LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUT VUONNA 2010

Transkriptio

1 LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUT VUONNA 2010 Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto 2011

2

3 MINNA STENROOS LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUT VUONNA 2010

4 SISÄLTÖ Kyselyyn osallistuneet oppilaitokset kartalla.. 4 Kyselytututkimuksen toteutus.5 Yhteenveto 1 KUVATAITEEN JA ARKKITEHTUURIN TAITEEN PERUSOPETUS TAITEEN PERUSOPETUKSEN VISUAALISTEN TAITEIDEN YLEINEN OPPIMÄÄRÄ... 6 Opetuksen rakenne... 6 Opetuksen tavoitteet TAITEEN PERUSOPETUKSEN VISUAALISTEN TAITEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ... 7 Opetuksen rakenne Opetuksen tavoitteet... 8 Laajaa oppimäärää antavat oppilaitokset tutkimuksessa OPETUKSEN MÄÄRÄ VUONNA Kurssiopetus OPETUSKIELI ARVIOINTIKÄYTÄNNÖT SYVENTÄVÄT OPINNOT/ TYÖPAJAT OPPILAAT OPPILASMÄÄRÄT OPPILAIDEN IKÄRAKENNE RYHMÄKOOT OPPILASVALINNAT HENKILÖSTÖ REHTORI, JOHTAJA, JOHTAVA OPETTAJA OPETTAJAT MUU HENKILÖSTÖ OPETUSHENKILÖSTÖN PALKKAUS OPETUSTILAT KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ LUKUKAUSIMAKSUT TALOUS TAITEEN PERUSOPETUKSEN JULKINEN RAHOITUS Taiteen perusopetuksen opetustuntikohtainen valtionosuus Taiteen perusopetuksen harkinnanvarainen valtionavustus valtionosuuden ulkopuolisille TULEVAISUUDEN HAASTEET 22 Taulukot I KAIKKI OPPILAITOKSET: YLEISOSIO YLEISTÄ OPETUS OPPILAS- JA OPETUSTUNTIMÄÄRÄT OPPILASMÄÄRÄT JA OPETUSJÄRJESTELYT OPPILASVALINNAT HENKILÖSTÖ JA PALKKAUS OPETUSTILAT KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ

5 II KAIKKI OPPILAITOKSET: TALOUSOSIO RAHOITUS OPPILASMAKSUT KUSTANNUKSET MAKSUHUOJENNUKSET. 80 III KUNNALLISET OPPILAITOKSET: YLEISOSIO YLEISTÄ OPETUS OPPILAS- JA OPETUSTUNTIMÄÄRÄT OPPILASMÄÄRÄT JA OPETUSJÄRJESTELYT OPPILASVALINNAT HENKILÖSTÖ JA PALKKAUS OPETUSTILAT KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ IV KUNNALLISET OPPILAITOKSET: TALOUSOSIO RAHOITUS OPPILASMAKSUT KUSTANNUKSET 124 V YKSITYISET OPPILAITOKSET: YLEISOSIO YLEISTÄ OPETUS OPPILAS- JA OPETUSTUNTIMÄÄRÄT OPPILASMÄÄRÄT JA OPETUSJÄRJESTELYT OPPILASVALINNAT HENKILÖSTÖ JA PALKKAUS OPETUSTILAT KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ VI YKSITYISET OPPILAITOKSET: TALOUSOSIO RAHOITUS OPPILASMAKSUT KUNTA-AVUSTUSTEN ERITTELY KUSTANNUKSET 151 VII KANSALAISOPISTOJEN SUPPEAN TALOUSKYSELYN VASTAUKSET. 152 VIII SYVENTÄVÄT OPINNOT / TYÖPAJAT TYÖPAJOITTAIN OPPILAITOKSITTAIN. 157 IX TULEVAISUUDEN HAASTEET 160 Yhteystiedot 164 Kannen kuva: Oskari Lindelöf, 7 v. Porvoon taidekoulu. Karttakuva: Pete Lappalainen / Atmoskoop

