LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUT VUONNA 2008

Transkriptio

1 LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUT VUONNA 2008 Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto 2010

2 MINNA STENROOS LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUT VUONNA 2008

3 Taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden yleinen oppimäärä Taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden laaja oppimäärä Kurssiopetus Taiteen perusopetuksen opetustuntikohtainen valtionosuus Taiteen perusopetuksen harkinnanvarainen valtionavustus valtionosuuden ulkopuolisille 2

4 II KAIKKI OPPILAITOKSET: TALOUSOSIO RAHOITUS 68 OPPILASMAKSUT 70 KUSTANNUKSET. 71 MENOERITTELY.. 73 III KUNNALLISET OPPILAITOKSET: YLEISOSIO YLEISTÄ 75 OPETUS 77 OPPILAS- JA OPETUSTUNTIMÄÄRÄT 80 OPPILASMÄÄRÄT JA OPETUSJÄRJESTELYT 82 OPPILASVALINNAT. 85 HENKILÖSTÖ JA PALKKAUS 97 OPETUSTILAT. 107 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ 111 IV KUNNALLISET OPPILAITOKSET: TALOUSOSIO RAHOITUS OPPILASMAKSUT KUSTANNUKSET.. MENOERITTELY V YKSITYISET OPPILAITOKSET: YLEISOSIO YLEISTÄ 116 OPETUS 117 OPPILAS- JA OPETUSTUNTIMÄÄRÄT OPPILASMÄÄRÄT JA OPETUSJÄRJESTELYT 122 OPPILASVALINNAT HENKILÖSTÖ JA PALKKAUS 129 OPETUSTILAT 133 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ VI YKSITYISET OPPILAITOKSET: TALOUSOSIO RAHOITUS. 136 OPPILASMAKSUT. 138 KUSTANNUKSET MENOERITTELY 140 VII KANSALAISOPISTOJEN SUPPEAN TALOUSKYSELYN VASTAUKSET. 141 VIII SYVENTÄVÄT OPINNOT / TYÖPAJAT TYÖPAJOITTAIN 22 OPPILAITOKSITTAIN.26 Yhteystiedot 30 Kannen kuva: Jesse Hile, 11 v., Aimokoulu Karttakuva: Pete Lappalainen / Atmoskoop

5 4

6 1 JOHDANTO Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto on vuodesta 1986 alkaen tilastoinut tietoa lasten ja nuorten kuvataidekouluista kahden vuoden välein suoritettavan kyselytutkimuksen perusteella. Ensimmäiset kyselytutkimukset tehtiin yhdessä Suomen Kaupunkiliiton (nyk. Suomen Kuntaliitto) kanssa vuosina 1986 ja Tämä järjestykseltään kahdestoista tutkimus käsittelee Suomessa toimivilta lasten ja nuorten kuvataidekouluilta saatuja tietoja vuodelta Tiedot kerättiin kyselytutkimuksen avulla lähettämällä kyselykaavake 195 taiteen perusopetusta antavaan oppilaitokseen. Vastaanottajien määrä kasvoi edellisvuodesta 64 kpl:lla, koska käytettiin Opetushallituksen keräämää Taiteen perusopetuksen järjestäjien rekisteriä vuodelta oppilaitoksen rekisteristä karsittiin pois oppilaitokset, joiden nimestä saattoi päätellä, ettei niissä anneta visuaalisten taiteiden taiteen perusopetusta. Opetushallituksen selvityksen mukaan taiteen perusopetusta kuvataiteessa annetaan 147 oppilaitoksessa. Lukuun sisältyvät ne oppilaitokset, jotka antavat opetusta vain aikuisille. Kysely lähetettiin kahdessa osassa. Ensimmäisessä osassa kysyttiin tietoja opetuksesta, oppilastiedoista, henkilökunnasta, arvioinnista sekä opetustiloista. Vastauksia saatiin 97 kpl, joista karsiutui pois 7 oppilaitosta, joissa annettiin ainoastaan käsityön taiteen perusopetusta, ei kuvataiteen tai arkkitehtuurin. Vielä yksi oppilaitos karsiutui puutteellisten vastausten vuoksi. Tutkimuksessa ovat näin mukana 89 lasten ja nuorten taiteen perusopetusta antavan oppilaitoksen vastaukset. Vastausprosentiksi tuli 61 % (100% = 147). Toisessa osassa kysyttiin taloustietoja. Vastauksia saatiin yhteensä 59 ja vastausprosentiksi tuli 40 %. Pienempi vastausprosentti selittyy osaltaan sillä, että osan kouluista on vaikea erottaa kuvataideopetuksen euromääräistä osuutta muun opetuksen ja toiminnan tuloista ja menoista. Tämä koskee erityisesti kansalaisopistoissa annettavaa taiteen perusopetusta. Niille oli tänä vuonna vaihtoehtona oma suppeampi talouskysely, johon 10 kyselyyn osallistuneista 53:stä kansalaisopistosta vastasi, kun 20 vastasi laajempaan kyselyyn. 23 tutkimuksessa mukana olevaa kansalaisopistoa jätti vastaamatta talouskyselyyn. Kaavio 1: Oppilaitokset ylläpitäjän mukaan 5

7 Vastanneita kouluja on vuoden 2008 kyselyssä 12 enemmän kuin vuoden 2006 tutkimuksessa. Liitteenä olevissa taulukoissa näkyvät edellisvuosien keskiarvot eivät ole vertailukelpoisia tämänvuotisiin nähden, koska mukana eivät ole kaikki vuoden 2006 tutkimuksen koulut ja mukana on 26 koulua, jotka eivät olleet edellisessä tutkimuksessa. Jotkut erot edelliseen kyselytutkimukseen nähden selittyvät myös siitä, että monet tässä tutkimuksessa mukaan tulleet koulut ovat kooltaan keskimääräistä pienempiä yksiköitä. Tutkimuksen kirjallisessa yhteenvedossa esitellään tutkimuksesta saatu tilastotieto tiivistetyssä muodossa. Kaikki yhteenvedon taulukot ja tiedot koskevat vuotta 2008, ellei toisin mainita. Kirjallisen yhteenvedon jälkeen esillä olevat tilastotiedot on jaoteltu ensin kaikkia kyselytutkimukseen vastanneita kouluja koskeviksi ja sen jälkeen eroteltuina kunnallisten ja yksityisten koulujen tiedoiksi. Viimeiseen osioon on koottu tiedot vuonna 2008 järjestetystä työpajaopinnoista. Aineiston lopusta löytyvät kyselytutkimukseen vuonna 2008 vastanneiden koulujen yhteystiedot. Neljä oppilaitosta ilmoitti nimensä ja/tai toimintakuntansa tai sen nimen vaihtuneen vuoden 2009 alusta alkaen mm. kuntaliitoksen vuoksi. Nämä oppilaitokset ovat Kymenlaakson opisto, Dragsfjärdin työväenopisto, Jyväskylän maalaiskunnan kuvataidekoulu sekä Rauman kaupungin lasten ja nuorten kuvataidekoulu. Kyselytutkimuksessa käytetään vuonna 2008 voimassa olleita nimiä. Yhteystietosivuilta löytyvät myös vuoden 2009 alussa käyttöön tulleet uudet nimet. Tutkimusaineistosta puuttuvat 30 kyselytutkimuksen yleisosioon vastanneen oppilaitoksen taloustiedot, sillä osan kouluista oli vaikeaa erottaa kuvataideopetuksen euromääräistä osuutta muun opetuksen ja toiminnan aiheuttamista tuloista ja menoista, tai koulut eivät ole jostain muusta syystä vastanneet talousosioon lainkaan. Näistä syistä talousosiossa ei käsitellä seuraavien koulujen taloustietoja: Kymenlaakson opisto, Askolan kuvataidekoulu, Dragsfjärdin työväenopisto, Ilmajoki-opisto, Kauniaisten kuvataidekoulu, Kivalojen seutuopisto, Kuopion kansalaisopisto / lasten ja nuorten kuvataidekoulu Värikäs, Kuvataideopetusta lapsille Pikku-Pikasso, Kuusamon lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Wellamo-opisto / Lasten ja nuorten kuvataideopetus, Lieksan lasten ja nuorten taidekoulu, Liedon-Tarvasjoen kansalaisopisto, Malax-Korsnäs medborgarinstitut, Mikkelin lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Muhoksen kunta / Oulujoki-Opisto, Mäntsälän kansalaisopisto, Naantalin opisto, Lasten ja nuorten kuvataidekoulu Sutina / Nokian työväenopisto, Närpes medborgarinistitut, Pielaveden ja Keiteleen kansalaisopisto, Viitaseudun opisto, Pirkkalan taidekoulu, lapset ja nuoret; Pukkilan lasten kuvataidekoulu, Salon kansalaisopisto, Sotkamon kunta / kansalaisopiston kuvataideopetus, Tornion kansalaisopisto, Tuusulan lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Soisalo-opisto, Kaskikuusen kansalaisopisto ja Vårö-Maxmo medborgarinstitut / barnakonstskolan. 2 TAITEEN PERUSOPETUS Lasten ja nuorten kuvataidekoulut antavat kuvataiteen perusopetusta. Laki taiteen perusopetuksesta (633/1998) määrittelee taiteen perusopetuksen tarkoituksen: Taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen opetusta, joka samalla antaa oppilaille valmiuksia ilmaista itseään ja hakeutua asianomaisen taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen. Taiteen perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää myös muuta taiteen edistämiseen liittyvää toimintaa. Koulutuksen järjestäjän (kunnan) tulee hyväksyä kullekin taiteenalalle opetussuunnitelma. Kyselytutkimukseen vuonna 2008 vastanneesta 89 koulusta 87 ilmoitti antavansa taiteen perusopetusta kuvataiteessa. Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkki Helsingissä ja Arkkitehtuurikoulu Lastu Lapinlahdella antoivat yksinomaan arkkitehtuuriin liittyvää taiteen perusopetusta. Jyväskylän kaupungin kuvataidekoulu ja Porvoon taidekoulu antoivat taiteen perusopetusta sekä kuvataiteessa että arkkitehtuurissa. Porvoon taidekoulu ilmoitti antavansa sitä 6

