oppilaitoksille myös Opetushallituksen kokeilu- ja kehittämisavustusten hakemisen ja saamisen. Kuvataiteen opetustuntiperusteista valtionosuutta saivat vuonna 2006 seuraavat kuvataidekoulut: Espoon kuvataidekoulu, Helsingin kuvataidekoulu, Pohjois-Helsingin kuvataidekoulu, Hämeenlinnan lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Jyväskylän kaupungin kuvataidekoulu, Taide- ja muotoilukoulu Taika (Lahti), Lappeenrannan lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Lohjanseudun kuvataidekoulu, Porin lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Porvoon lasten ja nuorten taidekoulu, Rovaniemen kaupungin lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Valkeakosken kuvataidekoulu ja Vantaan kuvataidekoulu. Jyväskylän kaupungin kuvataidekoulu sai opetustuntiperusteista valtionosuutta kuvataiteen lisäksi arkkitehtuurin perusopetukseen. Edellä mainittujen lisäksi Oulun taidekoulu sai opetustuntiperusteista valtionosuutta ilmaisutaiteen perusopetuksen lisäksi kuvataiteen perusopetukseen (Oulun taidekoulun tiedot eivät ole mukana tässä yhteenvedossa). Harkinnanvarainen valtionavustus Vuonna 2001 eduskunnan päätöksellä musiikkioppilaitoksille myönnettävää harkinnanvaraista valtionavustusta saa käyttää myös muiden taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten harkinnanvaraisiin avustuksiin. Vuonna 2006 neljä kuvataidekoulua ja kaksi arkkitehtuurikoulua sai harkinnanvaraista valtionavustusta. Nämä koulut olivat: Forssan lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Helsingin Taiteilijaseuran lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Hyvinkään lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Varsinais-Suomen kuvataidekeskus, Arkkitehtuurikoulu Arkki (Helsinki) ja Arkkitehtuurikoulu Lastu (Lapinlahti). 14