6 4

7 KYSELYTUTKIMUKSEN TOTEUTUS Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto on vuodesta 1986 alkaen tilastoinut tietoa lasten ja nuorten kuvataidekouluista kahden vuoden välein suoritettavan kyselytutkimuksen perusteella. Ensimmäiset kyselytutkimukset tehtiin yhdessä Suomen Kaupunkiliiton (nyk. Suomen Kuntaliitto) kanssa vuosina 1986 ja Tämä järjestykseltään kolmastoista tutkimus käsittelee Suomessa toimivilta lasten ja nuorten kuvataidekouluilta saatuja tietoja vuodelta Tiedot kerättiin kyselytutkimuksen avulla. Opetushallituksen selvityksen Taiteen perusopetus Suomessa 2008 mukaan maassamme on 147 oppilaitosta, joissa annetaan visuaalisten taiteiden taiteen perusopetusta. Lukuun sisältyvät myös ne oppilaitokset, jotka antavat opetusta vain aikuisille. Visuaalisten taiteiden taiteen perusopetusta lapsille ja nuorille järjestävät oppilaitokset pyrittiin tavoittamaan lähettämällä kyselykaavake 176:een Opetushallituksen taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten rekisteristä poimittuun oppilaitokseen. Näistä 72 oli liiton jäseniä tai informaatiomaksun maksaneita. Kysely lähetettiin kahdessa osassa. Ensimmäisessä osassa kysyttiin tietoja opetuksesta, oppilastiedoista, henkilökunnasta, arvioinnista sekä opetustiloista. Vastauksia saatiin 80 kpl. Vastausprosentiksi tuli näin 54 % (100% = 147). Vastausprosentti ei kerro täsmällistä osuutta maamme kaikista visuaalisten taiteiden taiteen perusopetusta lapsille ja nuorille antavista oppilaitoksista, koska niiden tarkka määrä ei ole tiedossa. Opetustuntikohtaisen valtionosuuden piirissä olevista kuvataide- ja/tai arkkitehtuurikouluista kyselyn ensimmäiseen osioon vastasi 17 ja vastausprosentti oli 94 % (100% = 18). Liiton 72 jäsenestä tai informaatiomaksun maksaneesta kyselyyn vastasi 54 ja vastausprosentiksi tuli 75 %. Toisessa osassa kysyttiin taloustietoja ja kyselykaavake lähetettiin vain niille kouluille, jotka olivat vastanneet ensimmäisen osan kysymyksiin. Vastauksia saatiin yhteensä 62 ja vastausprosentiksi tuli 42 % (100 % = em. 147). Talousosion pienempi vastausprosentti selittyy sillä, että osan kouluista on vaikea erottaa kuvataideopetuksen euromääräistä osuutta muun opetuksen ja toiminnan tuloista ja menoista. Tämä koskee erityisesti kansalaisopistoissa annettavaa taiteen perusopetusta. Kansalaisopistoille oli siksi vaihtoehtona oma suppeampi talouskysely. 16 tutkimuksessa mukana olevaa kansalaisopistoa ja kaksi muuta kuvataidekoulua jätti vastaamatta talouskyselyyn. Vastanneita kouluja on vuoden 2010 kyselyssä 9 vähemmän kuin vuoden 2008 tutkimuksessa. Osittain tämä johtuu joidenkin oppilaitosten yhdistymisestä viime tutkimuksen jälkeen ja siitä, että edellisellä kerralla oli mukana useita pieniä kouluja, joissa ei enää vuonna 2010 annettu taiteen perusopetusta kuvataiteessa tai arkkitehtuurissa. Mukana on toisaalta 15 koulua, jotka eivät olleet edellisessä tutkimuksessa. Tutkimuksen kirjallisessa yhteenvedossa esitellään tutkimuksesta saatu tilastotieto tiivistetyssä muodossa. Kaikki yhteenvedon taulukot ja tiedot koskevat vuotta 2010, ellei toisin mainita. Kirjallisen yhteenvedon jälkeen esillä olevat tilastotiedot on jaoteltu ensin kaikkia kyselytutkimukseen vastanneita kouluja koskeviksi ja sen jälkeen eroteltuina kunnallisten ja yksityisten koulujen tiedoiksi. Viimeisiin osioihin on koottu tiedot vuonna 2010 järjestetyistä työpajaopinnoista sekä lähivuosien haasteista. Aineiston lopusta löytyvät kyselytutkimukseen vuonna 2010 vastanneiden koulujen yhteystiedot. 5

8 1 VISUAALISTEN TAITEIDEN TAITEEN PERUSOPETUS Lasten ja nuorten kuvataidekoulut antavat taiteen perusopetusta kuvataiteessa, arkkitehtuurissa ja käsityössä. Laki taiteen perusopetuksesta (633/1998) määrittelee taiteen perusopetuksen tarkoituksen: Taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen opetusta, joka samalla antaa oppilaille valmiuksia ilmaista itseään ja hakeutua asianomaisen taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen. Taiteen perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää myös muuta taiteen edistämiseen liittyvää toimintaa. Koulutuksen järjestäjän (kunnan) tulee hyväksyä kullekin taiteenalalle opetussuunnitelma. Kyselytutkimukseen vuonna 2010 vastanneesta 80 koulusta 78 ilmoitti antavansa taiteen perusopetusta kuvataiteessa. Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkki Helsingissä ja Arkkitehtuurikoulu Lastu Lapinlahdella antoivat yksinomaan arkkitehtuuriin liittyvää taiteen perusopetusta. Jyväskylän kaupungin kuvataidekoulu antoi taiteen perusopetusta sekä kuvataiteessa että arkkitehtuurissa. 23 koulua ilmoitti antavansa taiteen perusopetusta kuvataiteen ohella myös käsityössä. Tässä kyselytutkimuksessa keskitytään vain kuvataiteen ja arkkitehtuurin taiteen perusopetuksen tarkasteluun. 1.1 Taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden yleinen oppimäärä Opetuksen rakenne Opetushallitus on (määräys 11/011/2005) vahvistanut taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän mukaiset opetussuunnitelman perusteet seuraaville taiteen aloille: musiikki, sanataide, tanssi, esittävät taiteet (sirkustaide ja teatteritaide) ja visuaaliset taiteet (arkkitehtuuri, audiovisuaalinen taide, kuvataide ja käsityö). Visuaalisten taiteiden yleisen oppimäärän opinnot koostuvat joko yhdestä tai useasta suuntautumisvaihtoehdosta. Opinnot muodostuvat perus- ja työpajaopinnoista, joita on yhteensä kymmenen opintokokonaisuutta (6 + 4). Yleisen oppimäärän laskennallinen laajuus on 500 tuntia. Laajuuden laskennallisena perusteena on käytetty 45 minuutin pituisia oppitunteja. Mahdollisten varhaisiän opintojen laajuuden päättää koulutuksen järjestäjä. Yleinen oppimäärä muodostuu tasolta tasolle etenevistä opintokokonaisuuksista, joiden mukaan oppilas voi edetä valitsemissaan opinnoissa ja syventää ja laajentaa osaamistaan. Opetuksen tavoitteet Yleisen oppimäärän opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan kykyä ilmaista itseään kuvallisesti, tulkita kuvaa ja arvioida sitä kriittisesti. Tavoitteena on, että oppilas oppii hankkimaan omassa ilmaisussaan tarvitsemiaan taitoja ja tietoja ja harjoittelee niiden käyttöä. Opetuksessa keskeistä on oppilaan visuaalisen yleissivistyksen sekä ajatteluvalmiuksien, havaintokyvyn ja luovuuden vahvistaminen. Tavoitteena on kehittää oppilaan tutkivaa ja ennakkoluulotonta työskentelytapaa. Oppilasta rohkaistaan työskentelemään sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa ja arvioimaan ja arvostamaan omaa ja muiden työtä. (Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteet 2005, Määräys 11/011/2005, Opetushallitus) Yleistä oppimäärää kuvataiteessa antoi 61 oppilaitosta, käsityössä 22 oppilaitosta ja arkkitehtuurissa 1 oppilaitos. 6