8 lisäksi audiovisuaalisessa taiteessa. 22 koulua ilmoitti antavansa taiteen perusopetusta myös käsityössä. 2.1 Opetuksen rakenne Taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden yleinen oppimäärä Opetushallitus on (määräys 11/011/2005) vahvistanut taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän mukaiset opetussuunnitelman perusteet seuraaville taiteen aloille: musiikki, sanataide, tanssi, esittävät taiteet (sirkustaide ja teatteritaide) ja visuaaliset taiteet (arkkitehtuuri, audiovisuaalinen taide, kuvataide ja käsityö). Visuaalisten taiteiden yleisen oppimäärän opinnot koostuvat joko yhdestä tai useasta suuntautumisvaihtoehdosta. Opinnot muodostuvat perus- ja työpajaopinnoista, joita on yhteensä kymmenen opintokokonaisuutta (6 + 4). Yleisen oppimäärän laskennallinen laajuus on 500 tuntia. Laajuuden laskennallisena perusteena on käytetty 45 minuutin pituisia oppitunteja. Mahdollisten varhaisiän opintojen laajuuden päättää koulutuksen järjestäjä. Yleinen oppimäärä muodostuu tasolta tasolle etenevistä opintokokonaisuuksista, joiden mukaan oppilas voi edetä valitsemissaan opinnoissa ja syventää ja laajentaa osaamistaan. Yleistä oppimäärää kuvataiteessa arkkitehtuurissa 3 oppilaitosta. antoi 70 oppilaitosta, käsityössä 22 oppilaitosta ja Taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden laaja oppimäärä Opetushallitus on vahvistanut taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet noudatettaviksi lukien (määräys 39/011/2002). Visuaalisten taiteiden (= arkkitehtuuri, kuvataide ja käsityö) laajan oppimäärän mukaiset opinnot muodostuvat perusopinnoista ja syventävistä opinnoista. Opintojen laskennallinen laajuus on tuntia. Laskennan perusteena on käytetty 45 minuutin mittaista oppituntia. Perusopinnoissa laajan oppimäärän mukaisten opintojen laskennallinen laajuus on 540 tuntia. Syventävien opintojen laskennallinen laajuus on 760 tuntia. Perus- ja syventävät opinnot on tarkoitettu pääasiallisesti kouluikäisille lapsille ja nuorille. Perustasoa edeltävästä, varsinaisesti alle kouluikäisille lapsille tarkoitetusta varhaisiän opetuksesta ja sen laskennallisesta laajuudesta päätetään koulutuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa. Oppimäärän tavoitteiden saavuttamiseksi annettavan opetuksen määrään vaikuttaa taiteenala, oppilaan ikä, aiemmin hankitut tiedot ja taidot sekä käytettävät opetusmenetelmät. Opetuksen tulee aina tehdä mahdolliseksi opetussuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden ja sisältöjen saavuttaminen. Tässä tutkimuksessa on valmentavista opinnoista siirrytty käyttämään taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman mukaista nimitystä varhaisiän taidekasvatus. Kyselyyn vastanneista 89 koulusta 15 koululla oli opetusministeriön myöntämä lupa taiteen perusopetuksen laajaan oppimäärään kuvataiteessa, ts. nämä koulut noudattivat vuoden 2002 laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteita. Nämä koulut ovat Espoon kuvataidekoulu, Helsingin kuvataidekoulu, Pohjois-Helsingin kuvataidekoulu, Hyvinkään kaupungin lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Aimokoulu (Hämeenlinna), Jyväskylän kaupungin kuvataidekoulu, Taideja muotoilukoulu Taika (Lahti), Lappeenrannan lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Lohjanseudun kuvataidekoulu, Porin lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Porvoon lasten ja nuorten taidekoulu, 7

9 Rovaniemen kaupungin lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Valkeakosken kuvataidekoulu, Vantaan kuvataidekoulu ja Vihdin kuvataidekoulu. Opetusministeriön myöntämä järjestämislupa taiteen perusopetuksen laajaan ja yleiseen oppimäärään oli Forssan lasten ja nuorten kuvataidekoululla, joka antoi vuonna 2008 taiteen perusopetusta yleisen oppimäärän mukaan. Opetusministeriön myöntämä järjestämislupa taiteen perusopetuksen laajaan oppimäärään arkkitehtuurissa oli Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkilla ja Jyväskylän kaupungin kuvataidekoululla. Oulun taidekoulu, joka ei vastannut kyselyyn, antoi teatteri-ilmaisun taiteen perusopetuksen lisäksi kuvataiteen perusopetusta. Oulu mukaan lukien yhteensä seitsemällätoista koululla on opetusministeriön myöntämä lupa taiteen perusopetuksen laajaan oppimäärään kuvataiteessa. Edellä mainittujen koulujen lisäksi viisi koulua Joensuun seudun kansalaisopisto / Lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Jyväskylän maalaiskunnan kuvataidekoulu, Kivalojen seutuopisto, Kokkolan lasten ja nuorten kuvataidekoulu ja Sara Hildén -akatemia ilmoittivat antavansa laajan oppimäärän mukaista opetusta omassa kunnassa hyväksytyn opetussuunnitelman mukaisesti. Yksitoista muuta koulua ilmoittivat suunnittelevansa laajan lähitulevaisuudessa. Näistä kuusi on kansalaisopistojen alaisia. opetuksen aloittamista Kaavio 2: Laajaa/yleistä oppimäärää antavat oppilaitokset ylläpitäjän mukaan 2.2 Opetuksen tavoitteet Yleisen oppimäärän opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan kykyä ilmaista itseään kuvallisesti, tulkita kuvaa ja arvioida sitä kriittisesti. Tavoitteena on, että oppilas oppii hankkimaan omassa ilmaisussaan tarvitsemiaan taitoja ja tietoja ja harjoittelee niiden käyttöä. Opetuksessa keskeistä on oppilaan visuaalisen yleissivistyksen sekä ajatteluvalmiuksien, havaintokyvyn ja luovuuden vahvistaminen. Tavoitteena on kehittää oppilaan tutkivaa ja ennakkoluulotonta työskentelytapaa. Oppilasta rohkaistaan työskentelemään sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa ja arvioimaan ja arvostamaan omaa ja muiden työtä. (Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteet 2005, Määräys 11/011/2005, Opetushallitus) 8