9 Oppilaitokset (yht. 80) ylläpitäjän mukaan 4 % 12 % 63 % 21 % kunta (10) yksityinen yhdistys (17) kunnallinen kans.opisto (50) yksityinen kans.opisto (3) Kaavio 1: Oppilaitokset ylläpitäjän mukaan Laajaa/yleistä oppimäärää antavat ylläpitäjän mukaan yleinen oppimäärä (59) laaja oppimäärä (21) kunta (10) yksityinen yhdistys (17) kunnallinen kans.opisto (50) 3 yksityinen kans.opisto (3) Kaavio 2: Laajaa/yleistä oppimäärää antavat oppilaitokset ylläpitäjän mukaan 1.2 Taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden laaja oppimäärä Opetuksen rakenne Opetushallitus on vahvistanut taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet noudatettaviksi lukien (määräys 39/011/2002). Visuaalisten taiteiden (= arkkitehtuuri, kuvataide ja käsityö) laajan oppimäärän mukaiset opinnot muodostuvat perusopinnoista ja syventävistä opinnoista. Opintojen laskennallinen laajuus on tuntia. Laskennan perusteena on käytetty 45 minuutin mittaista oppituntia. 7

10 Perusopinnoissa laajan oppimäärän mukaisten opintojen laskennallinen laajuus on 540 tuntia. Syventävien opintojen laskennallinen laajuus on 760 tuntia. Perus- ja syventävät opinnot on tarkoitettu pääasiallisesti kouluikäisille lapsille ja nuorille. Perustasoa edeltävästä, varsinaisesti alle kouluikäisille lapsille tarkoitetusta varhaisiän opetuksesta ja sen laskennallisesta laajuudesta päätetään koulutuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa. Oppimäärän tavoitteiden saavuttamiseksi annettavan opetuksen määrään vaikuttaa taiteenala, oppilaan ikä, aiemmin hankitut tiedot ja taidot sekä käytettävät opetusmenetelmät. Opetuksen tulee aina tehdä mahdolliseksi opetussuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden ja sisältöjen saavuttaminen. Opetuksen tavoitteet Laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden mukaan oppimäärän tavoitteena on kehittää nyky-yhteiskunnassa tarvittavaa kykyä tulkita kuvia. Opetuksen tavoitteena on, että oppilas jäsentää ja ymmärtää maailmaa ja että hänen käsityksensä kuvataiteessa kasvaa. Keskeistä oppisisältöä on luonnon ja rakennetun ympäristön visuaaliset ilmiöt, media, taiteen ilmenemismuodot ja kulttuuriperintö. Opetuksen tulee olla luonteeltaan uutta luovaa. Opetuksessa korostuu aistien, intuition, unien, mielikuvituksen ja myötäelämisen merkitys. Opetuksen tulee olla ongelmakeskeistä. Opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaista aktiivisia ja kriittisiä toimijoita taidemaailmaan ja muuhun yhteiskuntaan. (Taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet 2002, Määräys 39/011/2002, Opetushallitus) Lasten ja nuorten kuvataidekoulut pyrkivät tukemaan oppilaidensa persoonallisuuden kehitystä, ja antamaan oppilaille valmiuksia ilmaista itseään visuaalisesti. Lisäksi kuvataidekoulujen opetus antaa oppilailleen hyvän perustan visuaalisen alan ammatillisille opinnoille. Laajaa oppimäärää antavat oppilaitokset tutkimuksessa Kyselyyn vastanneista 80 koulusta 16 koululla oli opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä järjestämislupa taiteen perusopetukseen kuvataiteessa. Näistä kouluista 15 noudatti vuoden 2002 laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteita. Nämä koulut ovat Espoon kuvataidekoulu, Helsingin kuvataidekoulu, Pohjois-Helsingin kuvataidekoulu, Hyvinkään kaupungin lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Aimokoulu (Hämeenlinna), Jyväskylän kaupungin kuvataidekoulu, Taideja muotoilukoulu Taika (Lahti), Lappeenrannan lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Lohjanseudun kuvataidekoulu, Porin lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Porvoon lasten ja nuorten taidekoulu, Rovaniemen kaupungin lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Valkeakosken kuvataidekoulu, Vantaan kuvataidekoulu ja Vihdin kuvataidekoulu. Järjestämisluvan saaneista oppilaitoksista Forssan lasten ja nuorten kuvataidekoulu antoi vuonna 2010 taiteen perusopetusta yleisen oppimäärän mukaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä järjestämislupa taiteen perusopetukseen arkkitehtuurissa oli Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkilla (Helsinki) ja Jyväskylän kaupungin kuvataidekoululla. Oulun taidekoulu, joka ei vastannut kyselyyn, antoi teatteri-ilmaisun taiteen perusopetuksen lisäksi kuvataiteen perusopetusta. Oulu mukaan lukien yhteensä seitsemällätoista koululla on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä lupa taiteen perusopetukseen kuvataiteessa. Edellä mainittujen koulujen lisäksi viisi koulua, Joensuun seudun kansalaisopisto / Lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Jyväskylän kansalaisopiston kuvataidekoulu, Keravan kuvataidekoulu, Kokkolan lasten ja nuorten kuvataidekoulu ja Sara Hildén akatemia (Tampere), ilmoittivat antavansa laajan oppimäärän mukaista opetusta omassa kunnassa hyväksytyn opetussuunnitelman mukaisesti. 8