10 Laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden mukaan oppimäärän tavoitteena on kehittää nyky-yhteiskunnassa tarvittavaa kykyä tulkita kuvia. Opetuksen tavoitteena on, että oppilas jäsentää ja ymmärtää maailmaa ja että hänen käsityksensä kuvataiteessa kasvaa. Keskeistä oppisisältöä on luonnon ja rakennetun ympäristön visuaaliset ilmiöt, media, taiteen ilmenemismuodot ja kulttuuriperintö. Opetuksen tulee olla luonteeltaan uutta luovaa. Opetuksessa korostuu aistien, intuition, unien, mielikuvituksen ja myötäelämisen merkitys. Opetuksen tulee olla ongelmakeskeistä. Opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaista aktiivisia ja kriittisiä toimijoita taidemaailmaan ja muuhun yhteiskuntaan. (Taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet 2002, Määräys 39/011/2002, Opetushallitus) Lasten ja nuorten kuvataidekoulut pyrkivät tukemaan oppilaidensa persoonallisuuden kehitystä, ja antamaan oppilaille valmiuksia ilmaista itseään visuaalisesti. Lisäksi kuvataidekoulujen opetus antaa oppilailleen hyvän perustan visuaalisen alan ammatillisille opinnoille. 2.3 Opetuksen määrä vuonna 2008 Vuosittaisia opetusviikkoja oli kyselyyn vastanneissa kouluissa keskimäärin 31. Suurin osa kouluista (30 %) antoi opetusta 30 opetusviikkoa vuodessa. 35 tai enemmän opetusviikkoja oli 5 koulussa ja alle 30 opintoviikkoa 17 koulussa. Muiden koulujen vuosittaiset opetusviikot vaihtelivat opetusviikon välillä. Vuosittaiset opetustunnit vaihtelivat Dragsfjärdin työväenopiston 66 tunnista Espoon kuvataidekoulun 9612 opetustuntiin. Keskimäärin vuonna 2008 opetustunteja oli kouluissa 1456 tuntia kun vuonna 2006 niitä oli Opetustuntien keskimäärä on siis hieman vähentynyt vuoden 2006 tutkimukseen verrattuna. Jos verrataan niitä 63 koulua, jotka vastasivat kyselyyn myös vuonna 2006, on näistä kouluista 40 eli 65 % kasvattanut tuntimääräänsä. Vuonna 2008 kyselyyn osallistuneen 89 koulun yhteenlaskettu opetustuntimäärä oli , kun vuonna 2006 kyselyyn osallistuneiden 77 koulun opetustuntimäärä oli Opetustuntimäärään on luettu mukaan taiteen perusopetukseen taidekasvatus, mutta ei kaikille avointa kurssiopetusta. kytkeytyvä varhaisiän Viikoittaiset opetustunnit vaihtelivat eri kouluissa 1 7 tuntia / ryhmä. Laskennan perusteena on käytetty 45 minuutin pituista oppituntia. Yleisimmin (35 % kouluista) viikkotunteja oli 2 3 h / viikko. 58 % kouluista oli vuonna 2008 sama viikko-opetustuntimäärä kuin vuonna Kouluissa, joissa määrät olivat muuttuneet (23), oli tuntimäärien kasvua 48 % ja laskua 52 % kouluista. Kurssiopetus Useat kyselyyn vastanneista kouluista (32 kpl) antoivat taiteen perusopetuksen lisäksi myös kaikille avointa kurssiopetusta. Vuonna 2008 kurssiopetusta annettiin yhteensä tuntia. Huomattavan suuren tuntimäärän selittää se, että joidenkin oppilaitosten antamaan lukuun sisältyy kaikki kansalaisopiston antama kurssiopetus, ei ainoastaan visuaalisten taiteiden avoin kurssiopetus lapsille ja nuorille. Tässä kyselytutkimuksessa keskitytään kuitenkin vain taiteen perusopetuksen tarkasteluun. 2.4 Opetuskieli Kyselyyn vastanneissa kouluissa annettiin opetusta pääosin suomenkielellä. Ruotsinkielistä opetusta antoivat Espoon kuvataidekoulu, Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkki, Kauniaisten kuvataidekoulu, Kirkkonummen kuvataidekoulu, Kokkolan Lasten ja nuorten kuvataidekoulu / Bildkonstskola för barn och unga, Malax-Korsnäs medborgarinstitut, Närpes medborgarinistitut, Porvoon lasten ja nuorten taidekoulu sekä Vörå-Maxmo och Oravais MI / Barnakonstskolan. Kaksikielisiä (suomi/ruotsi) opetusryhmiä oli seuraavissa oppilaitoksissa: Dragsfjärdin 9

11 työväenopisto, Espoon kuvataidekoulu, Kauniaisten kuvataidekoulu, Kristinestads medborgarinstitut / Bildkonstskolan, Lasten ja nuorten taidekoulu Pictura ja Porvoon kuvataidekoulu. Lisäksi opetusta tarjosivat englanniksi Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkki sekä Lasten ja nuorten taidekoulu Pictura. Yksi venäjänkielinen ryhmä toimi Pohjois-Helsingin kuvataidekoulussa. 2.5 Arviointikäytännöt Kyselytutkimuksessa selvitettiin koulujen toimintaan, oppilaisiin sekä opettajiin liittyviä arviointikäytäntöjä vuonna Kyselyyn vastanneista 89 koulusta arviointia suoritti 78 koulua eli 88 %. Seuraavassa taulukossa kouluissa suoritetut arvioinnit on eritelty aihepiireittäin. Kaavio 3: Arviointikäytännöt Kaksi koulua ilmoitti käyttävänsä jotain muuta arviointikäytäntöä: kehityskeskustelu (Lasten kuvataidekoulu, Hamina) ja utställningar, vernissage (Malax-Korsnäs medborgarinstitut). 3 SYVENTÄVÄT OPINNOT Kyselyyn vastanneista kouluista yhteensä 70 koulussa tarjottiin perusopintojen lisäksi syventävää opetusta, jonka oppilaat suorittavat yleensä työpajoissa. Työpajoja ei ollut 19 koulussa tai ne eivät ilmoittaneet antavansa syventävää opetusta. Kyselytutkimuksessa ei selvitetty syitä syventävien opintojen puuttumiseen. Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan sekä yleiseen että laajaan oppimäärään kuuluvat perus- ja syventävät opinnot. Seuraavassa taulukossa on koottu yhteen suosituimmat kouluissa vuonna 2008 tarjolla olleet työpajat. 10

12 Kaavio 4: Syventävät opinnot / työpajat Kouluissa oli myös yhdistelty kahta tai useampaa työpaja-ainetta erilaisiksi kokonaisuuksiksi, kuten esimerkiksi keramiikka/kuvanveisto ja grafiikka-pima, Tällaiset työpajat ovat yllä olevassa taulukossa laskettu kuuluvaksi kohtaan muut työpajat. Sama kategoria sisältää myös muita työpajoja kuten esim. elokuva, korutyöpaja, leijanrakennus ja muinaistaide. Tarkempi selvitys koulujen työpajatarjonnasta on raportin lopussa sivulla OPPILAAT 4.1 Oppilasmäärät Kyselyyn vastanneiden kuvataidekoulujen oppilasmäärät vaihtelivat vuonna 2008 Kaskikuusen kansalaisopiston 11 oppilaasta Espoon kuvataidekoulun 1188 oppilaaseen. Oppilasmäärältään toiseksi suurin koulu oli Porvoon taidekoulu (1087 oppilasta) ja kolmantena oli Vantaan kuvataidekoulu (819 oppilasta). Yli neljäänsataan oppilaaseen ylsivät myös Joensuun seudun kansalaisopisto / Lasten ja nuorten kuvataideopetus (668 oppilasta), Helsingin kuvataidekoulu (601 oppilasta), Turun Lasten ja Nuorten Kuvataidekoulu (444 oppilasta) ja Sara Hildén -akatemia Tampereella (404 oppilasta). Keskimäärin kyselyyn vastanneissa kuvataidekouluissa opiskeli 190 oppilasta. 11

13 Kaavio 5: Laajaa / yleistä oppimäärää antavien koulujen oppilasmäärät ylläpitäjän mukaan Kyselyyn vuonna 2008 vastanneissa kuvataidekouluissa oli yhteensä oppilasta, josta 77 % oli tyttöjä ja 23 % poikia. Vuonna 2006 vastaavat jakaumat 78 % (tytöt) ja 22 % (pojat). Alla olevissa taulukossa on selvitetty tarkemmin oppilasjakaumia eri opintovaiheissa. Kaikki koulut eivät kyenneet erottelemaan oppilaitaan sukupuolen mukaan eri opintovaiheissa, joten näiden koulujen oppilaat puuttuvat alla olevista laskelmista. Kaavio 6: Oppilasjakauma eri ikäryhmissä sukupuolen mukaan 12

14 Poikien määrä on suhteessa suurin varhaisiän opinnoissa. Perusopintoihin siirryttäessä poikien määrä vähenee noin 10 prosenttiyksikköä. Tilanne oli samankaltainen myös vuosina 2004 ja Kaavio 7: Oppilasmäärän kehitys varsinaisessa opetuksessa Opintovaiheittain tarkasteltuna on oppilaiden määrä edelleen ollut nousussa perusopinnoissa kun taas syventävissä opinnoissa olevien oppilaiden määrä on jatkanut putoamista. Prosentuaalisesti tarkasteltuna tilanne on seuraavanlainen: vuosina 2002 ja % oppilaista oli varhaisiän opinnoissa, 60 % perusopinnoissa ja 30 % syventävissä opinnoissa. Vuonna 2006 vastaavat luvut olivat 10 % (varhaisiän opinnot), 61 % (perusopinnot) ja 29 % (syventävät opinnot). Vuonna 2008 tilanne oli 12 % (varhaisiän opinnot), 63 % (perusopinnot) ja 26 % (syventävät opinnot). Tarkasteltaessa oppilasmäärien kehitystä niiden 52 koulun kesken, jotka olivat mukana kolmessa peräkkäisessä tutkimuksessa (vuosina 2004, 2006 ja 2008) voidaan todeta, että kokonaisoppilasmäärä on hieman kasvanut. Vuosien 2004 ja 2006 välillä oppilasmäärä näissä kouluissa kasvoi 2,8 % ja vuosien 2006 ja 2008 välillä 3 %. Kouluittain laskettuna samasta otannasta yhteensä 33 koulua kasvatti oppilasmääräänsä vuoden 2006 ja 2008 välillä. 4.2 Oppilaiden ikärakenne Oppilaiden ikärakenne kyselyyn vuonna 2008 vastanneissa kouluissa vaihteli 0-vuotiaista 20vuotiaisiin lukuun ottamatta Kivalojen seutuopistoa, joissa ei ollut yläikärajaa. Keskimäärin oppilaiden ikärakenne kouluissa oli 5 18 vuotta. Kahdessa koulussa ei ollut lainkaan alaikärajaa (Kaukametsän opisto Kajaanissa, Kuopion kansalaisopisto / Lasten ja nuorten kuvataidekoulu Värikäs). Myös Porvoon taidekoulussa annettiin varhaisiän taidekasvatusta jo 1-vuotiaille. Neljässä kuvataidekoulussa saattoi opiskelun aloittaa 3-vuotiaana (Taidekoulu Tatavuu Espoossa, Kivalojen seutuopisto, Lappeenrannan kuvataidekoulu ja Lieksan lasten ja nuorten kuvataidekoulu) ja opintoja oli mahdollista jatkaa 20-vuotiaaksi asti 12 koulussa. Kouluja, joissa ei annettu opetusta alle 7-vuotiaille (ts. alle kouluikäisille lapsille), oli yhteensä Ryhmäkoot Lasten ja nuorten kuvataidekouluissa annettava opetus on ryhmäopetusta. Kyselyn oppilaitoksista yhdessä pienin opetusyksikkö oli vain yksi oppilas (Juankosken kansalaisopisto). Muuten ryhmäkoko vaihteli 3 oppilaasta (Karkkilan kuvataidekoulu) 20 oppilaaseen (Rauman kaupungin lasten ja nuorten kuvataidekoulu). Pääsääntöisesti ryhmäkoko oli 7 13 oppilaan välillä. Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liiton suositus on, että perusopetusryhmien ryhmäkoko olisi oppilasta. 13

15 4.4 Oppilasvalinnat Kyselyyn vastanneiden lasten ja nuorten kuvataidekoulujen oppilaat valittiin ensisijaisesti ilmoittautumisjärjestyksessä (69 koulua). Arpomalla oppilaansa valitsi 23 koulua. Pääsykokeita käytettiin sisäänpääsyn valintaperusteena kolmessa koulussa, jotka olivat Forssan lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Kokkolan lasten ja nuorten kuvataidekoulu ja Nokian työväenopiston lasten ja nuorten kuvataidekoulu Sutina. Muunkinlaisia valintaperusteita käytettiin. Lapuan kuvataidekoulussa oli käytössä 2 kuukauden koeaika. Rauman kaupungin lasten ja nuorten kuvataidekoulussa oppilaat valittiin hakutöiden perusteella ja Rovaniemen kuvataidekoulussa ovat valintamenetelminä tutustumispäivä sekä arvonta. Sisäänpääsyprosentti oli kyselyyn vastanneissa kouluissa keskimäärin 89 % vaihdellen 10 ja 100 prosentin välillä. Sisään päässeiden osuus näyttää kasvaneen tasaisesti. Edellisen kyselytutkimuksen aikaan vuonna 2006 sisäänpääsyprosentti oli 84 %, 2004 keskimääräinen sisäänpääsyprosentti oli 79 %. Vuonna 2008 sisäänpääsyprosentti oli täydet 100 % yhteensä 45:ssä 89:stä koulusta. Toisin sanoen kaikki halukkaat pääsivät vuonna 2008 sisään joka toiseen lasten ja nuorten kuvataidekouluun. Tilanne oli samankaltainen edellisen tutkimuksen aikana vuonna 2006 (37/77). 5 HENKILÖSTÖ 5.1 Rehtori, johtaja, johtava opettaja Rehtori, johtaja tai johtava opettaja oli vuonna 2008 yhteensä 74 kuvataidekoulussa. Luvussa ovat mukana kansalaisopiston rehtorin viran osana visuaalisen taiteen taiteen perusopetuksesta vastaavat, mikäli oppilaitos on heidät tässä kohtaa ilmoittanut. 14 koulussa ei ollut rehtoria, johtajaa tai johtavaa opettajaa. Kahdessa koulussa oli näiden sijasta suunnittelijaopettaja ja yhdessä koulussa oli pelkästään apulaisrehtori. Seuraavassa taulukossa on eriteltynä, kuinka monen kunnallisen ja yksityisen kuvataidekoulun johdossa on rehtori/johtaja/johtava opettaja. Kaavio 8: Rehtorit / johtajat / johtavat opettajat oppilaitoksissa vuonna

16 Yhdeksässä kuvataidekoulussa oli apulaisrehtori yhdessä rehtorin, johtajan tai johtavan opettajan kanssa. Kunnallisista kouluista näin oli Vantaan kuvataidekoulussa. Yksityisistä kouluista Espoon kuvataidekoulussa, Helsingin kuvataidekoulussa ja Turun Lasten ja Nuorten Kuvataidekoulussa toimi rehtorin rinnalla apulaisrehtori. Seuraavissa kansalaisopistoissa on opiston rehtorin rinnalla apulaisrehtori: Jokihelmen opisto, Kiiminkijoen opisto, Imatran työväenopisto, Salon kansalaisopiston lasten ja nuorten kuvataide- ja käsityökoulu sekä Soisalo-opisto. Rehtorin rinnalla oli johtava opettaja seuraavissa oppilaitoksissa: Kiiminkijoen opisto, Hämeenkyrön kansalaisopiston lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Kivalojen seutuopisto, Kiteen kuvataidekoulu, Pirkkalan taidekoulu / lapset ja nuoret, Porvoon taidekoulu, Tornion kansalaisopisto, Tuusulan lasten ja nuorten kuvataidekoulu sekä Soisalo-opisto. 5.2 Opettajat Kyselyyn vastanneissa 89 kuvataidekoulussa työskenteli yhteensä 448 opettajaa. Heistä 93 (21 %) työskenteli kuukausipalkalla. Loput 355 (79 %) opettajaa työskentelivät tuntipalkalla. Opettajien määrässä ei tässä ole huomioitu rehtoreita, johtavia opettajia eikä apulaisrehtoreita. Kaavio 9: Opettajat oppilaitoksissa vuonna Muu henkilöstö Kuvataidekoulun toimistotehtävistä huolehti yksinomaan kuvataidekoulua varten palkattu sihteeri tai kanslisti yhteensä 38 koulussa. 28 koulussa toimistoa hoitivat joko kansalaisopiston tai kulttuuritai koulutoimen toimistotyöntekijät tai työntekijät olivat yhteiset taidekoulun/musiikkiopiston kanssa. 33 koulua ei vastannut kysymykseen. 5.4 Opetushenkilöstön palkkaus Opetushenkilöstön palkkauksessa noudatettiin pääasiassa Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksia. Kyselyyn vastanneista kouluista 25 % noudatti Lasten ja nuorten taidekoulujen virka- ja työehtosopimusta (OVTES, OSIO F, LIITE 12), näistä yksi mainitsi noudattavansa sitä osittain. Lisäksi jonkin toisen sopimuksen rinnalla tätä noudatti kaksi koulua. Kansalais- ja 15