11 Kymmenen muuta koulua ilmoittivat suunnittelevansa laajan oppimäärän mukaisen opetuksen aloittamista lähitulevaisuudessa. Näistä seitsemän on kansalaisopistojen alaisia. 1.3 Opetuksen määrä vuonna 2010 Vuosittaisia opetusviikkoja oli kyselyyn vastanneissa kouluissa keskimäärin 31 ja vaihteluväli oli Määrällisesti suurin osa kouluista (22 kpl eli 27,5 %) antoi opetusta 30 opetusviikkoa vuodessa. 34 tai enemmän opetusviikkoja oli 22 koulussa ja alle 30 opintoviikkoa 16 koulussa. Vuosittaiset opetustunnit vaihtelivat Suomussalmen Kianta-Opiston 24 tunnista Espoon kuvataidekoulun 9880 opetustuntiin. Keskimäärin vuonna 2010 opetustunteja oli kouluissa 1487 tuntia kun vuonna 2008 niitä oli Opetustuntien keskimäärä on siis pysynyt suunnilleen samana. Jos verrataan niitä 63 koulua, jotka vastasivat kyselyyn myös vuonna 2008, on näistä kouluista 24 eli 36 % kasvattanut tuntimääräänsä, mutta 35 koulun (53 %) tuntimäärä on hieman vähentynyt. Vuonna 2010 kyselyyn osallistuneen 80 koulun yhteenlaskettu opetustuntimäärä oli , kun vuonna 2008 kyselyyn osallistuneiden 89 koulun opetustuntimäärä oli Opetustuntimäärään on luettu mukaan taiteen perusopetukseen kytkeytyvä varhaisiän taidekasvatus, mutta ei kaikille avointa kurssiopetusta. Viikoittaiset opetustunnit vaihtelivat eri kouluissa 1 7 tuntia / ryhmä. Laskennan perusteena on käytetty 45 minuutin pituista oppituntia. Yleisimmin (30 koulussa, 37,5 % kaikista vastanneista kouluista) viikkotunteja oli 2 3 h / ryhmä. 40 koulussa niistä 56:sta (70%), jotka ilmoittivat viikkotuntimääränsä vuonna 2008 ja 2010, oli vuonna 2010 sama viikko-opetustuntimäärä kuin vuonna Kouluissa, joissa opetuksen viikkotuntimäärät olivat muuttuneet (16), oli tuntimäärien kasvua kuudessa (10,5 %) ja laskua kymmenessä (18 %) koulussa. Kurssiopetus Useimmat kaikista kyselyyn vastanneista kouluista (54 kpl, 67 %) antoivat taiteen perusopetuksen lisäksi myös kaikille avointa kurssiopetusta. Vuonna 2010 kurssiopetusta annettiin yhteensä tuntia. Tässä kyselytutkimuksessa keskitytään kuitenkin vain taiteen perusopetuksen tarkasteluun. 1.4 Opetuskieli Kyselyyn vastanneissa kouluissa annettiin opetusta pääosin suomenkielellä. Ruotsinkielistä opetusta antoivat Espoon kuvataidekoulu, Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkki (Helsinki), Kirkkonummen kuvataidekoulu, Kokkolan Lasten ja nuorten kuvataidekoulu / Bildkonstskola för barn och unga, Malax-Korsnäs medborgarinstitut, Porvoon lasten ja nuorten taidekoulu sekä Vörå- Oravais-Maxmo Medborgarinstitut. Kaksikielisiä (suomi/ruotsi) opetusryhmiä oli seuraavissa oppilaitoksissa: Kokkolan Lasten ja nuorten kuvataidekoulu / Bildkonstskola för barn och unga, Lasten ja nuorten taidekoulu Pictura (Parainen) ja Porvoon kuvataidekoulu. Lisäksi opetusta tarjosivat venäjäksi Pohjois-Helsingin kuvataidekoulu sekä Lappeenrannan lasten ja nuorten kuvataidekoulu ja englanniksi Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkki (Helsinki). 1.5 Arviointikäytännöt Kyselytutkimuksessa selvitettiin koulujen toimintaan, oppilaisiin sekä opettajiin liittyviä arviointikäytäntöjä vuonna Kyselyyn vastanneista 80 koulusta arviointia suoritti 67 koulua eli 83,8 %. Seuraavassa kaaviossa kouluissa suoritetut arvioinnit on eritelty aihepiireittäin. 9