17 kansanopistojen virka- ja työehtosopimusta (OVTES, OSIO F, LIITE 11) noudatti lähes puolet, 47 % kouluista. Edellä mainittujen lisäksi vajaat 20 % ilmoitti noudattavansa Opetusalan Työnantajaliiton Yksityistä opetusalaa koskevaa työehtosopimusta. Jotain muuta työehtosopimusta, esim. PTY eli Palvelualan työnantajaliitto ry:n kansalaisopistojen virka- ja työehtosopimusta, noudatti 5 koulua. 6 OPETUSTILAT Kyselyyn vastanneilla koululla oli opetusta vuonna 2008 yhteensä 271 toimipisteessä. Vuonna 2006 opetuspisteitä oli tutkimukseen osallistuneilla kouluilla 222 kappaletta. Seitsemän tai enemmän eri osoitteissa sijaitsevia opetustiloja koulua kohden oli kymmenessä koulussa. Eniten opetuspisteitä (26) oli Joensuun seudun kansalaisopisto / Lasten ja nuorten kuvataideopetuksella. Vain yksi opetuspiste oli reilulla kolmanneksella (37 %) kyselyyn vastanneista lasten ja nuorten kuvataidekouluista eli 33 koululla. Kaavio 10: Opetustilojen luokittelu haltijan mukaan Yksityisillä kouluilla oli käytössään selvästi enemmän omia tiloja (43 %) kuin kunnallisilla kouluilla (25 %). Kunnalliset koulut puolestaan käyttivät huomattavasti enemmän peruskoulun ja lukion tiloja (40 %) kuin yksityiset koulut (19 %). Noin kolmannes kuvataidekoulujen tiloista (kunnalliset 32 %) ja (yksityiset 38 %) oli muita kuin omia tai peruskoulun/lukion tiloja. 67 oppilaitosta ilmoitti opetuspisteidensä määrän lisäksi myös niiden pinta-alan. Keskimäärin näillä kouluilla oli käytössään 390 m2 vaihteluvälin ollessa m2. Yleisarvosana opetuspisteistä asteikolla 1 erinomainen 4 huono oli 2,1 eli toimiva. Kunnallisilla kouluilla luku oli 2,2 ja yksityisillä kouluilla 2,1. Erinomaisina tilojaan piti 7 % kunnallisista kouluista ja 18 % yksityisistä kouluista. Yksi oppilaitos arvioi tilansa huonoiksi (arvosana 4). Paljon parantamisen varaa oli erityisesti tilojen ahtaudessa ja säilytystilojen puutteessa. Osa tiloista oli perusluokissa, joita ei ole suunniteltu kuvataidekoulun käyttöön. Tällöin luokan varustetaso ja säilytystilan puute koettiin ongelmallisiksi. 16

18 Ainoastaan kuudella vastanneella koululla oli kuvataidekoulun tarpeita varten suunnitellut ja/tai remontoidut tilat. 7 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Kansainvälistä yhteistyötä oppilaiden tai opettajien kesken oli yhteensä neljässätoista koulussa. Nämä koulut olivat: Helsingin kuvataidekoulu, Arkkitehtuurikoulu Arkki, Pohjois-Helsingin kuvataidekoulu, Hyvinkään kaupungin lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Jyväskylän kaupungin kuvataidekoulu, Kuusamon lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Lappeenrannan lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Lohjanseudun kuvataidekoulu, Porin lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Porvoon taidekoulu, Rauman kaupungin lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Rovaniemen kuvataidekoulu, Sara Hildén -akatemia ja Turun Lasten ja Nuorten Kuvataidekoulu. Maat, joiden kanssa kouluilla oli yhteistyötä, olivat Brasilia, Grönlanti, Islanti, Italia, Kroatia, Latvia, Liettua, Papua - Uusi Guinea, Puola, Saksa, Slovakia, Tanska, Unkari, Venäjä ja Viro. 8 LUKUKAUSIMAKSUT Oppilailta perittävät lukukausimaksujen keskiarvot vaihtelivat vuonna 2008 eri ikäryhmissä seuraavasti. Kaavio 11: Eriasteisten opintojen lukukausimaksut keskimäärin vuonna 2008 Lukukausimaksut vaihtelivat varhaisiän opinnoissa kunnallisilla kouluilla euron välillä ja yksityisillä kouluilla euron välillä. Perusopintojen lukukausimaksujen vaihteluväli oli kunnallisilla kouluilla euroa ja yksityisillä euroa. Syventävissä opinnoissa maksut vaihtelivat kunnallisilla kouluilla euron ja yksityisillä kouluilla euron välillä. Lukukausimaksujen suurta vaihtelua selittää osaltaan muiden kustannusrakenteeseen liittyvien seikkojen lisäksi annettavan opetuksen laajuus sekä lukukausien pituus. Yhdeksässä yksityisessä kuvataidekoulussa ja yhdessä kunnallisessa koulussa olivat perusopintojen lukukausimaksut yli 140 euroa. Kouluja, joiden syventävien opintojen lukukausimaksut ylittivät 140 euroa, oli 12, niistä neljä kunnallista koulua ja kahdeksan yksityistä koulua. Lukukausimaksuihin on sisällytetty materiaalimaksut, mikäli sellaisia on erikseen peritty. 17

19 9 TALOUS Julkisen rahoituksen osuus kyselyyn vastanneissa kuvataidekouluissa oli 64 %. Julkiseen rahoitukseen laskettiin mukaan sekä kunnalta että valtiolta saadut avustukset ja valtionosuudet. Koulujen omatoiminen tulojenhankinta (käsittäen lukukausimaksut ja muut tulot) muodosti 35 % tuloista. Muita avustuksia sai yhdeksän koulua. Näiden osuus oli vain prosentin luokkaa. Kunnallisten ja yksityisten koulujen rahoitusrakenteessa oli eroja. Kunnallisilla kouluilla julkisen rahoituksen osuus oli keskimäärin 71 %, kun se yksityisten koulujen osalta oli keskimäärin 57 %. Yksityiset koulut hankkivat keskimäärin 41 % tuloistaan itse. Kunnallisten koulujen omatoimisen tulojenhankinnan osuus oli 28 %. Kaaviot 12-14: Omatoimisen tulonhankinnan ja julkisen rahoituksen osuus oppilaitosten kokonaisrahoituksesta Opetustoiminnan kustannukset oppilasta kohden olivat vuonna 2008 noin yhden prosentin halvemmat yksityisissä kuin kunnallisissa kouluissa. Ne olivat näin ollen tasoittuneet edellisestä tutkimuksesta, jolloin yksityisten oppilaitosten oppilaskohtaiset kustannukset olivat 9 % kunnallisia pienemmät. Sen sijaan kustannukset opetustuntia kohden olivat yksityisissä kouluissa viime tutkimuksen tapaan lähes 9 % kalliimmat kuin kunnallisissa kouluissa. Vielä vuonna 2004 kaikki opetustoiminnan kustannukset olivat 8 % halvemmat yksityisissä kouluissa. Verrattaessa kustannuksia niissä kouluissa (32 kpl), jotka ovat vastanneet kyselyyn vuosina 2004, 2006 ja 2008, ovat sekä oppilaskohtaiset että opetustuntikohtaiset kustannukset edelleen hieman kasvaneet. Oppilaskohtaiset kustannukset ovat kasvaneet 14 % ( ) ja 1,6 % ( ). Opetustuntikohtaiset kustannukset ovat kasvaneet 12 % ( ) ja 8 % ( ). 18

20 Kaavio 15: Keskimääräiset vuosikustannukset oppilasta kohden vuonna 2008 Kaavio 16: Keskimääräiset vuosikustannukset oppituntia kohden vuonna 2008 Kyselyssä eriteltiin oppilaitosten opetustoiminnan kustannusten jakautumista menolajeittain (seuraavalla sivulla oleva kaavio). Suurin menoerä (68 %) olivat henkilöstömenot (palkat ja sosiaalikulut). Huoneistokulut muodostivat 16 % osuuden kokonaiskustannuksista ja kalusto-, opetusväline- ja materiaalimenot 8 %. Erilaiset muut kulut (esim. poistot koneista ja kalustosta) muodostivat 7 % kokonaiskuluista. 1 % kustannuksista syntyi henkilökunnan koukutusmäärärahan käytöstä. 19

21 Kaavio 17: Oppilaitosten menojen erittely 9.1 Taiteen perusopetuksen julkinen rahoitus Taiteen perusopetuksen julkinen rahoitus muodostuu asukaskohtaisesta valtionosuudesta kunnille, opetustuntikohtaisesta valtionosuudesta, rahoituslain mukaisista avustuksista kehittämiseen ja käyttökustannuksiin sekä harkinnanvaraisista avustuksista. Taiteen perusopetuksen asukaskohtaisia valtionosuuksia ei makseta suoraan lasten ja nuorten kuvataidekouluille, vaan kunnalle, jossa taiteen perusopetusta järjestetään. Tämä taiteen perusopetuksen käyttökustannuksiin tarkoitettu raha määräytyy kunnan asukasmäärän mukaan. Kyselytutkimuksessa ko. rahamäärä sisältyy koulujen tuloerittelyssä kohtaan julkinen rahoitus. Taiteen perusopetuksen opetustuntikohtainen valtionosuus Kunnalle, kuntayhtymälle, yksityiselle yhteisölle tai säätiölle voidaan lisäksi myöntää oikeus saada valtionosuutta laskennallisten opetustuntien määrän mukaan. Tämän ns. opetustuntikohtaisen valtionosuuden piiriin pääsivät vuonna 2000 ensimmäisen kerran myös muiden taiteenalojen kuin musiikin edustajat. Valtionosuutta sai vuonna ja vuonna 2008 yhteensä 17 lasten ja nuorten kuvataidekoulua. Yksityisten koulujen osalta opetustuntikohtainen valtionosuus maksettiin koulun ylläpitäjälle. Kunnallisten koulujen osuus oli osana kunnan opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuutta. Lakisääteinen valtionosuus mahdollisti näille oppilaitoksille myös Opetushallituksen kokeilu- ja kehittämisavustusten hakemisen ja saamisen. Lisäksi vapaan sivistystyön oppilaitosten (kansalais- ja työväenopistot) ylläpitäjille myönnetään vapaan sivistystyön valtionosuutta toimintansa rahoittamiseen. Taiteen perusopetuksen opetustuntikohtaista valtionosuutta saivat vuonna 2008 seuraavat kuvataidekoulut: Espoon kuvataidekoulu, Forssan lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Helsingin kuvataidekoulu, Pohjois-Helsingin kuvataidekoulu, Hyvinkään kaupungin lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Aimokoulu (Hämeenlinna), Jyväskylän kaupungin kuvataidekoulu, Taide- ja muotoilukoulu Taika (Lahti), Lappeenrannan lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Lohjanseudun kuvataidekoulu, Porin lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Porvoon lasten ja nuorten taidekoulu, Rovaniemen kaupungin lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Valkeakosken kuvataidekoulu ja Vantaan kuvataidekoulu. Jyväskylän kaupungin kuvataidekoulu sai opetustuntiperusteista 20

22 valtionosuutta kuvataiteen lisäksi arkkitehtuurin perusopetukseen. Edellä mainittujen lisäksi Oulun taidekoulu sai opetustuntikohtaista valtionosuutta ilmaisutaiteen perusopetuksen lisäksi kuvataiteen perusopetukseen (Oulun taidekoulu ei ole mukana tässä tutkimuksessa). Taiteen perusopetuksen harkinnanvarainen valtionavustus valtionosuuden ulkopuolisille Vuonna 2001 eduskunnan päätöksellä musiikkioppilaitoksille myönnettävää harkinnanvaraista valtionavustusta saa käyttää myös muiden taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten harkinnanvaraisiin avustuksiin. Vuonna 2008 kolme kyselytutkimukseen vastannutta kuvataidekoulua ilmoitti saaneensa harkinnanvaraista valtionavustusta. Nämä koulut olivat: Helsingin Taiteilijaseuran lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Keravan kuvataidekoulu ja Arkkitehtuurikoulu Lastu (Lapinlahti). 21

23 SYVENTÄVÄT OPINNOT / TYÖPAJAT VUONNA 2008 Vain kuvataiteen (arkkitehtuurin) työpajat, jos ne on voinut eritellä aineistosta, ja ne koulut, jotka vastasivat antaneensa syventävää opetusta. Työpajat / koulut Työpajat / koulut Animaatio (5) -pima (1) Helsingin kuvataidekoulu Espoon kuvataidekoulu Helsinki: Pohjois-Helsingin kuvataidekoulu Kokkola: Lasten ja nuorten kuvataidekoulu/konstskola för barn och unga (37) Porvoon taidekoulu Alavus: Lakeudenportin opisto / Lasten ja nuorten kuvataideopetus Vantaan kuvataidekoulu Askolan kuvataidekoulu Espoon kuvataidekoulu Arkkitehtuuri (12) Forssan kuvataidekoulu Alavus: Lakeudenportin opisto / Lasten ja nuorten kuvataideopetus Heinolan kuvataidekoulu Espoon kuvataidekoulu Helsingin kuvataidekoulu Helsingin kuvataidekoulu Helsinki: Pohjois-Helsingin kuvataidekoulu Imatran työväenopisto Hyvinkään kaupungin lasten ja nuorten kuvataidekoulu Jyväskylän kaupungin kuvataidekoulu Aimokoulu - Hämeenlinnan lasten ja nuorten kuvataide- ja käsityökoulu Lapinlahti: Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastu Ilmajoki-opisto Lohjanseudun kuvataidekoulu Joensuun seudun kansalaisopisto / Lasten ja nuorten taiteen perusopetus Malax-Korsnär medborgarinstitut Jyväskylän kaupungin kuvataidekoulu Porin lasten ja nuorten kuvataidekoulu Kajaani: Kaukametsän opisto, Visuaalisten taiteiden koulu Porvoon taidekoulu Karkkilan kuvataidekoulu Tampere: Sara Hildén -akatemia Kauniaisten kuvataidekoulu Vantaan kuvataidekoulu Keravan kuvataidekoulu Kokkola: Lasten ja nuorten kuvataidekoulu/konstskola för barn och unga Arkkitehtuuri ja muotoilu (1) Kouvolan kansalaisopisto / Lasten ja nuorten kuvataidekoulu Joensuun seudun kansalaisopisto / Lasten ja nuorten taiteen perusopetus Kuopio: Pikku-Pikasso Lahti: Taide- ja muotoilukoulu TAIKA Arkkitehtuuri- ja ympäristötyöpaja (1) Lahti: Wellamo-opisto / Lasten ja nuorten kuvataiteen perusopetus Rauman kuvataidekoulu Lappeenrannan kuvataidekoulu Liedon-Tarvasjoen kansalaisopisto Ateljee-lopputyöpaja (1) Lohjanseudun kuvataidekoulu Hyvinkään lasten ja nuorten kuvataidekoulu Malax-Korsnäs medborgarinstitut Muuramen kuvataidekoulu Ateljee-työpaja (1) Pieksämäen kuvataidekoulu Helsinki: Pohjois-Helsingin kuvataidekoulu Pirkkalan taidekoulu, lapset ja nuoret Porin lasten ja nuorten kuvataidekoulu Digitaalinen kuva/valokuvaus (1) Porvoon taidekoulu Jyväskylän maalaiskunnan kuvataidekoulu Rauman kuvataidekoulu Riihimäen lasten ja nuorten kuvataidekoulu Digitaalinen valokuvaus (1) Tampere: Sara Hildén -akatemia Kokkola: Lasten ja nuorten kuvataidekoulu/konstskola för barn och unga Turun lasten ja nuorten kuvataidekoulu Tuusulan lasten ja nuorten kuvataidekoulu Elokuva (1) Vantaan kuvataidekoulu Aimokoulu - Hämeenlinnan lasten ja nuorten kuvataide- ja käsityökoulu Vihdin Kuvataidekoulu (23) ja kuvanveisto / Keku (5) Helsingin kuvataidekoulu Kuopion kansalaisopisto, lasten ja nuorten kuvataidekoulu VÄRIKÄS Hyvinkään kaupungin lasten ja nuorten kuvataidekoulu Rovaniemen kuvataidekoulu Aimokoulu - Hämeenlinnan lasten ja nuorten kuvataide- ja käsityökoulu Savonlinna: Linnalan kuvataidekoulu Ilmajoki-opisto Valkeakosken kuvataidekoulu Kajaani: Kaukametsän opisto, Visuaalisten taiteiden koulu Varkaus: Soisalo-opisto Keminmaa: Kivalojen seutuopisto Kokkola: Lasten ja nuorten kuvataidekoulu/konstskola för barn och unga Kokeileva työpaja (13) Kouvolan kansalaisopisto / Lasten ja nuorten kuvataidekoulu Forssan kuvataidekoulu Lahti: Taide- ja muotoilukoulu TAIKA Helsingin kuvataidekoulu Lahti: Wellamo-opisto / Lasten ja nuorten kuvataiteen perusopetus Joensuun seudun kansalaisopisto / Lasten ja nuorten taiteen perusopetus Lappeenrannan kuvataidekoulu Keminmaa: Kivalojen seutuopisto Mikkelin lasten ja nuorten kuvataidekoulu Kokkola: Lasten ja nuorten kuvataidekoulu/konstskola för barn och unga Pieksämäen kuvataidekoulu Lahti: Wellamo-opisto / Lasten ja nuorten kuvataiteen perusopetus Pirkkalan taidekoulu, lapset ja nuoret Lohjanseudun kuvataidekoulu Porvoon taidekoulu Malax-Korsnäs medborgarinstitut Rauman kuvataidekoulu Mikkelin lasten ja nuorten kuvataidekoulu Riihimäen lasten ja nuorten kuvataidekoulu Oulunsalon taidekoulu / Oulunsalon kulttuuri-instituutti Saarijärven kuvataidekoulu Turun lasten ja nuorten kuvataidekoulu Tampere: Sara Hildén -akatemia Varkaus: Soisalo-opisto Turun lasten ja nuorten kuvataidekoulu Äänekoski: Kukkulan kuvataidekoulu Vantaan kuvataidekoulu Vihdin Kuvataidekoulu Korutyöpaja (1) Äänekoski: Kukkulan kuvataidekoulu Forssan kuvataidekoulu 22