12 Arviointikäytännöt: ko. arviointia käyttävien koulujen määrä Kaavio 3: Arviointikäytännöt 2 SYVENTÄVÄT OPINNOT / TYÖPAJAT Kyselyyn vastanneista 80 koulusta yhteensä 65 koulussa tarjottiin perusopintojen lisäksi syventävää opetusta / työpajaopintoja. Työpajoja ei ollut 15 koulussa tai ne eivät ilmoittaneet antavansa syventävää opetusta. Kyselytutkimuksessa ei selvitetty syitä syventävien opintojen / työpajojen puuttumiseen. Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan sekä yleiseen että laajaan oppimäärään kuuluvat perus- ja syventävät opinnot / työpajat. Seuraavassa kaaviossa on koottu yhteen suosituimmat kouluissa vuonna 2010 tarjolla olleet työpajat. 10

13 Työpajat ja niitä tarjoavien koulujen määrä animaatio arkkitehtuuri grafiikka keramiikka kokeileva työpaja kuvanveisto kuvataide (laaja, us. yhd.) maalaus piirustus piirustus ja maalaus sarjakuva taidekäsityö tekstiilitaide tietokonegrafiikka valokuvaus video muut Kaavio 4: Syventävät opinnot / työpajat Kouluissa oli myös yhdistelty kahta tai useampaa työpaja-ainetta erilaisiksi kokonaisuuksiksi, kuten esimerkiksi keramiikka/kuvanveisto ja grafiikka-pima, Tällaiset työpajat ovat yllä olevassa taulukossa laskettu kuuluvaksi kohtaan muut työpajat. Sama kategoria sisältää myös muita työpajoja, joita annettiin yksittäisissä kouluissa, kuten esim. lasitaide, leijanrakennus, skräppäys ja tuunaus. Tarkempi selvitys koulujen työpajatarjonnasta on raportin lopussa sivulla OPPILAAT 3.1 Oppilasmäärät Kyselyyn vastanneiden kuvataidekoulujen oppilasmäärät vaihtelivat vuonna 2010 Suomussalmen Kianta-opiston 7 oppilaasta Espoon kuvataidekoulun 1259 oppilaaseen. Oppilasmäärältään toiseksi suurin koulu oli Porvoon taidekoulu (822 oppilasta) ja kolmantena oli Vantaan kuvataidekoulu (743 oppilasta). Yli neljäänsataan oppilaaseen ylsivät myös Joensuun seudun kansalaisopisto / Taiteen perusopetus / Lapset ja nuoret (678 oppilasta), Helsingin kuvataidekoulu (593 oppilasta), Kouvolan kansalaisopisto / Lasten ja nuorten kuvataide- ja käsityökoulu (476 oppilasta), Turun Lasten ja Nuorten Kuvataidekoulu (429 oppilasta) ja Sara Hildén -akatemia Tampereella (409 oppilasta). Keskimäärin kyselyyn vastanneissa kuvataidekouluissa opiskeli 207 oppilasta. 11

14 Laajaa/yleistä oppimäärää antavien koulujen oppilasmäärä ylläpitäjittäin yleinen oppimäärä laaja oppimäärä kaikki (16537) kunta (3641) yksityinen yhdistys (5000) 5665 kunnallinen kans.op. (7518) 378 yksityinen kans.op. (378) Kaavio 5: Laajaa / yleistä oppimäärää antavien koulujen oppilasmäärät ylläpitäjän mukaan Kyselyyn vuonna 2010 vastanneissa kuvataidekouluissa oli yhteensä oppilasta, josta 77 % oli tyttöjä ja 23 % poikia. Vuonna 2008 jakauma oli sama. Alla olevissa taulukossa on selvitetty tarkemmin oppilasjakaumia eri opintovaiheissa. Kaikki koulut eivät kyenneet erottelemaan oppilaitaan sukupuolen mukaan eri opintovaiheissa, joten näiden koulujen oppilaat puuttuvat alla olevasta laskelmasta. Oppilasjakauma eri ikäryhmissä sukupuolen mukaan tyttöjä poikia 23% 35% 22% 19% 77% 65% 78% 81% kaikki yhteensä (15794) varhaisiän opinnot (1929) perusopinnot (10124) syventävät opinnot (3741) Kaavio 6: Oppilasjakauma eri ikäryhmissä sukupuolen mukaan Poikien määrä on suhteessa suurin varhaisiän opinnoissa. Perusopintoihin siirryttäessä poikien määrä vähenee 12 prosenttiyksikköä. Tilanne oli samankaltainen myös vuosina 2004, 2006 ja