24 SYVENTÄVÄT OPINNOT / TYÖPAJAT VUONNA 2008 Vain kuvataiteen (arkkitehtuurin) työpajat, jos ne on voinut eritellä aineistosta, ja ne koulut, jotka vastasivat antaneensa syventävää opetusta. Työpajat / koulut Työpajat / koulut (23) (26) Helsingin kuvataidekoulu Helsingin kuvataidekoulu Hyvinkään kaupungin lasten ja nuorten kuvataidekoulu Hyvinkään kaupungin lasten ja nuorten kuvataidekoulu Aimokoulu - Hämeenlinnan lasten ja nuorten kuvataide- ja käsityökoulu Ilmajoki-opisto Ilmajoki-opisto Joensuun seudun kansalaisopisto / Lasten ja nuorten taiteen perusopetus Imatran työväenopisto Juankosken kansalaisopisto Jyväskylän maalaiskunnan kuvataidekoulu Kauniaisten kuvataidekoulu Karkkilan kuvataidekoulu Kemijärven lasten ja nuorten kuvataidekoulu Kiteen kuvataidekoulu Kiteen kuvataidekoulu Kouvolan kansalaisopisto / Lasten ja nuorten kuvataidekoulu Kouvolan kansalaisopisto / Lasten ja nuorten kuvataidekoulu Kuopio: Pikku-Pikasso Kuopion kansalaisopisto, lasten ja nuorten kuvataidekoulu VÄRIKÄS Lapinlahti: Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastu Kuopio: Pikku-Pikasso Liedon-Tarvasjoen kansalaisopisto Lahti: Taide- ja muotoilukoulu TAIKA Mikkelin kuvataidekoulu Lahti: Wellamo-opisto / Lasten ja nuorten kuvataiteen perusopetus Muuramen kuvataidekoulu Liedon-Tarvasjoen kansalaisopisto Mäntsälän kansalaisopisto Muuramen kuvataidekoulu Parainen: Pictura Oulunsalon taidekoulu / Oulunsalon kulttuuri-instituutti Pieksämäen kuvataidekoulu Pieksämäen kuvataidekoulu Pirkkalan taidekoulu, lapset ja nuoret Pirkkalan taidekoulu, lapset ja nuoret Porvoon taidekoulu Porvoon taidekoulu Rauman kuvataidekoulu Rauman kuvataidekoulu Riihimäen lasten ja nuorten kuvataidekoulu Riihimäen lasten ja nuorten kuvataidekoulu Tampere: Sara Hildén -akatemia Rovaniemen kuvataidekoulu Turun lasten ja nuorten kuvataidekoulu Tampere: Sara Hildén -akatemia Tornion kansalaisopisto (20) Tuusulan lasten ja nuorten kuvataidekoulu Anjalankoski: Kymenlaakson opisto Äänekoski: Kukkulan kuvataidekoulu Espoon kuvataidekoulu Forssan kuvataidekoulu Media (tietokonegrafiikka, sarjakuva, video jne.) (2) Haapavesi: Jokihelmen opisto Lappeenrannan kuvataidekoulu Helsingin taiteilijaseuran kuvataidekoulu Rovaniemen kuvataidekoulu Hyvinkään kaupungin lasten ja nuorten kuvataidekoulu Aimokoulu - Hämeenlinnan lasten ja nuorten kuvataide- ja käsityökoulu Mediataide (animaatio, video, valokuva, tietokonegrafiikka, perint. menetelmiä) Jyväskylän kaupungin kuvataidekoulu Valkeakosken kuvataidekoulu Järvenpään kuvataidekoulu Keminmaa: Kivalojen seutuopisto Mosaiikkityöpaja (2) Keravan kuvataidekoulu Liedon-Tarvasjoen kansalaisopisto Kirkkonummen kuvataidekoulu Salon kansalaisopisto Kristinestads Medborgarinstitut / Bildkonstkolan Lahti: Wellamo-opisto / Lasten ja nuorten kuvataiteen perusopetus Muinaistaide (1) Lappeenrannan kuvataidekoulu Aimokoulu - Hämeenlinnan lasten ja nuorten kuvataide- ja käsityökoulu Lieksan lasten ja nuorten taidekoulu Muuramen kuvataidekoulu Muotoilu (1) Porvoon taidekoulu Pukkilan lasten kuvataidekoulu Saarijärven kuvataidekoulu Vantaan kuvataidekoulu Muotoilu ja rakentelu (1) Aimokoulu - Hämeenlinnan lasten ja nuorten kuvataide- ja käsityökoulu Kuvataide-keramiikka (1) Espoon kuvataidekoulu Muotoilu, Tila ja Ympäristö (1) Lahti: Taide- ja muotoilukoulu TAIKA Kuviskässä (1) Savonlinna: Linnalan kuvataidekoulu Nukke- ja naamiotyöpaja (1) Vantaan kuvataidekoulu Kuvitus (1) Espoon kuvataidekoulu Painomenetelmät (1) Hämeenkyrön kansalaisopiston lasten ja nuorten kuvataidekoulu Lasipainotteinen piirustus ja maalaus (1) Lappeenrannan kuvataidekoulu Paperipaja (1) Hyvinkään lasten ja nuorten kuvataidekoulu Leijanrakennus (1) Helsingin kuvataidekoulu Piirustus (15) Lopputyö (1) Espoon kuvataidekoulu Forssan kuvataidekoulu Hyvinkään kaupungin lasten ja nuorten kuvataidekoulu Ilmajoki-opisto Juankosken kansalaisopisto Kokkola: Lasten ja nuorten kuvataidekoulu/konstskola för barn och unga Kouvolan kansalaisopisto / Lasten ja nuorten kuvataidekoulu Kuopio: Pikku-Pikasso Lahti: Wellamo-opisto / Lasten ja nuorten kuvataiteen perusopetus Muuramen kuvataidekoulu Pieksämäen kuvataidekoulu Pirkkalan taidekoulu, lapset ja nuoret Porvoon taidekoulu Rauman kuvataidekoulu Salon kansalaisopisto Tuusulan lasten ja nuorten kuvataidekoulu 23

25 SYVENTÄVÄT OPINNOT / TYÖPAJAT VUONNA 2008 Vain kuvataiteen (arkkitehtuurin) työpajat, jos ne on voinut eritellä aineistosta, ja ne koulut, jotka vastasivat antaneensa syventävää opetusta. Työpajat / koulut Työpajat / koulut Piirustus ja grafiikka / Pigra (2) (21) Kuopion kansalaisopisto, lasten ja nuorten kuvataidekoulu VÄRIKÄS Askolan kuvataidekoulu Rovaniemen kuvataidekoulu Espoon kuvataidekoulu Helsingin kuvataidekoulu (36) Helsingin taiteilijaseuran kuvataidekoulu Alavus: Lakeudenportin opisto / Lasten ja nuorten kuvataideopetus Helsinki: Pohjois-Helsingin kuvataidekoulu Espoon kuvataidekoulu Hämeenkyrön kansalaisopiston lasten ja nuorten kuvataidekoulu Forssan kuvataidekoulu Joensuun seudun kansalaisopisto / Lasten ja nuorten taiteen perusopetus Helsingin kuvataidekoulu Jyväskylän kaupungin kuvataidekoulu Helsingin taiteilijaseuran kuvataidekoulu Kauniaisten kuvataidekoulu Helsinki: Pohjois-Helsingin kuvataidekoulu Kemijärven lasten ja nuorten kuvataidekoulu Hyvinkään kaupungin lasten ja nuorten kuvataidekoulu Keravan kuvataidekoulu Aimokoulu - Hämeenlinnan lasten ja nuorten kuvataide- ja käsityökoulu Kokkola: Lasten ja nuorten kuvataidekoulu/konstskola för barn och unga Imatran työväenopisto Kuopio: Pikku-Pikasso Joensuun seudun kansalaisopisto / Lasten ja nuorten taiteen perusopetus Lahti: Wellamo-opisto / Lasten ja nuorten kuvataiteen perusopetus Jyväskylän kaupungin kuvataidekoulu Lapuan kuvataidekoulu Jyväskylän maalaiskunnan kuvataidekoulu Lohjanseudun kuvataidekoulu Kajaani: Kaukametsän opisto, Visuaalisten taiteiden koulu Mikkelin lasten ja nuorten kuvataidekoulu Karkkilan kuvataidekoulu Savonlinna: Linnalan kuvataidekoulu Kauniaisten kuvataidekoulu Tampere: Sara Hildén -akatemia Keminmaa: Kivalojen seutuopisto Vantaan kuvataidekoulu Kokkola: Lasten ja nuorten kuvataidekoulu/konstskola för barn och unga Vihdin Kuvataidekoulu Kouvolan kansalaisopisto / Lasten ja nuorten kuvataidekoulu Taidekäsityö (9) Kuopio: Pikku-Pikasso Helsingin kuvataidekoulu Lahti: Taide- ja muotoilukoulu TAIKA Kouvolan kansalaisopisto / Lasten ja nuorten kuvataidekoulu Lappeenrannan kuvataidekoulu Kuopio: Pikku-Pikasso Lapuan kuvataidekoulu Lieksan lasten ja nuorten taidekoulu Lohjanseudun kuvataidekoulu Malax-Korsnäs medborgarinstitut Malax-Korsnäs medborgarinstitut Pieksämäen kuvataidekoulu Mikkelin lasten ja nuorten kuvataidekoulu Pirkkalan taidekoulu, lapset ja nuoret Mäntsälän kansalaisopisto Rauman kuvataidekoulu Parainen/Pictura Äänekoski: Kukkulan kuvataidekoulu Pieksämäen kuvataidekoulu Porin lasten ja nuorten kuvataidekoulu Porvoon taidekoulu Karkkilan kuvataidekoulu Savonlinna: Linnalan kuvataidekoulu Tampere: Sara Hildén -akatemia (18) Turun lasten ja nuorten kuvataidekoulu Espoon kuvataidekoulu Vantaan kuvataidekoulu Helsingin kuvataidekoulu Vihdin Kuvataidekoulu Ilmajoki-opisto Äänekoski: Kukkulan kuvataidekoulu Joensuun seudun kansalaisopisto / Lasten ja nuorten taiteen perusopetus Jyväskylän maalaiskunnan kuvataidekoulu Pima (piirustus, maalaus, grafiikka) (2) Kokkola: Lasten ja nuorten kuvataidekoulu/konstskola för barn och unga Heinolan kuvataidekoulu Kristinestads Medborgarinstitut / Bildkonstskolan Valkeakosken kuvataidekoulu Lapinlahti: Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastu Lappeenrannan kuvataidekoulu Pukusuunnittelu (1) Lohjanseudun kuvataidekoulu Aimokoulu - Hämeenlinnan lasten ja nuorten kuvataide- ja käsityökoulu Malax-Korsnäs medborgarinstitut Muuramen kuvataidekoulu Päättötyöryhmä (1) Porvoon taidekoulu Aimokoulu - Hämeenlinnan lasten ja nuorten kuvataide- ja käsityökoulu Pukkilan lasten kuvataidekoulu Tampere: Sara Hildén -akatemia Rakentelu (1) Tuusulan lasten ja nuorten kuvataidekoulu Kauniasten kuvataidekoulu Vantaan kuvataidekoulu Äänekoski: Kukkulan kuvataidekoulu Romuveistos (1) Hämeenkyrön kansalaisopiston lasten ja nuorten kuvataidekoulu Tekstiili + valokuvaus (1) Forssan kuvataidekoulu Ryijyt - tekstiilitaide (1) Pukkilan lasten kuvataidekoulu /Taidekäsityö (1) Vihdin Kuvataidekoulu Tietokonegrafiikka (8) Espoon kuvataidekoulu Aimokoulu - Hämeenlinnan lasten ja nuorten kuvataide- ja käsityökoulu Lahti: Taide- ja muotoilukoulu TAIKA Pirkkalan taidekoulu, lapset ja nuoret Porin lasten ja nuorten kuvataidekoulu Porvoon taidekoulu Tampere: Sara Hildén -akatemia Vantaan kuvataidekoulu 24

26 SYVENTÄVÄT OPINNOT / TYÖPAJAT VUONNA 2008 Vain kuvataiteen (arkkitehtuurin) työpajat, jos ne on voinut eritellä aineistosta, ja ne koulut, jotka vastasivat antaneensa syventävää opetusta. Työpajat / koulut Työpajat / koulut Tiffany-lasityöpaja (1) /Mediataide (video ja animaatio) (1) Salon kansalaisopisto Varkaus: Soisalo-opisto Tilatyöpaja (1) Video (8) Salon kansalaisopisto Espoon kuvataidekoulu Hyvinkään kaupungin lasten ja nuorten kuvataidekoulu Tuunaus (1) Hämeenkyrön kansalaisopiston lasten ja nuorten kuvataidekoulu Forssan kuvataidekoulu Jyväskylän kaupungin kuvataidekoulu Jyväskylän maalaiskunnan kuvataidekoulu Lahti: Taide- ja muotoilukoulu TAIKA Espoon kuvataidekoulu Porvoon taidekoulu Tampere: Sara Hildén -akatemia (28) Espoon kuvataidekoulu Yleinen linja (1) Forssan kuvataidekoulu Kauniaisten kuvataidekoulu Helsingin kuvataidekoulu Helsinki: Pohjois-Helsingin kuvataidekoulu Ympäristö, muotoilu ja arkkitehtuuri (1) Hyvinkään kaupungin lasten ja nuorten kuvataidekoulu Mäntsälän kansalaisopisto Hämeenkyrön kansalaisopiston lasten ja nuorten kuvataidekoulu Aimokoulu - Hämeenlinnan lasten ja nuorten kuvataide- ja käsityökoulu Joensuun seudun kansalaisopisto / Lasten ja nuorten taiteen perusopetus Juankosken kansalaisopisto Jyväskylän kaupungin kuvataidekoulu Jyväskylän maalaiskunnan kuvataidekoulu Kokkola: Lasten ja nuorten kuvataidekoulu/konstskola för barn och unga Kouvolan kansalaisopisto / Lasten ja nuorten kuvataidekoulu Kuopion kansalaisopisto, lasten ja nuorten kuvataidekoulu VÄRIKÄS Kuusamon lasten ja nuorten kuvataidekoulu Lahti: Taide- ja muotoilukoulu TAIKA Lahti: Wellamo-opisto / Lasten ja nuorten kuvataiteen perusopetus Lapuan kuvataidekoulu Pieksämäen kuvataidekoulu Porin lasten ja nuorten kuvataidekoulu Porvoon taidekoulu Pukkilan lasten kuvataidekoulu Rauman kuvataidekoulu Riihimäen lasten ja nuorten kuvataidekoulu Tampere: Sara Hildén -akatemia Vihdin Kuvataidekoulu Rovaniemen kuvataidekoulu Vantaan kuvataidekoulu 25