15 Oppilasmäärän kehitys (11915) 2006 (12251) 2008 (12581) 2010 (12740) oppilasmäärä Kaavio 7: Oppilasmäärän kehitys neljään peräkkäiseen kyselytutkimukseen osallistuneissa 46 koulussa Opintovaiheittain tarkasteltuna on oppilaiden määrä edelleen ollut nousussa perusopinnoissa kun taas syventävissä opinnoissa olevien oppilaiden määrä on jatkanut putoamista. Prosentuaalisesti tarkasteltuna tilanne on seuraavanlainen: vuosina 2002 ja % oppilaista oli varhaisiän opinnoissa, 60 % perusopinnoissa ja 30 % syventävissä opinnoissa. Vuonna 2006 vastaavat luvut olivat 10 % (varhaisiän opinnot), 61 % (perusopinnot) ja 29 % (syventävät opinnot). Vuonna 2008 tilanne oli 12 % (varhaisiän opinnot), 63 % (perusopinnot) ja 26 % (syventävät opinnot). Vuonna 2010 varhaisiän opinnoissa oli 12 %, perusopinnoissa 64 % ja syventävissä opinnoissa 24 % oppilaista. Tarkasteltaessa oppilasmäärien kehitystä niiden 46 koulun kesken, jotka olivat mukana neljässä peräkkäisessä tutkimuksessa vuosina 2004, 2006, 2008 ja 2010, voidaan todeta, että kokonaisoppilasmäärä on vuosittain hiukan kasvanut. Kasvua vuosien 2004 ja 2006 välillä oli 2,8 % ja vuosien 2006 ja 2008 välillä 2,6 %. Puolessa näistä kouluista oppilasmäärä kasvoi vuoden 2008 ja 2010 välillä ja kasvuprosentti oli 1,3 %. 3.2 Oppilaiden ikärakenne Oppilaiden ikärakenne kyselyyn vuonna 2010 vastanneissa kouluissa vaihteli 0-vuotiaista 20- vuotiaisiin. Keskimäärin oppilaiden ikärakenne kouluissa oli 5 17 vuotta. Yhdessä kouluista ei ollut lainkaan alaikärajaa (Kuopion kansalaisopisto / Lasten ja nuorten kuvataidekoulu Värikäs). Helsingin Taiteilijaseuran kuvataidekoulussa ja Porvoon taidekoulussa annettiin varhaisiän taidekasvatusta jo 1-vuotiaille, Kotkan opistossa saattoi opiskelun aloittaa 2-vuotiaana ja Lappeenrannan lasten ja nuorten kuvataidekoulussa sekä Savitaipaleen kuvataidekoulussa 3- vuotiaana. Opintoja oli mahdollista jatkaa 20-vuotiaaksi asti 13 koulussa. Kouluja, joissa ei annettu opetusta alle 7-vuotiaille (ts. alle kouluikäisille lapsille), oli yhteensä Ryhmäkoot Lasten ja nuorten kuvataidekouluissa annettava opetus on ryhmäopetusta. Ryhmäkoko vaihteli 5 oppilaasta jopa 21 oppilaaseen (Uudenkaupungin lasten ja nuorten kuvataidekoulu). Pääsääntöisesti ryhmäkoko oli 8 13 oppilaan välillä. Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liiton suositus on, että perusopetusryhmien ryhmäkoko olisi oppilasta. 13

16 3.4 Oppilasvalinnat Kyselyyn vastanneiden lasten ja nuorten kuvataidekoulujen oppilaat valittiin ensisijaisesti ilmoittautumisjärjestyksessä (61 koulua). Arpomalla oppilaansa valitsi 19 koulua. Pääsykokeita käytettiin sisäänpääsyn valintaperusteena kahdessa koulussa, jotka olivat Kauhajoen kansalaisopiston lasten ja nuorten kuvataidekoulu ja Kokkolan lasten ja nuorten kuvataidekoulu. Muunkinlaisia valintaperusteita käytettiin. Rauman kaupungin lasten ja nuorten kuvataidekoulussa oppilaat valittiin ennakkotehtävien perusteella ja Rovaniemen kuvataidekoulussa oli valintamenetelmänä tutustumispäivään osallistuminen. Sisäänpääsyprosentti oli kysymykseen vastanneissa kouluissa keskimäärin 90 % vaihdellen 52 ja 100 prosentin välillä. Sisään päässeiden osuus näyttää kasvaneen edelleen hieman. Edellisen kyselytutkimuksen aikaan vuonna 2008 sisäänpääsyprosentti oli 89 % ja 2006 sisäänpääsyprosentti oli 84 %. Vuonna 2010 sisäänpääsyprosentti oli täydet 100 % yhteensä 35:ssä 80 koulusta. Toisin sanoen kaikki halukkaat pääsivät vuonna 2010 sisään lähes joka toiseen lasten ja nuorten kuvataidekouluun. Tilanne oli samankaltainen edellisen tutkimuksen aikana vuonna 2008 (45/89). 4 HENKILÖSTÖ 4.1 Rehtori, johtaja, johtava opettaja Taiteen perusopetuslain mukaan jokaisessa oppilaitoksessa, jossa järjestetään lain mukaista koulutusta, tulee olla toiminnasta vastaava rehtori. Rehtori, johtaja tai johtava opettaja oli kyselytutkimusvastausten perusteella vuonna 2010 yhteensä 70 kuvataidekoulussa. Luvussa ovat mukana kansalaisopiston rehtorin viran osana visuaalisten taiteiden taiteen perusopetuksesta vastaavat, mikäli oppilaitos on heidät tässä kohtaa ilmoittanut. 10 koulussa ei ollut rehtoria, johtajaa tai johtavaa opettajaa. Kahdessa koulussa oli näiden sijasta suunnittelijaopettaja ja kahdessa koulussa oli pelkästään apulaisrehtori. Seuraavassa taulukossa on eriteltynä, kuinka monen kunnallisen ja yksityisen kuvataidekoulun johdossa on rehtori/johtaja/johtava opettaja. 14

17 Rehtorit / johtajat / johtavat opettajat toimi/virka kokoaikaisesti kuvataidekoulussa* kans.opiston rehtori vastaa myös kuvataidekoulusta ei rehtoria/johtajaa/johtavaa opettajaa Kunnalliset Yksityiset Yhteensä % Kaavio 8: Rehtorit / johtajat / johtajaopettajat / johtavat opettajat oppilaitoksissa vuonna 2010 *sis. myös tuntipalkkaiset Kymmenessä kuvataidekoulussa oli apulaisrehtori yhdessä rehtorin, johtajan tai johtavan opettajan kanssa. Näin oli yksityisistä kouluista Espoon kuvataidekoulussa, Helsingin kuvataidekoulussa ja Turun Lasten ja Nuorten Kuvataidekoulussa. Seuraavissa kansalaisopistoissa oli opiston rehtorin rinnalla apulaisrehtori: Jokihelmen opisto (Haapavesi), Kiiminkijoen opisto (Haukipudas), Vanajaveden opisto (Hämeenlinna), Kouvolan kansalaisopisto / Lasten ja nuorten kuvataide- ja käsityökoulu, Liedon-Tarvasjoen kansalaisopisto / Kuvataidekoulu Punainen Tuubi, Salon kansalaisopisto sekä Soisalo-opisto (Varkaus). Rehtorin rinnalla oli johtava opettaja seuraavissa oppilaitoksissa: Jokilatvan opisto (Haapajärvi), Hämeenkyrön kansalaisopiston lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Kirkkonummen kuvataidekoulu, Loimaan työväenopisto, Porvoon taidekoulu, Rovaniemen kuvataidekoulu (johtajaopettaja), Siilinjärven-Maaningan kansalaisopisto, Tuusulan lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Vantaan kuvataidekoulu sekä Soisalo-opisto (Varkaus). Soisaloopistossa oli siis sekä rehtori, apulaisrehtori että johtava opettaja. 4.2 Opettajat Kyselyyn vastanneissa 80 kuvataidekoulussa työskenteli yhteensä 454 opettajaa. Heistä 108 (23,8 %) työskenteli kuukausipalkalla koko- tai osa-aikaisesti. Loput 346 (76,2 %) opettajaa työskentelivät tuntipalkalla. Pienellä osalla kuukausipalkkaisista työ kuvataidekoulussa kattoi vain osan heidän kokonaistyöajastaan ja heidät on seuraavassa kaaviossa luettu osa-aikaisiksi. Opettajien määrässä ei tässä ole huomioitu rehtoreita, johtavia opettajia eikä apulaisrehtoreita. 15

18 Opettajat 2010 kokoaikaiset toimet/virat osa-aikaiset toimet/virat tuntiopettajat yhteensä Kunnalliset Yksityiset Yhteensä % Kaavio 9: Opettajat oppilaitoksissa vuonna Muu henkilöstö Kuvataidekoulun toimistotehtävistä huolehti yksinomaan kuvataidekoulua varten palkattu sihteeri tai kanslisti yhteensä 38 koulussa. 28 koulussa toimistoa hoitivat joko kansalaisopiston tai kulttuuritai koulutoimen toimistotyöntekijät, tai työntekijät olivat yhteiset taidekoulun tai musiikkiopiston kanssa. 14 koulua ei vastannut kysymykseen. 4.4 Opetushenkilöstön palkkaus Opetushenkilöstön palkkauksessa noudatettiin pääasiassa Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksia. Kyselyyn vastanneista kouluista 15 (18,8 %) noudatti yksinomaan Lasten ja nuorten taidekoulujen virka- ja työehtosopimusta (OVTES, OSIO F, LIITE 11) ja lisäksi jonkin toisen sopimuksen rinnalla tätä noudatti 8 koulua. Kansalais- ja kansanopistojen virka- ja työehtosopimusta (OVTES, OSIO F, LIITE 12) noudatti yli puolet, 56 % kouluista. Edellä mainittujen lisäksi 16 oppilaitosta (20 %) ilmoitti noudattavansa Sivistystyön työnantajat ry:n yksityistä opetusalaa koskevaa työehtosopimusta (ent. Opetusalan Työnantajaliiton Yksityistä opetusalaa koskeva työehtosopimus). Yhdessä oppilaitoksessa noudatettiin PTY eli Palvelualan työnantajaliitto ry:n kansalaisopistojen virka- ja työehtosopimusta. 5 OPETUSTILAT Kyselyyn vastanneilla 80 koululla oli opetusta vuonna 2010 yhteensä 254 toimipisteessä, kun vuonna 2008 opetuspisteitä oli tutkimukseen osallistuneilla 89 koululla 271 kappaletta. Seitsemän tai enemmän eri osoitteissa sijaitsevia opetustiloja koulua kohden oli kahdeksassa koulussa. Eniten opetuspisteitä (20) oli Joensuun seudun kansalaisopisto / Lasten ja nuorten kuvataideopetuksella. Vain yksi opetuspiste oli reilulla kolmanneksella (36 %) kyselyyn vastanneista lasten ja nuorten kuvataidekouluista eli 29 koululla. 16

19 Opetustilat kunnallisilla ja yksityisillä oppilaitoksilla kunnalliset oppilaitokset (198) yksityiset oppilaitokset (56) kaikki yhteensä (254) omat tilat peruskoulun/lukion tilat muut kunnan tilat muut tilat Kaavio 10: Opetustilojen luokittelu haltijan mukaan Yksityisillä kouluilla oli käytössään selvästi enemmän omia tiloja (43 %) kuin kunnallisilla kouluilla (29 %). Kunnalliset koulut puolestaan käyttivät enemmän peruskoulun ja lukion tiloja (48 %) kuin yksityiset koulut (30 %). Neljännes kuvataidekoulujen tiloista (kunnalliset 23 %) ja (yksityiset 27 %) oli muita kuin omia tai peruskoulun/lukion tiloja. 64 oppilaitosta ilmoitti opetuspisteidensä määrän lisäksi myös niiden pinta-alan. Keskimäärin näillä kouluilla oli käytössään 423 m 2 vaihteluvälin ollessa 32, m 2. Yleisarvosana opetuspisteistä asteikolla 4 erinomainen 1 huono oli 2,8 eli lähes toimiva niin kunnallisilla kuin yksityisilläkin kouluilla. Erinomaisina tilojaan piti kuusi koulua (4 kunnallista ja 2 yksityistä). Yksi oppilaitos arvioi tilansa huonoiksi (arvosana 1). Parantamisen varaa oli erityisesti tilojen ahtaudessa, säilytystilojen puutteessa ja yhteiskäytön tuomissa ongelmissa. Osa tiloista oli perusluokissa, joita ei ole suunniteltu kuvataidekoulun käyttöön. Tällöin luokan varustetaso ja säilytystilan puute koettiin ongelmallisiksi. 6 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Kansainvälistä yhteistyötä oppilaiden tai opettajien kesken oli yhteensä seitsemässätoista koulussa. Nämä koulut olivat: Helsingin kuvataidekoulu, Arkkitehtuurikoulu Arkki (Helsinki), Hyvinkään kaupungin lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Aimokoulu (Hämeenlinna), Jyväskylän kaupungin kuvataidekoulu, Lappeenrannan lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Lohjanseudun kuvataidekoulu, Loimaan työväenopisto, Porin lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Porvoon taidekoulu, Pudasjärven kansalaisopisto, Rauman kaupungin lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Rovaniemen kuvataidekoulu, Sara Hildén akatemia (Tampere), Turun Lasten ja Nuorten Kuvataidekoulu, Tuusulan lasten ja nuorten kuvataidekoulu ja Vantaan kuvataidekoulu. Maat, joiden kanssa kouluilla oli yhteistyötä, olivat Brasilia, Italia, Japani, Latvia, Liettua, Norja, Portugali, Puola, Romania, Saksa, Slovakia, Tanska, Tsekin tasavalta, Ukraina, Unkari, Venäjä ja Viro. 17

20 7 LUKUKAUSIMAKSUT Oppilailta perittävät lukukausimaksujen keskiarvot vaihtelivat vuonna 2010 eri ikäryhmissä seuraavasti. Lukukausimaksut euroissa keskimäärin kunnalliset yksityiset kaikki yhteensä varhaisiän opinnot perusopinnot syventävät opinnot kaikki yhteensä Kaavio 11: Eriasteisten opintojen lukukausimaksut keskimäärin vuonna 2010 Lukukausimaksut vaihtelivat varhaisiän opinnoissa kunnallisilla kouluilla euron välillä ja yksityisillä kouluilla euron välillä. Perusopintojen lukukausimaksujen vaihteluväli oli kunnallisilla kouluilla euroa ja yksityisillä euroa. Syventävissä opinnoissa maksut vaihtelivat kunnallisilla kouluilla 37,5 236 euron ja yksityisillä kouluilla euron välillä. Lukukausimaksujen suurta vaihtelua selittää osaltaan muiden kustannusrakenteeseen liittyvien seikkojen lisäksi annettavan opetuksen laajuus sekä lukukausien pituus. Kahdeksassa yksityisessä kuvataidekoulussa ja kahdessa kunnallisessa koulussa olivat perusopintojen lukukausimaksut yli 150 euroa. Kouluja, joiden syventävien opintojen lukukausimaksut ylittivät 150 euroa, oli 15, niistä viisi kunnallista koulua ja kymmenen yksityistä koulua. Lukukausimaksuihin on sisällytetty materiaalimaksut, mikäli sellaisia on erikseen peritty. 8 TALOUS Kunnallisten ja yksityisten kuvataidekoulujen laajaan talouskyselyyn vastasi 26 oppilaitosta, joiden tietoja tässä yhteenvedossa käsitellään. Lisäksi 36 oppilaitosta vastasi kansalaisopistoja varten laadittuun suppeaan kyselyyn ja niiden tiedot löytyvät taulukosta sivulta 130. Laajaan kyselyyn vastanneiden 26 kuvataidekoulun julkisen rahoituksen kokonaismäärä vuonna 2010 oli euroa. Julkisen rahoituksen osuus kokonaistuloista oli näin 66 %. Julkiseen rahoitukseen laskettiin mukaan sekä kunnalta että valtiolta saadut avustukset ja valtionosuudet. Koulujen omatoiminen tulonhankinta, käsittäen lukukausimaksut ja muut tulot, puolestaan oli yhteensä euroa ja se muodosti 33 % tuloista. Muita avustuksia sai kahdeksan koulua. Näiden osuus oli vain prosentin luokkaa, yhteensä euroa. Kunnallisten ja yksityisten koulujen rahoitusrakenteessa oli eroja. Kunnallisilla kouluilla julkisen rahoituksen osuus oli keskimäärin 74 %, kun se yksityisten koulujen osalta oli keskimäärin 59 %. Yksityiset koulut hankkivat keskimäärin 41 % tuloistaan itse. Kunnallisten koulujen omatoimisen tulojenhankinnan osuus oli 26 %. 18